Pitkän uran tehnyt opettaja: ”osaamisen taso on romahtanut” - arvosanoja annetaan vaikka ei osaa mitään

No itse olen kuullut, että nykyopiskelu on sitä, että maataan säkkituoleissa tabletin kanssa. Tunnilla pitää olla kaikenlaisia aktiviteetteja, koska opiskelun pitää olla kivaa. Miksi opiskelun pitäisi olla aina kivaa? Kyllä lapsen pitäisi pystyä rauhoittua oppitunnin ajaksi pulpettiin. Välitunnit ovat leikkiä varten.

Olen aina tiennyt olevani edelläkävijä, nyt se jälleen kerran vahvistui.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo lukioiden keskiarvorajan nousu on kyllä tosi outo juttu. Minun aikanani (siitä on yli 20 vuotta kun pyrin lukioon) kovimmat keskiarvorajat olivat tyyliin 9,2. Kelpo lukioon pääsi tuollaisella 8,5:n keskiarvolla. Ja kympin sai todistukseen, kun veti kokeesta ysipuolikkaan ja viittasi tunnilla. Oma yläasteen keskiarvoni oli 9,5, ja sillä olisi päässyt kirkkaasti jokaiseen Suomen lukioon.

Sitten jossakin vaiheessa alettiin puhua, että kymppejä saa liian helpolla. Alettiin korostaa, että kymppiin pitääkin tehdä jotain todellista ekstraa, harrastaa ainetta vapaa-aikanaan ja jakaa osaamistaan toisille (mikä taas kuulostaa introvertin korvaan kidutukselta).

Ja näistä koventuneista arvosteluvaatimuksista huolimatta lukioiden keskiarvorajat ovat kohonneet aivan pilviin samalla kun peruskoulusta tulevien oppilaiden osaaminen on romahtanut. Todella outo yhtälö.

Kyllä se jotain kertoo että esim. viime keväänä eräässä yläkoulussa peräti 8 oppilaalla ka oli 9,5-9,9 kun joskus 10-20 vuotta sitten tällaisia oli keskimäärin vain 1 per kevät.

Minun nähdäkseni alkuperäinen syypää oli Helsingin Sanomat, joka alkoi joskus parisenkymmentä vuotta sitten tehdä vertailuita eri lukioiden ylioppilaskirjoitustuloksista.

Ei siinä mitään, julkista tietoahan ne ovat, mutta ne ovat synnyttäneet itseään ruokkivan kierteen. Menestyneisiin lukioihin tulee aina vain enemmän hakijoita -> keskiarvoraja nousee -> yläasteen opettajat joutuvat antamaan parempia arvosanoja -> huonompienkin lukioiden keskiarvorajat nousevat.

Ja katkerintahan on se, että nuo tulokset kertovat paljon enemmän oppilasaineksesta kuin opettajien taidoista.

Tarvinneeko enää perustella, miksi en kannata julkisia, standardoituja kokeita yläasteensa päättäville. Koulushoppailu vain kiihtyisi.

Koulushoppailuhan on hyvä ilmiö. Ensimmäistä kertaa nuori saa sen opiskeluympäristön, jonka ansaitseekin

ohis

Eli rikkaan perheen diagnosoimaton ja kasvattamaton adhd ansaitsee paremman koulun kuin köyhän perheen lahjakas lapsi?

?

Koulushoppailu ei kyllä edellytä rahaa, vaan vanhempien ’valveutuneisuuta’ Ja ’vaivannäköä’ - vähän samalla lailla kuin lahjakas juniori yritetään saada parempaan joukkueeseen potkimaan palloa kuin vain se ola lähi-korttelijoukkue, missä kaikki vaan pelailee ja kaikilla täytyy olla kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin opettajien taidot opettaa on kadonneet?

Minä en ole mihinkään muuttunut. Mutta oppilaiden lähtötaso seiskalle tultaessa on romahtanut, samoin asenne ja työskentelytaidot.

Nykyään on täysin mahdollista, että 13-vuotias ei tiedä, miten jokin kirjain kirjoitetaan tai jaksa lukea yhtä sivua tekstiä tai käytä pisteitä. Ja tässä vaiheessa koulua on käyty kuusi vuotta ja 80 prosenttia äikän tunneista on jo käytetty.

Luultavasti luokanopettajat sanoisivat samaa. Ennen päästiin heti opettamaan ja opiskelemaan. Nyt harjoitellaan lähinnä oman vuoron odottamista, paikallaan istumista ja sitä, ettei lyödä kaveria.

Hyvät arvosanat pitää kuitenkin antaa, muuten joutuu raskaan työn lisäksi tappelemaan vanhempien kanssa.

Tämä! 

Ei Itiksessä shoppailuun tartte mitään matematiikkaa, fysiikkaa tai kemiaa.

T. Aisha

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo lukioiden keskiarvorajan nousu on kyllä tosi outo juttu. Minun aikanani (siitä on yli 20 vuotta kun pyrin lukioon) kovimmat keskiarvorajat olivat tyyliin 9,2. Kelpo lukioon pääsi tuollaisella 8,5:n keskiarvolla. Ja kympin sai todistukseen, kun veti kokeesta ysipuolikkaan ja viittasi tunnilla. Oma yläasteen keskiarvoni oli 9,5, ja sillä olisi päässyt kirkkaasti jokaiseen Suomen lukioon.

Sitten jossakin vaiheessa alettiin puhua, että kymppejä saa liian helpolla. Alettiin korostaa, että kymppiin pitääkin tehdä jotain todellista ekstraa, harrastaa ainetta vapaa-aikanaan ja jakaa osaamistaan toisille (mikä taas kuulostaa introvertin korvaan kidutukselta).

Ja näistä koventuneista arvosteluvaatimuksista huolimatta lukioiden keskiarvorajat ovat kohonneet aivan pilviin samalla kun peruskoulusta tulevien oppilaiden osaaminen on romahtanut. Todella outo yhtälö.

Kyllä se jotain kertoo että esim. viime keväänä eräässä yläkoulussa peräti 8 oppilaalla ka oli 9,5-9,9 kun joskus 10-20 vuotta sitten tällaisia oli keskimäärin vain 1 per kevät.

Minun nähdäkseni alkuperäinen syypää oli Helsingin Sanomat, joka alkoi joskus parisenkymmentä vuotta sitten tehdä vertailuita eri lukioiden ylioppilaskirjoitustuloksista.

Ei siinä mitään, julkista tietoahan ne ovat, mutta ne ovat synnyttäneet itseään ruokkivan kierteen. Menestyneisiin lukioihin tulee aina vain enemmän hakijoita -> keskiarvoraja nousee -> yläasteen opettajat joutuvat antamaan parempia arvosanoja -> huonompienkin lukioiden keskiarvorajat nousevat.

Ja katkerintahan on se, että nuo tulokset kertovat paljon enemmän oppilasaineksesta kuin opettajien taidoista.

Tarvinneeko enää perustella, miksi en kannata julkisia, standardoituja kokeita yläasteensa päättäville. Koulushoppailu vain kiihtyisi.

Koulushoppailuhan on hyvä ilmiö. Ensimmäistä kertaa nuori saa sen opiskeluympäristön, jonka ansaitseekin

ohis

Eli rikkaan perheen diagnosoimaton ja kasvattamaton adhd ansaitsee paremman koulun kuin köyhän perheen lahjakas lapsi?

?

Koulushoppailu ei kyllä edellytä rahaa, vaan vanhempien ’valveutuneisuuta’ Ja ’vaivannäköä’ - vähän samalla lailla kuin lahjakas juniori yritetään saada parempaan joukkueeseen potkimaan palloa kuin vain se ola lähi-korttelijoukkue, missä kaikki vaan pelailee ja kaikilla täytyy olla kivaa.

Kerro heti ihmeessä lisää. Eniten kiinnostaa se, kuinka eliminoit niiden rikkaiden perheiden adhd-lasten vaikutuksen.

Vierailija kirjoitti:

Älypuhelin ja pleikkari...

T. Yläasteen ope

Käytetäänkö noita tunneilla?

Nykyään koulusta ei saa kokeita kotiin nähtäväksi, ainoastaan numerot näkyvät Wilmassa. Osaatko kertoa mistä johtuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo lukioiden keskiarvorajan nousu on kyllä tosi outo juttu. Minun aikanani (siitä on yli 20 vuotta kun pyrin lukioon) kovimmat keskiarvorajat olivat tyyliin 9,2. Kelpo lukioon pääsi tuollaisella 8,5:n keskiarvolla. Ja kympin sai todistukseen, kun veti kokeesta ysipuolikkaan ja viittasi tunnilla. Oma yläasteen keskiarvoni oli 9,5, ja sillä olisi päässyt kirkkaasti jokaiseen Suomen lukioon.

Sitten jossakin vaiheessa alettiin puhua, että kymppejä saa liian helpolla. Alettiin korostaa, että kymppiin pitääkin tehdä jotain todellista ekstraa, harrastaa ainetta vapaa-aikanaan ja jakaa osaamistaan toisille (mikä taas kuulostaa introvertin korvaan kidutukselta).

Ja näistä koventuneista arvosteluvaatimuksista huolimatta lukioiden keskiarvorajat ovat kohonneet aivan pilviin samalla kun peruskoulusta tulevien oppilaiden osaaminen on romahtanut. Todella outo yhtälö.

Kyllä se jotain kertoo että esim. viime keväänä eräässä yläkoulussa peräti 8 oppilaalla ka oli 9,5-9,9 kun joskus 10-20 vuotta sitten tällaisia oli keskimäärin vain 1 per kevät.

Minun nähdäkseni alkuperäinen syypää oli Helsingin Sanomat, joka alkoi joskus parisenkymmentä vuotta sitten tehdä vertailuita eri lukioiden ylioppilaskirjoitustuloksista.

Ei siinä mitään, julkista tietoahan ne ovat, mutta ne ovat synnyttäneet itseään ruokkivan kierteen. Menestyneisiin lukioihin tulee aina vain enemmän hakijoita -> keskiarvoraja nousee -> yläasteen opettajat joutuvat antamaan parempia arvosanoja -> huonompienkin lukioiden keskiarvorajat nousevat.

Ja katkerintahan on se, että nuo tulokset kertovat paljon enemmän oppilasaineksesta kuin opettajien taidoista.

Tarvinneeko enää perustella, miksi en kannata julkisia, standardoituja kokeita yläasteensa päättäville. Koulushoppailu vain kiihtyisi.

Koulushoppailuhan on hyvä ilmiö. Ensimmäistä kertaa nuori saa sen opiskeluympäristön, jonka ansaitseekin

ohis

Eli rikkaan perheen diagnosoimaton ja kasvattamaton adhd ansaitsee paremman koulun kuin köyhän perheen lahjakas lapsi?

?

Koulushoppailu ei kyllä edellytä rahaa, vaan vanhempien ’valveutuneisuuta’ Ja ’vaivannäköä’ - vähän samalla lailla kuin lahjakas juniori yritetään saada parempaan joukkueeseen potkimaan palloa kuin vain se ola lähi-korttelijoukkue, missä kaikki vaan pelailee ja kaikilla täytyy olla kivaa.

Kerro heti ihmeessä lisää. Eniten kiinnostaa se, kuinka eliminoit niiden rikkaiden perheiden adhd-lasten vaikutuksen.

Haet lapsellesi paikan sellaisesta koulusta, missä niitä ei ole. As simple as that. Mutta sinun täytyy itse selvittää, missä koulussa on hyväksymiäsi kanssaoppilaita ja hakea lapsellesi sinne paikkaa joko jollekin erikoislinjalle tai sitten vaan normiluokalle (ja siis tiedän jopa perheitä, jotka ovat muuttaneet sen perusteella, että sitten saavat lapsensa siihen kouluun mihin haluavat / pois siitä koulusta, missä eivät heitä halua pitää)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo lukioiden keskiarvorajan nousu on kyllä tosi outo juttu. Minun aikanani (siitä on yli 20 vuotta kun pyrin lukioon) kovimmat keskiarvorajat olivat tyyliin 9,2. Kelpo lukioon pääsi tuollaisella 8,5:n keskiarvolla. Ja kympin sai todistukseen, kun veti kokeesta ysipuolikkaan ja viittasi tunnilla. Oma yläasteen keskiarvoni oli 9,5, ja sillä olisi päässyt kirkkaasti jokaiseen Suomen lukioon.

Sitten jossakin vaiheessa alettiin puhua, että kymppejä saa liian helpolla. Alettiin korostaa, että kymppiin pitääkin tehdä jotain todellista ekstraa, harrastaa ainetta vapaa-aikanaan ja jakaa osaamistaan toisille (mikä taas kuulostaa introvertin korvaan kidutukselta).

Ja näistä koventuneista arvosteluvaatimuksista huolimatta lukioiden keskiarvorajat ovat kohonneet aivan pilviin samalla kun peruskoulusta tulevien oppilaiden osaaminen on romahtanut. Todella outo yhtälö.

Kyllä se jotain kertoo että esim. viime keväänä eräässä yläkoulussa peräti 8 oppilaalla ka oli 9,5-9,9 kun joskus 10-20 vuotta sitten tällaisia oli keskimäärin vain 1 per kevät.

Minun nähdäkseni alkuperäinen syypää oli Helsingin Sanomat, joka alkoi joskus parisenkymmentä vuotta sitten tehdä vertailuita eri lukioiden ylioppilaskirjoitustuloksista.

Ei siinä mitään, julkista tietoahan ne ovat, mutta ne ovat synnyttäneet itseään ruokkivan kierteen. Menestyneisiin lukioihin tulee aina vain enemmän hakijoita -> keskiarvoraja nousee -> yläasteen opettajat joutuvat antamaan parempia arvosanoja -> huonompienkin lukioiden keskiarvorajat nousevat.

Ja katkerintahan on se, että nuo tulokset kertovat paljon enemmän oppilasaineksesta kuin opettajien taidoista.

Tarvinneeko enää perustella, miksi en kannata julkisia, standardoituja kokeita yläasteensa päättäville. Koulushoppailu vain kiihtyisi.

Koulushoppailuhan on hyvä ilmiö. Ensimmäistä kertaa nuori saa sen opiskeluympäristön, jonka ansaitseekin

ohis

Eli rikkaan perheen diagnosoimaton ja kasvattamaton adhd ansaitsee paremman koulun kuin köyhän perheen lahjakas lapsi?

Jos oppii ja suoriutuu koulusta paremmin ts. saa parempia arvosanoja. Kuulostaa toki vähän epätodennäköiseltä

Ei taida olla Suomessa kovin monta peruskoulua, jotka valitsevat oppilaat arvosanojen perusteella. Eihän niitä arvosanoja enää annetakaan.

Kunnallinen peruskoulu ottaa ne oppilaat, jotka asuvat oppilaaksiottoalueella.

No ruotsi on muutenkin turha aine. Ruotsia puhutaan ainoastaan Ahvenanmaalla ja parissa Helsingin lähiössä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tämä ilmiö on myös niillä paikkakunnilla ja kouluissa, joissa ei ole maahanmuuttajataustaisia oppilaita lainkaan tai juuri lainkaan. Kysymys ei siis ole pelkästään tästä.

Oma käsitykseni on se, että aika ison osan ilmiöstä selittää se, että nykyisin kodeissa luetaan kirjoja selvästi vähemmän kuin vielä 20 vuotta sitten. Hyvä lukutaito ja laaja sanavarasto ovat kaiken muun oppimisen perusta.

Tämän lisäksi ei ole enää koulukirjojakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo lukioiden keskiarvorajan nousu on kyllä tosi outo juttu. Minun aikanani (siitä on yli 20 vuotta kun pyrin lukioon) kovimmat keskiarvorajat olivat tyyliin 9,2. Kelpo lukioon pääsi tuollaisella 8,5:n keskiarvolla. Ja kympin sai todistukseen, kun veti kokeesta ysipuolikkaan ja viittasi tunnilla. Oma yläasteen keskiarvoni oli 9,5, ja sillä olisi päässyt kirkkaasti jokaiseen Suomen lukioon.

Sitten jossakin vaiheessa alettiin puhua, että kymppejä saa liian helpolla. Alettiin korostaa, että kymppiin pitääkin tehdä jotain todellista ekstraa, harrastaa ainetta vapaa-aikanaan ja jakaa osaamistaan toisille (mikä taas kuulostaa introvertin korvaan kidutukselta).

Ja näistä koventuneista arvosteluvaatimuksista huolimatta lukioiden keskiarvorajat ovat kohonneet aivan pilviin samalla kun peruskoulusta tulevien oppilaiden osaaminen on romahtanut. Todella outo yhtälö.

Kyllä se jotain kertoo että esim. viime keväänä eräässä yläkoulussa peräti 8 oppilaalla ka oli 9,5-9,9 kun joskus 10-20 vuotta sitten tällaisia oli keskimäärin vain 1 per kevät.

Minun nähdäkseni alkuperäinen syypää oli Helsingin Sanomat, joka alkoi joskus parisenkymmentä vuotta sitten tehdä vertailuita eri lukioiden ylioppilaskirjoitustuloksista.

Ei siinä mitään, julkista tietoahan ne ovat, mutta ne ovat synnyttäneet itseään ruokkivan kierteen. Menestyneisiin lukioihin tulee aina vain enemmän hakijoita -> keskiarvoraja nousee -> yläasteen opettajat joutuvat antamaan parempia arvosanoja -> huonompienkin lukioiden keskiarvorajat nousevat.

Ja katkerintahan on se, että nuo tulokset kertovat paljon enemmän oppilasaineksesta kuin opettajien taidoista.

Tarvinneeko enää perustella, miksi en kannata julkisia, standardoituja kokeita yläasteensa päättäville. Koulushoppailu vain kiihtyisi.

Koulushoppailuhan on hyvä ilmiö. Ensimmäistä kertaa nuori saa sen opiskeluympäristön, jonka ansaitseekin

ohis

Eli rikkaan perheen diagnosoimaton ja kasvattamaton adhd ansaitsee paremman koulun kuin köyhän perheen lahjakas lapsi?

?

Koulushoppailu ei kyllä edellytä rahaa, vaan vanhempien ’valveutuneisuuta’ Ja ’vaivannäköä’ - vähän samalla lailla kuin lahjakas juniori yritetään saada parempaan joukkueeseen potkimaan palloa kuin vain se ola lähi-korttelijoukkue, missä kaikki vaan pelailee ja kaikilla täytyy olla kivaa.

Kerro heti ihmeessä lisää. Eniten kiinnostaa se, kuinka eliminoit niiden rikkaiden perheiden adhd-lasten vaikutuksen.

Haet lapsellesi paikan sellaisesta koulusta, missä niitä ei ole. As simple as that. Mutta sinun täytyy itse selvittää, missä koulussa on hyväksymiäsi kanssaoppilaita ja hakea lapsellesi sinne paikkaa joko jollekin erikoislinjalle tai sitten vaan normiluokalle (ja siis tiedän jopa perheitä, jotka ovat muuttaneet sen perusteella, että sitten saavat lapsensa siihen kouluun mihin haluavat / pois siitä koulusta, missä eivät heitä halua pitää)

Juu, mikähän olisi sellainen koulu, missä ei satavarmasti ole diagnosoimattomia erityislapsia. Ja hyvälle alueelle muuttaminen ei vaadikaan rahaa, ihan pikkuisen vaan vanhempien valveutuneisuutta. Olet hassu ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulemma ylä-asteelta pääsee nykyään oppilaita läpi, jotka eivät osaa lukea. Ja ei, kyse ei ole Villestä ja Jerestä.

No ei ehkä Villejä ja Jerejä enää, vaan nykypolvissa ennemmin Eetuja ja Oskareita, ihan äidinkieleltään suomenkielisiä siis. Lukihäiriöisiin ei ole aikaa niin kuin ennen.

Lukihäiriöisiin kiinnitetään nykyään aivan eri tavalla huomiota kuin esim. aikoinaan omina kouluaikoinani. Ne lukutaidottomat eivät ole myöskään Eetuja tai Oskareita, mutta senhän sinä jo tiesitkin. Ei vaan sovi ideologiaasi.

Itseäni hirvittää se, että he nimenomaan ovat Eetuja ja Oskareita, jotka osaavat lukea, mutta eivät ymmärrä lukemaansa eli tekstiin liittyvät kysymykset ovat heille liian vaikeita. Heidän lukutasonsa on niin matala, että yläasteen jälkeinen opiskelu ja omien asioiden hoito on lähes mahdotonta.

Itsekin sain rehtorilta ”pyyhkeitä”: kun annoin ysiluokkalaiselle tytölle ainoan ysin. Muut olivat antaneet pelkkiä kymppejä. Toinen oppilas valitti, kun olin antanut hänelle hänen ainoan seiskan. Ei nähnyt mitään syytä itsessään.

Vierailija kirjoitti:

Ei Itiksessä shoppailuun tartte mitään matematiikkaa, fysiikkaa tai kemiaa.

T. Aisha

Aishat on yleensä erittäin motivoituneita opiskelemaan, näiden tyttöjen koulumyönteisyys on usein parempi kuin kantiksilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älypuhelin ja pleikkari...

T. Yläasteen ope

Käytetäänkö noita tunneilla?

Nykyään koulusta ei saa kokeita kotiin nähtäväksi, ainoastaan numerot näkyvät Wilmassa. Osaatko kertoa mistä johtuu?

Ei sitä kukaan kiellä kotiin lähettämästä. Kyllä monessa koulussa edelleen lähetetään kotiin ja pyydetään huoltajan allekirjoitus, vaikka numerot ovat Wilmassakin. Ehkä jotkut opettajat eivät enää jaksa sitä jatkuvaa kirjanpitoa siitä, että palautetaanko koe vai ei. Useimmille oppilaille ne ovat roskapaperina pyörimässä likaisen repun pohjalla. Jollain aineenopettajalla voi olla jaksossa 100 oppilasta.

Opettajat eivät vaadi enää:

-hyvää käytöstä

-keskittymistä tehtäviin

-huolellisuutta

-sinnikkyyttä

Opettajat eivät tarkista:

-läksyjä

-tuntitehtäviä

Opettajat ovat liian kaverillisia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulemma ylä-asteelta pääsee nykyään oppilaita läpi, jotka eivät osaa lukea. Ja ei, kyse ei ole Villestä ja Jerestä.

No ei ehkä Villejä ja Jerejä enää, vaan nykypolvissa ennemmin Eetuja ja Oskareita, ihan äidinkieleltään suomenkielisiä siis. Lukihäiriöisiin ei ole aikaa niin kuin ennen.

Lukihäiriöisiin kiinnitetään nykyään aivan eri tavalla huomiota kuin esim. aikoinaan omina kouluaikoinani. Ne lukutaidottomat eivät ole myöskään Eetuja tai Oskareita, mutta senhän sinä jo tiesitkin. Ei vaan sovi ideologiaasi.

Esim. 80-luvulla lukiopetusta sai enemmän, vaikka ehkä lukihäiriöstä ei sinänsä niin puhuttukaan. Toisaalta lapset lukevat paljon vähemmän vapaa-aikanaan kuin ennen. Ja minulla ei ole mitään ideologiaa, opetan itse näitä Eetuja ja Oskareita pikkukaupungin yläkoulussa (jossa ei juuri muita ole kuin äidinkieleltään suomenkielisiä). Muutoksen esim. 90-lukuun verrattuna näkee selvästi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Itiksessä shoppailuun tartte mitään matematiikkaa, fysiikkaa tai kemiaa.

T. Aisha

Aishat on yleensä erittäin motivoituneita opiskelemaan, näiden tyttöjen koulumyönteisyys on usein parempi kuin kantiksilla.

Tutkimusten mukaan tulokset ovat silti kehnoja.

Mutta kuitankin, ei m*m*-asia ole vielä niin suuri tekijä Suomessa, että se oleellisesti vaikuttaisi kokonaisuudessa PISA-tuloksiin. Ongelmia on vain paikallisesti joissain kouluissa.

Vierailija kirjoitti:

Itsekin sain rehtorilta ”pyyhkeitä”: kun annoin ysiluokkalaiselle tytölle ainoan ysin. Muut olivat antaneet pelkkiä kymppejä. Toinen oppilas valitti, kun olin antanut hänelle hänen ainoan seiskan. Ei nähnyt mitään syytä itsessään.

Vanhempana oikeasti pelottaa, jos opettajat antavat sellaisia numeroita, jotka eivät vastaa osaamista. Kouluista ei ole enää vuosiin saanut kokeita kotiin nähtäväksi. Lapsi ehtii tehdä usein jo koulussa kotitehtävät. Wilmasta pystyy seuraamaan koenumeroita, mutta jos kokeiden vaatimustaso on niin matala, että niistä pääsee ilman mitään työtä arvosanaan 9-10, niin kenen etu tuo on? Ei kenenkään, vääristyneet luulot omasta osaamisesta tulevat jossain vaiheessa rytisten vastaan.

Tuollainen meno on lasten oikeusturvan vastaista.