Tutkin perinnölllisiä sairauksia lapsilta ja 10% lapsista ei ole sen miehen lapsia jonka äiti väittää

Näitä yllätyksiä joskus tulee , kun lapsi joutuu tarkempiin lääketieteellisiin tutkimuksiin. Esim jos isä haluaa luovuttaa munuaisen, ja siinä selviää, ettei olekaan isä.

Ja harvoin taudit puhkeaa niin, että lapsi sairastuu ja sen jälkeen isän pitää pelätä sairastuvansa.

Kyllä se on toisin päin.

TT

P.s. perinnölliset taudit sinällään ikäviä. On ihmisiä, jotka tietävät sairastuvansa, jos elävät riittävän pitkään. Kysymys on vain, milloin. Miten sellaisessa tilanteessa voi elää? Sitä olen pohtinut paljon. (Tuttuni perheessä on voimakkkaasti periytyvää lihasrappeumasairautta. Perheen tyttärellä oli kait oireita melko pitkään, mutta ehti lähes 30-vuotiaaksi ennen kuin varsinaisesti diagnosoitiin. Toisaalta asialla ei ole niin merkitystä, koska taudin etenemiseen ei tällä hetkellä osata valitettavasti merkittävästi vaikuttaa.)

Mutta ennen miehet merillä vuoden oltuaan kotiin palattuaan huomasivat lapsiluvun kasvaneen, eikä siitä sen kummemmin äläkkää nostettu, vaan lapsi kasvatettiin omana. Näin muistan lukeneeni Norjan historiasta.

Vierailija kirjoitti:

Siis ap on "tutkija", joka tutkii perinnöllisiä sairauksia kaikenikäisillä, siis mitenkään rajaamatta. On myös suoraan tekemisissä hoidettavien kanssa. Eihän noin pysty tekemään yhtään minkäänlaista tutkimusta😂 Ilmeisesti ei ole myöskään kovin korkeasti koulutettu, kun tutkimuksen tekemisen perusteet pvat noin pahasti hukassa. Trolollollollololooo!

Älä unohda että tutkii lapsia ja "välillä muita", kuten henkilöitä jotka luulevat olevansa näiden lasten isiä. Aika hieno otos.

Vierailija kirjoitti:

Asia on aina ollut noin ja siksi mm. sukututkimus on täysin turhaa.

Satojen vuosien aikana suvussa on varmasti puolet ihmisiä, jotka eivät ole oikeasti sukua.

Äidiltähän tulee lapseen vain 6% geeneistä, isältä loput - näin ollen suvut ovat täysin sekoittuneita.

Aristoteleeltako olet genetiikkaa oppinut? Voi Pyhä Sylvi.

Mikä ihmeen älämölö täällä nousi? Pelkäättekö te että jotenkin tällaisen av-palstan jutun perusteella paljastuisi jotakin mitä ette halua puolison tietävän? Vai ettekö itsekään tiedä kuka on lapsenne isä? Kyllä joskus perinnöllisiä sairauksia selvitettäessä voidaan saada selville onko oikeasti lapsen isä vai ei. Ja yhdessä lapset käy vanhempiensa kanssa vastaanotoilla kun keskustellaan geenitesteistä, kysytään luvat jne.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin luulin että tämä on yleistä tietoa jo, mutta ei näköjään ole. Kaikki sikiötutkimusten parissa työskentelevät tietävät tämän aikoja sitten. Miksiköhän täällä on niin voimakas vastarinta totuudelle?

Mistä ne sen tietäisivät? Sikiötutkimuksissa ei lähtökohtaisesti tutkita isyyttä tai isää, vaan lasta.

Arvaappas arvon tutkija miten moni henkisesti sairaan miehen vaimo saa elää tämän jutun jälkeen taas pelossa siitä, milloin mies seuraavan kerran aloittaa sen isyytensä kyseenalaistamisen ja helvetillisen henkisen pahoinpitelyn vaimoaan kohtaan? Joillekin kun ei riitä edes se, että käskee miestään hankkimaan isyystestauksen lapsista epäilyksiensä selvittämiseen. Kas kun sairas mieli ei usko edes niiden testien oikeellisuuteen! Tiedän, kaikki kehoittaa, että eroa. Se on jo tehty, mutta tiedän tässä maassa olevan lukemattomia uskollisia naisia, joiden henkisesti sairas aviopuoliso sai juuri bensaa mielelleen tästä jutusta. Ja kaikki eivät uskalla edes erota.

Jostain kumman syystä naiset hermostuivat aloittajan pienestä vitsistä, höh!

Ap:lle on selvästi ihan ok että kaikki tunnistaa sen trolliksi, eihän se edes yritä kirjoittaa kunnollista suomea.

Vierailija kirjoitti:

Arvaappas arvon tutkija miten moni henkisesti sairaan miehen vaimo saa elää tämän jutun jälkeen taas pelossa siitä, milloin mies seuraavan kerran aloittaa sen isyytensä kyseenalaistamisen ja helvetillisen henkisen pahoinpitelyn vaimoaan kohtaan? Joillekin kun ei riitä edes se, että käskee miestään hankkimaan isyystestauksen lapsista epäilyksiensä selvittämiseen. Kas kun sairas mieli ei usko edes niiden testien oikeellisuuteen! Tiedän, kaikki kehoittaa, että eroa. Se on jo tehty, mutta tiedän tässä maassa olevan lukemattomia uskollisia naisia, joiden henkisesti sairas aviopuoliso sai juuri bensaa mielelleen tästä jutusta. Ja kaikki eivät uskalla edes erota.

Varmasti totta tämäkin, mutta sen takiako aiheesta pitäisi vaieta täysin ettei henkisesti sairaat hermostu?

Voihan se mies saada negatiivisen isyystuloksen jos sattuu olemaan useampia kromosomistoja – jos on geneettinen kimera! Onhan näitä tapauksia ollut, joissa lapsen äiti on saanut negatiivisen äitiyskokeesta kimerismin vuoksi. Ehkä tämä tosin ei selitä aivan koko 10 %:ia.

Pakolliset isyystestit olisivat ihan tervetullut asia, siis siten että lapsesta otettaisiin aina synnytyksen jälkeen näyte, DNA-testin markkeritiedot tallennettaisiin ja isäoletettu voisi sitten jälkikäteen pyytää testiä ja vertailua. Aviomiehenä on aika hankalassa tilanteessa lähteä vaatimaan isyystestiä, kun se epäily vähän niinkuin latistaisi vauvaperheonnea.

Itsekin aloin vähän miettimään mitä pitäisi ajatella siitä, että ekassa ultrassa laskettiin sikiön ikä kolme viikkoa vanhemmaksi kuin milloin olimme sitä seksiä harrastaneet. Oliko vaimo halunnut seksiä tuolloin vain, koska oli jo huomannut positiivisen raskaustuloksen?

Kun tuollainen pienikin epäilys jää kalvamaan, se sitten voi vaikuttaa siihen miten suhtautuu lapseen. Miehet tuppaavat panostamaan vähemmän lapsiin, joiden isyydestä eivät ole niin varmoja. Eli testit olisivat nimenomaisesti lapsen etu. No, siis niille 90 %:lle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Virittelin täällä pari viikkoa sitten asiallista keskustelua dna-testauksesta (mieheni lasten äiti kielsi lasten testauksen) ja viestiketju poistettiin. Ilmeisesti aihe on todella arka joillekin - minkä katson viittaavan tämänkin keskusteluaiheen aloituksen pitävän paikkansa.

Onko osa ihmisistä aidosti näin yksinkertaisia, ettei kertakaikkiaan ymmärrä että ihmisillä voi olla mielipiteitä myös sellaisista asioista joiden suhteen ei ole ns. oma lehmä ojassa? Minä ainakin vastustan henkeen ja vereen näitä joidenkin vaatimia pakollisia isyystestejä, koska minusta asian selvittäminen tai selviämättä jättäminen on perheen oma päätös ja intiimi yksityisasia.

Meillä mies sanoi jo naimisiin mennessä haluavansa sitten aikanaan isyystestin ja minä suostuin ilman minkäänlaista draamaa. Koskaan en ole miestäni pettänyt eikä minulla ollut mitään salattavaa. Mutta ei ole yhteiskunnan asia tulla sanelemaan näitä asioita yhdellekään parille.

Juuri näin. Pakolliset isyystestit olisivat äärettömän noloja esim. hoidoilla tai koti-inseminaatiolla alkunsa saaneiden lasten vanhemmille. Kun avioliitto on solmittu perheen perustamiseksi (eikös siviilivihkikaavassa näin sanota) niin yhteiskunta voisi luottaa siihen, että nämä henkilöt tässä hanskaavat homman keskenään.

Mikset voi luottaa mieheesi 100% että hän ei avaa kirjekuorta jossa kerrotaan onko hän isä?

Olen eri, mutta en ymmärrä pointtiasi. Jos testi tehdään niin tietysti vastaus katsotaan. Ei meillä ole mitään rehellisyys- ja kommunikaatio-ongelmaa toisin kuin teillä. Sinun vaimosi ilmeisesti haluaa hieman naivisti puolison joka luottaa häneen täysin sokeasti, ja sinä haluat pimittää häneltä sen ettet oikeasti ole sellainen kumppani kuin hän toivoo. Teillä on ongelma, keskustelkaa siitä keskenänne älkääkä vaatiko yhteiskuntaa hoitamaan teidän parisuhdeasioitanne vain siksi ettette itse osaa tai jaksa.

Jokainen mies saa halutessaan isyystestin. Jos on valinnut puolison jonka kanssa ei olla asian suhteen samoilla linjoilla, niin se ei ole yhteiskunnan syy vaan ihan oma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ap on "tutkija", joka tutkii perinnöllisiä sairauksia kaikenikäisillä, siis mitenkään rajaamatta. On myös suoraan tekemisissä hoidettavien kanssa. Eihän noin pysty tekemään yhtään minkäänlaista tutkimusta😂 Ilmeisesti ei ole myöskään kovin korkeasti koulutettu, kun tutkimuksen tekemisen perusteet pvat noin pahasti hukassa. Trolollollollololooo!

Älä unohda että tutkii lapsia ja "välillä muita", kuten henkilöitä jotka luulevat olevansa näiden lasten isiä. Aika hieno otos.

En välillä vaan ihan säännöllisesti.

-ap

Uskon ap:n jutun ihan täysin. Miksi näin ei voisi olla?

Vierailija kirjoitti:

Arvaappas arvon tutkija miten moni henkisesti sairaan miehen vaimo saa elää tämän jutun jälkeen taas pelossa siitä, milloin mies seuraavan kerran aloittaa sen isyytensä kyseenalaistamisen ja helvetillisen henkisen pahoinpitelyn vaimoaan kohtaan? Joillekin kun ei riitä edes se, että käskee miestään hankkimaan isyystestauksen lapsista epäilyksiensä selvittämiseen. Kas kun sairas mieli ei usko edes niiden testien oikeellisuuteen! Tiedän, kaikki kehoittaa, että eroa. Se on jo tehty, mutta tiedän tässä maassa olevan lukemattomia uskollisia naisia, joiden henkisesti sairas aviopuoliso sai juuri bensaa mielelleen tästä jutusta. Ja kaikki eivät uskalla edes erota.

Ja sen selvittämisessä ei varmasti olisi tuollaisessa tapauksessa esteenä, muuta kuin naisen tahto.

Onhan se aika hullua, että verorahoista ( jotka nytkään ei siis riitä) pitäisi rutiinisti alkaa kustantamaan isyystestit. Jos isä haluaa asian selvittää niin silloin ehkä voisin ajatella että jopa verorahoista, mutta ensisijaisesti omakustanteisesti.

Vierailija kirjoitti:

Voihan se mies saada negatiivisen isyystuloksen jos sattuu olemaan useampia kromosomistoja – jos on geneettinen kimera! Onhan näitä tapauksia ollut, joissa lapsen äiti on saanut negatiivisen äitiyskokeesta kimerismin vuoksi. Ehkä tämä tosin ei selitä aivan koko 10 %:ia.

Pakolliset isyystestit olisivat ihan tervetullut asia, siis siten että lapsesta otettaisiin aina synnytyksen jälkeen näyte, DNA-testin markkeritiedot tallennettaisiin ja isäoletettu voisi sitten jälkikäteen pyytää testiä ja vertailua. Aviomiehenä on aika hankalassa tilanteessa lähteä vaatimaan isyystestiä, kun se epäily vähän niinkuin latistaisi vauvaperheonnea.

Itsekin aloin vähän miettimään mitä pitäisi ajatella siitä, että ekassa ultrassa laskettiin sikiön ikä kolme viikkoa vanhemmaksi kuin milloin olimme sitä seksiä harrastaneet. Oliko vaimo halunnut seksiä tuolloin vain, koska oli jo huomannut positiivisen raskaustuloksen?

Kun tuollainen pienikin epäilys jää kalvamaan, se sitten voi vaikuttaa siihen miten suhtautuu lapseen. Miehet tuppaavat panostamaan vähemmän lapsiin, joiden isyydestä eivät ole niin varmoja. Eli testit olisivat nimenomaisesti lapsen etu. No, siis niille 90 %:lle.

Ei edelleenkään ole yhteiskunnan tai muiden perheiden ongelma, ettei teillä osata kommunikoida. Meidän lapsestamme ei oteta yhtäkään lääketieteellisesti tarpeetonta testiä ilman meidän lupaamme. Oma mies saa toki vapaasti haluamansa testit otattaa, mutta sinä tai yhteiskunta ette siitä kyllä päätä.

Lukema varmaan vaihtelee aikakausittain, sillä juuri nyt Suomi on promiskuiteetissa numero 1, mutta aiemmin, jolloin uskonnolla ja arvoilla oli vielä jotain merkitystä, lukema oli varmasti pienempi. Toisaalta ennen otettiin naapurin lapsi omaksi jos esimerkiksi äiti kuoli synnytykseen tai jos torpan isäntä teki lapsen piian kanssa.

Isyyden voi helposti ja halvalla vahvistaa ottamalla autosomitestin. 23AndMe tai FamilyTreeDNA:ssa hinta on noin 70 euroa per nuppi. Samalla saa paljon muutakin tietoa. Miehiltä/pojilta voi tutkia Y-kromosomin, joka periytyy suoraan. Sen tutkiminen on hieman kalliimpaa.

Etkä tutki 😀