Tutkin perinnölllisiä sairauksia lapsilta ja 10% lapsista ei ole sen miehen lapsia jonka äiti väittää

Isyyden tutkiminen ei ole mitään rakettitiedettä. Kun tutkitaan mitä tahansa perinnöllistä ominaisuutta lapselta ja hänen vanhemmiltaan, selviää isyys asia siinä sivussa ihan automaattisesti. Eli vaikka tutkittaisiin pisamien peritytymistä, selviää isyys siinä samassa.

Puoliso tutki opinnäytetyönä sukunsa sairauksia. Silläkin löyty yllättävän monta poikkeemaa.

Onko isyystestistä kerrottava vaimolle?

Vierailija kirjoitti:

Uskon ap:n jutun ihan täysin. Miksi näin ei voisi olla?

Koska naiset on pyhimyksiä jotka ei petä lol

Asiantuntijan perustellessa mammat vain kieltävät asian ja kyselevät motiivia. Taisi osua lähelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on surkea provo, mutta olen ymmärtänyt, että tuo n 10 % on silti faktaa.

Kai mies voi otattaa isyystestit jos huvittaa? Se vain, että jos on avioliitossa, lapsi on automaattisesti aviomiehen lapsi.

Kyllä avioliitossakin saa testin ja halutessaan vastauksen perusteella isyyden kumottua. Pitää vaan olla liikkeellä ajoissa, sitten kymmenen vuoden päästä avioeroriidan tuoksinassa on liian myöhäistä. Tai saa sen testin edelleen tehdä, mutta isyyttä ei enää kumota, koska ajatellaan että lapsen kannalta sosiaalinen isyys on jo ehtinyt muodostua.

Eihän se siihen "sosiaaliseen isyyteen" vaikuta tai jos vaikuttaa niin on niin tärkeä ja olennainen aisa, että pitää jo senkin takia selvittää.

Meillähän syntyy tuhansia lapsia vuosittain joilla ei mitään isää edes käytännössä ole. Ja kukaan ei sano mitään. Lienee siis tärkeää vain kun se naiselle sopii.

Vierailija kirjoitti:

Ap on surkea provo, mutta olen ymmärtänyt, että tuo n 10 % on silti faktaa.

Kai mies voi otattaa isyystestit jos huvittaa? Se vain, että jos on avioliitossa, lapsi on automaattisesti aviomiehen lapsi.

Belgialaisessa tutkimuksessa päädyttiin noin 2%, Briteissä 4%. Suomen mittakaavassa vuosittain syntyisi 500-1000 lasta "väärän isän" huollettavaksi.

Tuttavapiiriin kuuluu kätilö jolle on 18 vuoden aikana osunut kahdesti tapaus jossa isi-wannabe on ryysännyt salista ulos raivoissaan. Toisessa tapauksessa syntyvä pienokainen kun omasi selkeäati liian tumnat piirteet ollakseen miehen jälkeläinen. Toki kätilö piti päänsä kiinni tuolla hetkellä mutta oli kuulemma jälkikäteen tuuminut "jos vierasta teki mieli niin pitikö antaa paljaalla otolliseen aikaan ja vielä tummalle kaverille..."

Suomessa muuten KKO on päätöksellään tuominnut petostelleen naisen hyväksi tapauksen, jossa mies vaati elatuksen palauttamista saatuaan selville ettei lapsi ole hönen. Nainen oli alusta asti tiennyt ettei lapsi ole miehen. Kyseessähän ei ole mitään muuta kuin puhdas taloudellinen (ja moraalinen) petos vaikka kuinka kääntelisi asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt lapseni kanssa perinnöllisyyspolilla kun hänellä tutkittiin harvinaista sairautta. Ne verinäytteet lähtee johonkin ihan muualle missä niitä tutkitaan. Joskus jopa ulkomaille asti. Se perinnöllisyyspolin lääkäri joka kohtaa perheen kertoo vain tulokset. Se ei itse tutki niitä näytteitä. Meistä ei miehen kanssa näytteitä otettu. Eli kumpaa hommaa ap teet? Tutkit näytteet vai kerrot tulokset?

Tulokset kun tulee, lääkäri kyllä voi niistä nähdä onko isyys edes mahdollinen jos kaikki on testattu. Kyllähän he tietävät miten tutkimansa sairaudet periytyvät/ eivät periydy.

Vierailija kirjoitti:

Pakolliset isyystestit.. 😂

Jos jollain on sellaiselle tarvetta, ottaa testit. Suurimmalla osalla ei ole, eikä asia edes muille kuulu. Joillekin miehille on myös ihan ok, vaikka lapsi ei olisi biologisesti oma.

ps. ei, minä en ole "pettäjä", minulla ei ole edes lapsia eikä tule

Joillekin miehille on ihan ok. Painotan tuota "ihan ok:ta" eli ei ne sitä lasta rakasta niin paljoa kuin omaansa.

Miten naiset itse suhtautuisitte siihen, jos käykin ilmi ettei lapsi ole teidän oma?

Jos saatte kahden vuoden kuluttua synnytyksestä tietää, että kävi vahinko ja lapset vaihtui vahingossa sairaalassa ja tuo Viljami onkin erään toisen parin ja teidän lapsi on sillä toisella parilla. Olisiko ok kasvattaa toisen lasta vai haluaisitteko oman lapsen takaisin?

Vierailija kirjoitti:

Ääh, ap on huono provo. Tutkija osaisi kirjoittaa. Provoilijoiden pitäisi edes vähän panostaa IMHO.

Muuten, JOS 10 % lapsista on biologisesti jonkun muun miehen niin mitäs sitten? En viitsi etsiä lukuja, mutta miehet pettää yhtä lailla kuin naiset. Ehkä enemmänkin. Tässäkö on vakavinta se, että onkin tultu raskaaksi?

Jos halutaan puhua pettämisestä niin puhutaan sitten suoraan siitä.

Ja ei, minulla ei ole lapsia, ei aviomieheni eikä kenenkään muunkaan.

Sulla ei ole lapsia joten tietenkään et ymmärrä tätä asiaa sellaisen näkökulmasta jolla on lapsia. Totta kai tässä vakavista on se, että on tultu raskaaksi ja nainen olettaa että miehen pitäisi kasvattaa toisen miehen siirtämään lapsi omana antaa ja unohtaa pettäminen ja olla valittamista. Vaikeaa unohtaa pettäminen kun siitä muistuttaa se lapsi, jota pitäisi kasvattaa omana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt lapseni kanssa perinnöllisyyspolilla kun hänellä tutkittiin harvinaista sairautta. Ne verinäytteet lähtee johonkin ihan muualle missä niitä tutkitaan. Joskus jopa ulkomaille asti. Se perinnöllisyyspolin lääkäri joka kohtaa perheen kertoo vain tulokset. Se ei itse tutki niitä näytteitä. Meistä ei miehen kanssa näytteitä otettu. Eli kumpaa hommaa ap teet? Tutkit näytteet vai kerrot tulokset?

Tulokset kun tulee, lääkäri kyllä voi niistä nähdä onko isyys edes mahdollinen jos kaikki on testattu. Kyllähän he tietävät miten tutkimansa sairaudet periytyvät/ eivät periydy.

En minä väittänytkään etteikö se lääkäri osaisi niitä tulkita. Lähinnä kiinnosti tietää kumpaa hommaa ap tekee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakolliset isyystestit.. 😂

Jos jollain on sellaiselle tarvetta, ottaa testit. Suurimmalla osalla ei ole, eikä asia edes muille kuulu. Joillekin miehille on myös ihan ok, vaikka lapsi ei olisi biologisesti oma.

ps. ei, minä en ole "pettäjä", minulla ei ole edes lapsia eikä tule

Joillekin miehille on ihan ok. Painotan tuota "ihan ok:ta" eli ei ne sitä lasta rakasta niin paljoa kuin omaansa.

Miten naiset itse suhtautuisitte siihen, jos käykin ilmi ettei lapsi ole teidän oma?

Jos saatte kahden vuoden kuluttua synnytyksestä tietää, että kävi vahinko ja lapset vaihtui vahingossa sairaalassa ja tuo Viljami onkin erään toisen parin ja teidän lapsi on sillä toisella parilla. Olisiko ok kasvattaa toisen lasta vai haluaisitteko oman lapsen takaisin?

Ei yksikään nainen antaisi omanaan kasvattamaansa kaksivuotiasta lasta pois. Useimmat haluaisivat toki tutustua siihen biologiseenkin lapseensa.

Miesten kohdallahan sitä biologista lasta ei tuossa tilanteessa ole olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tutkit perinnöllisiä sairauksia, niin missä ihmeen laitoksessa sinulla on pääsy henkilötietoihin, eikö sinun tutkittavat henkilöt ole sinulle vain anonyymejä tai numerosarjoja.

Kovasti olet yrittänyt, mutta ei kuitenkaan riittävästi eli selvä provo.

Olisit edes jättänyt periintyvät sairaudet pois ja kertonut tutkivasi dna.

Olen sairaalassa töissä, joten tutkin yksilöllisellä tasolla en kansanterveydellisellä. Joskus diagnoosi tehdään geenien perusteella.

-ap

Isän geenien perusteella? Jääkö näillä kymmenellä prosentilla sitten diagnoosi saamatta?

Jos vakava perinnöllinen sairaus selviää niin aika moni halua tietää onko itsellä riskiä.

-ap

Mutta mitäs sinä voit siitä tietää, mitä he haluavat. Sinähän tutkit niitä lapsia, et heidän isiään.

On minulla muitakin tutkittavan kuin lapsia.

-ap

Keitä muita?

Ihmisiä joilla epäillään perinnöllisiä sairuaksia käy ja siihen mahtuu perheellisiä miehiä.

-ap

Miksi tutkitaan myös heidän lapsia/lapset?

Jotta tiedettäisiin, onko heillä sama geenivirhe?

Vain 10%. Luulin luvun olevan vähintään 25%

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt lapseni kanssa perinnöllisyyspolilla kun hänellä tutkittiin harvinaista sairautta. Ne verinäytteet lähtee johonkin ihan muualle missä niitä tutkitaan. Joskus jopa ulkomaille asti. Se perinnöllisyyspolin lääkäri joka kohtaa perheen kertoo vain tulokset. Se ei itse tutki niitä näytteitä. Meistä ei miehen kanssa näytteitä otettu. Eli kumpaa hommaa ap teet? Tutkit näytteet vai kerrot tulokset?

Tulokset kun tulee, lääkäri kyllä voi niistä nähdä onko isyys edes mahdollinen jos kaikki on testattu. Kyllähän he tietävät miten tutkimansa sairaudet periytyvät/ eivät periydy.

Vaikea sitä isyyden mahdollisuutta on nähdä, jos isiltä ei oteta mitään näytteitä. Ap nimenomaan sanoi tutkivansa lapsia ja "joskus muita".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakolliset isyystestit.. 😂

Jos jollain on sellaiselle tarvetta, ottaa testit. Suurimmalla osalla ei ole, eikä asia edes muille kuulu. Joillekin miehille on myös ihan ok, vaikka lapsi ei olisi biologisesti oma.

ps. ei, minä en ole "pettäjä", minulla ei ole edes lapsia eikä tule

Joillekin miehille on ihan ok. Painotan tuota "ihan ok:ta" eli ei ne sitä lasta rakasta niin paljoa kuin omaansa.

Miten naiset itse suhtautuisitte siihen, jos käykin ilmi ettei lapsi ole teidän oma?

Jos saatte kahden vuoden kuluttua synnytyksestä tietää, että kävi vahinko ja lapset vaihtui vahingossa sairaalassa ja tuo Viljami onkin erään toisen parin ja teidän lapsi on sillä toisella parilla. Olisiko ok kasvattaa toisen lasta vai haluaisitteko oman lapsen takaisin?

Ei yksikään nainen antaisi omanaan kasvattamaansa kaksivuotiasta lasta pois. Useimmat haluaisivat toki tutustua siihen biologiseenkin lapseensa.

Miesten kohdallahan sitä biologista lasta ei tuossa tilanteessa ole olemassa.

Juu ei varmasti.

Jos pakollisiin isyystesteihin mennään, niin niissä pitää ajatella ensisijaisesti lapsen oikeutta isäänsä. Eli lähtökohtana pitäisi olla se, että jokaiselle lapselle etsitään isä, ei se että onko tämä lapsi x nyt varmasti y:n. (vaikka toki y varmasti pitää tietoa omalta kohdaltaan tärkeänä) Eli jokaiselta suomalaiselta mieheltä dna-näyte pankkiin, ja näin jokainen lapsi saa selville biologisen isänsä. Tietokoneelta ei mene kauan raksutella asia selville.

Tällöin touhussa on myös kustannuksien puolesta jotain järkeä. Tällä hetkellä yhteiskunta maksaa elatusmaksuja tuhansista lapsista, joiden isää ei ole muka saatu selville.

Ulkomaalaista isää ei tietenkään saada kiinni (tai jos lapsi on syntynyt ulkomaisten lainasolujen avulla) mutta parhaassakin systeemissä on aina aukkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakolliset isyystestit.. 😂

Jos jollain on sellaiselle tarvetta, ottaa testit. Suurimmalla osalla ei ole, eikä asia edes muille kuulu. Joillekin miehille on myös ihan ok, vaikka lapsi ei olisi biologisesti oma.

ps. ei, minä en ole "pettäjä", minulla ei ole edes lapsia eikä tule

Joillekin miehille on ihan ok. Painotan tuota "ihan ok:ta" eli ei ne sitä lasta rakasta niin paljoa kuin omaansa.

Miten naiset itse suhtautuisitte siihen, jos käykin ilmi ettei lapsi ole teidän oma?

Jos saatte kahden vuoden kuluttua synnytyksestä tietää, että kävi vahinko ja lapset vaihtui vahingossa sairaalassa ja tuo Viljami onkin erään toisen parin ja teidän lapsi on sillä toisella parilla. Olisiko ok kasvattaa toisen lasta vai haluaisitteko oman lapsen takaisin?

Ei yksikään nainen antaisi omanaan kasvattamaansa kaksivuotiasta lasta pois. Useimmat haluaisivat toki tutustua siihen biologiseenkin lapseensa.

Miesten kohdallahan sitä biologista lasta ei tuossa tilanteessa ole olemassa.

Juu ei varmasti.

Haluaisitko vähän tarkentaa vastaustasi, niin voisimme jatkaa keskustelua.

Vierailija kirjoitti:

Isyystesti pitäisi olla automaattinen jokaisen lapsen kohdalla niin kaikki pääsis helpommalla.

Epäilijöille on myös vaihtoehtona pysyä lapsettomana ellei pysty luottamaan kumppaninsa uskollisuuteen. KAIKKI pääsevät helpomalla kunhan idiootit eivät lisäänny.

Vierailija kirjoitti:

Virittelin täällä pari viikkoa sitten asiallista keskustelua dna-testauksesta (mieheni lasten äiti kielsi lasten testauksen) ja viestiketju poistettiin. Ilmeisesti aihe on todella arka joillekin - minkä katson viittaavan tämänkin keskusteluaiheen aloituksen pitävän paikkansa.

Miksi heitä pitäisi testata? Epäileekö mies isyyttään vai oletko itse se epäilijä? Haluat päästä lapsista eroon?