Pitkän uran tehnyt opettaja: ”osaamisen taso on romahtanut” - arvosanoja annetaan vaikka ei osaa mitään

Kylläpä on taas r-sistit pihalla. Oletteko tehneet opettajan työtä? Minä olen - ja koululaitoksen alamäkeen vaikuttavat todella monet muut asiat kuin se onko m-muuttajataustaisia oppilaita.

Luokassa on jopa 30 oppilasta. Siellä on myös ne, jotka ennen olivat tarkkiksella. Koska nykypäivänä kukaan ei saa pudota kärryiltä, nämä kanssaoppilaitaan saksilla uhkailevat täytyy pitää samassa luokassa, vaikka tällä tavoin kukaan ei opi mitään. Luokastakaan ei saa poistaa, koska se vaarantaa oppilaan turvallisuuden.

Kännyköitä ei voi kieltää eikä ottaa oppilaalta pois, koska tulee traumoja. Läksyjen tekoa ei voi vaatia, koska tulee traumoja. Kunnioitusta ja esimerkiksi silmiin katsomista ei voi vaatia, koska tulee traumoja. Huonoista arvosanoista tulee palautetta - vanhemmilta. Häirikkö, joka saa kokeesta kutosen ja pilaa lähes jokaisen tunnin, ansaitsee vanhempien mukaan vähintään kasin. Jokainen on herkkä kukkanen, joka saa haahuilla epämääräisen opetussuunnitelman viitoittamalla individualismin ja lapsentahtisen oppimisen tähtipolulla.

Näitä oppilaita on jokaisesta ryhmästä ja taustasta. Lukutaidottomia lukiolaisia on sekä mattipettereitä että aishoja. Nuoret eivät ymmärrä kaunokirjallisuutta, kirjaraportit ovat kuudesluokkalaisen tasoa. Tiedon hakua ja kriittistä ajattelua ei ymmärretä; Googleen laitetaan hakusanaksi ja etsitään jonkun toisen pureskelemat vastaukset. Osa ei osaa edes kirjoittaa, kun koko elämä on käytetty vain kännykkää ja tekstarikieltä.

Lopetin opettajan työn, koska en saanut minkäänlaista tukea kurinpitoon ja kunnioituksen vaatimiseen. Ei todellakaan kiinnostanut hukata elämäni parhaita vuosia teinien pilkattavana.

Vierailija kirjoitti:

Opettajat eivät vaadi enää:

-hyvää käytöstä

-keskittymistä tehtäviin

-huolellisuutta

-sinnikkyyttä

Opettajat eivät tarkista:

-läksyjä

-tuntitehtäviä

Opettajat ovat liian kaverillisia

Jatkan edelleen...

Vanhemmat eivät saa lapsiaan:

-näyttämään läksyjä tai korjaamaan virheitä

-ylös sängystä ja kouluun

Vanhemmat näkevät opettajassa syyn, kun:

-lapsi saa huonon numeron kokeesta

-lapsi käyttäytyy huonosti koulussa

koulut eivät uskalla pistää huoltajia eikä oppilaita tiukoille

Kouluilla ei ole enää rahaa tavallisiin oppivälineisiin kuten työkirjoihin

Kukaan ei ole halukas kantamaan vastuuta.

Kaiken pitäisi olla hauskaa. Opettajan tulisi keksiä niin innostavia tehtäviä, että kaikki oppilaat tekisivät niitä iloisin mielin. Pakottaminen (en tarkoita väkivaltaa) ei kuulu enää kouluun. Oppilaan tulisi haluta tehdä kaikkea esim. opetella kertotaulut ulkoa.

Opettajan tulee opettaa yksilöllisesti kaikkia - siis kaikkia 20-30 oppilasta! Ilman tarvittavia materiaaleja ilman avustajia

Vierailija kirjoitti:

Itsekin sain rehtorilta ”pyyhkeitä”: kun annoin ysiluokkalaiselle tytölle ainoan ysin. Muut olivat antaneet pelkkiä kymppejä. Toinen oppilas valitti, kun olin antanut hänelle hänen ainoan seiskan. Ei nähnyt mitään syytä itsessään.

Juu ja mulle tuo isejä oppilas että vanhemmat valittamaan kun annoin enkusta seiskan ( senkin vähän lepsusti kenties), koska mun olisi pitänyt antaa vähintään kasi - koska lapsella oli tavoite ja jos hän olisi sen saavuttanut - vanhempien uhkailemalla avustuksella edes - olisi isovanhemmat ostaneet lapselle kevarin.

Joten se oli sitten mun syy, ettei lapsi saanut ilmaista kevaria (muut opettajat olivat kai jo antaneet ’tarpeeksi hyviä ’ numeroita ihan perusmankumisella) - syyhän EI siis voinut olla ”Miro-Matiaksessa” joka ei periaatteesta tehnyt läksyjään koska hän on oikeasti fiksu, saati hänen vanhemmissaan, joiden poika kyllä osaa ihan itse arvioida miten paljon mihinkin aineeseen kannattaa panostaa.

Juu, en nostanut numeroa.

Oppilailta ei enää vaadita mitään. Virkamiesten ja tutkijoiden kammioissa uudet edistykselliset opetusmetodit saattavat vaikuttaa hienoilta, mutta kun ne yhdistetään rajallisiin resursseihin, rajalliseen aikaan ja opettajiin, jotka eivät ole superihmisiä, eivät ne olekaan enää niin hienoja.

Asioita monimutkaistetaan, jotka ovat ennen hoituneet tehokkaammin ja tämä on pois jostain muusta. Kynä ja paperi olivat paljon parempi keino monen asian hoitamiseksi kuin tabletilla sählääminen. Enkä ole mikään vanhus, vaan syntynyt vuonna '95, eli käynyt peruskouluni silloin, kun olimme PISA:n huipulla. Lukiossa ja vikoina vuosina peruskoulussa moni nuori ja "edistyksellinen" opettaja itse asiassa aloitti näiden uusien opetusmetodien kokeilemisen. Sählättiin tableteilla, joku opettaja sai "älytaulun" ja matematiikassa kokeiltiin ryhmätöitä. Mikään ei toiminut, koska aikaa kului turhaan säheltämiseen ja ryhmätöissä he tietenkin sluibasivat, jotka eniten olisivat oppia tarvineet.

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä on taas r-sistit pihalla. Oletteko tehneet opettajan työtä? Minä olen - ja koululaitoksen alamäkeen vaikuttavat todella monet muut asiat kuin se onko m-muuttajataustaisia oppilaita.

Luokassa on jopa 30 oppilasta. Siellä on myös ne, jotka ennen olivat tarkkiksella. Koska nykypäivänä kukaan ei saa pudota kärryiltä, nämä kanssaoppilaitaan saksilla uhkailevat täytyy pitää samassa luokassa, vaikka tällä tavoin kukaan ei opi mitään. Luokastakaan ei saa poistaa, koska se vaarantaa oppilaan turvallisuuden.

Kännyköitä ei voi kieltää eikä ottaa oppilaalta pois, koska tulee traumoja. Läksyjen tekoa ei voi vaatia, koska tulee traumoja. Kunnioitusta ja esimerkiksi silmiin katsomista ei voi vaatia, koska tulee traumoja. Huonoista arvosanoista tulee palautetta - vanhemmilta. Häirikkö, joka saa kokeesta kutosen ja pilaa lähes jokaisen tunnin, ansaitsee vanhempien mukaan vähintään kasin. Jokainen on herkkä kukkanen, joka saa haahuilla epämääräisen opetussuunnitelman viitoittamalla individualismin ja lapsentahtisen oppimisen tähtipolulla.

Näitä oppilaita on jokaisesta ryhmästä ja taustasta. Lukutaidottomia lukiolaisia on sekä mattipettereitä että aishoja. Nuoret eivät ymmärrä kaunokirjallisuutta, kirjaraportit ovat kuudesluokkalaisen tasoa. Tiedon hakua ja kriittistä ajattelua ei ymmärretä; Googleen laitetaan hakusanaksi ja etsitään jonkun toisen pureskelemat vastaukset. Osa ei osaa edes kirjoittaa, kun koko elämä on käytetty vain kännykkää ja tekstarikieltä.

Lopetin opettajan työn, koska en saanut minkäänlaista tukea kurinpitoon ja kunnioituksen vaatimiseen. Ei todellakaan kiinnostanut hukata elämäni parhaita vuosia teinien pilkattavana.

Niin totta! Tämän olisin voinut itse kirjoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Opettajat eivät vaadi enää:

-hyvää käytöstä

-keskittymistä tehtäviin

-huolellisuutta

-sinnikkyyttä

Opettajat eivät tarkista:

-läksyjä

-tuntitehtäviä

Opettajat ovat liian kaverillisia

Voisi tähän varmaan lisätä myös vanhemmat opettajien tilalle. En ole opettaja mutta kuitenkaan kaikkea voi opettajienkaan niskaan kasata.

Tai toisinpäin. Jos oppilaasra halutaan saada joku vaikutelma ohitetaan osaaminen. Näin oli ennenkin. Eli oppilas voi kotona osata vaikka mitä, mutta sillä ei ole merkitystä jos opettaja katsoo vain sen tuntiosaamisen Tässä taas pärjää ne jotka osaa esittää.

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä on taas r-sistit pihalla. Oletteko tehneet opettajan työtä? Minä olen - ja koululaitoksen alamäkeen vaikuttavat todella monet muut asiat kuin se onko m-muuttajataustaisia oppilaita.

Luokassa on jopa 30 oppilasta. Siellä on myös ne, jotka ennen olivat tarkkiksella. Koska nykypäivänä kukaan ei saa pudota kärryiltä, nämä kanssaoppilaitaan saksilla uhkailevat täytyy pitää samassa luokassa, vaikka tällä tavoin kukaan ei opi mitään. Luokastakaan ei saa poistaa, koska se vaarantaa oppilaan turvallisuuden.

Kännyköitä ei voi kieltää eikä ottaa oppilaalta pois, koska tulee traumoja. Läksyjen tekoa ei voi vaatia, koska tulee traumoja. Kunnioitusta ja esimerkiksi silmiin katsomista ei voi vaatia, koska tulee traumoja. Huonoista arvosanoista tulee palautetta - vanhemmilta. Häirikkö, joka saa kokeesta kutosen ja pilaa lähes jokaisen tunnin, ansaitsee vanhempien mukaan vähintään kasin. Jokainen on herkkä kukkanen, joka saa haahuilla epämääräisen opetussuunnitelman viitoittamalla individualismin ja lapsentahtisen oppimisen tähtipolulla.

Näitä oppilaita on jokaisesta ryhmästä ja taustasta. Lukutaidottomia lukiolaisia on sekä mattipettereitä että aishoja. Nuoret eivät ymmärrä kaunokirjallisuutta, kirjaraportit ovat kuudesluokkalaisen tasoa. Tiedon hakua ja kriittistä ajattelua ei ymmärretä; Googleen laitetaan hakusanaksi ja etsitään jonkun toisen pureskelemat vastaukset. Osa ei osaa edes kirjoittaa, kun koko elämä on käytetty vain kännykkää ja tekstarikieltä.

Lopetin opettajan työn, koska en saanut minkäänlaista tukea kurinpitoon ja kunnioituksen vaatimiseen. Ei todellakaan kiinnostanut hukata elämäni parhaita vuosia teinien pilkattavana.

Lapsen koulussa on kielletty kännykät tunneilla, alakoulussa jopa välitunnilla. Kukaan ei traumatisoitunut.

Bill Gates pilas koko maailman, kohta ihmiset on kaikki autisteja. Nokiankin olisi pitänyt jättää kännykänsä kehittämättä, kiitos Jorma Ollilallekkin kuuluu tästä.

Vierailija kirjoitti:

Meidän luokassa suurin ongelma olivat erityislapset. Samaan luokkaan normaalien kanssa oli pakko tunkea kaikkia oppimisvaikeuksista kärsiviä oppilaita, mölyapinoita ja ADHD tapauksia. Ihmettelin myös suuresti kun kaveri kertoi saaneensa usein äidinkielestä nelosen, vaikka on ihan suomalainen. Pääsi kuitenkin lukioon! Miksi ihmeessä tuollaisia päästetään lukioon?

Ei kaikki, mitä sinulle kerrotaan, ole totta. 

Ja mitä tekemistä äidinkielen nelosella on suomalaisuuden kanssa? Äidinkielen opetus on suunniteltu siten, että siellä suomea äidinkielenään puhuvatkin oppisivat jotain. Vai ajattelitko, että omasta äidinkielestä ei koskaan voisi saada nelosta?

Vierailija kirjoitti:

Kännyköitä ei voi kieltää eikä ottaa oppilaalta pois, koska tulee traumoja. Läksyjen tekoa ei voi vaatia, koska tulee traumoja. Kunnioitusta ja esimerkiksi silmiin katsomista ei voi vaatia, koska tulee traumoja. Huonoista arvosanoista tulee palautetta - vanhemmilta. Häirikkö, joka saa kokeesta kutosen ja pilaa lähes jokaisen tunnin, ansaitsee vanhempien mukaan vähintään kasin. Jokainen on herkkä kukkanen, joka saa haahuilla epämääräisen opetussuunnitelman viitoittamalla individualismin ja lapsentahtisen oppimisen tähtipolulla.

Näitä oppilaita on jokaisesta ryhmästä ja taustasta. Lukutaidottomia lukiolaisia on sekä mattipettereitä että aishoja. Nuoret eivät ymmärrä kaunokirjallisuutta, kirjaraportit ovat kuudesluokkalaisen tasoa. Tiedon hakua ja kriittistä ajattelua ei ymmärretä; Googleen laitetaan hakusanaksi ja etsitään jonkun toisen pureskelemat vastaukset. Osa ei osaa edes kirjoittaa, kun koko elämä on käytetty vain kännykkää ja tekstarikieltä.

Kuulostaa tosi pahalta. Ja näiden herranterttujen pitäisi sitten jossain vaiheessa siirtyä työelämään tuottaviksi kansalaisiksi, mutta onnistuuko se tällä pohjalla?? No ei varmasti. Mahtaa olla melkoinen kulttuurishokki kun paapomiseen tottuneet ex-koululaiset joutuvat ekaa kertaa tekemisiin ns. oikean elämän vaatimusten kanssa. Työmaailmassa ei pärjää haahuilemalla ja olemattomilla perustaidoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo lukioiden keskiarvorajan nousu on kyllä tosi outo juttu. Minun aikanani (siitä on yli 20 vuotta kun pyrin lukioon) kovimmat keskiarvorajat olivat tyyliin 9,2. Kelpo lukioon pääsi tuollaisella 8,5:n keskiarvolla. Ja kympin sai todistukseen, kun veti kokeesta ysipuolikkaan ja viittasi tunnilla. Oma yläasteen keskiarvoni oli 9,5, ja sillä olisi päässyt kirkkaasti jokaiseen Suomen lukioon.

Sitten jossakin vaiheessa alettiin puhua, että kymppejä saa liian helpolla. Alettiin korostaa, että kymppiin pitääkin tehdä jotain todellista ekstraa, harrastaa ainetta vapaa-aikanaan ja jakaa osaamistaan toisille (mikä taas kuulostaa introvertin korvaan kidutukselta).

Ja näistä koventuneista arvosteluvaatimuksista huolimatta lukioiden keskiarvorajat ovat kohonneet aivan pilviin samalla kun peruskoulusta tulevien oppilaiden osaaminen on romahtanut. Todella outo yhtälö.

Kyllä se jotain kertoo että esim. viime keväänä eräässä yläkoulussa peräti 8 oppilaalla ka oli 9,5-9,9 kun joskus 10-20 vuotta sitten tällaisia oli keskimäärin vain 1 per kevät.

Minun nähdäkseni alkuperäinen syypää oli Helsingin Sanomat, joka alkoi joskus parisenkymmentä vuotta sitten tehdä vertailuita eri lukioiden ylioppilaskirjoitustuloksista.

Ei siinä mitään, julkista tietoahan ne ovat, mutta ne ovat synnyttäneet itseään ruokkivan kierteen. Menestyneisiin lukioihin tulee aina vain enemmän hakijoita -> keskiarvoraja nousee -> yläasteen opettajat joutuvat antamaan parempia arvosanoja -> huonompienkin lukioiden keskiarvorajat nousevat.

Ja katkerintahan on se, että nuo tulokset kertovat paljon enemmän oppilasaineksesta kuin opettajien taidoista.

Tarvinneeko enää perustella, miksi en kannata julkisia, standardoituja kokeita yläasteensa päättäville. Koulushoppailu vain kiihtyisi.

Koulushoppailuhan on hyvä ilmiö. Ensimmäistä kertaa nuori saa sen opiskeluympäristön, jonka ansaitseekin

ohis

Eli rikkaan perheen diagnosoimaton ja kasvattamaton adhd ansaitsee paremman koulun kuin köyhän perheen lahjakas lapsi?

?

Koulushoppailu ei kyllä edellytä rahaa, vaan vanhempien ’valveutuneisuuta’ Ja ’vaivannäköä’ - vähän samalla lailla kuin lahjakas juniori yritetään saada parempaan joukkueeseen potkimaan palloa kuin vain se ola lähi-korttelijoukkue, missä kaikki vaan pelailee ja kaikilla täytyy olla kivaa.

Kerro heti ihmeessä lisää. Eniten kiinnostaa se, kuinka eliminoit niiden rikkaiden perheiden adhd-lasten vaikutuksen.

Haet lapsellesi paikan sellaisesta koulusta, missä niitä ei ole. As simple as that. Mutta sinun täytyy itse selvittää, missä koulussa on hyväksymiäsi kanssaoppilaita ja hakea lapsellesi sinne paikkaa joko jollekin erikoislinjalle tai sitten vaan normiluokalle (ja siis tiedän jopa perheitä, jotka ovat muuttaneet sen perusteella, että sitten saavat lapsensa siihen kouluun mihin haluavat / pois siitä koulusta, missä eivät heitä halua pitää)

Juu, mikähän olisi sellainen koulu, missä ei satavarmasti ole diagnosoimattomia erityislapsia. Ja hyvälle alueelle muuttaminen ei vaadikaan rahaa, ihan pikkuisen vaan vanhempien valveutuneisuutta. Olet hassu ;)

Ne rikkaiden perheiden lahjattomat ADHD-kersat lienevät lähes kaikki siinä koulussa, mikä kököttää keskellä sitä ”rikkaiden asuinalueetta”, joten ei sinne kannatakaan muuttaa. Paitsi jos haluaa nostaa omaa statustaan ’kyllä mekin ollaan rikkaita’-luokkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajat eivät vaadi enää:

-hyvää käytöstä

-keskittymistä tehtäviin

-huolellisuutta

-sinnikkyyttä

Opettajat eivät tarkista:

-läksyjä

-tuntitehtäviä

Opettajat ovat liian kaverillisia

Jatkan edelleen...

Vanhemmat eivät saa lapsiaan:

-näyttämään läksyjä tai korjaamaan virheitä

-ylös sängystä ja kouluun

Vanhemmat näkevät opettajassa syyn, kun:

-lapsi saa huonon numeron kokeesta

-lapsi käyttäytyy huonosti koulussa

koulut eivät uskalla pistää huoltajia eikä oppilaita tiukoille

Kouluilla ei ole enää rahaa tavallisiin oppivälineisiin kuten työkirjoihin

Kukaan ei ole halukas kantamaan vastuuta.

Kaiken pitäisi olla hauskaa. Opettajan tulisi keksiä niin innostavia tehtäviä, että kaikki oppilaat tekisivät niitä iloisin mielin. Pakottaminen (en tarkoita väkivaltaa) ei kuulu enää kouluun. Oppilaan tulisi haluta tehdä kaikkea esim. opetella kertotaulut ulkoa.

Opettajan tulee opettaa yksilöllisesti kaikkia - siis kaikkia 20-30 oppilasta! Ilman tarvittavia materiaaleja ilman avustajia

Itse vanhempana haluan ja vaadin lapsen tekemään koulutehtävänsä. Lapsen koulussa on kirjat käytössä, osa kierrätettäviä noin 3 eri lukijalla olleita.

Koulu on lapsen työtä, työ on välillä tylsää, aina ei tarvitse olla kivaa. Eihän oikeassa työssäkään ole, toisaalta ansaitulla palkalla voi sitten tehdä jotain kivaa.

Tuo kivan kautta hepsan hei Ruotsin tyyliin ja huono menestys koulussa näkyy jo ruotsalaisissa työkavereissani Birgitoissa ja Larsseissa... lähinnä pelottava suuntaus.

Vierailija kirjoitti:

Eikös kaikille (kunniakansalaisille) voi antaa parhaat numerot ja ottaa anonyymin työnhaun numeroiden perusteella käyttöön.... jaa mutta niinhän se kohta onkin

https://www.proliitto.fi/prostoori/tyo-ja-talous/anonyymi-rekrytointi-o…

Anonyymi työnhakuhan on hyvä asia! Nythän esim.koulutetut romanit eivät saa työtä syntyperänsä takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekin sain rehtorilta ”pyyhkeitä”: kun annoin ysiluokkalaiselle tytölle ainoan ysin. Muut olivat antaneet pelkkiä kymppejä. Toinen oppilas valitti, kun olin antanut hänelle hänen ainoan seiskan. Ei nähnyt mitään syytä itsessään.

Juu ja mulle tuo isejä oppilas että vanhemmat valittamaan kun annoin enkusta seiskan ( senkin vähän lepsusti kenties), koska mun olisi pitänyt antaa vähintään kasi - koska lapsella oli tavoite ja jos hän olisi sen saavuttanut - vanhempien uhkailemalla avustuksella edes - olisi isovanhemmat ostaneet lapselle kevarin.

Joten se oli sitten mun syy, ettei lapsi saanut ilmaista kevaria (muut opettajat olivat kai jo antaneet ’tarpeeksi hyviä ’ numeroita ihan perusmankumisella) - syyhän EI siis voinut olla ”Miro-Matiaksessa” joka ei periaatteesta tehnyt läksyjään koska hän on oikeasti fiksu, saati hänen vanhemmissaan, joiden poika kyllä osaa ihan itse arvioida miten paljon mihinkin aineeseen kannattaa panostaa.

Juu, en nostanut numeroa.

Tuliko sinulle yllätyksenä, että lapsi voi saada parempia numeroita muista aineista kuin sinun opettamastasi?

Oikeasti käytöshäiriöisiä esim. ADHD tai ent. tarkkistyyppisiä on luokissa 1-3. Heidän opetus on oikeasti vaativaa, mutta ongelmana on se, että löystyneessä opettajan ohjauksessa ne 10 ei-niin-kovaa-itsekuria- omaavaa tyyppiäkään eivät pysy ruodussa. Opettaja ei uskalla rajoittaa, kun vallalla on ”Minulla on niin kivat tehtävät ja toiminnalliset työtavat käytössä, että kaikki opiskelevat innoissaan”-ihanne.

Vierailija kirjoitti:

Tai toisinpäin. Jos oppilaasra halutaan saada joku vaikutelma ohitetaan osaaminen. Näin oli ennenkin. Eli oppilas voi kotona osata vaikka mitä, mutta sillä ei ole merkitystä jos opettaja katsoo vain sen tuntiosaamisen Tässä taas pärjää ne jotka osaa esittää.

Nyt on kyllä vahvaa höpöhöpä. Tunneilla mitataan osaaminen tietyssä oppiaineessa ja ei siellä ole tarkoituskaan katsoa osaako Matti-Justus kotona tehdä jotain ihan muuta. Miten mateemaattista osaamista esitetään, tai lukutaitoa? Ei mitenkään. Kyllä minä olisin enemmän huolissani tuollaisesta asenteesta, että "kyllä se meidän lapsi kotona osaa, mutta koulussa muut pennut esittää". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekin sain rehtorilta ”pyyhkeitä”: kun annoin ysiluokkalaiselle tytölle ainoan ysin. Muut olivat antaneet pelkkiä kymppejä. Toinen oppilas valitti, kun olin antanut hänelle hänen ainoan seiskan. Ei nähnyt mitään syytä itsessään.

Juu ja mulle tuo isejä oppilas että vanhemmat valittamaan kun annoin enkusta seiskan ( senkin vähän lepsusti kenties), koska mun olisi pitänyt antaa vähintään kasi - koska lapsella oli tavoite ja jos hän olisi sen saavuttanut - vanhempien uhkailemalla avustuksella edes - olisi isovanhemmat ostaneet lapselle kevarin.

Joten se oli sitten mun syy, ettei lapsi saanut ilmaista kevaria (muut opettajat olivat kai jo antaneet ’tarpeeksi hyviä ’ numeroita ihan perusmankumisella) - syyhän EI siis voinut olla ”Miro-Matiaksessa” joka ei periaatteesta tehnyt läksyjään koska hän on oikeasti fiksu, saati hänen vanhemmissaan, joiden poika kyllä osaa ihan itse arvioida miten paljon mihinkin aineeseen kannattaa panostaa.

Juu, en nostanut numeroa.

Tuliko sinulle yllätyksenä, että lapsi voi saada parempia numeroita muista aineista kuin sinun opettamastasi?

Ei tietenkään.

Mutta ajattelin sitä selityksenä sille, miksi juuri minun olisi pitänyt antaa vielä parempi numero, kenties?

Tavoite oli tyyliin nostaa kutosen keskiarvo alkamaan kasilla, joten ihan hienoa jos kevari-lupauksella motivoi lapsen oikeasti nostamaan tasonsa noin paljon. Harvemmin se tuntuu toimivan vaan muutosta kaivataan nimenomaan opettajan arviointiperusteihin, tai tyyliin ”kertaakaan en ole tehnyt läksyjäni enkä mitään yrittänyt mutta miten monen sanan aine mun nyt pitää vielä kirjoittaa että saan kiitettävän” I’m very sorry, mutta miksi ihmeessä minun nyt pitäis hyväksyä itselleni (kaikilta) jotain lisätöitä jotta kaikki saisivat kiitettävän, varsinkin kun se yksi työ ei opeta kyseisen vuoden oppimateriaalia saati edes välttämättä ole kiitettävä tasoltaan (jos on edes itse tehty ).

Arvosanat eivät myöskään ole vanhempien neuvoteltavissa eikä mitään huutokauppatavaraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekin sain rehtorilta ”pyyhkeitä”: kun annoin ysiluokkalaiselle tytölle ainoan ysin. Muut olivat antaneet pelkkiä kymppejä. Toinen oppilas valitti, kun olin antanut hänelle hänen ainoan seiskan. Ei nähnyt mitään syytä itsessään.

Juu ja mulle tuo isejä oppilas että vanhemmat valittamaan kun annoin enkusta seiskan ( senkin vähän lepsusti kenties), koska mun olisi pitänyt antaa vähintään kasi - koska lapsella oli tavoite ja jos hän olisi sen saavuttanut - vanhempien uhkailemalla avustuksella edes - olisi isovanhemmat ostaneet lapselle kevarin.

Joten se oli sitten mun syy, ettei lapsi saanut ilmaista kevaria (muut opettajat olivat kai jo antaneet ’tarpeeksi hyviä ’ numeroita ihan perusmankumisella) - syyhän EI siis voinut olla ”Miro-Matiaksessa” joka ei periaatteesta tehnyt läksyjään koska hän on oikeasti fiksu, saati hänen vanhemmissaan, joiden poika kyllä osaa ihan itse arvioida miten paljon mihinkin aineeseen kannattaa panostaa.

Juu, en nostanut numeroa.

Tuliko sinulle yllätyksenä, että lapsi voi saada parempia numeroita muista aineista kuin sinun opettamastasi?

No tulihan se tuolle rehtorillekin joka oli antanut jollekin palautetta kun tyttö oli ainoastaan hänen aikeestaan saanut ysin ja kaikista muista kympin...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai toisinpäin. Jos oppilaasra halutaan saada joku vaikutelma ohitetaan osaaminen. Näin oli ennenkin. Eli oppilas voi kotona osata vaikka mitä, mutta sillä ei ole merkitystä jos opettaja katsoo vain sen tuntiosaamisen Tässä taas pärjää ne jotka osaa esittää.

Nyt on kyllä vahvaa höpöhöpä. Tunneilla mitataan osaaminen tietyssä oppiaineessa ja ei siellä ole tarkoituskaan katsoa osaako Matti-Justus kotona tehdä jotain ihan muuta. Miten mateemaattista osaamista esitetään, tai lukutaitoa? Ei mitenkään. Kyllä minä olisin enemmän huolissani tuollaisesta asenteesta, että "kyllä se meidän lapsi kotona osaa, mutta koulussa muut pennut esittää". 

Opettaja voi laskea tai nostaa yhdellä numerolla lapsen koearvosanojen/kotitehtävien perusteella tulevaa arvosanaa. Lapsi sai kokeista 10 ja kotitehtävät oli tehtynä, mutta lapsi ei osallistunut riittävästi viittaamalla tunnilla. Lapsi hiljainen ja riehuva luokka. Lopputuloksena 9. Opettajien vaihtuessa muilla arvosana oli 10.