IS Pääkirjoitus: Avohakkuu­kielto on kansan­talouden ja ympäristön­suojelun kannalta pöhkö kansalais­aloite

Vierailija kirjoitti:

Jos meillä ei olisi avohakkuita, meiltä katoaisi vähitellen metsävadelma, maitohorsma, puolukka, hirvet, korvasienet jne jne

Maisema olisi yksitoikkoisen ankea kuusikko, koska mänty ja koivu valoa vaativina puina häviäisivät pikku hiljaa, koska eivät pysty lisääntymään peitteisen metsän alla kunnolla. Taitaisipa myös hävitä haapa ja pihlaja ja niiden myötä esimerkiksi liito-orava. 200 vuoden kuluttua kaikkialla olisi lahoa kuusikkoa, maapohjassa kun on jo niin paljon juurikääpää että syntyvät kuusikot olisivat jo heti valmiiksi lahoja.

Uskoisin, että metsätieteilijöillä on kuitenkin sinua paremmat tiedot.

Vierailija kirjoitti:

Jos meillä ei olisi avohakkuita, meiltä katoaisi vähitellen metsävadelma, maitohorsma, puolukka, hirvet, korvasienet jne jne

Maisema olisi yksitoikkoisen ankea kuusikko, koska mänty ja koivu valoa vaativina puina häviäisivät pikku hiljaa, koska eivät pysty lisääntymään peitteisen metsän alla kunnolla. Taitaisipa myös hävitä haapa ja pihlaja ja niiden myötä esimerkiksi liito-orava. 200 vuoden kuluttua kaikkialla olisi lahoa kuusikkoa, maapohjassa kun on jo niin paljon juurikääpää että syntyvät kuusikot olisivat jo heti valmiiksi lahoja.

Ihan hirveää huttua:X. Kuka sinulle on tuollaista opettanut? 

Mitenkähän metsävadelma, maitohorsma, hirvet ja nuo muut lajit ovat ollenkaan päässeet syntymään kun avohakkuita ei ollut ennen ihmistä? Vai lajiutuivatko vasta avohakkuiden tultua. Sitä minäkin. t. biologi

Jos lakataan käyttämästä jalostettuja taimia, aiheutuu noin 30 % menetys kasvussa. Eli tulevaisuudessa hakkuupinta-aloja täytyy vielä edelleen suurentaa, että huonosti kasvavista metsistä saadaan teollisuuden tarvitsema puumäärä talteen. Taitaa muuten olla noin 20 % Suomen vientituloista metsätalouden tuomaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos meillä ei olisi avohakkuita, meiltä katoaisi vähitellen metsävadelma, maitohorsma, puolukka, hirvet, korvasienet jne jne

Maisema olisi yksitoikkoisen ankea kuusikko, koska mänty ja koivu valoa vaativina puina häviäisivät pikku hiljaa, koska eivät pysty lisääntymään peitteisen metsän alla kunnolla. Taitaisipa myös hävitä haapa ja pihlaja ja niiden myötä esimerkiksi liito-orava. 200 vuoden kuluttua kaikkialla olisi lahoa kuusikkoa, maapohjassa kun on jo niin paljon juurikääpää että syntyvät kuusikot olisivat jo heti valmiiksi lahoja.

Uskoisin, että metsätieteilijöillä on kuitenkin sinua paremmat tiedot.

Metsätieteilijät nimenomaan ovat avohakkuiden kannalla. Perehdypä hiukan asiaan.

No eipä sen allekirjoittamisella mitään vaikutusta olisikaan. Uskooko joku että avohakkuut kiellettäisiin vain koska rumentaa maisemaa väliaikaisesti tai metsäkanalinnut eivät jaksa lentää aukon yli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos meillä ei olisi avohakkuita, meiltä katoaisi vähitellen metsävadelma, maitohorsma, puolukka, hirvet, korvasienet jne jne

Maisema olisi yksitoikkoisen ankea kuusikko, koska mänty ja koivu valoa vaativina puina häviäisivät pikku hiljaa, koska eivät pysty lisääntymään peitteisen metsän alla kunnolla. Taitaisipa myös hävitä haapa ja pihlaja ja niiden myötä esimerkiksi liito-orava. 200 vuoden kuluttua kaikkialla olisi lahoa kuusikkoa, maapohjassa kun on jo niin paljon juurikääpää että syntyvät kuusikot olisivat jo heti valmiiksi lahoja.

Ihan hirveää huttua:X. Kuka sinulle on tuollaista opettanut? 

Mitenkähän metsävadelma, maitohorsma, hirvet ja nuo muut lajit ovat ollenkaan päässeet syntymään kun avohakkuita ei ollut ennen ihmistä? Vai lajiutuivatko vasta avohakkuiden tultua. Sitä minäkin. t. biologi

Myönnä pois, että kaikki nuo mainitut lajit hyötyvät nykyisestä metsätaloudesta. Joskus 1920luvulla Suomessa oli alle 100 hirveä, nyt melkein 100 000, kun ravintoa on männyntaimikoissa rajattomasti saatavilla. Tietysti metsävadelmaa on aina ollut, jossakin pienen aukon laidassa, jne, mutta avohakkuualueilta sitä on voinut poimia liki rajattomasti muutaman vuoden ajan. Eivät ne lajit kokonaan häviä, mutta vähenevät merkittävästi.

Sekin on ihan kukkupuhetta, että mustikka häviää avohakkuissa. Joo, häviää hetkeksi, mutta siellä se varpu taas kasvaa, kun metsä on noin 30-vuotias. Meidän perheen paras mustikkapaikka on lannoitettu (!) männikkö meidän pappan mailla, ja pappa kertoo, että se metsä hakattiin aukoksi noin 40 vuotta sitten. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos meillä ei olisi avohakkuita, meiltä katoaisi vähitellen metsävadelma, maitohorsma, puolukka, hirvet, korvasienet jne jne

Maisema olisi yksitoikkoisen ankea kuusikko, koska mänty ja koivu valoa vaativina puina häviäisivät pikku hiljaa, koska eivät pysty lisääntymään peitteisen metsän alla kunnolla. Taitaisipa myös hävitä haapa ja pihlaja ja niiden myötä esimerkiksi liito-orava. 200 vuoden kuluttua kaikkialla olisi lahoa kuusikkoa, maapohjassa kun on jo niin paljon juurikääpää että syntyvät kuusikot olisivat jo heti valmiiksi lahoja.

Ihan hirveää huttua:X. Kuka sinulle on tuollaista opettanut? 

Mitenkähän metsävadelma, maitohorsma, hirvet ja nuo muut lajit ovat ollenkaan päässeet syntymään kun avohakkuita ei ollut ennen ihmistä? Vai lajiutuivatko vasta avohakkuiden tultua. Sitä minäkin. t. biologi

Biologille muistutan, että ennen sen maitokorsman tai metsävadelman kavupaikan varmisti salama ja metsäpalo. Siitä saattoi syntyä muutaman sadan hehtaarin "avohakkuualue".

Tänä kesänäkin olisi voinut tulla hieman enemmän aukkoa

Suomessa on tuhansia kilometrejä maanteitä joita reunustaa metsä tai puut. Miksi ei kaadeta nämä puut jotka reunustavat teitä niin liikenneturvallisuuskin lisääntyy. Jos kaadetaan tienreunasta 50-100 etäisyydellä olevat puut ehtii autoilija havaitsemaan mm. hirvet ajoissa ja saamme mielettömän määrän puuta eikä niitä tarvitse hakea metsätyökoneella metsän uumenista. Tienvarret ovat täysin puutteellisessa hyötykäytössä.

Tämä koskisi vain valtion omistamia metsiä jotka rajoittuvat teiden reunaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos meillä ei olisi avohakkuita, meiltä katoaisi vähitellen metsävadelma, maitohorsma, puolukka, hirvet, korvasienet jne jne

Maisema olisi yksitoikkoisen ankea kuusikko, koska mänty ja koivu valoa vaativina puina häviäisivät pikku hiljaa, koska eivät pysty lisääntymään peitteisen metsän alla kunnolla. Taitaisipa myös hävitä haapa ja pihlaja ja niiden myötä esimerkiksi liito-orava. 200 vuoden kuluttua kaikkialla olisi lahoa kuusikkoa, maapohjassa kun on jo niin paljon juurikääpää että syntyvät kuusikot olisivat jo heti valmiiksi lahoja.

Uskoisin, että metsätieteilijöillä on kuitenkin sinua paremmat tiedot.

Metsätieteilijät nimenomaan ovat avohakkuiden kannalla. Perehdypä hiukan asiaan.

Jaa, no, ehkä he, jotka ovat sinne ideologisista syistä hakeutuneet pätevöitymään, eivät kyllä he, jotka ovat ekologiasta kiinnostuneita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos meillä ei olisi avohakkuita, meiltä katoaisi vähitellen metsävadelma, maitohorsma, puolukka, hirvet, korvasienet jne jne

Maisema olisi yksitoikkoisen ankea kuusikko, koska mänty ja koivu valoa vaativina puina häviäisivät pikku hiljaa, koska eivät pysty lisääntymään peitteisen metsän alla kunnolla. Taitaisipa myös hävitä haapa ja pihlaja ja niiden myötä esimerkiksi liito-orava. 200 vuoden kuluttua kaikkialla olisi lahoa kuusikkoa, maapohjassa kun on jo niin paljon juurikääpää että syntyvät kuusikot olisivat jo heti valmiiksi lahoja.

Ihan hirveää huttua:X. Kuka sinulle on tuollaista opettanut? 

Mitenkähän metsävadelma, maitohorsma, hirvet ja nuo muut lajit ovat ollenkaan päässeet syntymään kun avohakkuita ei ollut ennen ihmistä? Vai lajiutuivatko vasta avohakkuiden tultua. Sitä minäkin. t. biologi

Biologille muistutan, että ennen sen maitokorsman tai metsävadelman kavupaikan varmisti salama ja metsäpalo. Siitä saattoi syntyä muutaman sadan hehtaarin "avohakkuualue".

Mihinkään muuhun puuttumatta, salamat ja metsäpalot ovat edelleen olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos meillä ei olisi avohakkuita, meiltä katoaisi vähitellen metsävadelma, maitohorsma, puolukka, hirvet, korvasienet jne jne

Maisema olisi yksitoikkoisen ankea kuusikko, koska mänty ja koivu valoa vaativina puina häviäisivät pikku hiljaa, koska eivät pysty lisääntymään peitteisen metsän alla kunnolla. Taitaisipa myös hävitä haapa ja pihlaja ja niiden myötä esimerkiksi liito-orava. 200 vuoden kuluttua kaikkialla olisi lahoa kuusikkoa, maapohjassa kun on jo niin paljon juurikääpää että syntyvät kuusikot olisivat jo heti valmiiksi lahoja.

Uskoisin, että metsätieteilijöillä on kuitenkin sinua paremmat tiedot.

Metsätieteilijät nimenomaan ovat avohakkuiden kannalla. Perehdypä hiukan asiaan.

Tarkoitat metsäbisnestä et tiedettä.

Vierailija kirjoitti:

Jatkuvassa kasvatuksessa metsässä on aina puita. Hakkuissa poistetaan suurimpia puita metsässä olevilta ajourilta käsin.

Tiedätkö mikä on ajoura? Se on noin 5 metriä leveä puuton maapohja-alue, jota pitkin metsäkone kulkee. Tavoiteleveys on 4 m, mutta koska metsätöissä edellytetään tehokkuutta, niin koneiden leveys on kasvanut, eikä tuo riitä. Hakkuukone ulottuu vain tietylle etäisyydelle, joten näiden urien tulisi olla noin 20 m välein.

Koska hehtaari on 100 x 100 m alue, niin yhdelle hehtaarille tulisi laskennallisesti seuraavanlainen ajouritus: 10m kasvullista metsää, 5m ajoura, 20 m metsää, 5 m ajoura, 20 m metsää, 5 m ajoura, 20m metsää, 5 m ajoura ja 10m metsää. Nopeasti laskettuna tuossa on 0,8 ha kasvullista metsämaata ja 0,2 ha ajouria, joilla ei kasva mitään, koska niitä käytetään toistuvasti puunkorjuuseen. Jatkuva kasvatu merkitsee siten jo alusta asti sitä, että 20% kasvullisesta metsämaasta on kokonaan käyttämättä. Siinä ei kasva mustikkaa, puolukkaa tai vadelmaa, sieniä kylläkin.

Ja huom! Tuo oli pelkästään teoreettinen laskelma, maastossa ei oikeastaan koskaan voi tehdä noin kaavamaista ajouraverkostoa, joten todellinen ajourille jätettävä maa-ala on suurempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkuvassa kasvatuksessa metsässä on aina puita. Hakkuissa poistetaan suurimpia puita metsässä olevilta ajourilta käsin.

Tiedätkö mikä on ajoura? Se on noin 5 metriä leveä puuton maapohja-alue, jota pitkin metsäkone kulkee. Tavoiteleveys on 4 m, mutta koska metsätöissä edellytetään tehokkuutta, niin koneiden leveys on kasvanut, eikä tuo riitä. Hakkuukone ulottuu vain tietylle etäisyydelle, joten näiden urien tulisi olla noin 20 m välein.

Koska hehtaari on 100 x 100 m alue, niin yhdelle hehtaarille tulisi laskennallisesti seuraavanlainen ajouritus: 10m kasvullista metsää, 5m ajoura, 20 m metsää, 5 m ajoura, 20 m metsää, 5 m ajoura, 20m metsää, 5 m ajoura ja 10m metsää. Nopeasti laskettuna tuossa on 0,8 ha kasvullista metsämaata ja 0,2 ha ajouria, joilla ei kasva mitään, koska niitä käytetään toistuvasti puunkorjuuseen. Jatkuva kasvatu merkitsee siten jo alusta asti sitä, että 20% kasvullisesta metsämaasta on kokonaan käyttämättä. Siinä ei kasva mustikkaa, puolukkaa tai vadelmaa, sieniä kylläkin.

Ja huom! Tuo oli pelkästään teoreettinen laskelma, maastossa ei oikeastaan koskaan voi tehdä noin kaavamaista ajouraverkostoa, joten todellinen ajourille jätettävä maa-ala on suurempi.

Selkosuomella tuo tarkoittaa komeaa kangasmetsää..

Suomeen on tullut paljon väkeä, joiden kotimaissa käytetään esim. puhvelia raskaissa kuljetuksissa. 

Eikö meilläkin voisi unohtaa metsäkoneet ja siirtyä takaisin hevoskuljetuksiin, työvoimaa on nyt tarjolla,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkuvassa kasvatuksessa metsässä on aina puita. Hakkuissa poistetaan suurimpia puita metsässä olevilta ajourilta käsin.

Tiedätkö mikä on ajoura? Se on noin 5 metriä leveä puuton maapohja-alue, jota pitkin metsäkone kulkee. Tavoiteleveys on 4 m, mutta koska metsätöissä edellytetään tehokkuutta, niin koneiden leveys on kasvanut, eikä tuo riitä. Hakkuukone ulottuu vain tietylle etäisyydelle, joten näiden urien tulisi olla noin 20 m välein.

Koska hehtaari on 100 x 100 m alue, niin yhdelle hehtaarille tulisi laskennallisesti seuraavanlainen ajouritus: 10m kasvullista metsää, 5m ajoura, 20 m metsää, 5 m ajoura, 20 m metsää, 5 m ajoura, 20m metsää, 5 m ajoura ja 10m metsää. Nopeasti laskettuna tuossa on 0,8 ha kasvullista metsämaata ja 0,2 ha ajouria, joilla ei kasva mitään, koska niitä käytetään toistuvasti puunkorjuuseen. Jatkuva kasvatu merkitsee siten jo alusta asti sitä, että 20% kasvullisesta metsämaasta on kokonaan käyttämättä. Siinä ei kasva mustikkaa, puolukkaa tai vadelmaa, sieniä kylläkin.

Ja huom! Tuo oli pelkästään teoreettinen laskelma, maastossa ei oikeastaan koskaan voi tehdä noin kaavamaista ajouraverkostoa, joten todellinen ajourille jätettävä maa-ala on suurempi.

Selkosuomella tuo tarkoittaa komeaa kangasmetsää..

Ihan yhtä hyvin kyseessä voi olla mikä tahansa helppokulkuinen alue, jossa ei ole isoja kiviä tai korkeuseroja. Samalla tavalla ne ajourat saa vaikka suolle, kunhan muistaa, että sinne ei voi mennä kuin pahimpaan pakkasaikaan.

Kun kunnon talvet loppuvat, puunkorjuu on vaikeuksissa. 

Se on eri fiksua hakata Suomen männyt kiinalaisten wc-paperiksi... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos meillä ei olisi avohakkuita, meiltä katoaisi vähitellen metsävadelma, maitohorsma, puolukka, hirvet, korvasienet jne jne

Maisema olisi yksitoikkoisen ankea kuusikko, koska mänty ja koivu valoa vaativina puina häviäisivät pikku hiljaa, koska eivät pysty lisääntymään peitteisen metsän alla kunnolla. Taitaisipa myös hävitä haapa ja pihlaja ja niiden myötä esimerkiksi liito-orava. 200 vuoden kuluttua kaikkialla olisi lahoa kuusikkoa, maapohjassa kun on jo niin paljon juurikääpää että syntyvät kuusikot olisivat jo heti valmiiksi lahoja.

Ihan hirveää huttua:X. Kuka sinulle on tuollaista opettanut? 

Mitenkähän metsävadelma, maitohorsma, hirvet ja nuo muut lajit ovat ollenkaan päässeet syntymään kun avohakkuita ei ollut ennen ihmistä? Vai lajiutuivatko vasta avohakkuiden tultua. Sitä minäkin. t. biologi

Biologille muistutan, että ennen sen maitokorsman tai metsävadelman kavupaikan varmisti salama ja metsäpalo. Siitä saattoi syntyä muutaman sadan hehtaarin "avohakkuualue".

Mihinkään muuhun puuttumatta, salamat ja metsäpalot ovat edelleen olemassa.

Totta. Meilläkin kannataisi toimia niin, että metsäpaloja ei pyritä sammuttamaan, antaa palaa vaan muutamat kesämökit siinä sivussa, jotta riittää vadelmalle kasvupaikkoja.

Ihan näin meidän kesken: oikeastiko olet sitä mieltä, että jos Nuuksiossa syttyy metsäpalo, niin sitä ei ryhdytä sammuttamaan, koska halutaan olla ekologisia? Vai voisimmeko ajatella niin, että ennen 1950-lukua (jolloin avohakkuut nykymuodossa aloitettiin) nuo luetellut kasvit olivat enemmänkin poikkeus kuin sääntö, koska niille ei ollut kasvutilaa samalla tavalla kuin nyt. Ei ollut laajaa mökkitieverkostoa, jonka laidalla on riittävästi aurinkoa jne. Koska ei meillä metsien käyttöön vaikuta pelkästään metsätalous,tiheällä mökkiverkostolla on oma osuutensa.