Syntyvyys rajussa laskussa - syynä uupumus - EIPÄ IHME !

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on onnistunut ankeuttamaan yhden sukupolven näköalattomaksi. Ensimmäistä kertaa kautta historian uusi sukupolvi on edellistä köyhempi. Tälle olisi tullut tehdä jotain jo aikaa sitten. Muistan, kuinka meille vakuuteltiin, että kaikki tullaan suorastaan repimään töihin, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. No kävikö niin?

Niin ja tää sukuplvi tottui saamaan talot ja mökit halvalla, kun eläkemaksutkin oli minimit suhteessa tähän päivään - jäi paljon käteen vähemällä koulutuksella - ei stressiä - nuorella ikää jne ja sitten kasvoivat itse ahneiksi ja pitävät itseään jonain kuninkaina että menkääsnytvaan töihin..  kyllä monen mt kierroksilla kun vanhukset omahyväisinä istuu rahakasojen päällä - miljarditolkulla ja omiaan harva kunnolla edes auttaa. pitää saada matkustella ja syödä hyväskää että navat paukkuu.

viisveistataan jälkpolvesta, jtka tipahtivat näissä lamasysteemeissä - lapsenlapsia toki hemmotellaan tai jotain tiettyä yhtä.

Itse asiassa tällä sukupolvella ei ollut mitään 25v tai 30v pankkilainoja 0-korolla vaan oli pakko venyttää penniä saadakseen lainat ja korot maksettua. Kun ne oli sitten maksettu, oli mahdollisuus pistää rahaa säästöön ja ehkä myöhemmin säästöillä tai perinnöllä hankkia se kesämökki. Asunnot ja mökit oli halvempia, mutta ei palkkakaan kovin häävi ollut. Itse maksoin asuntolainaa 6400mk kk-palkasta (hippasen yli 1000e).

90-luvulla asuntolainan korko hyppäsi ja oli jopa 14%.

Nyt olen velaton ja omistan taloni ja mökkini ja usko pois että nautin itse rahoistani niin kauan kun kykenen.

Itse haluaisin kovasti lapsia, olen aina halunnut. En vain saa lapsia luonnollisin keinoin ja muutoinkin epävarmaa. Nyt alkaa jo pikkuhiljaa myös ikä painaa. Parikymppisestä aina viime vuosiin asti harmitti, etten voi lapsia saada. Pari viimeistä vuotta olen oikeastaan vain enää helpottunut, että en lapsia voi saada. Jos rahaa ei ole itsellekään juuri nimeksikään huolimatta kokoaikaisesta suht. ok palkkaisesta työstä ja omakotiasumisen/ylipäätään elämisen kustannuksien jopa naurettavasta pienuudesta, niin jatkuvasti saa olla pelko persiissä ja ahdistunut miten pärjää seuraavaan tilipäivään saakka ilman, että tarvitsee pennejä laskeja. Tähän jos pitäisi vielä lapsi(a) elättää - ei kiitos. 

Tuntuu muutenkin, että nykyään sikiää vain sossun rahoilla elävät lähiöleidit ja se pariskunta, jolla olisi varaa ja järkeäkin saada lapsia, eivät saa. Joku evoluution tulos?

Vierailija kirjoitti:

Ennen ei ollut kaikki paremmin, mutta elämä on nykyään nopeatempoisempaa, pirstaleisempaa ja kilpailu kovempaa. Kyllä se vaikuttaa jaksamiseen.

Nykyajan elämässä jaksamiseen vaikuttaa jatkuva tietokoneen ja netin käyttö, uskokaa tai älkää.

Se jos mikä tekee elämästä nopeatempoisempaa ja pirstaleisempaa. Lisäksi kaiken maailman höpöhöpökirjoittelijat netissä (kuten tälläkin palstalla) saavat ihmisten todellisuudentajun rikki.

Fyysisestihän elämämme on suurimmaksi osaksi aivan liian vähän kuormittavaa, joka tietysti sekin voi uuvuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on onnistunut ankeuttamaan yhden sukupolven näköalattomaksi. Ensimmäistä kertaa kautta historian uusi sukupolvi on edellistä köyhempi. Tälle olisi tullut tehdä jotain jo aikaa sitten. Muistan, kuinka meille vakuuteltiin, että kaikki tullaan suorastaan repimään töihin, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. No kävikö niin?

Niin ja tää sukuplvi tottui saamaan talot ja mökit halvalla, kun eläkemaksutkin oli minimit suhteessa tähän päivään - jäi paljon käteen vähemällä koulutuksella - ei stressiä - nuorella ikää jne ja sitten kasvoivat itse ahneiksi ja pitävät itseään jonain kuninkaina että menkääsnytvaan töihin..  kyllä monen mt kierroksilla kun vanhukset omahyväisinä istuu rahakasojen päällä - miljarditolkulla ja omiaan harva kunnolla edes auttaa. pitää saada matkustella ja syödä hyväskää että navat paukkuu.

viisveistataan jälkpolvesta, jtka tipahtivat näissä lamasysteemeissä - lapsenlapsia toki hemmotellaan tai jotain tiettyä yhtä.

Itse asiassa tällä sukupolvella ei ollut mitään 25v tai 30v pankkilainoja 0-korolla vaan oli pakko venyttää penniä saadakseen lainat ja korot maksettua. Kun ne oli sitten maksettu, oli mahdollisuus pistää rahaa säästöön ja ehkä myöhemmin säästöillä tai perinnöllä hankkia se kesämökki. Asunnot ja mökit oli halvempia, mutta ei palkkakaan kovin häävi ollut. Itse maksoin asuntolainaa 6400mk kk-palkasta (hippasen yli 1000e).

90-luvulla asuntolainan korko hyppäsi ja oli jopa 14%.

Nyt olen velaton ja omistan taloni ja mökkini ja usko pois että nautin itse rahoistani niin kauan kun kykenen.

Itse asiassa sen 25-30 vuoden asuntolainan kuukausierä on ihan yhtä iso ostovoimaan nähden kuin lyhyemmän lainan ennen vanhaan. Ero on vain siinä, että lainanmaksu ei lopukaan kahdeksassa vuodessa, vaan sitä on ilo maksaa eläkepäiviin asti. Käykö kovastikin kateeksi?

Mutta nauti sinä vaan rahoistasi, se on laillinen oikeutesi. Olette heinäsirkkalauma, joka jättää jälkeensä tyhjiin kalutun maan, ekokatastrofin, eikä enää tulevia sukupolvia ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Ugandalainen äiti kasvattaa viisi lasta ja ruokkii heitä juurilla ja toukilla, eikä valita.

Mitä nyt pyytää ruokaa ja apua perheelleen jatkuvasti, mutta ei valita.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on erikoista. Suomessa on todella maailman parhaat tukitoimet lasten tekemiseen: äitiyslomat ennen synnytystä ja jälkeen, neuvolasysteemi, puhdasta vettä, koneita, koulutusta, tietoa, ravintoa, hoitoa. Ja silti niiin vaikeaa. Joku mättää tässä yhtälössä.

Suomessa joutuu töihin ilman palkkaa, se vasta erikoista on. Jokainen voi omalla kohdallaan kokeilla miltä se tuntuu. Perheen perustaminen on hallituksen toimesta tehty mahdottomaksi. Rahaa tosin löytyy kaikkeen muuhun, kuin tavallisten suomalaisten asioihin.

Eiköhän suurin syy syntyvyyden laskuun ole se että nykyajan naiset eivät halua harrastaa seksiä (ainakaan miesten kanssa). Milläs siinä sitten lapsia pääsee tulemaan jos toinen on jalat ristissä ja valittaa päänsärkyä illat pitkät. 

Nykyajan feministinaiset harrastavat aivan liikaa valtapeliä seksin saralla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiasia on, että jos lapsiperheessä kumpikin vanhempi on kokopäivätöissä, niin tarvitaan kotiapua. Joku, joka hakee lapsen/lapset päiväkodista, tekee päivällisruuan, siivoaa, vie lapsia harrastuksiin. Kun apua ei ole, ja/tai ostovoima ei riitä sen hankkimiseen, niin vanhemmat totta kai tekevät tuon kaiken itse, mutta uupuvat. Ja päättävät, ettei lisää lapsia tule.

Mitä, mitä ?? Näinhän se on ollut vuoskymmenet. Joskus -60 luvulla oli lapsenlikkoja/kotiapulaisia koska päiväkoti paikkoja ei ollut saatavilla. Kotiapulaisia käyttivät myös varakkaat kotirouvat.

Niinpä, mutta nykyään ei keskiluokan ostovoima riitä kotiavun hankkimiseen. Verotus pitää siitä huolen.

Turha haikailla vuosikymmenien taa, jokaisella ajalla omat haasteensa. Kuka lähtis tänäpäivänä lähes ruokapalkalla kenenkään piiaksi.

Minä ratkaisin oman uupumukseni viinalla

Vierailija kirjoitti:

Miksi lapsia pitäisi tehdä enemmän muuta kuin niiden hemmetin vanhusten eläkkeiden takia? Mitä sitten, vaikka syntyvyys laskee? Eikö se ole vain hyvä asia pitkässä juoksussa?

Sinä olet tämän päivän lasten "hemmetin vanhus"

Tänne tuodaankin nyt muualta synnyttäjiä jotka eivät väsy työssä.

Vierailija kirjoitti:

Eli rankan työpäivän jälkeen pitäisi mennä kotiin missä odottaa uusi työmaa? Olen sinkku, teen ma-pe normaalia työaikaa ja olen aivan loppu! Töiden jälkeen käyn lenkillä, siivoan, teen ruokaa ja makaan sohvalla. En missään nimessä jaksaisi perhe-elämää työni lisäksi vaikka perheen ehkä haluaisinkin. Työn ja perheen yhteensovittaminen on mahdoton ajatus. Ihan hirveä tunne joutua luopumaan ajatuksesta saada omia lapsia, mutta tähän on tultu.

Vuorotyöläiset vasta onkin juttu erikseen!

Itselläni omat vanhempani ovat sen ikäisiä että tarvitsevat lastensa apua ei nyt päivittäin mutta sanotaanko pari kertaa kuukaudessa. Ovat varmasti kiitollisia siitä että heillä on lapsia jotka auttavat heitä. Mitenkäs sinulla kun makaat siinä sohvalla 85 vuotiaana eikä oikein rollaattorillakaan pääse kunnolla etenemään. Tulisko sitä silloin mieleen etä kumpa silloin nuorena sohvalla makaamisen sijasta olisinkin maannut sängyssä jalat levällään niin olisi jotain jälkikasvua joka vanhaa mummoa auttaisi tarpeen tullen askareissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ennenn oli NORMI; että naiset SAI OLLA KOTONA - vain poikkeukset haki uraelämää.  NYT ON TAAS PAKKONORMI;että KAIKKIEN TULEE KOULUTTAUTUA ja hankkia se vtun typerä URA - ei ihme, että LAPSET JÄÄ hankkimatta ja tässä tämän kiusaamis kyttäämiskulttuurissa kaikki palaa loppuuun!!!

HAISTAKAA PITKÄ VTTU SUOMEN TYPERIN HALLTUS IKINÄ!!

Kukaan ei kiellä sinua olemasta kotona,mutta se edellyttää ettet ilmottaudu työttömäksi. Ennen ei tunnettu myöskään toimeentulotukea..

Tämä on taivahan tosi, jos pärjää omillaan kukaa tuu kotoo työhön pakottamaan, yhteiskunnas vaan menee niin ettei voi olla pelkästään oikeuksia on myös velvollisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän suurin syy syntyvyyden laskuun ole se että nykyajan naiset eivät halua harrastaa seksiä (ainakaan miesten kanssa). Milläs siinä sitten lapsia pääsee tulemaan jos toinen on jalat ristissä ja valittaa päänsärkyä illat pitkät. 

Nykyajan feministinaiset harrastavat aivan liikaa valtapeliä seksin saralla.

No en yhtään ihmettele, jos pihtaavat. Täältä saa lukea ihan riittämiin miesten valituksia, miten nainen ei suostu aborttiin ehkäisyn petettyä vaan pitää lapsen ja vaatii vielä lapselle elatustukea. Ennen pari meni naimisiin, jos lapsi oli tuloillaan, sitten tehtiin vielä pari lasta lisää.

Olen feministinä ylpeä, että naiset saavat itse päättää seksin harrastamisestaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli rankan työpäivän jälkeen pitäisi mennä kotiin missä odottaa uusi työmaa? Olen sinkku, teen ma-pe normaalia työaikaa ja olen aivan loppu! Töiden jälkeen käyn lenkillä, siivoan, teen ruokaa ja makaan sohvalla. En missään nimessä jaksaisi perhe-elämää työni lisäksi vaikka perheen ehkä haluaisinkin. Työn ja perheen yhteensovittaminen on mahdoton ajatus. Ihan hirveä tunne joutua luopumaan ajatuksesta saada omia lapsia, mutta tähän on tultu.

Vuorotyöläiset vasta onkin juttu erikseen!

Itselläni omat vanhempani ovat sen ikäisiä että tarvitsevat lastensa apua ei nyt päivittäin mutta sanotaanko pari kertaa kuukaudessa. Ovat varmasti kiitollisia siitä että heillä on lapsia jotka auttavat heitä. Mitenkäs sinulla kun makaat siinä sohvalla 85 vuotiaana eikä oikein rollaattorillakaan pääse kunnolla etenemään. Tulisko sitä silloin mieleen etä kumpa silloin nuorena sohvalla makaamisen sijasta olisinkin maannut sängyssä jalat levällään niin olisi jotain jälkikasvua joka vanhaa mummoa auttaisi tarpeen tullen askareissa.

Rahalla saa palvelua nytkin ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Itse en odota lapsilta apua, toinen kun asuu monen sadan kilometrin päässä ja toinen toisella mantereella. Vai lennätkö sinä paikalle, kun äiti tarvitsee saattajaa lääkäriin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ugandalainen äiti kasvattaa viisi lasta ja ruokkii heitä juurilla ja toukilla, eikä valita. Suomimamma ei löydä kaupasta lähituotettuluomupersikkasosetta ja elämä on liian raskasta.

Se ugandalainen äiti ei käy töissä, maksa vuokraa ja opiskele korkeakoulututkintoa. Kaikilla on omat ongelmansa. Suomessa tärkeintä on se, että täällä saa lähes aika lääkärin apua tarvittaessa. Tosin siinäkin asiassa on menty huonompaa kohti viime aikoina.

Minä olen suomalainen äiti, joka käy töissä, maksaa vuokraa JA asuntolainaa, opiskelee korkeakoulututkintoa, jolla on lemmikkejä, useampi lapsi enkä silti ole uupunut.

Se vaan, kun on muotia "uupua" kun kaikki mikä on enemmän kun omasta itsestään huolehtimista on liian rankkaa.

Tämä on tosiaankin totta tänä päivänä. Nykyaika on varsinkin monille naisille ainoastaan oman kehon ympärillä pyörimistä ja tuntemusten tutkimusta, että voi voi kun vatsa pömpöttää ja naamassa näppylä, ei ehdi meikkaamaan riittävästi, voi kun nyt masentaa ja sitä ja tätä... Uupuu sitä vähemmästäkin, vaikka ei olisi yhtään lasta.

Itse ajattelen niin, etä kun on lapsia, joista huolehtia, kaikelle turhanpäiväiselle oman navan ympärillä pyörimiselle ei jää aikaa.

Niin mutta jos et pidä itsestäsi huolta niin mies pettää ja jättää. Pitää katsos nähdä vaivaa ja huoltaa parisuhdetta, eihän tuo pelkkä lapsiin keskittyminen riitä nykyään mihinkään. Lisäksi uran kannalta pitäisi näyttää siltä että harrastaa kuntosalia tai maratoneja, mitä korkeampi asema sitä tärkeämpää. Jos olet johtaja-asemassa niin mielellään yksi maraton per viikonloppu, tai vaihtoehtoisesti joku trendikäs vähän harvinaisempi laji kuten purjelento.

Mies mitään petä ja jätä jos annat sille säännöllisesti seksiä. Sitten se kyllä pettää ja jättää jos pistät kioskin kiinni. Jos et sinä anna niin kyllä joku muu antaa. Muista se.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ugandalainen äiti kasvattaa viisi lasta ja ruokkii heitä juurilla ja toukilla, eikä valita. Suomimamma ei löydä kaupasta lähituotettuluomupersikkasosetta ja elämä on liian raskasta.

Se ugandalainen äiti ei käy töissä, maksa vuokraa ja opiskele korkeakoulututkintoa. Kaikilla on omat ongelmansa. Suomessa tärkeintä on se, että täällä saa lähes aika lääkärin apua tarvittaessa. Tosin siinäkin asiassa on menty huonompaa kohti viime aikoina.

Minä olen suomalainen äiti, joka käy töissä, maksaa vuokraa JA asuntolainaa, opiskelee korkeakoulututkintoa, jolla on lemmikkejä, useampi lapsi enkä silti ole uupunut.

Se vaan, kun on muotia "uupua" kun kaikki mikä on enemmän kun omasta itsestään huolehtimista on liian rankkaa.

Tämä on tosiaankin totta tänä päivänä. Nykyaika on varsinkin monille naisille ainoastaan oman kehon ympärillä pyörimistä ja tuntemusten tutkimusta, että voi voi kun vatsa pömpöttää ja naamassa näppylä, ei ehdi meikkaamaan riittävästi, voi kun nyt masentaa ja sitä ja tätä... Uupuu sitä vähemmästäkin, vaikka ei olisi yhtään lasta.

Itse ajattelen niin, etä kun on lapsia, joista huolehtia, kaikelle turhanpäiväiselle oman navan ympärillä pyörimiselle ei jää aikaa.

Niin mutta jos et pidä itsestäsi huolta niin mies pettää ja jättää. Pitää katsos nähdä vaivaa ja huoltaa parisuhdetta, eihän tuo pelkkä lapsiin keskittyminen riitä nykyään mihinkään. Lisäksi uran kannalta pitäisi näyttää siltä että harrastaa kuntosalia tai maratoneja, mitä korkeampi asema sitä tärkeämpää. Jos olet johtaja-asemassa niin mielellään yksi maraton per viikonloppu, tai vaihtoehtoisesti joku trendikäs vähän harvinaisempi laji kuten purjelento.

Mies mitään petä ja jätä jos annat sille säännöllisesti seksiä. Sitten se kyllä pettää ja jättää jos pistät kioskin kiinni. Jos et sinä anna niin kyllä joku muu antaa. Muista se.

Ja jos seksi on huonoa, nainen hakee sen muualta. Turha sitten ihmetellä, jos lapsesi eivät näytä sinulta.

Lavita kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työelämä on ihan kamalaa! Ei ollut vielä parikytvuotta sitten, ainakaan hoitoala. Vedetään ihminen ihan piippuun. En todellakaan tekisi lapsia tähän tilanteeseen, en vaan selviäisi arjesta.

Kaikki vapaa-aika menee töistä palautumiseen.

Varmasti ihan totta, mutta vastaavasti kotiaskareet hoituu tekniikan avulla helpommin ja vähemmällä vaivalla kuin ennen .

Ei aivan kaikessa. Mm ennenvanhaan kaiken pyykin pesettäminen pesulassa oli riittävän edullista tavallisillekin tallaajille, nyt joutuu pyykin huoltamaan itse niillä "helpoilla" koneilla. Kotiapulaisia oli tavisperheilläkin, eipä enää saa sellaista apua normaaleilla tuloilla. Kerrostaloissa oli talkkarit jotka hoitivat ns. miehen töitä kun vaan kerroit tarpeesta, eipä enää. Paljon on muuttunut, eikä kannata tuijottaa pelkkään koneiden lukumäärän kasvuun ja "vaivattomuuteen".

Tuossa voi muuten olla perää. Vanhempani, 30-luvulla syntyneet, veivät aina lakanat pesulaan pestäväksi. Hakivat ne sieltä siisteinä ja mankeloituina.

Lakanat vaihdettiin puhtaisiin muutaman kuukauden välein, ei kahden viikon välein.

Vaatteet vaihdettiin pääsääntöisesti kerran tai kaksi viikossa, ei joka päivä, joten pestävää pyykkiä tuli vähemmän kuin nykytavoilla.

Hyi h..……    . Minä vaihdan lakanat joka viikko ja kaikki vaatteet joka päivä ja kun laitan ne saman tien koneeseen niin en näe siinä mitään ongelmaa tai uupumista.

Pesetkö sinä myös muiden perheenjäsenten pyykit vai peseekö jokainen omansa? Minkä ikäiset lapset alkavat huolehtia omista pyykeistään?

Kyllä minä koin raskaimmaksi sen, että ei ollut ikinä omaa aikaa. Miehellä yrittäjänä oli pitkät päivät ja lomaa ei juurikaan. Itselläni raskas työ ja meillä 3 lasta. Olin iltaisin niin puhki, että usein tuli itku. Ja kaikesta huolimatta aina rahat tiukilla. Miehen vanhemmat asuivat kaukana ja heitä ei lastenhoito kiinnostanut ollenkaan, ovat eronneet ajat sitten ja kummallakin uusi kumppani ja elivät vähän kuin uutta nuoruutta siihen aikaan, kun meidän lapset oli pieniä. Muutaman kerran heitä kysyin, mutta heillä ei ollut koskaan aikaa, kalenterit täynnä ja Espanjan matkaa pukkasi. Heillä oli kotiapulainen aikoinaan, kun omat lapset olivat pieniä.

Omat vanhempani oliva jo iäkkäitä ja huonokuntoisia. Minulle lankesi sitten heidän hoitaminen, kun lapset vähän kasvoivat ja se jatkuu edelleen. Olen vieläkin väsynyt, mutta kyllä pahin on helpottanut. Olen iloinen, että lapsista on kasvanut "täysipäisiä" ja avioliittomme kesti raskaat vuodet, vaikka parisuhdeaikaa ei ollut oikeastaan kuin yön pimeinä tunteina.

Pahoilla mielin sitä täältäkin luki, että miksi äidit antavat ulkonäkönsä repsahtaa. No, kun ei ole rahaa, ei aikaa eikä voimia. Lapsen sukset on tärkeämmät kuin äidin kampaamokäynti. Lasten soittotunnit tärkemmät kuin äidin kuntosalikortti. Lasten on saatava uudet vaatteet liian pienien tilalle, äiti voi pukeutua kolmatta vuotta samoihin farkkuihin. Niihin ainoisiin. Ja nukkuminen on tärkeämpää kuin meikkaaminen. 

Nostan hattua kaikille vanhemmille, jotka jaksaa näissä nykyajan olosuhteissa! Vaatimukset vain kasvavat koko ajan kaiken suhteen, ei ihme, että väsytään, masennutaan ja ahdistutaan. Luin vasta kirjan ranskalaisesta perhe-elämästä. Toki sielläkin on paljon vaatimuksia, mutta moni asia paremmin kuin täällä: koulussa tarjotaan herkullinen ja terveellinen lounas hyvin edulliseen hintaan, keskiviikot ovat vapaat koulusta, jotta lapset voivat harrastaa silloin, ei vie sitten voimia muina iltoina. Tarjolla on paljon ilmaisia kerhoja, retkiä yms. Lastenhoitajia käytetään yleisesti. Monilla on isovanhempien kanssa sopimus, että nämä hoitavat perheen lapsia yhden illan viikossa. Isovanhemmat ehdottavat järjestelyä itse, koska haluavat läheisen suhteen lastenlapsiin ja tukea perheen pärjäämistä. Vastavuoroisesti lapset sitten auttavat ikääntyneitä vanhempiaan. Myös kotisiivoojia käytetään paljon ja kun mennään lomamatkoille, lapset laitetaan siellä usein eräänlaiseen lomakerhoon osaksi aikaa, jolloin vanhemmat voivat viettää kahdenkeskistä aikaa. Itkin, kun luin kirjaa. Voi kumpa täälläkin tuettaisiin perheitä tuohon tyyliin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selviydyn juuri ja juuri työelämästä. Pakko painaa töitä täysillä elääkseen ja saadakseen siedettävää palkkaa.. välillä paljon ylitöitä rahan toivossa.

Ylitöistä kannattaa kieltäytyä aina ja keksiä jotain sanottavaa ettei tarvitse tehdä niitä. Parempi sitkutella kuin alistua riistoon.

Ylityöstä hyötyy vain se joka tekee sinulla voittoa. Tarvitaan laaja kenttä ja mahdollisimman monet kieltäytymään ylitöistä. Vain siten saadaan lisää työvoimaa.

Kaikilla aloilla ei ole ylitöitä vaan liukumaa, se on ihan työehtosopimuksessa. Liukuman käytöstä ei työnantajan tarvitse kysyä, sen kun sanoo, että nyt pitää tehdä pitempää päivää. Plussatunnit saadaan sitten vapaana tunti tunnista, kun sattuu hiljaisempi aika.