Lue keskustelun säännöt.
"Markkina-arvoteoriasta on keskusteltu jo vuosia netissä"
Kommentit (453)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kaikki naiset ovat yhtä haluttuja heteroseksuaalisten miesten keskuudessa ja kaikki miehet ovat yhtä haluttuja heteroseksuaalisten naisten keskuudessa."
t: Markkina-arvoteorian kiistäjä
Lapsettaako? Kukaan ei ole väittänyt noin. Mutta kun nyt kerran olet asiantuntija tässä aiheessa, niin vastaapa tuolla edellä esittämääni kysymykseen siitä, ottaako teoria huomioon iän ja asuinpaikan. Löydät kysymykseni selaamalla vähän matkaa taaksepäin. Jos et osaa vastata niin huomaamme, että ma-teoreetikot eivät pysty muuhun kuin papukaijamaisesti toistelemaan oppimiaan asioita.
No, totta kai markkina-arvo yleisesti ottaen laskee, kun ikää alkaa tulla. Naisella se laskee nopeammin, koska ne "rupsahtavat" yleensä aiemmin kuin miehet. Miehellä markkina-arvo saattaa jopa vielä nousta 20-40 ikävuoden välillä, mutta jossain vaiheessa tulee miehilläkin seinä vastaan. Mies voi toisaalta kompensoida ulkonäön heikkenemisen aiheuttamaa markkina-arvon laskua varallisuudella tai korkealla sosiaalisella statuksella.
Asuinpaikka ei liity markkina-arvoon, vaan tuotteen saatavuuteen. Jos potentiaalisesti korkean markkina-arvon nainen asuu paikalla, jossa ei ole paljon komeita, varakkaita tai korkean statuksen omaavia miehiä, niin pitää ottaa se, minkä saa. Mutta tuo nainen voi muuttaa vaikka Helsinkiin, jossa niitä korkean markkina-arvon miehiä on paljon. Markkina-arvossa on kyse potentiaalisesta kysynnästä, eihän kauniskaan nainen saa itselleen miesystävää, jos ei lähde ovesta ulos ulkomaailmaan. Jotta voi tietää, minkälainen markkina-arvo itsellä on, sitä pitää testata laittamalla itsensä ulos markkinoille. Mutta totta kai voi ennustaa , että mallikasvoisella naisella tulee kaikella todennäköisyydellä olemaan enemmän kysyntää kuin jollain vinohampaisella, kierosilmäisellä naapurin Liisalla.
Miksi palstamiehille sitten tekee niin tiukkaa hyväksyä, että se markkina-arvo näkyy nimenomaan siinä, millaista palautetta markkinoilta saa? Jos vain kuutosen naiset kiinnostuvat, niin millä perusteella nämä miehet itse asemoivat itsensä kasin miehiksi?
Tämä on minullekin se suuri mysteeri. Jos ei ole tyytyväinen markkina-arvoonsa niin sitten pitää asialle tehdä jotain.
Toinen mysteeri on, miksi nämä markkina-arvo-intoilijoiden pitäisi kelvata "sellaisina kuin ovat:" ylipainoisina, huonokuntoisina, likaisina, raha- ja päihdeongelmineen... Vastaavantasoista naista he eivät kuitenkaan kelpuuta.
Hyvin harva mies käyttää ulkonäköönsä edes puolta siitä ajasta ja rahasta kuin keskiarvonainen. Pituuteen ei voi vaikuttaa, mutta moneen muuhun voi. Vaatteisiin, hygeniaan, parturiin, liikuntaan jne. menee paljon aikaa ja rahaa, mutta naiset pystyvät siihen.
Vaikuttavatko mainitsemasi asiat flaksiin (eli ilmeisesti markkina-arvoon)? Onko joku oikeasti kiinnostunut miehestä sen jälkeen, kun mies on ruvennut kuntoilemaan ja vaihtanut pukeutumistyyliä?
eri
Kyllä!
Aivan samalla tavalla painoa pudottaneet naiset ovat hämmästelleet katseiden, flirttien ja treffipyyntöjän dramaattista lisääntymistä. Sama toimii miehillä. Kokeile, jos et usko. Ota siitä vuoden projekti, vertaa ja hämmästy. Raportoi täällä.
No 10+ vuoden projekti on jo menossa enkä ole mitään huomannut. Naiset kiinnostuvat aina vähemmän liikunnallisista kavereistani. Lähinnä mietin onko jollain erilaisia/samanlaisia kokemuksia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se vielä jonkun mielestä jotenkin tavatonta, että toiset ihmiset ovat yleisesti halutumpia siinä missä joitakin toisia taas ei halua kukaan?
Ei se, mutta mikä selittää asian. Miksi jotkut ovat halutumpia kuin toiset
Naisia kiinnostaa miehen sosiaalinen status, komeus plussaa. Miehiä kiinnostaa naisen ulkonäkö. Siitä se sitten monimutkaistuu ja syventyy ensivaikutelmien jälkeen. Pitemmän ja menestyneen parisuhteen määrittelee se kuinka hyvin kemiat kohtaavat, siinä vaiheessa markkina-arvoilla ei ole enää mitään väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se vielä jonkun mielestä jotenkin tavatonta, että toiset ihmiset ovat yleisesti halutumpia siinä missä joitakin toisia taas ei halua kukaan?
Ei se, mutta mikä selittää asian. Miksi jotkut ovat halutumpia kuin toiset
Naisia kiinnostaa miehen sosiaalinen status, komeus plussaa. Miehiä kiinnostaa naisen ulkonäkö. Siitä se sitten monimutkaistuu ja syventyy ensivaikutelmien jälkeen. Pitemmän ja menestyneen parisuhteen määrittelee se kuinka hyvin kemiat kohtaavat, siinä vaiheessa markkina-arvoilla ei ole enää mitään väliä.
No kun ei. Ei naisen ulkonäkö saa mua kiinnostumaan. Toki jos ulkonäkö on huono laiminlyöntien seurauksena, se saa kiinnostusta häipymään, mutta ei toisinpäin
Vierailija kirjoitti:
Eivät kaikki, koska naiset muuttavat kaupunkiin.
Ja naiset muuttavat kaupunkiin koska landelta ei löydy korkeaa koulutusta tai sitä omaavia miehiä. Pekka Perusduunari on naisen silmissä huonompaa ainesta kuin Mikko MenestyjäInsinööri. Miesten kohdalla pinnallisuus taas keskittyy ulkonäköön, missä NättiNiinalla käy suurempi flaksi kuin RujoRiikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet tuntuvat kiistävän markkina-arvo-teorian sillä perusteella, ettei ole mitään kaavaa millä arvon voisi laskea. Kirjaimellisesti markkina-arvo syntyy markkinoilla, se ei ole laskettu arvo. Toinen epäselvä kohta on se, millä arvoa mitataan. Rahassa sitä ei voi mitata. Monet kuvittelevat, että se on jonkinlainen keskiarvo eri ominaisuuksien pisteytyksestä. Keskiarvo pitäisi kuitenkin painottaa ja eri osa-alueiden painotukset ovat kovin henkilökohtaisia mieltymyksiä: joku painottaa ulkonäköä, toinen sivistystä, älyä, varallisuutta, sukutaustaa, ammattia tms.
Amerikkalaiset julkaistut selvitykset käyttävät markkina-arvon mittarina deittipalvelussa vastaanotettujen viestien määrää. Se on varmaan paras saatavilla oleva indikaattori jonkun henkilön haluttavuudesta. Harmi, etteivät suomalaiset deittipalvelut ole tajunneet tällaisen tiedon julkaisemisella saatavan julkisuuden hyötyä. Suomi on kuitenkin hyvin erilainen maa kuin Yhdysvallat.
Deittimarkkinoiden haluttavuutta voisi verrata asuntomarkkinoilla asunnon myyntiaikaan. Asunnoilla on rahallinen arvo, joka on ammattilaisen aika helppo arvioida asunnon koon, kunnon, sijainnin ja muiden ominaisuuksien mukaan. Rahallisen arvon lisäksi on myös arvio myyntiajasta, joka kertoo myös asunnon haluttavuudesta. Joku yksiö Helsingin Punavuoresta menee nopeasti vaikka olisi kalliskin. Sen sijaan haja-asutusalueella oleva huonokuntoinen omakotitalo voi olla vuosia myynnissä, vaikka olisi halpa.
Käytetyillä autoilla on myös rahallinen arvo, mutta myös arvio myyntiajasta. Loistokunnossa oleva edustus-Citroën on vaikea myytävä, koska moni ei osta käytettyä Sitikkaa vaikka kuinka halvalla saisi. Sen sijaan halpa Mersu menee nopeasti, vaikka öljyt ja vedet olisivat meneet sekaisin. Joku kuitenkin haluaa Mersun, vaikka sillä ei muutamaa korttelia pidemmälle pääsisi.
Minun mielestäni markkina-arvo vastaa ennemmin myyntiaikaa kuin rahallista arvoa. Kyllä sen näkee baarissa tai vaikka opiskelujen alkaessa. Hyvin nopeasti viedään jotkut yksilöt päältä ja jäljelle jää ne hitaasti liikkuvat. Aina sieltäkin voi tehdä löytöjä, mutta monesti hyllyyn jäämiselle on jokin selkeästi osoitettava syy.
Jotta deittimarkkinoilla voisi määrittää arvoa ei siihen riitä viestien määrä vaan pitää myös selvittää mitä niissä on ja mitä niiden jälkeen tapahtuu.
Minun mielestäni voi hyvin olettaa, että ihmiset lähettävät viestejä vain sellaisille ihmisille, jotka he kokevat haluttaviksi. Siksi vastaanotettujen viestien määrä kertoo henkilön haluttavuudesta.
Jonkin verran vastaanotettujen viestien määrää voi lisätä olemalla itse aktiivinen eli lähettämällä viestejä. Sitä voisi verrata sosiaalisuuteen, joka muutenkin lisää haluttavuutta.
- Tuon alkuperäisen viestin 117 kirjoittanut
Unohdat sen, että kaikki eivät lähetä kuitenkaan viestejä kaikille kiinnostaville henkilöille. Jos Matti kiinnostuu Maijasta ja Heikki Hannasta, onko Hanna suositumpi kuin Maija, jos Heikki lähetti viestin, mutta Matti ei?
Jos Matti kiinnostuu Maijasta, mutta ei kerro sitä kenellekään, niin sitä ei voi ulkopuolelta tietää. Matit jäävät siis analyysin ulkopuolelle. Täytyy tehdä olettamus, että matit ovat keskimäärin yhtä kiinnostuneita Maijasta kuin Hannasta. Jos olisi syytä olettaa, että kiinnostustaan ilmaisemattomat olisivat enemmän kiinnostuneita tietyistä vastapuolista, niin sitten pitäisi kehittää jokin tapa selvittää tätä hiljaista kiinnostusta.
Toisaalta, miksi joku on deittipalvelussa, jos ei lähetä viestejä kiinnostaville vastapuolille?
Jos teet tuollaisen oletuksen, koko tilastohan vääristyy. Näin ollen sinun on pakko myöntää, että viestit eivät ole kovin aukoton tapa mitata kiinnostusta.
Jos ajatellaan esimerkiksi, että Matti ja Maija ovat molemmat ujoja, kokemattomia, kiireisiä tai vaikka hiljattain eronneita, jolloin koko deittailu on vähän vierasta. Miksi ihmeessä näiden ihmisten molemminpuolista oikeaa kiinnostusta ei laskettaisikaan kiinnostukseksi vain koska eivät lähettäneet viestiä.Jos luit alkuperäisen tekstini, niin kirjoitin Se on varmaan paras saatavilla oleva indikaattori jonkun henkilön haluttavuudesta. En väittänyt, että se on aukoton tapa. Ilman telepatiaa on mahdoton selvittää, mitä ihmiset hiljaa kodeissaan mahtavat ajatella. Onko sinulla jokin parempi ehdotus?
Täytyy vain olettaa, että niitä ujoja, kokemattomia ja kiireisiä on tasaisesti kaikissa ihmisryhmissä, jolloin tilastot eivät vääristy vaikka heidän kiinnostustaan ei nykytekniikalla voi mitata.
- 117
Miten niin paras? Miten se on yhtään sen parempi kuin vertailu siitä, millaisia ihmisiä parisuhteissa yleensä on tai millaiset ihmiset yleensä pariutuvat nopeasti? Koska joku tinderviestitutkimus oli u-li-logiikkaan sopivampi, niin se tietysti menee todellisten pariutumistapausten ohi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei naisen ulkonäkö saa mua kiinnostumaan.
Ai sori, minkäs perusteella siellä baareissa ventovieraisiin sitten tutustut? Hajun perusteella? Menetkö salakuuntelemaan heidän juttuja siihen viereen kuin mikäkin hyypiö?
pro tip: ainoa tapa millä näistä ketjuista saa kiinnostavia, on kun laittaa "atm:n" paikalle työttömän ja parisuhteilun paikalle tuloerot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet tuntuvat kiistävän markkina-arvo-teorian sillä perusteella, ettei ole mitään kaavaa millä arvon voisi laskea. Kirjaimellisesti markkina-arvo syntyy markkinoilla, se ei ole laskettu arvo. Toinen epäselvä kohta on se, millä arvoa mitataan. Rahassa sitä ei voi mitata. Monet kuvittelevat, että se on jonkinlainen keskiarvo eri ominaisuuksien pisteytyksestä. Keskiarvo pitäisi kuitenkin painottaa ja eri osa-alueiden painotukset ovat kovin henkilökohtaisia mieltymyksiä: joku painottaa ulkonäköä, toinen sivistystä, älyä, varallisuutta, sukutaustaa, ammattia tms.
Amerikkalaiset julkaistut selvitykset käyttävät markkina-arvon mittarina deittipalvelussa vastaanotettujen viestien määrää. Se on varmaan paras saatavilla oleva indikaattori jonkun henkilön haluttavuudesta. Harmi, etteivät suomalaiset deittipalvelut ole tajunneet tällaisen tiedon julkaisemisella saatavan julkisuuden hyötyä. Suomi on kuitenkin hyvin erilainen maa kuin Yhdysvallat.
Deittimarkkinoiden haluttavuutta voisi verrata asuntomarkkinoilla asunnon myyntiaikaan. Asunnoilla on rahallinen arvo, joka on ammattilaisen aika helppo arvioida asunnon koon, kunnon, sijainnin ja muiden ominaisuuksien mukaan. Rahallisen arvon lisäksi on myös arvio myyntiajasta, joka kertoo myös asunnon haluttavuudesta. Joku yksiö Helsingin Punavuoresta menee nopeasti vaikka olisi kalliskin. Sen sijaan haja-asutusalueella oleva huonokuntoinen omakotitalo voi olla vuosia myynnissä, vaikka olisi halpa.
Käytetyillä autoilla on myös rahallinen arvo, mutta myös arvio myyntiajasta. Loistokunnossa oleva edustus-Citroën on vaikea myytävä, koska moni ei osta käytettyä Sitikkaa vaikka kuinka halvalla saisi. Sen sijaan halpa Mersu menee nopeasti, vaikka öljyt ja vedet olisivat meneet sekaisin. Joku kuitenkin haluaa Mersun, vaikka sillä ei muutamaa korttelia pidemmälle pääsisi.
Minun mielestäni markkina-arvo vastaa ennemmin myyntiaikaa kuin rahallista arvoa. Kyllä sen näkee baarissa tai vaikka opiskelujen alkaessa. Hyvin nopeasti viedään jotkut yksilöt päältä ja jäljelle jää ne hitaasti liikkuvat. Aina sieltäkin voi tehdä löytöjä, mutta monesti hyllyyn jäämiselle on jokin selkeästi osoitettava syy.
Jotkut deittiviestit ovat yhdentekevä asia. Avioituminen ratkaisee. Minkälaisen miehen ja naisen kanssa solmitaan avioliitto. Siitä näkee ihmisen todelliset arvot. Deitillä voi käydä huvikseen vaikka kenen kanssa. Avioitumiseen pitää olla sitä tasoa.
Kyse oli markkina-arvosta. Jotkin autot keräävät enemmän renkaanpotkijoita ja toisille asuntonäytöille tulee enemmän katsojia. Niillä on hyvä markkina-arvo. Silti sen auton tai asunnon voi myydä vain yhdelle.
- Tuon 117:n kirjoittanut
Mutta nythän ei lasketa renkaanpotkijoita tai asuntonäytölle tulijoita vaan ostopäätöksen tekijöitä ja tarjouksen tekijöitä. Ei läheskään kaikki asuntonäytölle tulijat tee tarjousta. Asuntoja voidaan kierrellä myös ilman aikomustakaan ostaa asuntoa.
Jos jatketaan tämä tematiikkaa, niin oikeasti mitä minä naisena teen sillä teoreettisella markkina-arvo on näköjään yhä korkealla tiedolla (eli renkaanpotkijoita ja näyttööntulijoita kyllä yhä riittää niin baarissa kuin Tinderissä) kun sitä vakavasti otettavaa ostajaehdokastahan tässä etsitään.
Niinpä. Samaa minäkin yritin selittää tuolle, joka keksi tämän renkaanpotkimisesimerkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HSEn adonis kirjoitti:
Onhan se ihan selvää että sellainen on. Tai ainakin minusta on. Arvon mittaus on sitten eri asia ja mitkä asiat siihen vaikuttaa.
Mutta eikö järkevän teorian olemassaolo edellytä sitä, että arvoa voi jotenkin mitata? Muutenhan se on vain kehäpäätelmä
Kyllähän sen voi mitata.
Esim. laittamalla profiilin Tinderiin.
Hyvin nopeasti näkee mikä oma markkina-arvo on.
Laitat surkean kuvan ja surkean tekstin ja kas, saat väärän käsityksen markkina-arvostasi... Miehet ei oikeesti tajua näitä juttuja. Olen aiemmin jo kertonut kuinka mieheni asensi WhatsAppin eräänä tavallisena iltana kotosalla. Päätti tehokkaana ottaa kuvan siltä seisomalta nojatuolistaan käsin. Hiukset sekaisin ja ajamista vaativa parransänki, päällä kulahtanut arkipaita. Siihen vielä alaviistosta otettu kaksoisleuka mukaan kuvaan ja avot. Kauhistuin kun tuo kuva spurgusta ilmaantui näytölleni ja olen ihan varma, että jos se olisi jätetty siihen, WhatsAppin kautta yhteyttä ottaneet olisivat ihmetelleet, että onko "Pertin" elämä lähtenyt alamäkeen vai onko hän jotenkin sairastunut.
Heh. Minunkin poikaystäväni näyttää whatsapp-profiilikuvassa 20 kiloa ylipainoiselta spurgulta :D Oikeassa elämässä on hyvännäköinen mies, jota naiset lähestyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet tuntuvat kiistävän markkina-arvo-teorian sillä perusteella, ettei ole mitään kaavaa millä arvon voisi laskea. Kirjaimellisesti markkina-arvo syntyy markkinoilla, se ei ole laskettu arvo. Toinen epäselvä kohta on se, millä arvoa mitataan. Rahassa sitä ei voi mitata. Monet kuvittelevat, että se on jonkinlainen keskiarvo eri ominaisuuksien pisteytyksestä. Keskiarvo pitäisi kuitenkin painottaa ja eri osa-alueiden painotukset ovat kovin henkilökohtaisia mieltymyksiä: joku painottaa ulkonäköä, toinen sivistystä, älyä, varallisuutta, sukutaustaa, ammattia tms.
Amerikkalaiset julkaistut selvitykset käyttävät markkina-arvon mittarina deittipalvelussa vastaanotettujen viestien määrää. Se on varmaan paras saatavilla oleva indikaattori jonkun henkilön haluttavuudesta. Harmi, etteivät suomalaiset deittipalvelut ole tajunneet tällaisen tiedon julkaisemisella saatavan julkisuuden hyötyä. Suomi on kuitenkin hyvin erilainen maa kuin Yhdysvallat.
Deittimarkkinoiden haluttavuutta voisi verrata asuntomarkkinoilla asunnon myyntiaikaan. Asunnoilla on rahallinen arvo, joka on ammattilaisen aika helppo arvioida asunnon koon, kunnon, sijainnin ja muiden ominaisuuksien mukaan. Rahallisen arvon lisäksi on myös arvio myyntiajasta, joka kertoo myös asunnon haluttavuudesta. Joku yksiö Helsingin Punavuoresta menee nopeasti vaikka olisi kalliskin. Sen sijaan haja-asutusalueella oleva huonokuntoinen omakotitalo voi olla vuosia myynnissä, vaikka olisi halpa.
Käytetyillä autoilla on myös rahallinen arvo, mutta myös arvio myyntiajasta. Loistokunnossa oleva edustus-Citroën on vaikea myytävä, koska moni ei osta käytettyä Sitikkaa vaikka kuinka halvalla saisi. Sen sijaan halpa Mersu menee nopeasti, vaikka öljyt ja vedet olisivat meneet sekaisin. Joku kuitenkin haluaa Mersun, vaikka sillä ei muutamaa korttelia pidemmälle pääsisi.
Minun mielestäni markkina-arvo vastaa ennemmin myyntiaikaa kuin rahallista arvoa. Kyllä sen näkee baarissa tai vaikka opiskelujen alkaessa. Hyvin nopeasti viedään jotkut yksilöt päältä ja jäljelle jää ne hitaasti liikkuvat. Aina sieltäkin voi tehdä löytöjä, mutta monesti hyllyyn jäämiselle on jokin selkeästi osoitettava syy.
Jotta deittimarkkinoilla voisi määrittää arvoa ei siihen riitä viestien määrä vaan pitää myös selvittää mitä niissä on ja mitä niiden jälkeen tapahtuu.
Minun mielestäni voi hyvin olettaa, että ihmiset lähettävät viestejä vain sellaisille ihmisille, jotka he kokevat haluttaviksi. Siksi vastaanotettujen viestien määrä kertoo henkilön haluttavuudesta.
Jonkin verran vastaanotettujen viestien määrää voi lisätä olemalla itse aktiivinen eli lähettämällä viestejä. Sitä voisi verrata sosiaalisuuteen, joka muutenkin lisää haluttavuutta.
- Tuon alkuperäisen viestin 117 kirjoittanut
Haluttavaksi mihin? Helpon näköinen nainen saa huomiota, mutta naimisiin mennään ihan toisenlaisen naisen kanssa. Jos huomio olisi suosiota, joku pornotähti oli puolisoksi halutuin. Mutta kuka nai sellaisen? Ei kukaan.
Tuossa oli toinen aika samansisältöinen viesti. Ehkä yksi syy tämän keskustelun jyrkkyyteen on se, että puhutaan aivan eri asioista. Ulisijamiehet valittavat, että heillä on huono flaksi (l. markkina-arvo). Siinä puhutaan joukosta naisia. Ongelma on, ettei herätetä toivottua mielenkiintoa juhlissa, baarissa tai Tinderissä. Siis sen vertaa, että saisi keskustelunavaukseen ystävällisen vastauksen, vaikka jatkoa ei seuraisikaan.
Tämä toinen näkemys on onnistua löytämään se yksi oikea, josta tulee pitkäaikainen puoliso.
Minä ajattelen kyllä markkina-arvoa enempi tuon flaksin tapaan, ellei sitten ihan synonyymina. Jos palataan siihen kiinteistövälitysvertaukseen, niin Kainuun korpijärven saarelle on rakennettu hulppea 500m² omakotitalo kauas kaikesta. Keväällä ja syksyllä menee muutama viikko ilman yhteyttä mantereelle, mutta ruoka ei lopu suurista kylmätiloista. Kiinteistönvälittäjän mukaan tämä on mahdoton myydä. Silti joku julkisuuden hälyyn kyllästynyt miljonääri (kotimaasta tai Venäjältä) saattaa mukisematta maksaa siitä pyydetyt puolitoista miljoonaa. Riittää, että sille löytyy yksi ostaja, jonka tarpeita se vastaa. Markkina-arvosta ei silti voi puhua.
- 117
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei naisen ulkonäkö saa mua kiinnostumaan.
Ai sori, minkäs perusteella siellä baareissa ventovieraisiin sitten tutustut? Hajun perusteella? Menetkö salakuuntelemaan heidän juttuja siihen viereen kuin mikäkin hyypiö?
Itse asiassa kerran olin salakuunteleva hyypiö, tosin vahingossa, kun naiset pelasivat trivial pursuitia kovaan ääneen. Kiinnostus heräsi, kun nainen tiesi vastauksen vaikeaan kysymykseen ja pelin jälkeen avasin keskustelun siihen liittyen. Liityttiin kavereiden kanssa seuraan ja pelattiin seuraava peli pareittain, minä tietysti tuon naisen parina ja voitettiin. Ei siitä ihmeempää syntynyt, mutta oli kiva loppuilta
Mieluummin kyllä tutustun netin kautta tai tuttujen välityksellä kuin summamutikassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se vielä jonkun mielestä jotenkin tavatonta, että toiset ihmiset ovat yleisesti halutumpia siinä missä joitakin toisia taas ei halua kukaan?
Ei se, mutta mikä selittää asian. Miksi jotkut ovat halutumpia kuin toiset
Naisia kiinnostaa miehen sosiaalinen status, komeus plussaa. Miehiä kiinnostaa naisen ulkonäkö. Siitä se sitten monimutkaistuu ja syventyy ensivaikutelmien jälkeen. Pitemmän ja menestyneen parisuhteen määrittelee se kuinka hyvin kemiat kohtaavat, siinä vaiheessa markkina-arvoilla ei ole enää mitään väliä.
Aijaa. Miksiköhän itse akateemisena naisena kiinnostuin komeasta työttömästä duunarista?
On maailman suurin valhe, että naisia kiinnostaisi ensisijaisesti miehen status. Ehkä tämä pätee vanhempiin sukupolviin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se vielä jonkun mielestä jotenkin tavatonta, että toiset ihmiset ovat yleisesti halutumpia siinä missä joitakin toisia taas ei halua kukaan?
Ei se, mutta mikä selittää asian. Miksi jotkut ovat halutumpia kuin toiset
Tietyt ominaisuudet ihmisissä ovat luultavastikin halutumpia kuin toiset. Katsoo niitä haluttujen ominaisuuksia niin se selviää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aijaa. Miksiköhän itse akateemisena naisena kiinnostuin komeasta työttömästä duunarista?
Olisitko kiinnostunut rumasta työttömästä duunarista? Naismarkkinoilla mies saa olla köyhä tai saa olla ruma mutta ei koskaan molempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menestyvä mies ei ota aviopuolisokseen kouluttamatonta nuorta naista vaan aikuisen ja yhtä koulutetun naisen kuin mitä itsekin on.
Nyt meni metsään että tuntuu. Miehille naisen status ei ole yhtä tärkeä kuin ulkonäkö. Miehillä ja naisilla on yleisesti erilaiset mutta silti yhtä pinnalliset parinvalintakriteerit.
Olen ensinnäkin eri mieltämieltä väitteestäsi mutta lisäksi olen eri mieltä tuosta pinnallisuudesta. Koulutus ja ammatti kertovat paitsi älykkyydestä myös arvomaailmasta ja luonteesta. Minusta nuo ovat kaikkea muuta kuin pinnallisia asioita.
Ei ole muuten pätkän vertaa väliä onko nainen siivooja vai astrofyysikko, jos hän on kaunis ja löytyy vielä mukava luonne kaupan päälle.
t. Mies
Kyllä älykkäille miehille on yleensä merkitystä myös naisen älykkyydellä, koska jos ei olla samalla aaltopituudella, niin ei keskinäinen kommunikointi ole kovin hedelmällistä ja parisuhteessa pitää pitemmän päälle olla myös henkinen yhteys. Pelkkä seksuaalinen kemia ei siis riitä, vaan pitää olla myös muuta henkilökemiaa ihan niin kuin ystävyyssuhteissa.
Minulla ei edes voisi olla seksuaalikemiaa tyhmän naisen kanssa. Varmaan vakka kantensa valitsee tässäkin asiassa. Tyhmiä ei kiinnosta äly.
-Mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet tuntuvat kiistävän markkina-arvo-teorian sillä perusteella, ettei ole mitään kaavaa millä arvon voisi laskea. Kirjaimellisesti markkina-arvo syntyy markkinoilla, se ei ole laskettu arvo. Toinen epäselvä kohta on se, millä arvoa mitataan. Rahassa sitä ei voi mitata. Monet kuvittelevat, että se on jonkinlainen keskiarvo eri ominaisuuksien pisteytyksestä. Keskiarvo pitäisi kuitenkin painottaa ja eri osa-alueiden painotukset ovat kovin henkilökohtaisia mieltymyksiä: joku painottaa ulkonäköä, toinen sivistystä, älyä, varallisuutta, sukutaustaa, ammattia tms.
Amerikkalaiset julkaistut selvitykset käyttävät markkina-arvon mittarina deittipalvelussa vastaanotettujen viestien määrää. Se on varmaan paras saatavilla oleva indikaattori jonkun henkilön haluttavuudesta. Harmi, etteivät suomalaiset deittipalvelut ole tajunneet tällaisen tiedon julkaisemisella saatavan julkisuuden hyötyä. Suomi on kuitenkin hyvin erilainen maa kuin Yhdysvallat.
Deittimarkkinoiden haluttavuutta voisi verrata asuntomarkkinoilla asunnon myyntiaikaan. Asunnoilla on rahallinen arvo, joka on ammattilaisen aika helppo arvioida asunnon koon, kunnon, sijainnin ja muiden ominaisuuksien mukaan. Rahallisen arvon lisäksi on myös arvio myyntiajasta, joka kertoo myös asunnon haluttavuudesta. Joku yksiö Helsingin Punavuoresta menee nopeasti vaikka olisi kalliskin. Sen sijaan haja-asutusalueella oleva huonokuntoinen omakotitalo voi olla vuosia myynnissä, vaikka olisi halpa.
Käytetyillä autoilla on myös rahallinen arvo, mutta myös arvio myyntiajasta. Loistokunnossa oleva edustus-Citroën on vaikea myytävä, koska moni ei osta käytettyä Sitikkaa vaikka kuinka halvalla saisi. Sen sijaan halpa Mersu menee nopeasti, vaikka öljyt ja vedet olisivat meneet sekaisin. Joku kuitenkin haluaa Mersun, vaikka sillä ei muutamaa korttelia pidemmälle pääsisi.
Minun mielestäni markkina-arvo vastaa ennemmin myyntiaikaa kuin rahallista arvoa. Kyllä sen näkee baarissa tai vaikka opiskelujen alkaessa. Hyvin nopeasti viedään jotkut yksilöt päältä ja jäljelle jää ne hitaasti liikkuvat. Aina sieltäkin voi tehdä löytöjä, mutta monesti hyllyyn jäämiselle on jokin selkeästi osoitettava syy.
Jotta deittimarkkinoilla voisi määrittää arvoa ei siihen riitä viestien määrä vaan pitää myös selvittää mitä niissä on ja mitä niiden jälkeen tapahtuu.
Minun mielestäni voi hyvin olettaa, että ihmiset lähettävät viestejä vain sellaisille ihmisille, jotka he kokevat haluttaviksi. Siksi vastaanotettujen viestien määrä kertoo henkilön haluttavuudesta.
Jonkin verran vastaanotettujen viestien määrää voi lisätä olemalla itse aktiivinen eli lähettämällä viestejä. Sitä voisi verrata sosiaalisuuteen, joka muutenkin lisää haluttavuutta.
- Tuon alkuperäisen viestin 117 kirjoittanut
Haluttavaksi mihin? Helpon näköinen nainen saa huomiota, mutta naimisiin mennään ihan toisenlaisen naisen kanssa. Jos huomio olisi suosiota, joku pornotähti oli puolisoksi halutuin. Mutta kuka nai sellaisen? Ei kukaan.
Tuossa oli toinen aika samansisältöinen viesti. Ehkä yksi syy tämän keskustelun jyrkkyyteen on se, että puhutaan aivan eri asioista. Ulisijamiehet valittavat, että heillä on huono flaksi (l. markkina-arvo). Siinä puhutaan joukosta naisia. Ongelma on, ettei herätetä toivottua mielenkiintoa juhlissa, baarissa tai Tinderissä. Siis sen vertaa, että saisi keskustelunavaukseen ystävällisen vastauksen, vaikka jatkoa ei seuraisikaan.
Tämä toinen näkemys on onnistua löytämään se yksi oikea, josta tulee pitkäaikainen puoliso.
Minä ajattelen kyllä markkina-arvoa enempi tuon flaksin tapaan, ellei sitten ihan synonyymina. Jos palataan siihen kiinteistövälitysvertaukseen, niin Kainuun korpijärven saarelle on rakennettu hulppea 500m² omakotitalo kauas kaikesta. Keväällä ja syksyllä menee muutama viikko ilman yhteyttä mantereelle, mutta ruoka ei lopu suurista kylmätiloista. Kiinteistönvälittäjän mukaan tämä on mahdoton myydä. Silti joku julkisuuden hälyyn kyllästynyt miljonääri (kotimaasta tai Venäjältä) saattaa mukisematta maksaa siitä pyydetyt puolitoista miljoonaa. Riittää, että sille löytyy yksi ostaja, jonka tarpeita se vastaa. Markkina-arvosta ei silti voi puhua.
- 117
Eipäs, tindertason huomio vastaa sitä, että pennittömät naapurit uteliaisuudesta käy katsomassa paikkaa ilman ostoaikeita. Myyjälle ei jää siitä mitään käteen. Kauppa toteutuessaan vasta määrää todellisen arvon, ei mutu.
Oikeasti jos tuntisi koulutettuja ihmisiä, tietäisi ettei niissä piireissä ulkonäkö aja ohi koulutuksesta, kun puhutaan avioliitosta, eikä kertapanosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puliukko on aiemmin voinut olla ison yrityksen toimitusjohtaja.
Tämä todistaa vain väittämäni oikeaksi. Sinä sidot sen puliukon ihmisarvon siihen että EHKÄ hänen statuksensa oli joskus parempi. Seurustelisitko puliukon kanssa joka ymmärtää sinua ja tarpeitasi täysin muuten kuin rahan kannalta? Et seurustelisi, koska status on sinulle tärkeämpi. Eikä siinä itsessään mitään vikaa ole, tottakai ihmisellä saa olla omat standardit parinvalintaan.
Mutta lopettakaa se teeskentely ja selittely, näemme sen ilmiön Suomessakin tarpeeksi hyvin missä landella asuvat amiksesta valmistuneet duunarit eivät kelpaa naisille koska eivät ole korkeastikoulutettuja kaupungissa-asuvia insinöörejä. Ja syntyvyys on laskenut tuloksena. Eikä Suomi ole tässä muutoksessa ainoa vaan tämä täsmälleen sama ilmiö on tapahtumassa mm. Intiassa, Kiinassa ja Mongoliassakin.
Itse en käytä alkoholia oikeastaan ollenkaan enkä jaksa humalaisia ihmisiä. Kohta sinä varmaan väität, että on raittiitakin puliukkoja, mutta ei ole. Alkoholin liikakäyttäjä ei ole minulle sopiva kumppani.
Jos landella asuva duunari haluaa perustaa perheen kaupungissa asuvan korkeakoulutetun kanssa, niin minne he sen perustavat, jos kumpikaan ei halua muuttaa muualle? Onko etäsuhde sinun vaihtoehto?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei naisen ulkonäkö saa mua kiinnostumaan.
Ai sori, minkäs perusteella siellä baareissa ventovieraisiin sitten tutustut? Hajun perusteella? Menetkö salakuuntelemaan heidän juttuja siihen viereen kuin mikäkin hyypiö?
Hyvin iso osa ihmisistä löytää puolison muualta kuin baareista. Opiskelu ja työ ovat yleisimmät paikat missä ihminen ihastuu. Ja siinä oikeasti ensin tutustuu, ja sitten vasta ihastuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kaikki naiset ovat yhtä haluttuja heteroseksuaalisten miesten keskuudessa ja kaikki miehet ovat yhtä haluttuja heteroseksuaalisten naisten keskuudessa."
t: Markkina-arvoteorian kiistäjä
Lapsettaako? Kukaan ei ole väittänyt noin. Mutta kun nyt kerran olet asiantuntija tässä aiheessa, niin vastaapa tuolla edellä esittämääni kysymykseen siitä, ottaako teoria huomioon iän ja asuinpaikan. Löydät kysymykseni selaamalla vähän matkaa taaksepäin. Jos et osaa vastata niin huomaamme, että ma-teoreetikot eivät pysty muuhun kuin papukaijamaisesti toistelemaan oppimiaan asioita.
En ole tuo sama, mutta tottakai ikä ja asuinpaikka vaikuttavat. Nelikymppinen arvoasunnon omistaja Eirasta on markkina-arvoltaan korkeammalla kuin viisikymppinen työtön vuokralainen Keravalta. (Pahoittelut jo etukäteen keravalaisille). Samoin ikä peilautuu saavutuksiin, jos ensimmäinen asunto on maksettu 40-vuotiaana niin se saavutuksena parempi kuin 65-vuotiaana.
No eihän tuossa ikä ole se muuttuja, vaan varallisuus, jota verrataan samanikäisiin. Ei siis verrata 40-vuotiasta Marttia 60-vuotiaaseen Marttiin, vaan 40-vuotiaaseen Heikkiin.
Asuinpaikkaa kysyttiin. Vaikka ne Eiran ja Keravan miehet olisivat samanikäisiä niin asuinpaikalla olisi silti erilainen vaikutus markkina-arvoon.
Tosin jos tätä asiaa arvottaa niin helvatasti, kannattaa myös kysyä ihan ensiksi, mitkä on nettotulot, kuinka paljon siitä Eiran asunnosta on jo maksettuna ja mikä yhtiövastike. Oikein hifistelijä kysyisi myös taloyhtiön pitkän tähtäimen kunnnossapitoselvityksen nähtäväkseen. Tai jos asuu vuokralla, että onhan työsuhdeasunto.
Meinaan jos ensisijaisesti etsii kumppania, jonka kanssa tehdä paljon yhteisiä irtiottoja vaikka ulkomaanmatkojen muodossa, keravalainen halvassa vuokra-asunnossa voi olla paljon 'parempi'.
Terveisin entinen travelleri, nykyinen omavalintaisesti lähes kaikki rahat menee asumiseen nainen Eirasta.
Ketju on lukittu.
Tuota. Jotkut maalla asuvat saavat. Eivät kaikki, koska naiset muuttavat kaupunkiin. Ei se liity markkina-arvoon vaan matematiikkaan. Miksi et muuta sinne, missä on naisia, jos sellaisen haluat?