Mies jättää vaimonsa toisen naisen takia ja ahdistuu kun saa tavata lastaan vain joka toinen viikonloppu. Mitä miltä tällaisesta tilanteesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pettäjä ei ajattele ensijaisesti lastensa parasta, vaan itseään. Jos haluaa erota, sen voi halutessaan tehdä hienotunteisemminkin sekä puolisoaan että lapsiaan kohtaan. Pettäminen ymmärrettävästi järkyttää lasten äitiä eikä se ole sitenkään lapsillekaan hyväksi. Jos näin kuitenkin käy, olisi kaikkia ajatellen suotavaa antaa aikalisää pettämisen "uhreille' eli äidille ja lapsille eikä vaatia heti koko elämäntyylin muuttamista. Ajatelkaa nyt itse, yksi päivä asut puolison ja lasten kanssa yhdessä, sit yht'äkkiä sulla ei olekaan puolisoa ja lapsetkin viedään pois puoleksi ajaksi elämästä. Sama muutos lapsilla, ei olekaan enää perhettä. Täytyyhän sitä isää toki saada nähdä, mutta kaikille olisi mielestäni tällaisessa tilanteessa parasta jarrutella sen muuttamisen kanssa kunnes tilanne tasaantuu. En ole itse joutunut kokemaan moista, mutta voin kyllä kuvitella sen äidin surun ja lasten hämmennyksen. Ettekö te voi? Jotain rajaa niiden isien ja lasten oikeuksien kanssa. Elämä ei ole mustavalkoista.

Ei isien eikä äitien, vaan LASTEN oikeuksien. Lapsia ei saa pakottaa eroon toisesta vanhemmasta, vaikka olisi kuinka katkera. Lapsia ei saa pakottaa valitsemaan kumman vanhemman puolella hän on. Omaa katkeruutta ei saa siirtää lapsille.

Kukaan ei tunnu muistavan sitä, mikä järkytys lapsille on pettävä vanhempi. Ei ne uudet isät ja äidit niin iloisia yllätyksiä lapsille ole. Se joka todellaajattelee lapsiaan, eroaa reilusti. Ensin ero, sitten vasta uusia kumppaneita.

Sinä et tunnu nyt muistavan sitä, että lapsille ei kuulu pätkääkään mitkään pettämiset tai eron syyt ylipäätään. Yhtä hyvin lapsille voisi sanoa, että erottiin koska äiti ei antanut pillua. Eihän se lapsille kuulu. Riittää, kun selittää etteivät vanhemmat enää rakasta toisiaan muuta kuin ystävinä.

Onneksi välillä täällä kuulee myös viisauden sanoja. Ihan samaa mieltä asiasta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko täällä joku yksittäinen trolli vai lauma katkeria eromammoja? Kamalaa, miten lapsia ollaan valmiita pitämään pelinappuloina. Hävetkää!

Mitäs läksi? Miksei isä laittanut lapsiaan etusijalle erossa? Sekö on lasten äidin syy, että isälle uusi pillu on tärkeämpi kuin omat lapset? Niin makaa kuin petaa.

Uusi pillu on tärkempi kuin vanha pillu. Ei kannata pillua lapsiin verrata, kun ei sillä ole asian kanssa mitään tekemistä.

Eihän niitä verratakaan. Mutta uusi pillu voi olla miehelle niin tärkeä että unohtuu lapset ainakin alkuun.

Ja uuden pillun toivomukset (= vaatimukset )ovat miehen laki.

Sitten kun aikaa kuluu eikä uusi pillukaan ole enää niin uusi, alkaa mies havahtua että ai niin , minulla oli niitä lapsiakin. Voisihan niitäkin joskus tavata.

Sitä vaan että niissä vieraannuttamisjutuissakin on kaksi puolta.

Mieskin voi pitää lapsiaan pelinappuloina tai jonain leluina jotka voi ottaa hyllyltä kun se kiva uusipilluleikki on vähän jäähtynyt.

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni on väärin, että äiti menettää puolet omien lastensa lapsuudesta, jos lapset ovat viikko-viikko systeemillä tilanteessa, jossa äiti ei halunnut eroa alkuunkaan. Jos mies pettää ja jättää, jättää hän kyllä koko paketin sitten (eli äidin ja lapset).

Ei hyvää päivää tätä "naisen oikeus" marmatusta. :D

Olisi AP ollut parempi vaimo niin ehkä ei olisi tätäkään episodia, eikö niin? Kaikkeen ei voi vaikuttaa jos et kestä pettymyksiä esimerkiksi lasten suhteen niin älä saatana tee niitä alunperinkään. Se, että lapset ovat syntyneet vaimon toosasta, ei ole mikään perustelu sille, että miehen pitäisi kituuttaa loppuelämänsä onnettomana.

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni on väärin, että äiti menettää puolet omien lastensa lapsuudesta, jos lapset ovat viikko-viikko systeemillä tilanteessa, jossa äiti ei halunnut eroa alkuunkaan. Jos mies pettää ja jättää, jättää hän kyllä koko paketin sitten (eli äidin ja lapset).

Todella kumallista, lapsellista ja äärimmäisen itsekästä logiikkaa sinulla. Parisuhde ei ole olemassa miehen ja lasten välillä. Jos näin olisi, se olisi pedofiliaa/sukurutsaa.

Meillä erottiin miehen uskottomuuden vuoksi. Mies olisi halunnut viikko- ja viikko systeemin mutta en suostunut, yksi syy oli se, että mies ei juurikaan ollut ollut mukana neuvoloissa, koulujen vanhempainilloissa, hojks-suunnitelmissa sun muussa. Vanhin lapsemme on ADHD. Hänelle ei viikottaiset siirtymiset myöskään olleet hyvä asia keskittymishäiriön vuoksi, varsinkin siirtymätilanteet aiheuttivat aina levottomuutta. En myöskään luottanut, että ne lasten viralliset asiat tulee hoidetuiksi. Mun mielestäni hyvä isä osallistuu myös näihin asioihin. (Hyvä isä keskittyy myös hoitamaan parisuhdettaan ja sitä kautta lastensa ydinperhekotia oman navan ja vieraissa juoksemisen sijasta!)

Ehdotin itse että joka toinen viikonloppu ja tiistai ja torstai-illat klo 19-21.30, paitsi jos lapsilla on kokeita, joihin pitää lukea.  Tai vaihtoehtoisesti isä voi sitten pitää läksykuulustelut. Tämä alkuun kelpasi, mutta kun osoittautui, että isä ei pitänyt läksykuulusteluja, joten kokeita edeltävinä iltoina ei sitten tavattu. Jos itse kaataa maidon, turha parkua lopputulosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pettäjä ei ajattele ensijaisesti lastensa parasta, vaan itseään. Jos haluaa erota, sen voi halutessaan tehdä hienotunteisemminkin sekä puolisoaan että lapsiaan kohtaan. Pettäminen ymmärrettävästi järkyttää lasten äitiä eikä se ole sitenkään lapsillekaan hyväksi. Jos näin kuitenkin käy, olisi kaikkia ajatellen suotavaa antaa aikalisää pettämisen "uhreille' eli äidille ja lapsille eikä vaatia heti koko elämäntyylin muuttamista. Ajatelkaa nyt itse, yksi päivä asut puolison ja lasten kanssa yhdessä, sit yht'äkkiä sulla ei olekaan puolisoa ja lapsetkin viedään pois puoleksi ajaksi elämästä. Sama muutos lapsilla, ei olekaan enää perhettä. Täytyyhän sitä isää toki saada nähdä, mutta kaikille olisi mielestäni tällaisessa tilanteessa parasta jarrutella sen muuttamisen kanssa kunnes tilanne tasaantuu. En ole itse joutunut kokemaan moista, mutta voin kyllä kuvitella sen äidin surun ja lasten hämmennyksen. Ettekö te voi? Jotain rajaa niiden isien ja lasten oikeuksien kanssa. Elämä ei ole mustavalkoista.

Ei isien eikä äitien, vaan LASTEN oikeuksien. Lapsia ei saa pakottaa eroon toisesta vanhemmasta, vaikka olisi kuinka katkera. Lapsia ei saa pakottaa valitsemaan kumman vanhemman puolella hän on. Omaa katkeruutta ei saa siirtää lapsille.

Kukaan ei tunnu muistavan sitä, mikä järkytys lapsille on pettävä vanhempi. Ei ne uudet isät ja äidit niin iloisia yllätyksiä lapsille ole. Se joka todellaajattelee lapsiaan, eroaa reilusti. Ensin ero, sitten vasta uusia kumppaneita.

Sinä et tunnu nyt muistavan sitä, että lapsille ei kuulu pätkääkään mitkään pettämiset tai eron syyt ylipäätään. Yhtä hyvin lapsille voisi sanoa, että erottiin koska äiti ei antanut pillua. Eihän se lapsille kuulu. Riittää, kun selittää etteivät vanhemmat enää rakasta toisiaan muuta kuin ystävinä.

Ei voi sanoa niin, koska se on vale. Pillua sai aina ja silti petti. Rehellisenä ihmisenä toki kerron myös lapsille totuuden.

Ei voi kun ihmetellä tätä naisten katkeruutta ja mustavalkoista näkemystä.

Kenellekään ei ole tullut mieleen, että mies saattaa olla parempi vanhempi kuin lasten äiti VAIKKA mies haluaa eron vaimostaan. Miksi tämä vaihtoehto on ihan mahdoton?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pettäjä ei ajattele ensijaisesti lastensa parasta, vaan itseään. Jos haluaa erota, sen voi halutessaan tehdä hienotunteisemminkin sekä puolisoaan että lapsiaan kohtaan. Pettäminen ymmärrettävästi järkyttää lasten äitiä eikä se ole sitenkään lapsillekaan hyväksi. Jos näin kuitenkin käy, olisi kaikkia ajatellen suotavaa antaa aikalisää pettämisen "uhreille' eli äidille ja lapsille eikä vaatia heti koko elämäntyylin muuttamista. Ajatelkaa nyt itse, yksi päivä asut puolison ja lasten kanssa yhdessä, sit yht'äkkiä sulla ei olekaan puolisoa ja lapsetkin viedään pois puoleksi ajaksi elämästä. Sama muutos lapsilla, ei olekaan enää perhettä. Täytyyhän sitä isää toki saada nähdä, mutta kaikille olisi mielestäni tällaisessa tilanteessa parasta jarrutella sen muuttamisen kanssa kunnes tilanne tasaantuu. En ole itse joutunut kokemaan moista, mutta voin kyllä kuvitella sen äidin surun ja lasten hämmennyksen. Ettekö te voi? Jotain rajaa niiden isien ja lasten oikeuksien kanssa. Elämä ei ole mustavalkoista.

Ei isien eikä äitien, vaan LASTEN oikeuksien. Lapsia ei saa pakottaa eroon toisesta vanhemmasta, vaikka olisi kuinka katkera. Lapsia ei saa pakottaa valitsemaan kumman vanhemman puolella hän on. Omaa katkeruutta ei saa siirtää lapsille.

Kukaan ei tunnu muistavan sitä, mikä järkytys lapsille on pettävä vanhempi. Ei ne uudet isät ja äidit niin iloisia yllätyksiä lapsille ole. Se joka todellaajattelee lapsiaan, eroaa reilusti. Ensin ero, sitten vasta uusia kumppaneita.

Sinä et tunnu nyt muistavan sitä, että lapsille ei kuulu pätkääkään mitkään pettämiset tai eron syyt ylipäätään. Yhtä hyvin lapsille voisi sanoa, että erottiin koska äiti ei antanut pillua. Eihän se lapsille kuulu. Riittää, kun selittää etteivät vanhemmat enää rakasta toisiaan muuta kuin ystävinä.

Ei voi sanoa niin, koska se on vale. Pillua sai aina ja silti petti. Rehellisenä ihmisenä toki kerron myös lapsille totuuden.

Rehellisenä ihmisenä kertoisit toki lapsille myös päinvastaisen tilanteen eli että isi on tosi hyvä ihminen mutta äidin teki niin mieli uutta munaa niin äiti lähtee lätkimään

Vierailija kirjoitti:

Ei se kuule siitä eron syystä riipu miten tapaamiset sovitaan, vaan molempien henkilökohtaisesta kyvystä toimia vanhempana.

Rakastuminen toiseen ei tee ihmisestä huonoa äitiä tai isää, eikä se myöskään poista lasten kaipuuta vanhempaansa.

Ole aikuinen ja hanki vaikka keskusteluapua itsellesi erosta johtuen. Lapset tarvitsevat isäänsä ihan yhtä lailla kuin äitiään.

Ainoa järkevä syy miksi viikko-viikko ei kannata on lapsen nuori ikä (alle 3v), mutta silloinkin pitää saada tavata useammin kuin joka toinen viikonloppu. Sitten jos toinen on täysin epäkelpo vanhempi, niin pitää hakea valvottuja tapaamisia. Mutta uskottomuus ei kenestäkään tee epäkelpoa vanhempaa. Ihminen voi olla huono puoliso ja hyvä vanhempi. Elämä ei ole mustavalkoista.

Ei se viikko-viikko-systeemi kyllä sovi kaikille isommillekaan lapsille, vaikka sitä niin hehkutetaan. Se toimii ainoastaan jos vanhemmilla on oikeasti hyvät välit ja lasten asioista pystytään sopimaan riitelemättä. Jos välit ovat riitaisat, säännöt eri kodeissa erilaiset, elinolosuhteet erilaiset jne. niin viikko-viikko ei ole hyvä.

Tällaista surkeaa viikko-viikko-systeemiä sivusta seuranneena käy lapset ( nyt jo nuoret) sääliksi, enkä ihmettele, että lastensuojelu joutuu koko ajan olemaan perheen elämässä mukana, ja lapset oireilee ihan tolkuttomasti.

Ja lopulta olisi ihan sama kumman vanhemman luona noista lapset olisi enemmän, kunhan eivät olisi koko ajan kiistakapuloina ja vanhemmat pelaisi valtapeliä sillä kuka määrää ja kumpi nyt tekee "oikein".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni on väärin, että äiti menettää puolet omien lastensa lapsuudesta, jos lapset ovat viikko-viikko systeemillä tilanteessa, jossa äiti ei halunnut eroa alkuunkaan. Jos mies pettää ja jättää, jättää hän kyllä koko paketin sitten (eli äidin ja lapset).

Ei hyvää päivää tätä "naisen oikeus" marmatusta. :D

Olisi AP ollut parempi vaimo niin ehkä ei olisi tätäkään episodia, eikö niin? Kaikkeen ei voi vaikuttaa jos et kestä pettymyksiä esimerkiksi lasten suhteen niin älä saatana tee niitä alunperinkään. Se, että lapset ovat syntyneet vaimon toosasta, ei ole mikään perustelu sille, että miehen pitäisi kituuttaa loppuelämänsä onnettomana.

Parempi vaimo, niin mies ei olisi pettänyt ja jättänyt?!?

Tiedoksi sulle, että miehet pettää ja jättää ihan normaaleja ja mukavia äitejä ilman mitään sen järkevämpää syytä. Miestä alkaa vain kyllästyttää ja houkuttaa ruoho aidan toisella puolella, vaikka omassa suhteessa ei ole mitään vikaa. Se, että mies pettää ja jättää voi tapahtua ihan siis mukavallekkin kumppanille.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että joskus edes ahdistaa. Toivottavasti ymmärtää, että ahdistus on aiheutunut oman käytöksen seurauksena.

No kyllä uus muidu römpsä pitkällä puolustaa sitten miesraukkaa, joka aivan äärimmäisessä p..tuskassaan joutui perheensä jättämään :D Lapsi raukka. Kyllä se jossain vaiheessa tajuaa, mikä luuseri isä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni on väärin, että äiti menettää puolet omien lastensa lapsuudesta, jos lapset ovat viikko-viikko systeemillä tilanteessa, jossa äiti ei halunnut eroa alkuunkaan. Jos mies pettää ja jättää, jättää hän kyllä koko paketin sitten (eli äidin ja lapset).

Ei hyvää päivää tätä "naisen oikeus" marmatusta. :D

Olisi AP ollut parempi vaimo niin ehkä ei olisi tätäkään episodia, eikö niin? Kaikkeen ei voi vaikuttaa jos et kestä pettymyksiä esimerkiksi lasten suhteen niin älä saatana tee niitä alunperinkään. Se, että lapset ovat syntyneet vaimon toosasta, ei ole mikään perustelu sille, että miehen pitäisi kituuttaa loppuelämänsä onnettomana.

Parempi vaimo, niin mies ei olisi pettänyt ja jättänyt?!?

Tiedoksi sulle, että miehet pettää ja jättää ihan normaaleja ja mukavia äitejä ilman mitään sen järkevämpää syytä. Miestä alkaa vain kyllästyttää ja houkuttaa ruoho aidan toisella puolella, vaikka omassa suhteessa ei ole mitään vikaa. Se, että mies pettää ja jättää voi tapahtua ihan siis mukavallekkin kumppanille.

Kirjoitin sanan ehkä, jos osaat lukea.

Tiedoksesi, naiset pettävät yhtä paljon ja hakevat eroja PALJON useammin kuin miehet. Jokainen tietää fakta, että naiset kyllästyvät helpommin ja miehet tyytyvät paremmin latteaan arkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pettäjä ei ajattele ensijaisesti lastensa parasta, vaan itseään. Jos haluaa erota, sen voi halutessaan tehdä hienotunteisemminkin sekä puolisoaan että lapsiaan kohtaan. Pettäminen ymmärrettävästi järkyttää lasten äitiä eikä se ole sitenkään lapsillekaan hyväksi. Jos näin kuitenkin käy, olisi kaikkia ajatellen suotavaa antaa aikalisää pettämisen "uhreille' eli äidille ja lapsille eikä vaatia heti koko elämäntyylin muuttamista. Ajatelkaa nyt itse, yksi päivä asut puolison ja lasten kanssa yhdessä, sit yht'äkkiä sulla ei olekaan puolisoa ja lapsetkin viedään pois puoleksi ajaksi elämästä. Sama muutos lapsilla, ei olekaan enää perhettä. Täytyyhän sitä isää toki saada nähdä, mutta kaikille olisi mielestäni tällaisessa tilanteessa parasta jarrutella sen muuttamisen kanssa kunnes tilanne tasaantuu. En ole itse joutunut kokemaan moista, mutta voin kyllä kuvitella sen äidin surun ja lasten hämmennyksen. Ettekö te voi? Jotain rajaa niiden isien ja lasten oikeuksien kanssa. Elämä ei ole mustavalkoista.

Ei isien eikä äitien, vaan LASTEN oikeuksien. Lapsia ei saa pakottaa eroon toisesta vanhemmasta, vaikka olisi kuinka katkera. Lapsia ei saa pakottaa valitsemaan kumman vanhemman puolella hän on. Omaa katkeruutta ei saa siirtää lapsille.

Kukaan ei tunnu muistavan sitä, mikä järkytys lapsille on pettävä vanhempi. Ei ne uudet isät ja äidit niin iloisia yllätyksiä lapsille ole. Se joka todellaajattelee lapsiaan, eroaa reilusti. Ensin ero, sitten vasta uusia kumppaneita.

Sinä et tunnu nyt muistavan sitä, että lapsille ei kuulu pätkääkään mitkään pettämiset tai eron syyt ylipäätään. Yhtä hyvin lapsille voisi sanoa, että erottiin koska äiti ei antanut pillua. Eihän se lapsille kuulu. Riittää, kun selittää etteivät vanhemmat enää rakasta toisiaan muuta kuin ystävinä.

Ei voi sanoa niin, koska se on vale. Pillua sai aina ja silti petti. Rehellisenä ihmisenä toki kerron myös lapsille totuuden.

Rehellisenä ihmisenä kertoisit toki lapsille myös päinvastaisen tilanteen eli että isi on tosi hyvä ihminen mutta äidin teki niin mieli uutta munaa niin äiti lähtee lätkimään

Toki, sellaista vaan ei meillä ole tapahtunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko täällä joku yksittäinen trolli vai lauma katkeria eromammoja? Kamalaa, miten lapsia ollaan valmiita pitämään pelinappuloina. Hävetkää!

Mitäs läksi? Miksei isä laittanut lapsiaan etusijalle erossa? Sekö on lasten äidin syy, että isälle uusi pillu on tärkeämpi kuin omat lapset? Niin makaa kuin petaa.

Uusi pillu on tärkempi kuin vanha pillu. Ei kannata pillua lapsiin verrata, kun ei sillä ole asian kanssa mitään tekemistä.

Tärkeämpi ja usein myös tiukempi.

Kunnes sieltä puserretaan se pakollinen ankkurilapsi ja sitten isukin onkin jo aika jatkaa taas seuraavalle tiukemmalle pesälle.

Näinhän se menee. Naiset rupsahtavat niin nopeasti. Koko ajan saa olla miettimässä joko auton tai naisen vaihtamista uuteen.

Ei kiinnosta ketään ellet tee lapsia.

Suosittelen lämpimästi sinulle että älä hanki kuvioihisi lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pettäjä ei ajattele ensijaisesti lastensa parasta, vaan itseään. Jos haluaa erota, sen voi halutessaan tehdä hienotunteisemminkin sekä puolisoaan että lapsiaan kohtaan. Pettäminen ymmärrettävästi järkyttää lasten äitiä eikä se ole sitenkään lapsillekaan hyväksi. Jos näin kuitenkin käy, olisi kaikkia ajatellen suotavaa antaa aikalisää pettämisen "uhreille' eli äidille ja lapsille eikä vaatia heti koko elämäntyylin muuttamista. Ajatelkaa nyt itse, yksi päivä asut puolison ja lasten kanssa yhdessä, sit yht'äkkiä sulla ei olekaan puolisoa ja lapsetkin viedään pois puoleksi ajaksi elämästä. Sama muutos lapsilla, ei olekaan enää perhettä. Täytyyhän sitä isää toki saada nähdä, mutta kaikille olisi mielestäni tällaisessa tilanteessa parasta jarrutella sen muuttamisen kanssa kunnes tilanne tasaantuu. En ole itse joutunut kokemaan moista, mutta voin kyllä kuvitella sen äidin surun ja lasten hämmennyksen. Ettekö te voi? Jotain rajaa niiden isien ja lasten oikeuksien kanssa. Elämä ei ole mustavalkoista.

Ei isien eikä äitien, vaan LASTEN oikeuksien. Lapsia ei saa pakottaa eroon toisesta vanhemmasta, vaikka olisi kuinka katkera. Lapsia ei saa pakottaa valitsemaan kumman vanhemman puolella hän on. Omaa katkeruutta ei saa siirtää lapsille.

Kukaan ei tunnu muistavan sitä, mikä järkytys lapsille on pettävä vanhempi. Ei ne uudet isät ja äidit niin iloisia yllätyksiä lapsille ole. Se joka todellaajattelee lapsiaan, eroaa reilusti. Ensin ero, sitten vasta uusia kumppaneita.

Sinä et tunnu nyt muistavan sitä, että lapsille ei kuulu pätkääkään mitkään pettämiset tai eron syyt ylipäätään. Yhtä hyvin lapsille voisi sanoa, että erottiin koska äiti ei antanut pillua. Eihän se lapsille kuulu. Riittää, kun selittää etteivät vanhemmat enää rakasta toisiaan muuta kuin ystävinä.

Ei voi sanoa niin, koska se on vale. Pillua sai aina ja silti petti. Rehellisenä ihmisenä toki kerron myös lapsille totuuden.

Rehellisenä ihmisenä kertoisit toki lapsille myös päinvastaisen tilanteen eli että isi on tosi hyvä ihminen mutta äidin teki niin mieli uutta munaa niin äiti lähtee lätkimään

Toki, sellaista vaan ei meillä ole tapahtunut.

Veikkaisin kyllä vahvasti että tarinassa ei puhuttaisi pettämisestä eikä äidin munanhimosta vaan elämän suuresta rakkaudesta

Isä ei tietenkään voi rakastua vaan on vain pillun perään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että joskus edes ahdistaa. Toivottavasti ymmärtää, että ahdistus on aiheutunut oman käytöksen seurauksena.

No kyllä uus muidu römpsä pitkällä puolustaa sitten miesraukkaa, joka aivan äärimmäisessä p..tuskassaan joutui perheensä jättämään :D Lapsi raukka. Kyllä se jossain vaiheessa tajuaa, mikä luuseri isä on.

Miten te naiset voitte peukuttaa näitä ylös? :D Joka toinen suhde päätyy eroon ja nyt kun on tällainen ketju olemassa niin kiljutaan miesluuseria kurkku suorana. Mitäpä jos vaan tunnustaisitte, että näinkin voi käydä kun ihmisillä on tunteita ja ne jopa vaihtelevat sekä sen, että naisissakin voi olla vikaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pettäjä ei ajattele ensijaisesti lastensa parasta, vaan itseään. Jos haluaa erota, sen voi halutessaan tehdä hienotunteisemminkin sekä puolisoaan että lapsiaan kohtaan. Pettäminen ymmärrettävästi järkyttää lasten äitiä eikä se ole sitenkään lapsillekaan hyväksi. Jos näin kuitenkin käy, olisi kaikkia ajatellen suotavaa antaa aikalisää pettämisen "uhreille' eli äidille ja lapsille eikä vaatia heti koko elämäntyylin muuttamista. Ajatelkaa nyt itse, yksi päivä asut puolison ja lasten kanssa yhdessä, sit yht'äkkiä sulla ei olekaan puolisoa ja lapsetkin viedään pois puoleksi ajaksi elämästä. Sama muutos lapsilla, ei olekaan enää perhettä. Täytyyhän sitä isää toki saada nähdä, mutta kaikille olisi mielestäni tällaisessa tilanteessa parasta jarrutella sen muuttamisen kanssa kunnes tilanne tasaantuu. En ole itse joutunut kokemaan moista, mutta voin kyllä kuvitella sen äidin surun ja lasten hämmennyksen. Ettekö te voi? Jotain rajaa niiden isien ja lasten oikeuksien kanssa. Elämä ei ole mustavalkoista.

Ei isien eikä äitien, vaan LASTEN oikeuksien. Lapsia ei saa pakottaa eroon toisesta vanhemmasta, vaikka olisi kuinka katkera. Lapsia ei saa pakottaa valitsemaan kumman vanhemman puolella hän on. Omaa katkeruutta ei saa siirtää lapsille.

Kukaan ei tunnu muistavan sitä, mikä järkytys lapsille on pettävä vanhempi. Ei ne uudet isät ja äidit niin iloisia yllätyksiä lapsille ole. Se joka todellaajattelee lapsiaan, eroaa reilusti. Ensin ero, sitten vasta uusia kumppaneita.

Sinä et tunnu nyt muistavan sitä, että lapsille ei kuulu pätkääkään mitkään pettämiset tai eron syyt ylipäätään. Yhtä hyvin lapsille voisi sanoa, että erottiin koska äiti ei antanut pillua. Eihän se lapsille kuulu. Riittää, kun selittää etteivät vanhemmat enää rakasta toisiaan muuta kuin ystävinä.

Ei voi sanoa niin, koska se on vale. Pillua sai aina ja silti petti. Rehellisenä ihmisenä toki kerron myös lapsille totuuden.

Rehellisenä ihmisenä kertoisit toki lapsille myös päinvastaisen tilanteen eli että isi on tosi hyvä ihminen mutta äidin teki niin mieli uutta munaa niin äiti lähtee lätkimään

Toki, sellaista vaan ei meillä ole tapahtunut.

Veikkaisin kyllä vahvasti että tarinassa ei puhuttaisi pettämisestä eikä äidin munanhimosta vaan elämän suuresta rakkaudesta

Isä ei tietenkään voi rakastua vaan on vain pillun perään

Kyllä muuten puhuttaisiin. Kaikki eivät kaunistele asioita omaksi hyväkseen.

Kyllä miestä pitää rangaista siten, ettei tämä saa tavata lasta ollenkaan, vai mikä tässä oikeasti on taustalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pettäjä ei ajattele ensijaisesti lastensa parasta, vaan itseään. Jos haluaa erota, sen voi halutessaan tehdä hienotunteisemminkin sekä puolisoaan että lapsiaan kohtaan. Pettäminen ymmärrettävästi järkyttää lasten äitiä eikä se ole sitenkään lapsillekaan hyväksi. Jos näin kuitenkin käy, olisi kaikkia ajatellen suotavaa antaa aikalisää pettämisen "uhreille' eli äidille ja lapsille eikä vaatia heti koko elämäntyylin muuttamista. Ajatelkaa nyt itse, yksi päivä asut puolison ja lasten kanssa yhdessä, sit yht'äkkiä sulla ei olekaan puolisoa ja lapsetkin viedään pois puoleksi ajaksi elämästä. Sama muutos lapsilla, ei olekaan enää perhettä. Täytyyhän sitä isää toki saada nähdä, mutta kaikille olisi mielestäni tällaisessa tilanteessa parasta jarrutella sen muuttamisen kanssa kunnes tilanne tasaantuu. En ole itse joutunut kokemaan moista, mutta voin kyllä kuvitella sen äidin surun ja lasten hämmennyksen. Ettekö te voi? Jotain rajaa niiden isien ja lasten oikeuksien kanssa. Elämä ei ole mustavalkoista.

Ei isien eikä äitien, vaan LASTEN oikeuksien. Lapsia ei saa pakottaa eroon toisesta vanhemmasta, vaikka olisi kuinka katkera. Lapsia ei saa pakottaa valitsemaan kumman vanhemman puolella hän on. Omaa katkeruutta ei saa siirtää lapsille.

Kukaan ei tunnu muistavan sitä, mikä järkytys lapsille on pettävä vanhempi. Ei ne uudet isät ja äidit niin iloisia yllätyksiä lapsille ole. Se joka todellaajattelee lapsiaan, eroaa reilusti. Ensin ero, sitten vasta uusia kumppaneita.

Sinä et tunnu nyt muistavan sitä, että lapsille ei kuulu pätkääkään mitkään pettämiset tai eron syyt ylipäätään. Yhtä hyvin lapsille voisi sanoa, että erottiin koska äiti ei antanut pillua. Eihän se lapsille kuulu. Riittää, kun selittää etteivät vanhemmat enää rakasta toisiaan muuta kuin ystävinä.

Ei voi sanoa niin, koska se on vale. Pillua sai aina ja silti petti. Rehellisenä ihmisenä toki kerron myös lapsille totuuden.

Rehellisenä ihmisenä kertoisit toki lapsille myös päinvastaisen tilanteen eli että isi on tosi hyvä ihminen mutta äidin teki niin mieli uutta munaa niin äiti lähtee lätkimään

Minä erosin aikanaan sen takia, että mies vaihtoi minut lennosta toiseen. Mietin kanssa, miten alakoululaisille kerron, kun kysyivät syytä.

Miten olisin voinut sanoa, että ”isi ja äiti eivät enää rakastaneet toisiaan, vaan ovat hyviä ystäviä ja kaikki on nyt hyvin minun puoleltani” - kun lapset näkivät minut toisinaan itkemästä silmät päästäni?

Miksi olisin sanonut, ettei isi enää rakastanut äitiä - kun lapset näkivät isin halaavan ja pussaavan äitiä viimeisiin viikkoihin asti?

Miksi olisin sanonut, ettei syy ole uuden äitipuolen - kun uusi nainen muutti lapsineen sisään vain parin kuukauden jälkeen?

Katkeraa tekstiä naisilta. Otetaan nyt lapset huomioon ihan ensin. Heille on taatusti tärkeitä, niin  äiti kuin isäkin. Olen läheltä seurannut ystävieni eroja ja ihmettelen vain näitä pettäjä naisia, kun valittavat nyt miehen vihdoin löytäessä uuden katkeruuttaan. Naiset ovat yhtälailla pitkissä salasuhteissa ja pikasellaisilla. Valivalia sitten eron tulessa.

Ystäväni 12 vuotias poika ei puhunut vuoteen mitään. Heittäyty mykäksi. Kaipasi isäänsä ja inhosi äidin uutta miestä. Yhdeksän vuotias karkasi aina isän luokse. Lopulta äiti tappeli tämän pojan kanssa ja poika löi äitiä, jolloin äiti soitti poliisin ja he veivät pojan mielisairaalaan. Isä sai tietää asian vasta viikon kuluttua ja haki pojan kotiinsa. Lopulta pojat siirettiin isälle ja äiti teki uuden lapsen. Nyt eronnut silloisestakin miehestä. 

Äidit vähättelevät liikaa isän merkitystä. Tietysti alkoholisti tai mielterv ongelmainen isä on riski, mutta isä kuitenkin. Lapselle se ainut.