Syntyvyys rajussa laskussa - syynä uupumus - EIPÄ IHME !
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005798173.html
Ei ihme ettei kukaan halua enää lapsia. Töiden ja perheenäidin/isän roolin yhteensovittaminen mahdoton tehtävä. Joko olet työuupunut tai masentunut.
Unihäiriö jää lapsista päälle jopa pysyvästi.
Olemme päättäneet olla lapseton pariskunta forever.
Kommentit (338)
Vierailija kirjoitti:
Jep. Tämän päivän nuoret aikuiset ovat sellaista uupujasukupolvea. Pienikin vastoinkäyminen ja voih itkuparku.
Paskapuhetta. Työtahti ja työmäärä ovat lisääntyneet merkittävästi verrattuna esim. 80-lukuun. Ei ihme että ihmiset uupuvat, monet perheet ovat ilman tukiverkkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Tämän päivän nuoret aikuiset ovat sellaista uupujasukupolvea. Pienikin vastoinkäyminen ja voih itkuparku.
Paskapuhetta. Työtahti ja työmäärä ovat lisääntyneet merkittävästi verrattuna esim. 80-lukuun. Ei ihme että ihmiset uupuvat, monet perheet ovat ilman tukiverkkoja.
Yhteisöt eivät toimi. Lokeroidutaan liikaa. Kaikkien ihmisten tulee elää toisia varten. Kun on omat lapset kasvattanut, tulee auttaa niitä, joilla O n pieniä lapsia. Myös pihapiiriin lapsiperheiden tulee verkostoitua.
Tämän päivän äitimammat uupuu siitä, kun ei voi koko iltaa räplätä puhelinta, vaan on lapsille annettava ruokaa, pestä vaatteita ja tehdä ym normaaleita kotihommia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi somali ei uuvu vaan väkertää lapsia huimaan tahtiin?
Ahkerampia. Samoin kuin lestadiolaiset, hekin ovat kovia tekemään töitä sen lisäksi että ovat kovia tekemään lapsia.
Keskimääräinen suomalaisnuori on melko vetelä velliperse. Aika suurelle osalle jo opiskelukin on liian rankkaa.
Meidän talossa asuu ties kuinka-monilapsinen som*liperhe.
Erittäin voimakkaan älämölön perusteella joka jatkuu aina puolilleöin asti, ja kuuluu avoimesta parvekkeenovesta aina viereiseen taloon asti (jos sielläkin parveke/ikkuna auki) he tuntuvat olevan jostain syystä hyvin ahkeria aina öiseen aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selviydyn juuri ja juuri työelämästä. Pakko painaa töitä täysillä elääkseen ja saadakseen siedettävää palkkaa.. välillä paljon ylitöitä rahan toivossa.
Ylitöistä kannattaa kieltäytyä aina ja keksiä jotain sanottavaa ettei tarvitse tehdä niitä. Parempi sitkutella kuin alistua riistoon.
Ylityöstä hyötyy vain se joka tekee sinulla voittoa. Tarvitaan laaja kenttä ja mahdollisimman monet kieltäytymään ylitöistä. Vain siten saadaan lisää työvoimaa.
Ahneet pomot eivät arvosta työntekijöiden vapaa-aikaa, joka on pyhää.
Harva maksaa ylityölisiä. Häpeäisivät.
Hyi heitä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan (parikymmentä vuotta sitten) kaveri vei sisarensa päiväkotiin ja haki koulusta päästyään. Itse kuljin avain kaulassa ja lämmitin ruokani, huolehdin vaatteeni, sukset, jne seuraavaksi aamuksi. Näin esimerkkinä.
Mitenköhän kyseiset asiat menee nykyään?
Itse sain marmatusta päiväkodilta, että haen lapseni liian myöhään heidän mielestään. Tein siis normaalia työaikaa ja livahdin itseasiassa monesti etuajassa, jotta vältin ruuhkan. Ei ollut lähelläkään päiväkodin sulkemisaika.
Eskarilainen ei saa enää kulkea kotiin yksin, vaikka asuisi naapurissa. Täytyy siis herättää vauva päikkäreiltä ja syöttää ja pukea, jotta voi hakea toisen lapsen kadun toiselta puolelta.
Näitä esimerkkejä olisi vaikka millä mitalla. Nykyisin kaikki pitää tehdä täysin oikein, samalla tuki lapsiperheiltä on viety pois. Tällä tarkoitan sukulaisia, kotiapua, jne. Ja vyön nyöriä pitää kiristää koko ajan.
Muistan, että viisi vuotiaana käytiin itse puistossa kavereiden kanssa. Käveltiin autotietä pitkin kaveria hakemaan ja kun aika oli vanhemmat kävi etsimässä lapset kotiin. Tämä 80- luvulla pääkaupunkiseudulla.
60 -luvulla me käytiin viiden vanhana kilometrin päässä kyläkaupalla ostamassa karkkia ja jäätelöä, kun saatiin viikkorahaa. Tämä tietenkin maalla. 70 -luvulla varhaisteininä oltiin keskenään himassa pikkukaupungissa, kun vanhemmat oli yövuorossa tai tansseissa. Ei tullut traumoja, oli ihan parasta aikaa ja säälittiin niitä "herrojen" kakaroita, joilla piti aina olla joku nanny paapomassa, jos vanhemmat ei olleet kotona. Meistä tuli toimeliaampia paljon nuorempana kuin noista vahdituista lapsista, opittiin kaikkea kivaa paljon nopeammin, vähän tietysti kolttosiakin, mutta harmittomia. Siihen aikaan ei ollut mopoajokorttia, vaan eipä tarvinnutkaan, kun mopolla osattiin ajaa jo 12-13 vuotiaana, ei niitä haavereita silti sattunut, koska kyllähän sen ikäinen on sen verran fiksu, että ajelee sivummalla ainakin niin kauan, kun taidot ja liikennesäännöt on hanskassa.
Nyt katsoo säälien pienten lasten vanhempia, kun he ovat suurennuslasin alla, h...tillistä kyttäämistä, ilmiantoja ja hyvin suppea sallittu kasvatusmetodi, jos siitä poikkeaa eikä noudata tarkasti isonveljen ohjeita, niin kyllä joku ilmiantaa, kun niitä tulee aiheettakin ja sitten on ihan arpapeliä, oletko kusessa, jotkut sosionomilapset, jotka ovat itse pumpulissa kasvaneet, tulevat kertomaan aikuisille ihmisille, miten oppikirjan mukaan lasta pitää kasvattaa.
Olen kyllä aina yhtä ihmeissäni näistä "ennen vanhaan käveltiin itse päiväkotiin jo 2-vuotiaana ja samassa hoidettiin 2-kuukautinen pikkusisar"-retosteluista. Minusta se on vain terveellinen kehitys että lapsista pidetään huolta ja annetaan kasvaa turvallisessa ympäristössä, ei itselläni ainakaan kehittynyt hirveän vahvaa sidettä perheeseen tai tervettä itsenäisyyttä kun kulki avain kaulassa ja kotona odotti tyhjä talo myöhään iltaan asti vanhempien ollessa töissä ja sisarusten omissa menoissaan. "Ennen vanhaan" lapsikuolleisuuskin oli aivan omassa luokassaan kun hölmöilevät, omillaan juoksentelevat lapset hukkuivat järveen tai juoksivat auton alle, miksi ihmeessä perään katsominen on vanhempien sukupolvien mielestä aina jotain "pumpulissa kasvattamista"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Standardit lasten hoidolle on ihan eriliset nyt kuin ennen vanhaan. Ihmetellään, miten ennen hoidettiin karja, taloustyöt ilman laitteita, 10 lasta ja sairaat isovanhemmat päälle. Silloin riitti kun lapset oli hengissä. Olin lapsi 90-luvulla ja ei vanhemmat pitönyt huolta yhtään niin hyvin kuin tänä päivänä. En harrastanut, ei ruoka-aikoja, yksin lähti kouluun ja tuli kotiin. Menen todellakin siinä sivussa vasemmalla kädellä.
Silloin oli perheverotus, vakkarityö löytyi heti kaikille, lyhyillä koukutuksilla eteni korkealle. Ja nyt ihmetellään miten työ uuvuttaa ja perhe vie voimat, kun ei ennen valitettu.
Tarvittaisi joustavuutta työelämään, perheverotus tai ekan lapsen lapsilisä isoimmaksi tai jotain millä työelämän vaatimukset ja perhe saataisi vähemmän kuormittavaksi. Yhteisöllisyyttä lisää, työtä enemmän ja jonkinlaista eri sukupolvien välistä ymmärrystä lisää.
Hirvittää nähdä mihin suuntaan asiat täällä menevät. Romahtaako hyvinvointiyhteiskunta kokonaan ja mitä sitten. Syntyvyys varmasti laskee entisestään.
Kyllä. Se oli vielä onnellista aikaa lapsille. Omat lapsenikin, jotka kävivät koulunsa 90 -luvulla, muistelevat kaiholla niitä aikoja, kun lapset saivat olla vielä vapaita. Samoin itse 60-70 -lukua. Silloin lapsenkin elämä oli paljon helpompaa ja vapaampaa, rennompaa ja onnellisempaa. Vastineeksi meistä kasvoi itsenäisiä ja opimme monet asiat paljon aikaisemmin kuin nyt (enkä tarkoita nyt mitään negatiivisia asioita). Nyt kasvatetaan peräkammarin poikia ja tyttöjä, joille itsenäistyminen ja elämänhallinta on vaikeaa. Lapsia vielä yli 20 vuotiaina.
Joo, ja nyt nämä "onnellisina ja vapaina lapsuutensa eläneet" 80-90-luvun milleniaalit ovat niinkin itsenäisiä ja hyvin pärjääviä että 10% on käynyt psykiatrisessa sairaanhoidossa jo teini-iästä lähtien, 30% on kärsinyt jonkinlaisesta mielenterveyden ongelmasta tai masennuksesta sekä 25 000 on työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveysongelmien vuoksi määrän kasvaessa jyrkästi joka vuosi.
Kun sometetaan ja netflixitellään yökaudet niin uupuuhan siitä väkisinkin.
Nykyään ei osata edes koiraa kusettaa ilman, että on puhelin käpälässä tauotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Standardit lasten hoidolle on ihan eriliset nyt kuin ennen vanhaan. Ihmetellään, miten ennen hoidettiin karja, taloustyöt ilman laitteita, 10 lasta ja sairaat isovanhemmat päälle. Silloin riitti kun lapset oli hengissä. Olin lapsi 90-luvulla ja ei vanhemmat pitönyt huolta yhtään niin hyvin kuin tänä päivänä. En harrastanut, ei ruoka-aikoja, yksin lähti kouluun ja tuli kotiin. Menen todellakin siinä sivussa vasemmalla kädellä.
Silloin oli perheverotus, vakkarityö löytyi heti kaikille, lyhyillä koukutuksilla eteni korkealle. Ja nyt ihmetellään miten työ uuvuttaa ja perhe vie voimat, kun ei ennen valitettu.
Tarvittaisi joustavuutta työelämään, perheverotus tai ekan lapsen lapsilisä isoimmaksi tai jotain millä työelämän vaatimukset ja perhe saataisi vähemmän kuormittavaksi. Yhteisöllisyyttä lisää, työtä enemmän ja jonkinlaista eri sukupolvien välistä ymmärrystä lisää.
Hirvittää nähdä mihin suuntaan asiat täällä menevät. Romahtaako hyvinvointiyhteiskunta kokonaan ja mitä sitten. Syntyvyys varmasti laskee entisestään.
Kyllä. Se oli vielä onnellista aikaa lapsille. Omat lapsenikin, jotka kävivät koulunsa 90 -luvulla, muistelevat kaiholla niitä aikoja, kun lapset saivat olla vielä vapaita. Samoin itse 60-70 -lukua. Silloin lapsenkin elämä oli paljon helpompaa ja vapaampaa, rennompaa ja onnellisempaa. Vastineeksi meistä kasvoi itsenäisiä ja opimme monet asiat paljon aikaisemmin kuin nyt (enkä tarkoita nyt mitään negatiivisia asioita). Nyt kasvatetaan peräkammarin poikia ja tyttöjä, joille itsenäistyminen ja elämänhallinta on vaikeaa. Lapsia vielä yli 20 vuotiaina.
Joo, ja nyt nämä "onnellisina ja vapaina lapsuutensa eläneet" 80-90-luvun milleniaalit ovat niinkin itsenäisiä ja hyvin pärjääviä että 10% on käynyt psykiatrisessa sairaanhoidossa jo teini-iästä lähtien, 30% on kärsinyt jonkinlaisesta mielenterveyden ongelmasta tai masennuksesta sekä 25 000 on työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveysongelmien vuoksi määrän kasvaessa jyrkästi joka vuosi.
Mielenterveysongelmat ovat valtava bisnes. En usko nykynuorten oikeasti olevan yhtään sen hullumpia kuin vanhemmatkaan, mutta haluavat vaan hoitoa mt-ongelmiinsa. Heidät on kasvatettu luottamaan systeemiin, mitä tulevat jossain kohtaa katkerasti katumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Standardit lasten hoidolle on ihan eriliset nyt kuin ennen vanhaan. Ihmetellään, miten ennen hoidettiin karja, taloustyöt ilman laitteita, 10 lasta ja sairaat isovanhemmat päälle. Silloin riitti kun lapset oli hengissä. Olin lapsi 90-luvulla ja ei vanhemmat pitönyt huolta yhtään niin hyvin kuin tänä päivänä. En harrastanut, ei ruoka-aikoja, yksin lähti kouluun ja tuli kotiin. Menen todellakin siinä sivussa vasemmalla kädellä.
Silloin oli perheverotus, vakkarityö löytyi heti kaikille, lyhyillä koukutuksilla eteni korkealle. Ja nyt ihmetellään miten työ uuvuttaa ja perhe vie voimat, kun ei ennen valitettu.
Tarvittaisi joustavuutta työelämään, perheverotus tai ekan lapsen lapsilisä isoimmaksi tai jotain millä työelämän vaatimukset ja perhe saataisi vähemmän kuormittavaksi. Yhteisöllisyyttä lisää, työtä enemmän ja jonkinlaista eri sukupolvien välistä ymmärrystä lisää.
Hirvittää nähdä mihin suuntaan asiat täällä menevät. Romahtaako hyvinvointiyhteiskunta kokonaan ja mitä sitten. Syntyvyys varmasti laskee entisestään.
Kyllä. Se oli vielä onnellista aikaa lapsille. Omat lapsenikin, jotka kävivät koulunsa 90 -luvulla, muistelevat kaiholla niitä aikoja, kun lapset saivat olla vielä vapaita. Samoin itse 60-70 -lukua. Silloin lapsenkin elämä oli paljon helpompaa ja vapaampaa, rennompaa ja onnellisempaa. Vastineeksi meistä kasvoi itsenäisiä ja opimme monet asiat paljon aikaisemmin kuin nyt (enkä tarkoita nyt mitään negatiivisia asioita). Nyt kasvatetaan peräkammarin poikia ja tyttöjä, joille itsenäistyminen ja elämänhallinta on vaikeaa. Lapsia vielä yli 20 vuotiaina.
Joo, ja nyt nämä "onnellisina ja vapaina lapsuutensa eläneet" 80-90-luvun milleniaalit ovat niinkin itsenäisiä ja hyvin pärjääviä että 10% on käynyt psykiatrisessa sairaanhoidossa jo teini-iästä lähtien, 30% on kärsinyt jonkinlaisesta mielenterveyden ongelmasta tai masennuksesta sekä 25 000 on työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveysongelmien vuoksi määrän kasvaessa jyrkästi joka vuosi.
Nykyajan lapsilla on vielä enemmän mielenterveysongelmia. Kun verrataan 1987, 1997 ja 2007 syntyneitä, on mielenterveysongelmia vähiten 1987 syntyneillä, ja eniten 2007 syntyneillä. Yhdeksi syyksi epäillään juuri lastenhyysäämisen lisääntymistä. Vuonna 1987 syntyneetkin ovat liian hyysättyjä, ja ongelma pahenee kokoajan vuosi vuodelta.
Tiedän että saan paljon alapeukkuja, mutta tarkoitukseni ei ole elvistella tai nostaa itseäni kenenkään yläpuolelle. Itselläni on pieni lapsi, joka on päiväkodissa kun mies on töissä ja minä koulussa tai töissä. Aeki pyöörii hyvin, molemmilla on omaa aikaa ja energiaa harrastaa. Molemmat käydään juoksemassa kolmisen kertaa viikossa ja illalla lapsen mentyä nukkumaan saadaan joko yhteistä tai omaa aikaa mitä nyt sattuu sillä hetkellä tarvimaan. Mennään kuitenkin ajoissa nukkumaan että jaksetaan. Mennään pääasiassa ohjeistusten mukaan lapsen kasvatuksessa, mutta en todellakaan pyri saamaan mitään vuoden äiti- palkintoa. Lapsi saa välillä touhuta itekseenkin eikä aina ole joku viihdyttämässä tai keksimässä tekemistä. Meillä homma pelittää hyvin ja molemmat jaksaa, vaikka välillä väsyttääkin.
Naisten olisi pitänyt älytä pysyä kotona lapsia hoitamassa niin kaikilla menisi nyt paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä on puutetta vastuullisista, hyvän elämänhallinnan omaavista , sitoutuvista miehistä, jotka voisi kelpuuttaa isäksi. Nimittäin naiset, välttäkää lapsien tekemistä hunsvottien kanssa.
Jos jostain on puutetta, niin normaaleista täysipäisistä naisista jotka eivät ole aiheettomasti nirsoja ja päästään kusenpolttamia. Yksikään suomalainen mies, jolla on jonkunkaanlaista aivotoimintaa sekä terve itsesuojeluvaisto, ei edes leikillään ajatuksenkaan tasolla kuvittele alkavansa kersoja vääntämään suomalaisten luokattomien emansipaatuneiden naisien kanssa. Täytyy olla harvinaisen tyhmä ja itsetuhoinen tapaus joka noin epätoivoiseen tilanteeseen itsensä hankkii. Siihen vielä jalanjäljillä alvariinsa hiissaava YT-peikko, Sipulin perrkele kikyineen ja soteineen yms. baskaa tulevaisuuden näkymineen, tähtitieteelliset verot & asuntojen hinnat ja keeneri-tason palkat. Että tuollaista kivirekeä pitäisi muka vielä alkaa vapaaehtoisesti vetämään perässä niin että haalii lisää painolastia siihen kaiken muun lisäksi ?
Joo ei. Saa niin tehdä jos haluaa ja tarpeeksi tyhmä on, mutta ei siinä masokismissa ja itsensä palkattomaksi orjaksi hankkimalla mitään etua elämään saa, eikä se taivaspaikka ole yhtään sen varmenpi.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on onnistunut ankeuttamaan yhden sukupolven näköalattomaksi. Ensimmäistä kertaa kautta historian uusi sukupolvi on edellistä köyhempi. Tälle olisi tullut tehdä jotain jo aikaa sitten. Muistan, kuinka meille vakuuteltiin, että kaikki tullaan suorastaan repimään töihin, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. No kävikö niin?
Aina tuo sama fraasi.
1960-2000-luvulla syntyneet sanovat olevansa ensimmäinen vanhempiaan köyhempi sukupolvi. Että mikähän sukupolvi se nyt sitten oikeasti on se "ensimmäinen vanhempiaan köyhempi polvi"?
Vierailija kirjoitti:
Naisten olisi pitänyt älytä pysyä kotona lapsia hoitamassa niin kaikilla menisi nyt paremmin.
Naiset eivät ole Suomessa olleet kotirouvia kovinkaan yleisesti eivätkä kuin ehkä parinkymmenen vuoden ajanjaksolla. Äidit ovat raataneet kotitöissä, maatalon töissä jne. ja myöhemmin leipätöissä. Suomalainen yhteiskunta ei ole rakentunut yhden palkansaajan perheen varaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ugandalainen äiti kasvattaa viisi lasta ja ruokkii heitä juurilla ja toukilla, eikä valita. Suomimamma ei löydä kaupasta lähituotettuluomupersikkasosetta ja elämä on liian raskasta.
Se ugandalainen äiti ei käy töissä, maksa vuokraa ja opiskele korkeakoulututkintoa. Kaikilla on omat ongelmansa. Suomessa tärkeintä on se, että täällä saa lähes aika lääkärin apua tarvittaessa. Tosin siinäkin asiassa on menty huonompaa kohti viime aikoina.
Minä olen suomalainen äiti, joka käy töissä, maksaa vuokraa JA asuntolainaa, opiskelee korkeakoulututkintoa, jolla on lemmikkejä, useampi lapsi enkä silti ole uupunut.
Se vaan, kun on muotia "uupua" kun kaikki mikä on enemmän kun omasta itsestään huolehtimista on liian rankkaa.
Tämä on tosiaankin totta tänä päivänä. Nykyaika on varsinkin monille naisille ainoastaan oman kehon ympärillä pyörimistä ja tuntemusten tutkimusta, että voi voi kun vatsa pömpöttää ja naamassa näppylä, ei ehdi meikkaamaan riittävästi, voi kun nyt masentaa ja sitä ja tätä... Uupuu sitä vähemmästäkin, vaikka ei olisi yhtään lasta.
Itse ajattelen niin, etä kun on lapsia, joista huolehtia, kaikelle turhanpäiväiselle oman navan ympärillä pyörimiselle ei jää aikaa.
Niin mutta jos et pidä itsestäsi huolta niin mies pettää ja jättää. Pitää katsos nähdä vaivaa ja huoltaa parisuhdetta, eihän tuo pelkkä lapsiin keskittyminen riitä nykyään mihinkään. Lisäksi uran kannalta pitäisi näyttää siltä että harrastaa kuntosalia tai maratoneja, mitä korkeampi asema sitä tärkeämpää. Jos olet johtaja-asemassa niin mielellään yksi maraton per viikonloppu, tai vaihtoehtoisesti joku trendikäs vähän harvinaisempi laji kuten purjelento.
Ennen oli vielä vaikeampaa. Nykyään jokainen saa näyttää siltä miltä näyttää. Luepa joskus esim. vanhoja Kotiliesi-lehtiä. Niissä haukutaan kokoajan naisten ulkonäköä. Jokaisen naisen piti näyttää missiltä kehdosta hautaan, jos ei näyttänyt, oli miehellä oikeus pettää. Lehdet olivat täynnä ulkonäönhoito-ohjeita, jotka olivat pakollisia kaikille naisille. Nykyaika on oikeasti paljon vapaampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tää syntyvyyden lasku halutaan aina nähdä niin negatiivisena asiana? Maailmassa on jo valmiiksi ihan liikaa ihmisiä, eikä ne todellakaan ole loppumassa kesken suomalaisten takia.
Suomalaiset eivät ole vastuussa maailman ylikansoittumisesta ja lisäksi täältä maailmasta tulee parasta osaamista mitä tulee mm. luonnonsuojeluun, energiansäästökeksintöihin jne. Voisi jopa ajatella, että jos "fiksumpi" maailma ei olisi hillitsemässä väestörikkaiden maiden touhuja, kuolee maapallo nopeammin pois.
Kuka sitten on vastuussa jos eivät suomalaiset? Voihan jokainen ihminen sanoa: "Minun kansani ei ole vastuussa maailman ylikansoittumisesta."
Vierailija kirjoitti:
Keskituloisena on lähes mahdotonta elää minkänlaista tasokasta elämä perheen ainoana elättäjänä.
Molemmat on pakko tehdä töitä. Tai sitten pitää vain olle helevetin rikas.
Ei lapsia kiitos, ostan mielummin auton. Paitsi jos voittais lotossa tietty.
Juurikin näin.
Näin on. Nettiaika on tuonut lastenhoitoon ja kasvatukseen ihan liikaa paineita.
Meilläkin mennään usein sieltä, mistä aita on matalin, niin jää aikaa muullekin kuin suorittamiselle. Pölykoirat nurkissa tai valmisruuat mikrossa eivät ihan aikuisten oikeasti tapa ketään.