Lue keskustelun säännöt.
Pitkän uran tehnyt opettaja: ”osaamisen taso on romahtanut” - arvosanoja annetaan vaikka ei osaa mitään
26.08.2018 |
On tapahtunut valtava inflaatio. Ei voi mitenkään verrata kymmenen vuoden takaista peruskulun päättötodistuksen keskiarvoa ja vuonna 2018 keväällä saadun peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoa. Siinä on 1,5-2 arvosanan ero, ylöspäin.
Tällä opettaja tarkoittaa sitä, että peruskoulusta valmistutaan aiempaa paremmilla arvosanoilla mutta entistä huonommalla osaamisella.
– Lukioon saattaa tulla oppilas, jolla on vaikkapa ruotsista arvosanana yhdeksän, mutta joka ei kuitenkaan osaa oikein mitään. Sellaisen oppilaan on vaikea pärjätä enää lukiossa.
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/pitkan-uran-tehneen-lehtor…
Ja mamutuksellahan ei ole mitään tekemistä sen kanssa että annetaan arvosanoja jotka ei vastaa osaamista?
Seuraavaksi luovutaan arvosanoista ja kaikki saa paikan yliopistossa koska muuten syrjäytyy. Eli mamutus määrää tahdin koska kunniakansalaisia ei tietenkään voi päästää syrjäytymään, maksoi mitä maksoi.
Kommentit (178)
Minä taas olen kuullut, että asia on ihan päinvastoin. Kouluissa on entistä vaikeampaa saavuttaa hyviä arvosanoja. 15 vuoden takainen kymppi on nykyään ysi tai jopa kasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös näiden diginatiivien pitäny olla kovia tekijöitä tulevaisuuden työmarkkinoilla? Nojoo, työt menny nykyään sellaiseksi näpertelyksi ja valittamiseksi, että varmaan pärjäävät ihan hyvin siinä ympäristössä. Typerät vanhemmat ja munaton koulu kasvattaa kunniattomia marisijoita.
Vierailija kirjoitti:
Minä taas olen kuullut, että asia on ihan päinvastoin. Kouluissa on entistä vaikeampaa saavuttaa hyviä arvosanoja. 15 vuoden takainen kymppi on nykyään ysi tai jopa kasi.
Keneltä olet kuullut? Joltain vanhemmalta vai lapselta itseltään?
Aikuisen näkökulmasta peruskoulu näyttää melko kevyeltä, kauhulla odottelen miten tuo näkyy lukiossa.
Käytösnumeroissa on vaikea saada 10, numeroa joka oli ennen kaikilla tytöillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai toisinpäin. Jos oppilaasra halutaan saada joku vaikutelma ohitetaan osaaminen. Näin oli ennenkin. Eli oppilas voi kotona osata vaikka mitä, mutta sillä ei ole merkitystä jos opettaja katsoo vain sen tuntiosaamisen Tässä taas pärjää ne jotka osaa esittää.
Nyt on kyllä vahvaa höpöhöpä. Tunneilla mitataan osaaminen tietyssä oppiaineessa ja ei siellä ole tarkoituskaan katsoa osaako Matti-Justus kotona tehdä jotain ihan muuta. Miten mateemaattista osaamista esitetään, tai lukutaitoa? Ei mitenkään. Kyllä minä olisin enemmän huolissani tuollaisesta asenteesta, että "kyllä se meidän lapsi kotona osaa, mutta koulussa muut pennut esittää".
Pälä Pälä.
Opettaja ei ehdi havaita kaikkea osaamista.
Jos vaikka lapsi kotona lukee monta kirjaa nopeasti ja samalla koulussa halutaan olla huolissaan lukeeko lapsi riittävän nopeasti niin missä vika? Tai jos lapsi keskustelee ja kirjoittaa englanniksi ja samalla koulussa halutaan olla huolissaan jostakin englanninopetukseen liittyvästä niin missä vika?
Samoin muistan omasta kouluajasta, harrastin liikuntaa, mutta numero koulussa huono koska en kunnostautunut juuri siinä koululiikunnassa. Eli osaamisella ei ole merkitystä ellei sitä saa esitettyä jotenkin. Tällöin ne jotka eivät osaa mainostaa itseään tai jota ei kukaan mainosta jäävät syrjään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai toisinpäin. Jos oppilaasra halutaan saada joku vaikutelma ohitetaan osaaminen. Näin oli ennenkin. Eli oppilas voi kotona osata vaikka mitä, mutta sillä ei ole merkitystä jos opettaja katsoo vain sen tuntiosaamisen Tässä taas pärjää ne jotka osaa esittää.
Nyt on kyllä vahvaa höpöhöpä. Tunneilla mitataan osaaminen tietyssä oppiaineessa ja ei siellä ole tarkoituskaan katsoa osaako Matti-Justus kotona tehdä jotain ihan muuta. Miten mateemaattista osaamista esitetään, tai lukutaitoa? Ei mitenkään. Kyllä minä olisin enemmän huolissani tuollaisesta asenteesta, että "kyllä se meidän lapsi kotona osaa, mutta koulussa muut pennut esittää".
Pälä Pälä.
Opettaja ei ehdi havaita kaikkea osaamista.
Jos vaikka lapsi kotona lukee monta kirjaa nopeasti ja samalla koulussa halutaan olla huolissaan lukeeko lapsi riittävän nopeasti niin missä vika? Tai jos lapsi keskustelee ja kirjoittaa englanniksi ja samalla koulussa halutaan olla huolissaan jostakin englanninopetukseen liittyvästä niin missä vika?Samoin muistan omasta kouluajasta, harrastin liikuntaa, mutta numero koulussa huono koska en kunnostautunut juuri siinä koululiikunnassa. Eli osaamisella ei ole merkitystä ellei sitä saa esitettyä jotenkin. Tällöin ne jotka eivät osaa mainostaa itseään tai jota ei kukaan mainosta jäävät syrjään.
Jos lapsi on hurjan taitava ja lahjakas muttei selviä peruskoulun vaatimuksista, on vika asenteessa. Sellaisiin ihmisiin ei opettajan kannata rajallisia resurssejaan tuhlata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä taas olen kuullut, että asia on ihan päinvastoin. Kouluissa on entistä vaikeampaa saavuttaa hyviä arvosanoja. 15 vuoden takainen kymppi on nykyään ysi tai jopa kasi.
Tää ei kyllä pidä paikkaansa.
Ihan jo nyt lukiolaisen jaksotodistuksia katsomalla käy ilmi. Jos siellä on 10, 9, 9,10,10 niin kymppi on päättötodistuksessa. Omana kouluaikana kympin sai vain jos oli täysi rivi kymppejä ja tuntiaktiivisuus.
Ja tämä tunnetussa helsinkiläiskoulussa, josta syötetään ainesta mm. Ressuun, jonne omakin lapseni meni,
Kymppi lukion päättärissä ei aina tarkoita sitä että se olisi laudatur yo-todistuksessa. Esimerkiksi meillä kasi kokeesta voi olla kympin kurssiarvosana, koska "tuntityöskentely". Hissassa ei opeteta enää juuri yhtään mitään, monet jutut kuten vaikka mongoli-imperiumi ja Yhdysvaltain sisällissota ovat asioita, jotka mainitaan kirjoissa sivulauseella - itse pitää etsiä tietoa. Jos tekee vain sen, mitä ope vaatii, ei opi yhtään mitään. Meillä onneksi teini lukee myös tietokirjallisuutta ja etsii tietoa itse.
Sen sijaan lapset on kuormitettu Google Teamsilla, Powerpointeilla, Moodlella ynnämuulla teknisellä härpätyksellä. Paljon on myös tutkielmia, joissa tulisi olla tiedonhankintakykyä ja päättelykykyä (esim. 8-sivuinen tutkielma, jossa tutkimuskysymys ja päätelmä, aika tavallinen). Mutta ei se hirveästi lohduta, jos etsii tietoa yhdestä aiheesta, kun samalla jää paljon muuta perusasiaa käymättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas olen kuullut, että asia on ihan päinvastoin. Kouluissa on entistä vaikeampaa saavuttaa hyviä arvosanoja. 15 vuoden takainen kymppi on nykyään ysi tai jopa kasi.
Tää ei kyllä pidä paikkaansa.
Ihan jo nyt lukiolaisen jaksotodistuksia katsomalla käy ilmi. Jos siellä on 10, 9, 9,10,10 niin kymppi on päättötodistuksessa. Omana kouluaikana kympin sai vain jos oli täysi rivi kymppejä ja tuntiaktiivisuus.
Ja tämä tunnetussa helsinkiläiskoulussa, josta syötetään ainesta mm. Ressuun, jonne omakin lapseni meni,
Mikä lukio syöttää ainesta Ressuun? Yleensä lukiosta mennään yliopistoon, jos arvosanat ovat hyvät.
Vierailija kirjoitti:
Tuo lukioiden keskiarvorajan nousu on kyllä tosi outo juttu. Minun aikanani (siitä on yli 20 vuotta kun pyrin lukioon) kovimmat keskiarvorajat olivat tyyliin 9,2. Kelpo lukioon pääsi tuollaisella 8,5:n keskiarvolla. Ja kympin sai todistukseen, kun veti kokeesta ysipuolikkaan ja viittasi tunnilla. Oma yläasteen keskiarvoni oli 9,5, ja sillä olisi päässyt kirkkaasti jokaiseen Suomen lukioon.
Sitten jossakin vaiheessa alettiin puhua, että kymppejä saa liian helpolla. Alettiin korostaa, että kymppiin pitääkin tehdä jotain todellista ekstraa, harrastaa ainetta vapaa-aikanaan ja jakaa osaamistaan toisille (mikä taas kuulostaa introvertin korvaan kidutukselta).
Ja näistä koventuneista arvosteluvaatimuksista huolimatta lukioiden keskiarvorajat ovat kohonneet aivan pilviin samalla kun peruskoulusta tulevien oppilaiden osaaminen on romahtanut. Todella outo yhtälö.
Tyttöni teki 5. luokalla matikassa tasoltaan vaikeampaa koetta (sai tehdä normaalia tai vaikeampaa). Kokeiden keskiarvo oli 9,7. Lisäksi teki ylimääräistä matikka-diplomia, joka palautettiin opettajalle. Aina oli myös läksyt ja lisätehtävät tehtynä = lopputuloksena kaikki kirjan tehtävät. Sai todistukseen arvosanaksi 9. Muutenkin opettaja vaikuttaa aika tiukalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aina ihmetellytkin kun usein on juttuja näistä nuorista, joiden todistukset ovat rivi kymppejä. Ennen oli sellaisia opettajia, jotka eivät edes käyttäneet kymppejä arvostellussaan. Yhdeksikön eteen sai tehdä huomattavasti töitä.
Voidaan tietysti kyseenalaistaa koko numeroarvostelu. Monilla ei ilmeisesti ole kiinnostusta mihinkään aineeseen sinänsä, vaan ajatellaan vain sitä, että saadaan se paras arvosana. Sen jälkeen kuvitellaan, että osataan ja tiedetään kaikki. Täydellinen numero on jokin kiveenhakattu lopullinen määre ja ominaisuus, vaikka tosiasiassa kaikki koulujen oppisisällöt ovat vain pieni läpileikkaus tiedosta, joka sekin on suhteellista ja aikaan sidonnaista.
Tämä sama henkinen inflaatio näkyy myös esim. Helsingin Sanomien toimittajien artikkeleissa, jotka ennen olivat huomattavasti paremmin kirjoitettuja kuin nykyään.
Ennen pystyi luottamaan siihen, että osaminne on 10, jos ope antaa kympin. Nykyään kymppirivejä saavat saattavat saada ylppäreistä c tai jopa b.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti suurin osa opettajista ei ole tuollaisia raszsisteja. Tärkein asia on kuitenkin se, ettei lapsi tai nuori tunne itseään huonommaksi kuin muut. Arvosanoja ei pitäisi edes olla, se on ihmisten täysin epäreilua arvottamista. Riittää, kun näkyy mitä aineita on ollut oppimassa.
Kirjoitti joku vain Aku Ankasta sivistyksen hankkinut amis joka ei edes tiedä mitä käyttämänsä termi tarkoittaa?
Minä myötähäpeän sinua ja kommenttiasi, et liene muuta kuin Seiskaa lukenut.
Kyllä osaaminen pitää näyttää ja sitä pitää hankkia. Muuten ei pärjää opinnoissa eikä työelämässä. Jos on huonompi kuin muut pitää vaan tehdä enemmän töitä eikä velloa itsesäälissä. Motivaatiosta tuo on kiinni.
Minulla on amispaperit ja yliopisto käytynä myös. Enemmän sivistystä ja hyötyä sain amiksesta. Akateeminen loppututkinto tuli suoritettua lähinnä harrastuksen vuoksi. Ne muutamat yliopistolla, jotka sanallisesti väheksyivät vähemmän koulutettuja olivat itse melko laiskoja ja huonoja tekemään mitään. Jostain se todellakin kertoi, kun piti muita väheksyä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tämä ilmiö on myös niillä paikkakunnilla ja kouluissa, joissa ei ole maahanmuuttajataustaisia oppilaita lainkaan tai juuri lainkaan. Kysymys ei siis ole pelkästään tästä.
Oma käsitykseni on se, että aika ison osan ilmiöstä selittää se, että nykyisin kodeissa luetaan kirjoja selvästi vähemmän kuin vielä 20 vuotta sitten. Hyvä lukutaito ja laaja sanavarasto ovat kaiken muun oppimisen perusta.
Nin on, jotkut vaan syyttävät kaikesta m-amuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo lukioiden keskiarvorajan nousu on kyllä tosi outo juttu. Minun aikanani (siitä on yli 20 vuotta kun pyrin lukioon) kovimmat keskiarvorajat olivat tyyliin 9,2. Kelpo lukioon pääsi tuollaisella 8,5:n keskiarvolla. Ja kympin sai todistukseen, kun veti kokeesta ysipuolikkaan ja viittasi tunnilla. Oma yläasteen keskiarvoni oli 9,5, ja sillä olisi päässyt kirkkaasti jokaiseen Suomen lukioon.
Sitten jossakin vaiheessa alettiin puhua, että kymppejä saa liian helpolla. Alettiin korostaa, että kymppiin pitääkin tehdä jotain todellista ekstraa, harrastaa ainetta vapaa-aikanaan ja jakaa osaamistaan toisille (mikä taas kuulostaa introvertin korvaan kidutukselta).
Ja näistä koventuneista arvosteluvaatimuksista huolimatta lukioiden keskiarvorajat ovat kohonneet aivan pilviin samalla kun peruskoulusta tulevien oppilaiden osaaminen on romahtanut. Todella outo yhtälö.
Kyllä se jotain kertoo että esim. viime keväänä eräässä yläkoulussa peräti 8 oppilaalla ka oli 9,5-9,9 kun joskus 10-20 vuotta sitten tällaisia oli keskimäärin vain 1 per kevät.
Minun nähdäkseni alkuperäinen syypää oli Helsingin Sanomat, joka alkoi joskus parisenkymmentä vuotta sitten tehdä vertailuita eri lukioiden ylioppilaskirjoitustuloksista.
Ei siinä mitään, julkista tietoahan ne ovat, mutta ne ovat synnyttäneet itseään ruokkivan kierteen. Menestyneisiin lukioihin tulee aina vain enemmän hakijoita -> keskiarvoraja nousee -> yläasteen opettajat joutuvat antamaan parempia arvosanoja -> huonompienkin lukioiden keskiarvorajat nousevat.
Ja katkerintahan on se, että nuo tulokset kertovat paljon enemmän oppilasaineksesta kuin opettajien taidoista.
Tarvinneeko enää perustella, miksi en kannata julkisia, standardoituja kokeita yläasteensa päättäville. Koulushoppailu vain kiihtyisi.
Koulushoppailuhan on hyvä ilmiö. Ensimmäistä kertaa nuori saa sen opiskeluympäristön, jonka ansaitseekin
ohis
Eli rikkaan perheen diagnosoimaton ja kasvattamaton adhd ansaitsee paremman koulun kuin köyhän perheen lahjakas lapsi?
Ai et siis puhukaan Suomesta? Ei täällä huono oppilas pääse huippulukioon vanhempien rahalla, kyllä niihin eliittikouluihin mennään ihan meriiteillä. Toki varakkailla ja korkeastikoulutetuilla vanhemmilla on ehkä tavanomaista enemmän aikaa ja intressiä panostaa jälkikasvunsa kasvatukseen ja sivistykseen, mutta ei sinne huippulukioon ilman kovaa työtä pääse kukaan. Ja köyhällä ja lahjakkaalla on sitten paljon mukavampaa koulussa jossa "hikkeä" ei kiusatakaan vaan arvostetaan.
Nuoret ovat älykkäämpiä ja lahjakkaampia kuin katkerat vanhat kurpat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo lukioiden keskiarvorajan nousu on kyllä tosi outo juttu. Minun aikanani (siitä on yli 20 vuotta kun pyrin lukioon) kovimmat keskiarvorajat olivat tyyliin 9,2. Kelpo lukioon pääsi tuollaisella 8,5:n keskiarvolla. Ja kympin sai todistukseen, kun veti kokeesta ysipuolikkaan ja viittasi tunnilla. Oma yläasteen keskiarvoni oli 9,5, ja sillä olisi päässyt kirkkaasti jokaiseen Suomen lukioon.
Sitten jossakin vaiheessa alettiin puhua, että kymppejä saa liian helpolla. Alettiin korostaa, että kymppiin pitääkin tehdä jotain todellista ekstraa, harrastaa ainetta vapaa-aikanaan ja jakaa osaamistaan toisille (mikä taas kuulostaa introvertin korvaan kidutukselta).
Ja näistä koventuneista arvosteluvaatimuksista huolimatta lukioiden keskiarvorajat ovat kohonneet aivan pilviin samalla kun peruskoulusta tulevien oppilaiden osaaminen on romahtanut. Todella outo yhtälö.
Kyllä se jotain kertoo että esim. viime keväänä eräässä yläkoulussa peräti 8 oppilaalla ka oli 9,5-9,9 kun joskus 10-20 vuotta sitten tällaisia oli keskimäärin vain 1 per kevät.
Minun nähdäkseni alkuperäinen syypää oli Helsingin Sanomat, joka alkoi joskus parisenkymmentä vuotta sitten tehdä vertailuita eri lukioiden ylioppilaskirjoitustuloksista.
Ei siinä mitään, julkista tietoahan ne ovat, mutta ne ovat synnyttäneet itseään ruokkivan kierteen. Menestyneisiin lukioihin tulee aina vain enemmän hakijoita -> keskiarvoraja nousee -> yläasteen opettajat joutuvat antamaan parempia arvosanoja -> huonompienkin lukioiden keskiarvorajat nousevat.
Ja katkerintahan on se, että nuo tulokset kertovat paljon enemmän oppilasaineksesta kuin opettajien taidoista.
Tarvinneeko enää perustella, miksi en kannata julkisia, standardoituja kokeita yläasteensa päättäville. Koulushoppailu vain kiihtyisi.
Koulushoppailuhan on hyvä ilmiö. Ensimmäistä kertaa nuori saa sen opiskeluympäristön, jonka ansaitseekin
ohis
Eli rikkaan perheen diagnosoimaton ja kasvattamaton adhd ansaitsee paremman koulun kuin köyhän perheen lahjakas lapsi?
Ai et siis puhukaan Suomesta? Ei täällä huono oppilas pääse huippulukioon vanhempien rahalla, kyllä niihin eliittikouluihin mennään ihan meriiteillä. Toki varakkailla ja korkeastikoulutetuilla vanhemmilla on ehkä tavanomaista enemmän aikaa ja intressiä panostaa jälkikasvunsa kasvatukseen ja sivistykseen, mutta ei sinne huippulukioon ilman kovaa työtä pääse kukaan. Ja köyhällä ja lahjakkaalla on sitten paljon mukavampaa koulussa jossa "hikkeä" ei kiusatakaan vaan arvostetaan.
Miten Päivi Lipponen case?
Vierailija kirjoitti:
Mihin opettajien taidot opettaa on kadonneet?
Minkälaista opetettavaa sinne luokkaan "integroidaan"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai toisinpäin. Jos oppilaasra halutaan saada joku vaikutelma ohitetaan osaaminen. Näin oli ennenkin. Eli oppilas voi kotona osata vaikka mitä, mutta sillä ei ole merkitystä jos opettaja katsoo vain sen tuntiosaamisen Tässä taas pärjää ne jotka osaa esittää.
Nyt on kyllä vahvaa höpöhöpä. Tunneilla mitataan osaaminen tietyssä oppiaineessa ja ei siellä ole tarkoituskaan katsoa osaako Matti-Justus kotona tehdä jotain ihan muuta. Miten mateemaattista osaamista esitetään, tai lukutaitoa? Ei mitenkään. Kyllä minä olisin enemmän huolissani tuollaisesta asenteesta, että "kyllä se meidän lapsi kotona osaa, mutta koulussa muut pennut esittää".
Pälä Pälä.
Opettaja ei ehdi havaita kaikkea osaamista.
Jos vaikka lapsi kotona lukee monta kirjaa nopeasti ja samalla koulussa halutaan olla huolissaan lukeeko lapsi riittävän nopeasti niin missä vika? Tai jos lapsi keskustelee ja kirjoittaa englanniksi ja samalla koulussa halutaan olla huolissaan jostakin englanninopetukseen liittyvästä niin missä vika?Samoin muistan omasta kouluajasta, harrastin liikuntaa, mutta numero koulussa huono koska en kunnostautunut juuri siinä koululiikunnassa. Eli osaamisella ei ole merkitystä ellei sitä saa esitettyä jotenkin. Tällöin ne jotka eivät osaa mainostaa itseään tai jota ei kukaan mainosta jäävät syrjään.
Tuokin on nykyään suhteellisen tavallista. Lasten englannin osaaminen on muutama slangifraasihokema, jotka on opittu jostain juutuubikanavalta tai instagrammista. Sitten opettaja saa selvittää, että "hyvää päivää" ei ole englanniksi "yo man", vaikka tällaistakin ilmausta jossain yhteydessä toki voidaan tervehdyksenä käyttää. Tämän jälkeen oppilas ei välttämättä sittenkään ymmärrä, miksi hän ei saanut tästä kokeen kohdasta pisteitä. On jopa ehdotettu, että kokeen kohdasta pitäisi saada ylimääräisiä lisäpisteitä, kun oppilas tietää tavallaan enemmän kuin mitä koulussa opetetaan.
Jos ammattilaisen toimesta on todettu, että lapsi lukee hitaasti, mutta lapsi kertoo lukevansa monta kirjaa tuosta vain... Ihan ensimmäiseksi kehottaisin miettimään, mahtaako tenava vedättää vanhempiaan? Jos vanhempana itsellä riittää lukutaitoa, niin kysele lapselta niistä luetuista kirjoista. Pyydä vaikka kertomaan tiivistelmä juonesta ihan ensihätään.
Lapseni kertoi, että monesti oppitunnit menivät luokan rahoittamiseen. Usein opettaja oli käytävällä selvittelemässä oppilaiden riitoja.
Järkytin katsellessani pojan tehtäväkirjoja. Tyhjää täynnä. Monet illat yritin itse käydä lapsen kanssa läksyjä läpi ja opettaa asioita. No nyt koulu vaihtunut. Olin tietty opettajaankin yhteydessä, mutta hänen mielestä kaikki sujui hyvin.
Kaikki kärsii, kun näitä erityisoppilaita sijoitetaan normiluokille. Lisäksi oppilaat jotka, jotka tulevat hyvin erilaisista taustoista.
Lapsen todistuksesta löytyy arvosanoja 8-10, enkä epäile 8 oikeellisuutta, vaikka tiedän että lapsi kykenisi 10 jos lukisi jokaisen lukuläksyn jo tunnille. Lukee koko pläjäyksen koetta edeltävänä iltana tärppien.