Lue keskustelun säännöt.
Synnytin heinäkuussa PHKS:ssa, vieläkin v*tuttaa hoitajien käytös.
27.08.2018 |
Itse synnytys meni hyvin, kätilö oli mukava ja asiallinen. Vuodeosastolle siirryttäessä se helvetti sitten alkoi. Mikä siinä on, että juuri synnyttänyttä äitiä täytyy vähätellä, jopa "piilovittuilla" ja vastailla kyllästyneesti jos jotain erehtyi kysymään.
Esimerkki, kysyin mistähän saisin pyyhkeen että pääsisin suihkuun, vastaus "ne on sielä missä ennenkin". Viittaus siis siihen että en ollut ensimmäistä kertaa kyseisellä osastolla, mutta edellisestä kerrasta kuitenkin on 6 vuotta joten en ihan välittömästi muistanut missä liinavaatevarasto on. Toiseksi, miksi hoitaja ei voinut tuoda sitä pyyhettä? Tai vaihtovaatteita? Tai vauvalle vaatteita? Kaikki piti itse sieltä käytäviltä etsiä. Kiva jättää vauva yksin huoneeseen ja lähteä kirjaimellisesti perse revenneenä hortoilemaan pitkin käytäviä.
Sitten tämä imetys. Joo, haluan imettää kyllä lastani, mutta minulla ei maito nouse välittömästi synnytyksen jälkeen joten lisämaitoa pitää aluksi antaa. Vauva oli hieman väsynyt synnytyksen jälkeen, joten häntä piti herätellä syömään ja sittenkin söi huonosti, kaikenmaailman kommervenkit tehtiin että sai edes sen pienen määrän maitoa. Hoitaja käski minun yöllä laittaa oman herätyskellon soimaan kännykästä kahden tunnin välein ja soittamaan sitä heidän hälytyskelloa sitten kun olen herännyt. Miksei sieltä vaan voinut hoitaja tulla ja herättää vauvaa syömään? Tuli hieman olo että kuka täällä on töissä, minä vai hoitaja.
Yksi hoitajista myös kommentoi tapaani pidellä tuttipulloa sanalla "kammottavaa".
Toinen sanoi vittuileva sävy äänessään kuinka jos vielä saan vauvoja kannattaisi varmaan vähän ajatella jo etukäteen sitä lisämaidon antamista. Siis mitä helvettiä! Itse pakotitte ensin imettämään ja imettämään ja imettämään vaikka maito ei ollut vielä noussut, mitä siinä mun etukäteen ajattelu olisi auttanut.
Tässä jotain asioita mitkä ärsytti suunnattomasti. Onneksi tämä oli meidän viimeinen lapsi, eipähän tarvi ikinä enää tuolla osastolla maata sätittävänä.
Kommentit (730)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi, mitä käytöstä. Jos itse joskus saan lapsia niin toivottavasti hormoonihuurujen seassa on silti edes se osa minua skarppina, joka ei siedä minkäänlaista vittuilua ammattilaisilta, joiden pitäisi olla siellä auttamassa huolehtimassa, että kaikki on ok, vaan tajuan sanoa yhtä vittumaisesti takaisin.
Ei ne mitään ammattilaisia ole. Muutenhan osaisivat hoitaa ammattimaisella otteella, ohjaamalla ja neuvomalla, eikä kohdistaa omia asenneongelmiaan potilaisiin. Ehkä ne filippiiniläiset ja muut ulkomaalaiset osaavat hoitaa homman paremmin, ja niitä kuskataan siksi tänne ja kehotetaan hoitoalalle.
Ei, olen jutellut yhden aasialaisen kätilön kanssa ja hänen mielipiteensä ovat aika rajua kuultavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan joku herkkis? Vaikka oot sairaalassa ei kaikkea tarvi tehdä sun puolesta. Se ei ole mikään hotelli! Ymmärtäkää se laiskamadot
Sanotko noin myös syöpäpotilaalle?
Keskustelussa on ymmärtääkseni kyse terveistä synnyttäneistä ihmisistä. Ei todella sairaista syöpäpotilaista.
Eikös sen nyt maalaisjärkikin sano, että kuka tahansa, joka on valvonut pari vuorokautta, tarvitsee apua ja on vieraassa ympäristössä, oli kyse sairaasta, terveestä, synnyttäneet tai lapsettomasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on sitä kikyä, työmoralille käy heipat samalla kun ansioita leikataan. Asiakas/potilas on sitten niitä loppukäyttäjiä jotka saavat huonoa palvelua. Suomi nousuun!
Asiallehan et voi enää mitään, yritä päästä yli ja unohtaa.
Hoitajat eivät ole palvelijoita!
Vaan ... ? Mitäs varten he siellä osastolla ovat, jos potilaat hoitavat itse itsensä eivät hoitajat edes kysyttäessä vastaa ja neuvo asiallisesti?
En halua kuvitella, millainen työilmapiiri sellaisilla osastoilla on, joilla suurin osa v'ttuilee potilaille ja yksi tai kaksi pelastaa tilanteet.
Itse olen hoitaja/kätilö, mutta en todellakaan kenenkään palvelija. Meidän tehtävä on esimerkiksi antaa ohjausta vauvan hoitoon, imetykseen, synnytyksestä palautumiseen, siihen mitä tulee tehdä mikäli kotona tulee ongelmaa omassa tai vauvan voinnissa. Itse tuon vaihtovaatteet ja vaihdan lakanat esim. sektiolla synnyttäneiltä, mutta kyllä suurin osa synnyttäneistä jaksaa itse hakea pyyhkeensä muutaman metrin päästä.
Pitääkö se sunkin kanssa itse arvata missä pyyhe sijaitsee ja harrastatko vittuilua vai mahtaako saada ihan ystävällisiä vastauksia kysymyksiin?
Ei kai täällä kukaan palvelijaa halunnutkaan. Ainoastaan ystävällisyyttä, apua ja neuvoja.
Tuo on itsekäs asenne. Miksei ap itse voinut olla ystävällinen väsyneille ja vittumaisesta työilmapiiristä kärsineille hoitajille niin olisi takuulla saanut parempaa palvelua?
Ei herranjumala, toivon tosiaan, että olet provo.
SINÄ olet siellä osastolla töissä. Potilaat tulevat hoidettaviksi, eivät empatioimaan sinua.
Olen itsekin sotealalla, ja työntekijällä itsellään pitää olla se teflonpinta, ei potilaalla/asiakkaalla. Sinä työntekijänä oket siellä potilasta/asiakasta varten, ei toisinpäin.
Ja joo, jaan osan kokemuksista, itselläni yksi kiireellinen sektio takana. Muutaman kerran sai riidellä hoitajien kanssa asioista, kun en suostunut mm. kantamaan nelikiloista vauvaani sängyltäni hoitopöydälle näytteenottoa varten, koska olin juuri hetkeä aiemmin meinannut pyörtyä. Hoitaja vinoili, että enkö meinaa siis nostella vauvaani ollenkaan. Tähän ärähdin, että voin kyllä harjoitella vaikka jauhosäkin kanssa, mutta en hitto vie ota riskiä, että pyörryn ja kaadun vastasyntynyt sylissäni.
Naama väärinpäin hoitaja nosti vauvan, eikä aiheesta enää tarvinnut vääntää.Ihan asiakkaan näkökulmasta puhun, mua ällöttää tuollaiset itsekkäät minä minä -vinkujat, kuten ap, jotka loukkaantuvat ihan kaikesta. Siis miksi kuvittelee, että hoitaja hakisi hänelle lakanoita, jos kerran itsekin kykenee? Voihan sitä toivoa, mutta ei pidä loukkaantua, jos saa kuraa niskaansa, että olettaa sellaista. En itse olettaisi sellaista todellakaan, koska osaan ajatella muitakin kuin itseäni. Eri asia jos en pääse sängystä ylös.
Miksi sitten muilla osastoilla haetaan ja pedataan, vaikka potilas itsekin kykenisi? Onko tässä vielä se vanha asennevamma, että kun olet syntiä tehnyt ja sen seurauksena lapsen saanut, sietää sinun siitä kärsiäkin?
422
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari asiaa ihmetyttää....
Ensinnäkin, miksette te synnyttäneet ole suoraan ja rohkeasti kysyneet, miten esim. sektiohaavaa hoidetaan tai mikä on käytäntö osastolla tai missä ne pyyhkeet on, ja nämä kysymykset kannattaa perustella rehellisesti sillä, ”etten minä tiedä”. Se on ihan vaan inhimillistä.
Nämä asiat voi kysyä myös kätilöltä tai kiertävällä lääkäriltä, ja hän antaa alemmilleen ohjeistuksen kertoa asioista. Erityisesti kun on ensisynnyttäjästä kyse.
Ne hoitajat varmaan luulee, että ”joku muu” on jo kertonut käytännöistä tai että synnyttäjä on itse etsinyt asiasta tietoa.Toinen ihmetyksen aihe, miksette hyvät ihmiset ole antaneet palautetta näistä ikävistä kokemuksistanne suoraan synnytyssairaalalle?
Miksei sitä voi saman tien synnyttää kotona? Niinhän tehtiin ennenkin.
Sitäpaitsi nykyään Youtubesta löytyy runsaasti erilaisia ohjevideoita ja googlaamalla löytyy kätevästi lisää tietoa.
Nyt vähän oma-aloitteisuutta hyvät äidit!
Tätä ole yrittänyt täällä sanoa; hoitohenkilökuntaa ei saa häiritä!!! Flunssasta synnytykseen, ne hoidetaan kotona! Voi yrittää soittaa jos olo pahenee mutta ei paikanpäälle missään tapauksessa koska luukunvetokädessä on jännetupintulehdus. Häiriköt!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No siis... hoitajat ei toki oo palvelijoita MUTTA olen sitä mieltä että synnyttävää tai juuri synnyttänyttä ihmistä kuuluu kohdella hyvin koska jos jää traumat ilkeilystä niin saattaa lapset jäädäkin hankkimatta...
Oma äitini sai 90-luvun lopulla niin paskaa kohtelua synnärillä että häntä pelotti hankkia toinen lapsi sen takia. Joku oli esimerkiksi sanonut häntä emakoksi ja naureskellut turvoitukselle sun muuta. Oltiin myös ommeltu erittäin huonosti ja oli paljln ongelmia sit sen jälkeen...
Itse mukaisen aina tylyä hoitajaa nenänvartta pitkin ja kysyn onko hän lähi-vai sairaanhoitaja. Jos lähi, totean pilkallisesti "no sit ymmärrän" ja jos sairaanhoitaja sanon hämmästyneenä ai jaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oot synnyttäny väärään aikaan jos kaipaat sitä että vauvat viedään vauvalaan ja oot ite vaan perseelläs vuodepotilaana. Sairaalassa ollaan vaan muutama päivä & sit mennään kotiin. Kyllä jorvissakin alkuvuodesta tehtiin kaikki itse ja haettiin ihan lisämaidotki toimistolta omin jaloin. Lähtee parantuminenki käyntii ku ei vaan makaa. Että jaksaaki jengi kaikesta nillittää.
Ehkä siksi, moni valitsee nykyään kotisynnytyksen, jotka ovat yleistyneet ja tietoisesti ottavat riskin.
Ja aika usein, mitä ole lukenut, taustalla on juuri vanhempien kielteiset kokemukset edellisistä kerroista synnytyssairaalasta.
Jos mua joku synnytysosaston "vallan" päähänsä kihauttanur hoitsu kohtelisi noin törkeästi niin mä ainakin haistattelisin ja huor!ttelisin kunnolla. Minkäs se sille mahtais? Eipä olis eukolla itselläänkään jälkikäteen fiilis katossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut itse aiheutetun haimatulehduksen takia sairaalassa, olin ihan liikuntakykyinen, vaikka kipeä. Mulle kyllä tuotiin sänkyyn puhtaat pyjamat ja pyyhkeet ja vaihdettiin lakanat.
En voi ymmärtää miksi synnyttäneitä äitejä ei kohdella samalla tavalla! He ovat tehneet raskaan ponnistuksen ja ansaitsevat hoivaa ja lepoa. Ei synnytysosaston pidä olla mikään kasvatuslaitos.
Suomi on epäinhimillinen maa!
Juuri tämä!!! Suomi on aivan hirveä maa näissä asioissa: muualla maailmassa synnyttänyttä äitiä juhlitaan, hänelle todellakin taataan lepoa, tuodaan herkkuja ja ainoa tehtävä hänellä on hoitaa vauvaa niin paljon kuin jaksaa. Siinäkin todella saa apua, koska suku ja ystävät tulevat paikalle juhlimaan vauvaa ja pitämään huolta tuoreesta perheestä. Ja usein tämä vaihe kestää viikkoja, ellei jopa pari-kolme kuukautta.
Toki suomessa monelle naiselle on tullut kunnia-asiaksi myös vain pärjätä itsekseen, ja vauvaakaan ei kukaan saa tulla katsomaan, kun se olisi niin rasittavaa, ja oletus on, että äidin pitäisi heti synnytyksen jälkeen jotenkin "edustaa". Kun ei sen pitäisi niin olla. Yleensä nuori perhe tarvitsisi kaiken mahdollisen yhteisön tuen, jotta perhe-elämä pääsisi mahdollisimman hyvään alkuun.
Täällä jätetään yksin ja vaaditaan selvitytymään ja sätitään ja nauretaan päälle, jos se ei ota onnistuakseen tai edes ihan alussa kaipaisi vähän apua ja hoivaa.
Ei ihme että suomessa on niin hirveän suuret luvut synnytyksen jälkeisessä masennuksessa ja syntyvyys senkun laskee.
Ei näin.
Tämä. Olen jo kauan ihmetellyt, miten tämän päivän äidit ovat nykyään hirveän väsyneitä?
Ja nyt syy selvisi. Eivät he voi edes toipua synnytyksestä, kun heti synnytyksen jälkeen he joutuvat puolikuntoisena hoitamaan itsensä ja vauvan ja osan vielä sairaalan työtehtävistä. Varmaan kohta heitä vaaditaan pesemään vaatteensa ja lakanansa ja luuttuamaan lattia.
Olisipa kiva kuulla, mitä äitien omatoimituus heti synnyksen jälkeen on parantanut äitien ja vauvojen asemaa ja hyvinvointia?
Ennen moista olisi säälitty ja pahoiteltu, kun käyhät äidit joutuivat työn ääreen, mutta nykyää sitä jopa hoitajan ihannoivat.Muistan kun vielä 80-luvulla äidit olivat viikon sairaalassa ja hoitajat hoitivat vauvan, ruoka tuotiin eteen, lakanat vaihdettiin, vaatteet ja pyyhkeet tuotiin valmiiksi, jota äiti toipuisi synnytyksestä ja nukkuisi väsymyksensä, jotta kotiin päästyään jaksaisi hoitaa vauvaa.
Ei ihme jos vauvojen äidit ovat jaksamisen äärirajoilla, kun he joutuvat selviintymään synnytyksestä ja vauvan hoidosta yksin jo sairaalassa.
Eikä ihme jos äidit eivät vapaaehtoisesti lähde tähän rääkkiin ja simputukseen ja jättävät lapset tekemättä. Ja monet valitsevat abortin, kun heitäkin kohdellaan paremmin kuin synnyttävää äitiä.
Jaksamista mietitään ennen kuin niitä lapsia tehdään. Osa naisista jättää lapset tekemättä ihan vain siitä yksinkertaisesta syystä etteivät vain halua. Tällä miten sua saatetaan kohdella synnärillä ei ole vaikutusta asiaan. Miten luiden ihmisten pitäisi keskeyttää elämänsä vain siksi että joku lisääntyy. Nykyaikana isovanhemmat ovat melkein pääsääntöisesti töissä kun lapset alkavat omia lapsia tekemään. Heidän, muiden sukulaisten ja ystävien pitäisi keskeyttää oma elämä ja olla 24/7 varuillaan jotta tuote äiti saa apua?
Kätilöt sairaalassa noudattava niitä periaatteita mitä sairaala on heille antanut. Enää ei paapota.
Vierailija kirjoitti:
Itse mukaisen aina tylyä hoitajaa nenänvartta pitkin ja kysyn onko hän lähi-vai sairaanhoitaja. Jos lähi, totean pilkallisesti "no sit ymmärrän" ja jos sairaanhoitaja sanon hämmästyneenä ai jaa.
Miten se hoitajan koulutus vaikuttaa käyttäytymiseen? Niitä mulkkuja on sekä lähi-että sairaanhoitajissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Takana vuorokauden kestänyt vaikea synnytys, verenpaine hengenvaarallisen matala, tulehdusarvot 900, kuumetta 40 astetta. Vauva teholla ja minä eristyshuoneessa kun ei tiedetty mikä tulehduksen aiheutti. Lääkäri antoi minulle yhden ohjeen. Mitä tahansa tarvitsinkin, minun pitää pyytää hoitaja apuun. En saa nousta yksin vuoteesta, enkä saa poistua huoneesta. Unohti varmaan sitten ohjeistaa ne hoitajat. Vauva tuotiin mulle teholta puolikuntoisena vierihoitoon ja patisteltiin imettämään. Lakanat olisi pitänyt etsiä osastolta itse ja vaihtaa samalla kun varoo ettei kaada kahta tippatelinettä. Ruoka sentään tuotiin huoneeseen. Kun yksi hoitajista viimein tajusi ettei mun kunto riitä muuhun kuin hätinä omillaan hengittämiseen vauva onneksi vietiin takas teholle saamaan sitä hoitoa mitä se tarvitsi juuri samaan tulehdukseen mikä munkin sisuksia poltteli. Siitä alkoikin sitten armoton mäkätys ja painostus, mun pitää sitten usein käydä siellä teholla että vauva saa äidin läheisyyttä. Teholle sain porttikiellon jo ekalla reissulla kun kukaan ei lähtenyt mua sinne viemään ja perille raahauduttuani olin niin heikossa kunnossa että pyörryin.
Ja lääkärin mukaan mulla olis koko ajan kuulunu olla täydellinen vuodelepo ja eristys. Elämäni helvetillisin kuukausi VKSssa.
Nimim. Ei toista lasta tähän kroppaan kasvamaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari asiaa ihmetyttää....
Ensinnäkin, miksette te synnyttäneet ole suoraan ja rohkeasti kysyneet, miten esim. sektiohaavaa hoidetaan tai mikä on käytäntö osastolla tai missä ne pyyhkeet on, ja nämä kysymykset kannattaa perustella rehellisesti sillä, ”etten minä tiedä”. Se on ihan vaan inhimillistä.
Nämä asiat voi kysyä myös kätilöltä tai kiertävällä lääkäriltä, ja hän antaa alemmilleen ohjeistuksen kertoa asioista. Erityisesti kun on ensisynnyttäjästä kyse.
Ne hoitajat varmaan luulee, että ”joku muu” on jo kertonut käytännöistä tai että synnyttäjä on itse etsinyt asiasta tietoa.Toinen ihmetyksen aihe, miksette hyvät ihmiset ole antaneet palautetta näistä ikävistä kokemuksistanne suoraan synnytyssairaalalle?
Miksei sitä voi saman tien synnyttää kotona? Niinhän tehtiin ennenkin.
Sitäpaitsi nykyään Youtubesta löytyy runsaasti erilaisia ohjevideoita ja googlaamalla löytyy kätevästi lisää tietoa.
Nyt vähän oma-aloitteisuutta hyvät äidit!
Juuri näin. Miksi maksaa verovaroista hoitajien kahvittelua ja äksyilyjä. Eihän enää äidille järjestetä synbytysvalmennusta, kun sekin hoidetaan netin kautta.
Jännä juttu, vaikka 80-luvulle saakka elintaso oli alhaisempi, silloin oli vielä aikaa kätilöillä aikaa antaa ennen synnytystä monta viikkoa synnytysvalmennusta neuvolassa, tutustuttiin synnytysosastoon ja henkilökuntaan jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Prototyyppi kirjoitti:
Olisihan nuo hoitajat saaneet todellakin ystävällisempiä olla mutta ei heidän tehtävänä ole kuitenkaan hakea sulle pyyhkeitä, lakanoita, vaatteita jne. Itse sun pitää myöskin vauvasi heräämisistä ja syöttämisistä huolehtia. Näin kai se normaalisti menee, jos ei ole synnytyksen jälkeen todella huonossa kunnossa. Joku "perseen repeäminen" ei ole sama kuin huono kunto, vaikka itsestä siltä tuntuisikin.
Ymmärrän, ettei kätilöitä tai hoitajia ole koulutettu miksikään hotelliemänniksi, vaan heidän työnkuvansa on toisenlainen.
Minusta synnytyssairaaloissa tarvittaisiin sellaisia palvelutyöntekijöitä, jotka hoitaisivat lakananvaihdot, kantaisivat tarvittaessa ruokatarjottimen sänkyyn, toisivat puhtaita vaihtovaatteita äidille ja vauvalle ja joiden hoteisiin voisi vauvan jättää siksi ajaksi, että äiti käy suihkussa tai että synnytyksestä väsynyt äiti saisi nukkua ja he toisivat vauvat sitten aikataulun mukaan äidin rinnalle syömään.
Tällainen olisi synnytyksestä toipumisen kannalta loistopalvelua! Kyllähän sitä sitten kotona joutuukin omatoimisesti kaiken tekemään, mutta olisi inhimillistä, että saisi edes sen välittömän synnytyksenjälkeisen päivän-parin ajan levätä. Olisi toipumisen kannalta tosi tärkeä juttu.
Minutkin yllätti se, että raskausaikana olin neuvolassa huolehdinnan kohteena, mutta heti kun vauva oli puskettu pihalle, minut heivattiin oman onneni nojaan - vieläpä sairaalassa. Aivan sama, vaikka olin menettänyt verta, tikattu p-seestä ja fyysisesti kipeä ja väsynyt... silti piti puolipyörryksissä etsiä puhtaita lakanoita ja raahustaa vauvan kanssa veskiin tai suihkuhuoneeseen. Luulen, että tuokin oli osana aiheuttamassa minulle synnytyksenjälkeistä masennusta ensimmäisellä kerralla. Toisella kertaa olin jo varautunut tähän tylyyn toimintaan.
Ennen vanhaan oli lapsivuodeaika, jolloin äiti lepäsi talon töistä 12 viikon ajan. Häntä autettiin vauvanhoidossa ja vieraatkin toivat ruokaa. Nyt pitää olla niin itsenäinen ja hypätä suoraan hommiin, oli kunto mikä tahansa.
Ymmärrän kyllä kehotuksen itsensä kuntouttamiseen, sillä siihen pyritään oli sitten kyse hoitokodista tai sairaalasta. Mutta on puhdasta ilkeilyä laittaa potilas toimimaan aloittajan tilanteessa. Kyllä sitä aikaa siihen kuntoutumiseen on rutkasti.
Maalaisjärki ja käytöstavat puuttuvat useilta nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse mukaisen aina tylyä hoitajaa nenänvartta pitkin ja kysyn onko hän lähi-vai sairaanhoitaja. Jos lähi, totean pilkallisesti "no sit ymmärrän" ja jos sairaanhoitaja sanon hämmästyneenä ai jaa.
Miten se hoitajan koulutus vaikuttaa käyttäytymiseen? Niitä mulkkuja on sekä lähi-että sairaanhoitajissa.
Kyllä koulutus ja sivistys näkyy ihmisessä esim. itsetunnossa.
Harvoin tapaa huonosti käyttäytyviä ja ilkeää lääkäriä ja ainakin jos on pitkälle erikoistunut esim. lääketiett.tohtori, mutta sitäkin enemmän huonoa käytöstä esiintyy lähi-että sauraanhoitajissa, kun heidän pitää heikon itsetunnon takia päteä ja saada huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Prototyyppi kirjoitti:
Olisihan nuo hoitajat saaneet todellakin ystävällisempiä olla mutta ei heidän tehtävänä ole kuitenkaan hakea sulle pyyhkeitä, lakanoita, vaatteita jne. Itse sun pitää myöskin vauvasi heräämisistä ja syöttämisistä huolehtia. Näin kai se normaalisti menee, jos ei ole synnytyksen jälkeen todella huonossa kunnossa. Joku "perseen repeäminen" ei ole sama kuin huono kunto, vaikka itsestä siltä tuntuisikin.
Ymmärrän, ettei kätilöitä tai hoitajia ole koulutettu miksikään hotelliemänniksi, vaan heidän työnkuvansa on toisenlainen.
Minusta synnytyssairaaloissa tarvittaisiin sellaisia palvelutyöntekijöitä, jotka hoitaisivat lakananvaihdot, kantaisivat tarvittaessa ruokatarjottimen sänkyyn, toisivat puhtaita vaihtovaatteita äidille ja vauvalle ja joiden hoteisiin voisi vauvan jättää siksi ajaksi, että äiti käy suihkussa tai että synnytyksestä väsynyt äiti saisi nukkua ja he toisivat vauvat sitten aikataulun mukaan äidin rinnalle syömään.
Tällainen olisi synnytyksestä toipumisen kannalta loistopalvelua! Kyllähän sitä sitten kotona joutuukin omatoimisesti kaiken tekemään, mutta olisi inhimillistä, että saisi edes sen välittömän synnytyksenjälkeisen päivän-parin ajan levätä. Olisi toipumisen kannalta tosi tärkeä juttu.
Minutkin yllätti se, että raskausaikana olin neuvolassa huolehdinnan kohteena, mutta heti kun vauva oli puskettu pihalle, minut heivattiin oman onneni nojaan - vieläpä sairaalassa. Aivan sama, vaikka olin menettänyt verta, tikattu p-seestä ja fyysisesti kipeä ja väsynyt... silti piti puolipyörryksissä etsiä puhtaita lakanoita ja raahustaa vauvan kanssa veskiin tai suihkuhuoneeseen. Luulen, että tuokin oli osana aiheuttamassa minulle synnytyksenjälkeistä masennusta ensimmäisellä kerralla. Toisella kertaa olin jo varautunut tähän tylyyn toimintaan.
Ennen vanhaan oli lapsivuodeaika, jolloin äiti lepäsi talon töistä 12 viikon ajan. Häntä autettiin vauvanhoidossa ja vieraatkin toivat ruokaa. Nyt pitää olla niin itsenäinen ja hypätä suoraan hommiin, oli kunto mikä tahansa.
Mihin se isä katoaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse mukaisen aina tylyä hoitajaa nenänvartta pitkin ja kysyn onko hän lähi-vai sairaanhoitaja. Jos lähi, totean pilkallisesti "no sit ymmärrän" ja jos sairaanhoitaja sanon hämmästyneenä ai jaa.
Miten se hoitajan koulutus vaikuttaa käyttäytymiseen? Niitä mulkkuja on sekä lähi-että sairaanhoitajissa.
Kyllä koulutus ja sivistys näkyy ihmisessä esim. itsetunnossa.
Harvoin tapaa huonosti käyttäytyviä ja ilkeää lääkäriä ja ainakin jos on pitkälle erikoistunut esim. lääketiett.tohtori, mutta sitäkin enemmän huonoa käytöstä esiintyy lähi-että sauraanhoitajissa, kun heidän pitää heikon itsetunnon takia päteä ja saada huomiota.
Sä et vaan ole sairaala maailmassa töissä kun et ole ikinä tavannut huonosti käyttävää lääkäriä niitä on paljon. "Kyllä minä tiedän, minä olen lääkäri" joo o...mun itsetunnossa ja ammattitaidossa ei ole mitään moitittavaa vaikka olenkin vain lähäri. Kiitosta saan paljon. Toisin kuin sairaanhoitaja kollega jolle on noussut amnattipäähän.
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia hoitajan pitäisi pitää huoli, että heräät 2h välein imettämään? Tai siis meinaan, että kyllähän sinun kotonakin pitää itse siitä huolehtia.
Ja en meinannut tätä mitenkään pahalla, en ole synnyttänyt enkä tunne tapoja, mutta tuo särähti korvissa.
Noh kotona ei tarvi vauvaa herätellä yleensä syömään. Kyllähän vauvan voi antaa nukkua jos verensokereissa ei ole häikkää.
Miksei sitä voi saman tien synnyttää kotona? Niinhän tehtiin ennenkin.
Sitäpaitsi nykyään Youtubesta löytyy runsaasti erilaisia ohjevideoita ja googlaamalla löytyy kätevästi lisää tietoa.
Nyt vähän oma-aloitteisuutta hyvät äidit!