Mitä toistuvia painajaisia näet?

Voi kun näkisinkin kunnon painajaisia möröistä tai zombeista :D Mun painajaisissa myöhästyn töistä tai joudun kakkimaan keskellä huonetta tai pihaa olevaan pönttöön.. Tai että mies ei enää rakasta mua ja haluaa olla toisen kanssa.

Ajan autoa (yleensä vielä lainassa olevaa) mutkaisella tiellä ja yhtäkkiä jarrut eivät toimi joten ajan rotkoon.

Paljastuu, että jotain lukiokursseja onkin suorittamatta.

Atomipommi räjähtää horisontissa ja herään kun paineaalto osuu kohdalle.

Siinä mun vakkarit.

Vierailija kirjoitti:

Yritän soittaa apua itselleni tai läheiselleni, mutta kännykän näyttöön ilmestyy eri numerot kuin mitä olen painanut. Ahdistava tilanne unessa jatkuu, mutta en saa apua paikalle. Pyyhin koko ajan vääriä numeroita pois vain painellakseni ne uudestaan väärin... kamala tunne.

Onpas moni kertonut tätä samaa. Minulla kans! Vaikka kuinka keskityn näppäilemään oikein, kirjaimet ja numerot ovat ihan vääriä, ja apua pitäisi saada kiireesti.

Joskus näen unta, että puristelen finnejä naamasta, ja jostain kohtaa sitä mähmää vaan tulee ja tulee. Yhtäkkiä huomaan, että osa kasvoistani on ikään kuin romahtanut, koska olen puristanut ulos jonkin jännerakennelman, joka pitää esim. posken tai nenän muodossaan.

Hukkuminen - tai niin, että se on vähällä tapahtua. Esimerkiksi kerran näin unta, jossa olin selälläni jossain matalassa lammessa ja kietotunut vesikasveihin. Kasvot olivat veden alla, mutta onnistuin vähän väliä ponnistamaan haukkaamaan happea.

Usein näihin uniin liittyy myös tsunami, joka on joko juuri iskemäisillään päälleni tai sitten repii minua irti, kun yritän roikkua jossain puussa. En tiedä mistä nämä tulee, minulla ei ole mitään hukkumistraumoja enkä pelkää vettä vähääkään.

Vessaunia mullakin, hirvee hätä ja pöntöt on aina todella julkisia ja jumalattoman paskaisia.

Toinen toistuva teema on mummola, jossa yleensä tapahtuu jotain todella ahdistavaa. Joko sisällä talossa, tai sitten siellä pihalla on jotain mitä pitää pelätä. Joskus unissa lähden sieltä pakoon takaoven kautta puskia pitkin, ettei se jokin näkisi, ja yritän päästä metsäpolkua pitkin lapsuudenkotiin. On jännä että veljelläni on samanlaisia painajaisia, mutta hän valitsee unissaan aina eri reitin ja lähtee pakoon maantietä pitkin :'D

Lisäksi toisinaan näen sellaisia kammottavia painajaisia, joissa joku/jotkut läheiseni ovat joutuneet hullun lääkärin tms uhreksi ja heiltä on tyyliin leikattu raajoja irti tai ommeltu vieraita tilalle. Yhdellä kertaa kaksi minulle tärkeää ihmistä oli jossain sairaassa tieteellisessä kokeessa ommeltu yhteen. Näitä onneksi tulee hyvin harvoin, en nykyään pysty katsomaan kauhuelokuvia juuri sen vuoksi kun en kestä tuollaista kidutuspornoa, ja sen näkeminen unessa on vielä ahdistavampaa.

Painajaiseni: Kerään paljon kaikenlaisia tavaroita laukkuuni ja on kiire ja hetken päästä laukkuni on kadonnut. Ahdistava tunne, vaikkei siltä varmaan kuulosta.

Siitä tapahtumasta on jo vuosia, mutta aina toisinaan vieläkin näen painajaisia kun se somali yritti ottaa minut väkisin.

Olen sisällä talossa, joka on avara ja siinä on valtavasti ikkunoita. Joku on ulkona ja tulee tiirailemaan ikkunoihin, minä taas yritän epätoivoisesti piiloutua katseelta. Mutta talossa ei ole sellaista kohtaa, johon ei jostain ikkunasta näkisi. Lopulta painaudun seinää vasten erään ikkunan viereen, ja juuri siihen tyyppi (tai mikä liekään) tulee sitten kurkkimaan. Minä yritän painautua mahdollisimman litteäksi seinää vasten ja olla liikkumatta; kurkkija taas painautuu ikkunalasia vasten, jotta näkisi minut. Tuossa kohtaa herään aina säpsähtäen.

Olen nähnyt tuollaista unta pienestä asti aina silloin tällöin. Mitähän joku psykologi saisi siitä arvioitua?

Vierailija kirjoitti:

Olen sisällä talossa, joka on avara ja siinä on valtavasti ikkunoita. Joku on ulkona ja tulee tiirailemaan ikkunoihin, minä taas yritän epätoivoisesti piiloutua katseelta. Mutta talossa ei ole sellaista kohtaa, johon ei jostain ikkunasta näkisi. Lopulta painaudun seinää vasten erään ikkunan viereen, ja juuri siihen tyyppi (tai mikä liekään) tulee sitten kurkkimaan. Minä yritän painautua mahdollisimman litteäksi seinää vasten ja olla liikkumatta; kurkkija taas painautuu ikkunalasia vasten, jotta näkisi minut. Tuossa kohtaa herään aina säpsähtäen.

Olen nähnyt tuollaista unta pienestä asti aina silloin tällöin. Mitähän joku psykologi saisi siitä arvioitua?

Pelkäät, että muut näkevät juuri sen, mitä yrität itsessäsi eniten peittää/suojella? 😀

Maailmanloppupainajainen. Joko suuria maanjäristyksiä, valtavia ukkos-/sähkömyrskyjä tai taivaalta tulee meteoriitti tms. Viimeksi taivas meni aivan violetiksi ja kaikki ihastelivat sitä, kunnes yhtäkkiä tuli valtavan kirkas valo ja ihmiset ymmärsivät, että aurinko tippuu ja kaikki kuolee. Yleensä herään ennen kuin mitään tippuu päähän, mutta sen jälkeen on hirveä ahdistus

Nyt viime öinä olen nähnyt erilaisia kauhuskenaarioita tulevasta esityksestä. Kyseessä puolen tunnin seminaariesitys AMK:ssa. Milloin olen unohtanut tehdä powerpointit valmiiksi, milloin unohdan kaiken, mitä piti kertoa, raporttikin unohtui kirjoittaa kyseisen esityksen aiheesta.. voi luoja, onneksi se esitys on huomenna, ja sitten ei tarvitse enää stressata.

Lähdin entisestä työpaikastani muutama vuosi sitten. Tein joskus todella pitkää päivää ja monesti kädet kävivät vielä unissakin, en osannut rauhoittua jos oli kiireinen päivä. Toisinaan näin painajaista, jossa asiakkaita oli kahdessa jonossa silmänkantamattomiin, tein yksin töitä ja paikka ei sulkeutunut koskaan. Opettelin pääsemään tästä eroon miettimällä etukäteen, mitä sanoisin asiakkaille, eli mahdollisimman rumasti, koska "kerrankin oli tilaisuus". Se auttoi pääsemään niistä eroon.

Toisessa tapauksessa tulin töihin karmeassa lumimyrskyssä, työpaikan ovet selkosen selällään, kassakaappi murrettu ja täynnä lunta, olin siis unohtanut lukita ovet. Heräsin monesti aikamoiseen "kauhunhikeen".

Samoja painajaisia minullakin.

Putoavat lentokoneet; olen siis nähnyt näitä jo ennen kuin telkkarista on tullut lentoturmatutkinta-sarja. Iso kone lentää matalalla tulipatsas pyrstössä, milloin se putoaa suoraan ylitseni tai metsänreunan taakse.

Hajoavat hampaat. Yhtäkkiä suuni on täynnä hammasmurskaa, yritän vaivihkaa asetella kielellä palasia takaisin paikoilleen.

Takaa-ajo. Olen suuren ihmismassan keskellä, ja joku yrittää ottaa minut kiinni. Kukaan ei huomaa hätääni, en saa sanaa suustani, että voisin pyytää apua. Minne tahansa käännyn, uhkaaja tulee aina minua vastaan. Kaikki tönivät ja on ahdasta liikkua.

että av mamman kaltaisia ihmisiä oikeasti olisi olemassa, onneks täällä 99% on vain provoja :)

Näen tosi useasti unta että kävelen korkkareilla. En siis oikeasti ole koskaan kävellyt niillä mutta unessa se on vaivatonta ja hauskaa :D

Mutta on yksi uni joka on toistunut monet kerrat. Seison rannalla katsoen merelle kunnes horisontista alkaa nousta hyökyaalto. Se ei ikinä ehdi iskeytyä rantaan vaan suljen silmät ja herään :D

Vierailija kirjoitti:

Harrastan viherkasveja. Unessa löydän niiden joukosta yhden kokonaan pystyyn mädäntyneen kasvin ja vien sen roskiin. Hetken päästä löydän seuraavan ja huomaan mädän leviävän. Tässä vaiheessa alan juosta mädän kanssa kilpaa ehtiäkseni pelastamaan edes sen viimeisen kasvin. Otan sen käteen terveenä ja vihreänä kunnes se hetken kuluttua kuolee. Sitten herään hikisenä.

Sama harrastus täällä, ja näen toistuvasti painajaisia, joissa olen unohtanut kastella kasvejani ties miten pitkään ja yritän sitten epätoivoisesti pelastaa mitä pelastettavissa on. Myös kaikkea muuta omituista pahaa tapahtuu kasveille unissani usein.

Jotkut ovat kertoneet lemmikkiunista, joten pitää minunkin kertoa eräästä todella kauheasta painajaisestani :D Pohjatietona pitää kertoa, että omistin nuorena lukuisia gerbiilejä, joilla oli monimutkaisia toisiinsa yhdistettyjä häkki- ja terraariojärjestelmiä, joista ne muutaman kerran onnistuivat jotenkin murtautumaan ulos, ja asustivat sitten jossain asuntoni salaisissa nurkissa kunnes lopulta sain ne taas pyydystettyä. Tästä on jo 20 vuotta aikaa, mutta yhä edelleen näen hirvittäviä painajaisia, joissa yritän tilkitä häkkien aukkoja ennen kuin gerbiilit livahtavat taas karkuun, eikä se onnistu millään. Tai jahtaan niitä vikkeliä pikku otuksia pitkin taloa ja ne purevat minua sormiin ja karkaavat uudestaan ja uudestaan... Herään suunnattoman helpottuneena siitä, ettei minulla ole enää gerbiilejä :D

Olen yhtäkkiä alasti tai vain ilman housuja julkisella paikalla. Ihmiset tuijottaa ja mietin, että miten olen päätynyt riisuutumaan.

Menen hammaslääkäriin ja vaikka kaikki näyttää olevan ensin ok, kaikki hampaat murenevat äkkiä kerralla pois. Tai sitten paljastuu että yksi hammas onkin täysin mätä.

Toinen aihe on myöhästyminen joko bussista tai junasta. Koko unen ajan tuijotan kelloa, enkä vaan saa lähdettyä vaikka tiedän etten kohta enää ehdi. Joskus unessa herään jo yöllä, enkä silti saa lähdettyä iltapäivän junaan.

Kaikenlaisia putoamisia. Esim. keskellä synkkää korkeita aaltoja jylläävää valtamerta on valtavan korkea ja pitkä suora betonimuuri, malli kuin aallonmurtajalla, mutta kymmeniä metrejä korkea ja satoja metrejä pitkä, voisi olla jopa lentokoneiden välilaskupaikka tai kiitorata. Putoan sieltä synkkään mereen ja hukun.

Tai lumessa kävellessäni yhtäkkiä humpsahdan johonkin monta metriä syvään jäteojaan, josta en pääse omin voimin pois.

Menen bussiin ja se vie minut jonnekkin täysin väärään paikkaan. En ikinä pääse näistä paikoista pois, vaan uni yleensä loppuu siihen että en vain löydä takaisin pois. 

Yritän lähteä töihin tai kouluun, mutta en löydä avaimia, en saa ovea auki, yritän etsiä jotain mutta ei löydy, lähden ilman housuja, ja jossain vaiheessa kello onkin jo n. 11:00 ja en vieläkään ole päässyt lähtemään, mutta yritys on silti kova!

Jos pääsen töihin, siellä odottaa järkyttävä määrä duunia ja en saa mitään tehtyä, menen vaan edestakas ja mitään ei oikeen tapahdu. 

Jos näen unta että olen taas koulussa, useasti siihen liittyy kiusaamista TAI se, että olen alasti ja minulla on vain pyyhe jolla yritän peittää itseäni. Kukaan ei kuitenkaan ikinä huomio että olen melkein alasti.

Uusi toistuva painajainen joka on tullut näiden rinnalle, on sellainen, että hankin lemmikin mutta en yhtään pidä siitä huolta. En saa laitettua ruokaa (vaikka haluaisin), ja unohdan sen johonkin lukittuun kaappiin.