IS Pääkirjoitus: Avohakkuu­kielto on kansan­talouden ja ympäristön­suojelun kannalta pöhkö kansalais­aloite

Hirvi joutaisikin kuolla sukupuuttoon. Melkonen tappokone tienpäällä. Mutta avohakkuita kannatan.

Älytön aloite mutta saahan näitä tehdä vaikka mistä hullusta asiasta. Läpihän tämä ei eduskunnassa mene.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkuvassa kasvatuksessa metsässä on aina puita. Hakkuissa poistetaan suurimpia puita metsässä olevilta ajourilta käsin.

Tiedätkö mikä on ajoura? Se on noin 5 metriä leveä puuton maapohja-alue, jota pitkin metsäkone kulkee. Tavoiteleveys on 4 m, mutta koska metsätöissä edellytetään tehokkuutta, niin koneiden leveys on kasvanut, eikä tuo riitä. Hakkuukone ulottuu vain tietylle etäisyydelle, joten näiden urien tulisi olla noin 20 m välein.

Koska hehtaari on 100 x 100 m alue, niin yhdelle hehtaarille tulisi laskennallisesti seuraavanlainen ajouritus: 10m kasvullista metsää, 5m ajoura, 20 m metsää, 5 m ajoura, 20 m metsää, 5 m ajoura, 20m metsää, 5 m ajoura ja 10m metsää. Nopeasti laskettuna tuossa on 0,8 ha kasvullista metsämaata ja 0,2 ha ajouria, joilla ei kasva mitään, koska niitä käytetään toistuvasti puunkorjuuseen. Jatkuva kasvatu merkitsee siten jo alusta asti sitä, että 20% kasvullisesta metsämaasta on kokonaan käyttämättä. Siinä ei kasva mustikkaa, puolukkaa tai vadelmaa, sieniä kylläkin.

Ja huom! Tuo oli pelkästään teoreettinen laskelma, maastossa ei oikeastaan koskaan voi tehdä noin kaavamaista ajouraverkostoa, joten todellinen ajourille jätettävä maa-ala on suurempi.

Selkosuomella tuo tarkoittaa komeaa kangasmetsää..

Ihan yhtä hyvin kyseessä voi olla mikä tahansa helppokulkuinen alue, jossa ei ole isoja kiviä tai korkeuseroja. Samalla tavalla ne ajourat saa vaikka suolle, kunhan muistaa, että sinne ei voi mennä kuin pahimpaan pakkasaikaan.

Ajoura ei tarkoita mitään moottoritietä, eikä edes metsäautotietä, vaan vapaata tilaa, missä metsäkoneella mahtuu liikkumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkuvassa kasvatuksessa metsässä on aina puita. Hakkuissa poistetaan suurimpia puita metsässä olevilta ajourilta käsin.

Tiedätkö mikä on ajoura? Se on noin 5 metriä leveä puuton maapohja-alue, jota pitkin metsäkone kulkee. Tavoiteleveys on 4 m, mutta koska metsätöissä edellytetään tehokkuutta, niin koneiden leveys on kasvanut, eikä tuo riitä. Hakkuukone ulottuu vain tietylle etäisyydelle, joten näiden urien tulisi olla noin 20 m välein.

Koska hehtaari on 100 x 100 m alue, niin yhdelle hehtaarille tulisi laskennallisesti seuraavanlainen ajouritus: 10m kasvullista metsää, 5m ajoura, 20 m metsää, 5 m ajoura, 20 m metsää, 5 m ajoura, 20m metsää, 5 m ajoura ja 10m metsää. Nopeasti laskettuna tuossa on 0,8 ha kasvullista metsämaata ja 0,2 ha ajouria, joilla ei kasva mitään, koska niitä käytetään toistuvasti puunkorjuuseen. Jatkuva kasvatu merkitsee siten jo alusta asti sitä, että 20% kasvullisesta metsämaasta on kokonaan käyttämättä. Siinä ei kasva mustikkaa, puolukkaa tai vadelmaa, sieniä kylläkin.

Ja huom! Tuo oli pelkästään teoreettinen laskelma, maastossa ei oikeastaan koskaan voi tehdä noin kaavamaista ajouraverkostoa, joten todellinen ajourille jätettävä maa-ala on suurempi.

Selkosuomella tuo tarkoittaa komeaa kangasmetsää..

Ihan yhtä hyvin kyseessä voi olla mikä tahansa helppokulkuinen alue, jossa ei ole isoja kiviä tai korkeuseroja. Samalla tavalla ne ajourat saa vaikka suolle, kunhan muistaa, että sinne ei voi mennä kuin pahimpaan pakkasaikaan.

Ajoura ei tarkoita mitään moottoritietä, eikä edes metsäautotietä, vaan vapaata tilaa, missä metsäkoneella mahtuu liikkumaan.

Ajoura on vähintään 4 metriä leveä väylä, mutkapaikoissa ja kaltevassa maastossa 5 metriä leveä.

Metsässämme tehtiin (onneksi vain reilun hehtaarin) avohakkuu. Jälki oli karmeaa, eikä paikalla tule kasvamaan mustikkaa tai muutakaan mukavaa pitkään aikaan. Taimien istuttamisessa oli myös hirveä työ ja kuiva kesä verotti istutettuja taimia.

Nyt metsiimme on tehty jatkuvan kasvatuksen suunnitelmat. Molemmat ongelmat poistuvat, kun hakkuita voidaan tehdä vain talvisin ja luonto hoitaa taimettamisen parhailla mahdollisilla taimilla.  Metsänhoitoyhdistyksen laskujen mukaan meiltä jää himppunen tuottoa saamatta, mutta raha tulee harvennuksista tasaisesti. Taimien istutus ja osto jää tekemättä, joten siinä säästää rahaa ja vaivaa.

4m leveät urat eivät ole mikään ongelma. Sen verran jää isoille puille väliä ihan luonnostaankin. Herkillä kohteilla voidaan harvennukset tehdä myös metsurityönä.

Vierailija kirjoitti:

Metsässämme tehtiin (onneksi vain reilun hehtaarin) avohakkuu. Jälki oli karmeaa, eikä paikalla tule kasvamaan mustikkaa tai muutakaan mukavaa pitkään aikaan. Taimien istuttamisessa oli myös hirveä työ ja kuiva kesä verotti istutettuja taimia.

Nyt metsiimme on tehty jatkuvan kasvatuksen suunnitelmat. Molemmat ongelmat poistuvat, kun hakkuita voidaan tehdä vain talvisin ja luonto hoitaa taimettamisen parhailla mahdollisilla taimilla.  Metsänhoitoyhdistyksen laskujen mukaan meiltä jää himppunen tuottoa saamatta, mutta raha tulee harvennuksista tasaisesti. Taimien istutus ja osto jää tekemättä, joten siinä säästää rahaa ja vaivaa.

4m leveät urat eivät ole mikään ongelma. Sen verran jää isoille puille väliä ihan luonnostaankin. Herkillä kohteilla voidaan harvennukset tehdä myös metsurityönä.

Toivottavasti sinulla kasvaa pelkkää mäntyä.Kuusen juuret ovat sen verran pinnassa, että ajouralla tapahtuvat toistuva liikenne väkisinkin niitä kolhii ja saa aikaan lahoa.

Isoille puille jää luonnostaankin väliä yli 4 m, mutta miten ajattelit niiden uusien pienten puiden sijoittuvan sinne metsääsi. Minun logiikallani ne tulevat isojen puiden väliin eli juuri sinne, mistä metsäkone yrittää kurottaa sen ison puun luokseen. Vaihtoehtona on perinteinen metsuri, mutta silloin suurin osa puunmyyntituloista menee metsurille.

On tämä naurettavaa keskustelua, kun viherpellet puhuu metsänomistajien asioista.

Itse olen omaa metsääni hakkuuttanut n. 10 vuoden välein ja välttääkseni istuttamisen vaivan, jätän n. 20m välein ison männyn pystyyn. Sitten n. 10 - 20 vuoden päästä kaadetaan nuokin männyt muun hakkuun yhteydessä. Välillä harvennellaan raivaussahalla liikoja pois; jätetään hyviä mäntyjä n. 2m välein pystyyn.

Mm. mustikoista ei kannata olla huolissaan; niistä jää nytkin 80-90% metsiin.

Olen vähän yli 50-vuotias ja ollut vanhempieni kanssa marjametsissä lapsesta asti. Lähes joka vuosi olen puolukkaan poiminut sankotolkulla aikuisiällä ja lapsena vähän vähemmän. Enimmäkseen on puolukat poimittu hakkuuaukeilta. Muutaman sankollisen olen poiminut metsästäskin, avointa valoisaa mäntymetsää on ollut tällöin kyseessä. Myös parhaat vatukot on muutaman vuoden vanhoilla hakkuualueilla. Vadelma ei erityisemmin kasva metsissä, mutta metsän ja avoimen alueen rajoilta niitä löytää.

Omistan vähän yli 200 ha metsää Keski-Suomessa. Siitä noin 9 ha on luonnontilaista lähinnä siksi, että puunkorjuu ko. alueelta olisi hankalaa. Joka tapauksessa metsuri sahoineen tai metsäkone ei ole siellä ainakaan 40 vuoteen käynyt. Vien mielelläni (vieläpä ylpeänä) sinne tuttujani, mutta saan joka kerta kuulla, että ei me tähän hoitamattomaan ryteikköön haluta, mennään mieluummin takaisin sinne vanhaan metsään, jossa oli niin kaunista, kun jykevät puut nousivat kohti taivasta. Sellaisia luonnonmetsiä ilman aukkoja saisi olla enemmän puupeltojen tilalla.

Millään en henno kertoa, että se männikkö on istutettu avohakkuun jälkeen vuonna 1954 eli se on ennättänyt 60v korkeaan ikään ja harvennettu muutamaan kertaan tässä vuosien myötä.

Vaikuttaa siltä, että luonnontilainen metsä on kokijansa mielikuvituksessa!

Miten helvetissä avohakkuukielto voisi olla ympäristönsuojelun kannalta "pöhkö kansalaisaloite". Mitä sieniä jutun kirjottaja mahtanut vetää.

Millon avohakkuilla on luontoa suojeltu.

Ei s..tana tätä järjenjuoksua taas. 

Vierailija kirjoitti:

Miten helvetissä avohakkuukielto voisi olla ympäristönsuojelun kannalta "pöhkö kansalaisaloite". Mitä sieniä jutun kirjottaja mahtanut vetää.

Millon avohakkuilla on luontoa suojeltu.

Ei s..tana tätä järjenjuoksua taas. 

Mietipä, mikä on vaihtoehtona siellä valtion metsissä. Todennäköisesti tilanne, jossa lajisto vähenee, koska on epätodennäköistä, että luontaisia aukkoja annetaan syntyä tulipaloriskin takia.

Vierailija kirjoitti:

Miten helvetissä avohakkuukielto voisi olla ympäristönsuojelun kannalta "pöhkö kansalaisaloite". Mitä sieniä jutun kirjottaja mahtanut vetää.

Millon avohakkuilla on luontoa suojeltu.

Ei s..tana tätä järjenjuoksua taas. 

Ainakin kansalaisen kannalta joku Nuuksio muuttuisi alle 15 vuodessa vaaralliseksi alueeksi, koska siellä olisi hakkuu ja korjuu menossa koko alueella koko ajan eikä suinkaan tietyillä alueilla lyhyen aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Se on eri fiksua hakata Suomen männyt kiinalaisten wc-paperiksi... 

Vessapaperi tehdään kuitupuusta eli sellaisesta alle 17senttiä läpimitaltaan olevasta aika pienestä puusta. 

Ei ne kaikki rungot kuitenkaan mahdu tukeiksi kasvamaan eli eikö se ole ihan järkevää jalostaa sellua niistä ylimääräisistä puista - pystyynkö niiden pitäisi antaa kuivua?

Vierailija kirjoitti:

Metsässämme tehtiin (onneksi vain reilun hehtaarin) avohakkuu. Jälki oli karmeaa, eikä paikalla tule kasvamaan mustikkaa tai muutakaan mukavaa pitkään aikaan. Taimien istuttamisessa oli myös hirveä työ ja kuiva kesä verotti istutettuja taimia.

Nyt metsiimme on tehty jatkuvan kasvatuksen suunnitelmat. Molemmat ongelmat poistuvat, kun hakkuita voidaan tehdä vain talvisin ja luonto hoitaa taimettamisen parhailla mahdollisilla taimilla.  Metsänhoitoyhdistyksen laskujen mukaan meiltä jää himppunen tuottoa saamatta, mutta raha tulee harvennuksista tasaisesti. Taimien istutus ja osto jää tekemättä, joten siinä säästää rahaa ja vaivaa.

4m leveät urat eivät ole mikään ongelma. Sen verran jää isoille puille väliä ihan luonnostaankin. Herkillä kohteilla voidaan harvennukset tehdä myös metsurityönä.

Ensi keväänä voit mennä etsimään korvasieniä avohakkuualueeltanne, noin 3 - 5 vuoden kuluttua siellä kasvaa vadelmaa  - eikö ne sinusta ole mukavia? Jos olit antanut taimien juuripaakun imeä vettä reilusti ja istutit ne riittävän syvään, taimet eivät tänä sateettomanakaan kesänä kuivuneet (nimimerkki 4000 tainta istuttanut, yhtään kuollutta ei ole löytynyt)

Kun käytät luontaista uudistamista, menetät jalostushyödyn, joka on noin 30 % eli metsäsi taimetus ei todellakaan suju parhailla mahdollisilla taimilla. Aika vinha on myös tuo uskomuksesi talviaikaisen korjuun mahdollisuudesta. Kun talvi (routainen aika) kestää enää noin 2 - 8 viikkoa, niin mitenkä kuvittelet, että koneet ehtivät kaikkien jatkuvaan kasvatukseen uskovien tyyppien metsiin hakkuulle. 

Vierailija kirjoitti:

On tämä naurettavaa keskustelua, kun viherpellet puhuu metsänomistajien asioista.

Itse olen omaa metsääni hakkuuttanut n. 10 vuoden välein ja välttääkseni istuttamisen vaivan, jätän n. 20m välein ison männyn pystyyn. Sitten n. 10 - 20 vuoden päästä kaadetaan nuokin männyt muun hakkuun yhteydessä. Välillä harvennellaan raivaussahalla liikoja pois; jätetään hyviä mäntyjä n. 2m välein pystyyn.

Mm. mustikoista ei kannata olla huolissaan; niistä jää nytkin 80-90% metsiin.

Jos jätät männyt 20 metrin välein, siellä on hehtaarilla runkoja 25 kappaletta. Aika harvaa, moni jättää avohakkuillekin lahopuita tuon määrän.....Ja minkä muun hakkuun yhteydessä nuo puut sitten kaadetaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On tämä naurettavaa keskustelua, kun viherpellet puhuu metsänomistajien asioista.

Itse olen omaa metsääni hakkuuttanut n. 10 vuoden välein ja välttääkseni istuttamisen vaivan, jätän n. 20m välein ison männyn pystyyn. Sitten n. 10 - 20 vuoden päästä kaadetaan nuokin männyt muun hakkuun yhteydessä. Välillä harvennellaan raivaussahalla liikoja pois; jätetään hyviä mäntyjä n. 2m välein pystyyn.

Mm. mustikoista ei kannata olla huolissaan; niistä jää nytkin 80-90% metsiin.

Jos jätät männyt 20 metrin välein, siellä on hehtaarilla runkoja 25 kappaletta. Aika harvaa, moni jättää avohakkuillekin lahopuita tuon määrän.....Ja minkä muun hakkuun yhteydessä nuo puut sitten kaadetaan?

Lahopuun ei ole tarkoituskaan saada aikaan uutta kasvustoa. Muu hakkuu voi olla joko viereisen palstan hakkuuu (yleensä kannattaa jättää siemenpuut joko yksittäin laidalle tai kutakuinkin keskelle aluetta siten, että ne on helppo poistaa) tai jopa alueen ensiharvennus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On tämä naurettavaa keskustelua, kun viherpellet puhuu metsänomistajien asioista.

Itse olen omaa metsääni hakkuuttanut n. 10 vuoden välein ja välttääkseni istuttamisen vaivan, jätän n. 20m välein ison männyn pystyyn. Sitten n. 10 - 20 vuoden päästä kaadetaan nuokin männyt muun hakkuun yhteydessä. Välillä harvennellaan raivaussahalla liikoja pois; jätetään hyviä mäntyjä n. 2m välein pystyyn.

Mm. mustikoista ei kannata olla huolissaan; niistä jää nytkin 80-90% metsiin.

Jos jätät männyt 20 metrin välein, siellä on hehtaarilla runkoja 25 kappaletta. Aika harvaa, moni jättää avohakkuillekin lahopuita tuon määrän.....Ja minkä muun hakkuun yhteydessä nuo puut sitten kaadetaan?

Lahopuun ei ole tarkoituskaan saada aikaan uutta kasvustoa. Muu hakkuu voi olla joko viereisen palstan hakkuuu (yleensä kannattaa jättää siemenpuut joko yksittäin laidalle tai kutakuinkin keskelle aluetta siten, että ne on helppo poistaa) tai jopa alueen ensiharvennus.

Ensiharvennus 10 - 20 vuotta vanhassa metsässä?