Menisitkö häihin jos olisit kutsuttu vain illaksi, ei koko tilaisuuteen?
Syyshäät tiedossa ensi kuussa.
Mieheni on kutsuttu koko juhliin ja itse olen tervetullut vain illaksi, kun muut ovat syöneet jne. Hääparin mies on mieheni pitkäaikainen kaveri ja ollaan tätä pariskuntaa nähty satunnaisesti illanvietoissa tän neljän vuoden aikana kun ollaan oltu yhdessä mieheni kanssa.
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sua ole siis kutsuttu. Miehesi sai kutsun siis vain omalla nimellä, kun oli kysynyt avicista. Hääpari ei sit kehdannut muut vastata kuin ton vastauksen. Eli älä mene, mies pitäkööt hauskaa ilman sua.
APta ei oltu kustuttu, vaan hän yritti kutsua itse itsensä ja hääpari toivotti tervetulleeksi ruokailun jälkeiseen illan viettoon.
En mensi, sehän kävi selväksi että APta ei ole kutsuttu häihin vieraaksi, eikä kyse ollut siitä että perhekunnille lähtetetyissä kutsuissa ei vaan ole tajuttu mainita että avec/perhe sisältyy samaan kutsuun.
Juuri näin. Ap:tä ei ole todellakaan suunniteltu kutsua häätilaisuuteen tai edes jatkoille, koska asiasta olisi muuten mainittu etukäteen. Sai kutsun vasta miehen kyselyjen jälkeen. Eivät enää kehdanneet kieltäytyä kutsumasta tuossa tilanteessa.
Siis eihän sinua ole kutsuttu noihin häihin! Vasta kun miehesi itse kysyi, että voitko sinäkin tulla, niin sanottiin että voit tulla sitten illalla (eivät varmasti kehdanneet vastata muuta kutsua kerjäävälle miehellesi).
Kutsu koskee AINA vain niitä kenen nimi siinä kutsussa on ja jos avecin voi ottaa mukaan, niin sekin on mainittu kutsussa. (Tosin, jos on kyseessä yhdessä asuva pariskunta, niin silloin molemmat osapuolet tulisi kutsua omalla nimellään. Avec merkinnällä kutsu lähetetään yleensä vain "vakiintumattomille" ihmisille). Aika noloa oli kyllä mieheltäsikin mennä kysyelemään saako ottaa sinutkin mukaan juhlaan, hän saattoi juhlaparin aika ikävään välikäteen...Kun kerran kutsussa oli selvästi osoitettu, ettei sinua ole kutsuttu häihin. Jos juhlapari olisi halunnut sinut iltajuhlaan (säästösyistä), niin olisit silloin saanut oman kutsun.
Eli en todellakaan menisi (tyrkytettynä ja itse kutsun kerjänneenä) häihin, johon minua ei selvästikään ole haluttu kutsua.
Taidan olla ainut joka vastaavassa tapauksessa olisi vain helpottunut. Häiden alku tuppaa olemaan vähän semmoista tylsää pönötystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen lapsuudenkaveri kutsui meidät innoissaan häihinsä. Ostin leningin kaikki ja valmistauduimme lähtemään mieheni ja tämän kaverinsa kotimaahan häihin. No virallista kutsukorttia ei kuitenkaan kuulunut.
Miehen kysyessä asiaa pari viikkoa ennen häitä kaveri vaikeroiden ilmoitti että kutsulistaa on jouduttu karsimaan, mutta tulkaa ruokailun jälkeen juhlimaan. Oltiin todella tyrmistyneitä ettei asiasta voinut ilmoittaa hyvissä ajoin. Lähdettiin kuitenkin reissuun mieheni vanhempia ja sukulaisia tapaamaan, mutta ei menty häiden jatkoille. Oli kyllä mielenkiintoinen episodi. Todennäköisesti kaveri oli kutsunut omin lupineen ja tuleva morsian ei asiaa hyväksynyt.
Jos morsian yksin maksaa, ymmärrän. Muuten en. Tossun alla tuo kaveri...
Usein tällaiset morsian määrää liitot eivät ole pitkäikäisiä...
Vierailija kirjoitti:
Sain kerran kutsun, ihan siis kirjallisen kutsun jo hyvissä ajoin, häiden iltajuhlaan. Vihkimiseen olisi saanut myös mennä. Mentiin sitten minä ja mies ja yksi kaveripariskunta. Vietiin lahjaksi samppanjapullo ja kuultiin myöhemmin mutkan kautta, ettei se ollut tarpeeksi arvokas :D Juhlapaikalla oli maksullinen baari ja yöpalaksi lihapullia ja valkosipuliperunoita. Meillä ja useilla muilla oli piilopullot autossa ja ihan rattoisat ulkojuhlat anniskelualueen ulkopuolella. Silti olin jo silloin ja olen edelleen sitä mieltä, että kahden kerroksen juhlat ovat törkeitä, ellei sitten vihkiminen ja ruokailut ole vain lähisuvulle. Kavereiden jakaminen ykkös- ja kakkosluokkaan kertoo aika paljon siitä, kuinka paljon kutsuja arvostaa kutsuttuja. Kyllä siinä välit viileni häiden jälkeen, ei voi mitään.
Mulla sama, sellainen ei-niin-läheinen kaveri kutsui minut ja muutamiakin muita vain häiden jatkoille. Menin, mutten ehkä enää uudestaan menisi. Nimenomaan tuo, että jos vain oikeasti lähisuku olisi ollut syömässä ja kaikki muut sitten tulleet sen jälkeen niin ok, mutta nyt osa kavereistakin oli jo syömässä niin kyllä siinä kun tultiin tuli vähän sellainen outo olo. Samoin mietin lahjaa että mitä nyt sitten kuuluu viedä, ja en vienyt mitään kallista (en muista tarkemmin).
Etiketin mukaan avioliitossa tai avoliitossa asuvat kutsutaan pariskuntana, ei menisi meiltä kumpikaan.
Tuntuu tökeröltä ettei saisi olla koko juhlaa vaan pääsisi kuokkimaan vasta illalla, eivät kai he odota vielä kahta lahjaakin?
En menisi, jos jää sellainen vaikutelma että illaksi on kutsuttu vain siksi että miehesi kyseli asiasta. Jos on muitakin tulossa ruokailun jälkeen niin menisin. Kummassakaan tapauksessa en loukkaantuisi kutsutta jäämisestä. Kutsuvieraslistan laatiminen rajallisella budjetilla ja/tai rajalliseen tilaan on oikeasti haastavaa eikä siinä aina ole hyviä ratkaisuja. Joskus vaihtoehtona on kutsua osa kavereista ilman avecia tai jättää joku läheisempi ihminen kokonaan kutsumatta. Ja loukkaantumiselta ei välttämättä vältytä kummassakaan tapauksessa. Välillä ihmettelen, miten ihmiset jaksavat nykyään pahoittaa mielensä vähän kaikesta.
En ymmärrä miksi joillekin on niin vaikea ymmärtää, että kutsu on niille, joiden nimi lukee kuoressa, ei muille. Minäkin olen saanut useamman kerran nolostella, kun mies on saanut kutsun yksin, tai kun meidät vanhemmat on kutsuttu ilman lapsia, ja mies ei millään usko että kutsu ei koske myös minua/ lapsia. Ei millään usko, vaikka olen selittänyt asian monta kertaa. Viimeksi soitteli kutsujalle ja selitteli pitkät pätkät miten hän tulee yksin ja minä jään kotiin lasten kanssa, kun juhlapaikka ei ole sopiva pikkulapsille. Niin, tosiaan vain mies oli kutsuttu. Hävetti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En menisi eikä mieskään menisi. Ja ihan omasta tahdosta
Nämä on hauskoja... ihan omasta tahdosta... jos menet en puhu sinulle ikinä :D
Minusta on erittäin moukkamaista kutsua vain pariskunnan toinen osapuoli, jos kuitenkin tuntee molemmat. Mutta nämä, jotka menisivät hyvillä mielin tässä tilanteessa juhliin, ovat varmaan itsekin moukkia.
Siis mitä ihmettä, mistä lähtien loukkaantumatta jättäminen on missään tilanteessa osoitus moukkamaisuudesta? Only in AV-palsta... Kaikesta loukkaantuminen on näemmä jo niin normi, että hyväntuulisia ihmisiä paheksutaan ja halveksutaan. Kyllä se on paljon sivistyneempää murjottaa nokka pystyssä aina kun joku ei miellytä.
Ihan täysin käsittämätön ajatusmalli.
Noo, minun työkaverini järjesti omat unelmahäänsä näin: häät Töölön kirkossa, kaikki kutsuttu paikalle. Tämän jälkeen juhlalounas ravintola KuuKuussa, vain osa kutsuttu paikalle. Muut sitten menivät itsekseen syömään ja kaljalle. Illalla jatkot keskustan ulkopuolella, kaikki taas kutsuttu paikalle ja tarjolla iltapalaa, juotavaa ja bändi.
Tämä tietenkin herätti närää ja ihmetystä. Ja osa veti ennen iltakemuja ihan perseet, kun kerran oli omaa porukkaa koolla mutta ei häävastaanotolle mahtunut.
Iltapalana oli näyttävästi vartaassa kypsennettyä kokonaista porsasta, karkkibuffet jne. Mietin, olisiko tullut kalliiksi tarjota oikea ruoka koko porukalle siellä keskustan ulkopuolella, kun iltajuhlienkin ruoka oli jo aika tyyriinpuoleinen. Enemmän tuntui siltä, että pari halusi intiimin lounashetken vain lähimpien kanssa. Että raha ei pointti, vaan se, että kaikkia ei haluttu varsinaiseen hääjuhlaan, vaan iltakemuihin. Mutta olisko silloin voinut pitää vihkimisen & vastaanoton pienellä porukalla, ja ihan eri päivänä ne iltajuhlat? Ai niin, olisi tarvittu kaksi kampausta ja kaksi juhlameikkiä jne. Rahaa-asiaksi tää taitaa sit kuitenkin mennä.
Iltajuhlassa oli kuitenkin jänniä tilanteita, kun porukka oli kutsuttu klo 18 mutta hääpari ja lounasseurue myöhästyivät melkein tunnin tästä. Ja kun seurue pääsi paikalle, niin vieraat alkoivat puida, että ”ai toi serkku oli lounaalla, nuo kaverit kelpasivat jne. Jopa me työkaverit oli jaettu kahteen porukkaan, parempiin ja huonompiin.
Onpa outoa... En menisi, jos kerran vain illaksi ja ruokailut yms. muut ohjelmanumerot jo menneet. Ymmärrän, ettei kirkkoon välttämättä kutsuta, jos siis kirkkohäät, mutta itse juhlaan kyllä. Varsinkin, jos puolisokin kutsuttu. Aika tökeröä mielestäni. Parempi ja ymmärrettävää, että olisivat kutsuneet miehesi yksin, jos eivät sinua paikalle kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Syyshäät tiedossa ensi kuussa.
Mieheni on kutsuttu koko juhliin ja itse olen tervetullut vain illaksi, kun muut ovat syöneet jne. Hääparin mies on mieheni pitkäaikainen kaveri ja ollaan tätä pariskuntaa nähty satunnaisesti illanvietoissa tän neljän vuoden aikana kun ollaan oltu yhdessä mieheni kanssa.
Outoa. Olisiko rahapula syynä? Tai istumapaikkojen vähyys ruokailu/juhlatilassa?
Ei voi olla totta. Ei miehesikään pidä mennä. Kuka noin törkeä on? Ja en kutsuisi enkä päästäisi heitäkään teidän häihinne vaikka miten ovimatto miehesi inisisi!!
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi joillekin on niin vaikea ymmärtää, että kutsu on niille, joiden nimi lukee kuoressa, ei muille. Minäkin olen saanut useamman kerran nolostella, kun mies on saanut kutsun yksin, tai kun meidät vanhemmat on kutsuttu ilman lapsia, ja mies ei millään usko että kutsu ei koske myös minua/ lapsia. Ei millään usko, vaikka olen selittänyt asian monta kertaa. Viimeksi soitteli kutsujalle ja selitteli pitkät pätkät miten hän tulee yksin ja minä jään kotiin lasten kanssa, kun juhlapaikka ei ole sopiva pikkulapsille. Niin, tosiaan vain mies oli kutsuttu. Hävetti.
Sinun tilanteessasi oisit ehkä kysyä tätä asiaa omalta mieheltäsi.
Ap on kuitenkin sulhasen hyvän ystävän kumppani, johon morsiuspari on tutustunut neljän vuoden ajan eri illanvietoissa. Tässä tapauksessa, en yhtään ihmettele, miksi miehen on vaikea käsittää, että ap:tä ei ole kutsuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain kerran kutsun, ihan siis kirjallisen kutsun jo hyvissä ajoin, häiden iltajuhlaan. Vihkimiseen olisi saanut myös mennä. Mentiin sitten minä ja mies ja yksi kaveripariskunta. Vietiin lahjaksi samppanjapullo ja kuultiin myöhemmin mutkan kautta, ettei se ollut tarpeeksi arvokas :D Juhlapaikalla oli maksullinen baari ja yöpalaksi lihapullia ja valkosipuliperunoita. Meillä ja useilla muilla oli piilopullot autossa ja ihan rattoisat ulkojuhlat anniskelualueen ulkopuolella. Silti olin jo silloin ja olen edelleen sitä mieltä, että kahden kerroksen juhlat ovat törkeitä, ellei sitten vihkiminen ja ruokailut ole vain lähisuvulle. Kavereiden jakaminen ykkös- ja kakkosluokkaan kertoo aika paljon siitä, kuinka paljon kutsuja arvostaa kutsuttuja. Kyllä siinä välit viileni häiden jälkeen, ei voi mitään.
Mulla sama, sellainen ei-niin-läheinen kaveri kutsui minut ja muutamiakin muita vain häiden jatkoille. Menin, mutten ehkä enää uudestaan menisi. Nimenomaan tuo, että jos vain oikeasti lähisuku olisi ollut syömässä ja kaikki muut sitten tulleet sen jälkeen niin ok, mutta nyt osa kavereistakin oli jo syömässä niin kyllä siinä kun tultiin tuli vähän sellainen outo olo. Samoin mietin lahjaa että mitä nyt sitten kuuluu viedä, ja en vienyt mitään kallista (en muista tarkemmin).
Heh .olisit jättänyt ostamatta mitään lahjaa ja menny vaan muuten koska tuo ystävyyshän oli jo ohi ja sinun arvosi hänen silmissään kerrottu sinulle harvinaisen selvästi.
Ei oo mulla tätä ongelmaa koska yksikään ystäväni ei ole koskaan kutsunut häihinsä. Ei paras ystävä( joka meni salassa , slaten koko suhteen) eikä toinen paras ystävä karonkkaansa. Kolmas paras ystävä ei myöskään muta se oli jotenkin ymmärrettävää. Mutta joka ainoan ystävyyssuhteen lopetin siihen pisteeseen. Ja hyvä niin . Eipähän tule tällaisia tilanteita eteen missä kohdellaan puoli- ihmisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En menisi eikä mieskään menisi. Ja ihan omasta tahdosta
Nämä on hauskoja... ihan omasta tahdosta... jos menet en puhu sinulle ikinä :D
Minusta on erittäin moukkamaista kutsua vain pariskunnan toinen osapuoli, jos kuitenkin tuntee molemmat. Mutta nämä, jotka menisivät hyvillä mielin tässä tilanteessa juhliin, ovat varmaan itsekin moukkia.
Siis mitä ihmettä, mistä lähtien loukkaantumatta jättäminen on missään tilanteessa osoitus moukkamaisuudesta? Only in AV-palsta... Kaikesta loukkaantuminen on näemmä jo niin normi, että hyväntuulisia ihmisiä paheksutaan ja halveksutaan. Kyllä se on paljon sivistyneempää murjottaa nokka pystyssä aina kun joku ei miellytä.
Ihan täysin käsittämätön ajatusmalli.
Sinä sanot sitä hyväntuulisuudeksi, minä sanon sitä hienotunteisuuden puutteeksi. Hyväntuulisella on varmasti satoja kavereita, mutta kuinka monta syvällistä ihmissuhdetta?
Minusta mies menee yksin, itse en lähtisi. Mutta häälahjakin sitten vaan miehen puolesta ja korttiin vain miehen nimi.
Kyseessä kirkkohäät isossa kirkossa ja mieheni on kutsuttu myös kirkkoon eli luultavasti kaikki kutsun saaneet on myös kirkkoon kutsuttu.
Tilanteen kyllä teki nyt kiusalliseksi mieheni joka meni soittelemaan kaverilleen että onko kutsu avec, kun itse oli niin varma siitä että myös minut on kutsuttu, kun kuulun ns. porukkaan.
Luultavasti budjettikysymys niinkun moni veikannutkin, eli pienet häät ja jouduttu rajaamaan vieraita eli myös minut pois.
Luultavasti sitten vasta kun kyselijöitä tullut niin päätetty että annetaan tulla illalla.
Mies oli vähän harmissaan, mutta epäili itsekin että budjetti on vaan pieni.
Ap
Poisjäänti ei ole näpäytys, paitsi jonkun itsestään liikoja kuvittelevan omassa mielessä. Se on toki seuraus suhteiden viilenemisestä, mikä on tuossa tilanteessa väistämätöntä.