Lue keskustelun säännöt.
Vieläkin sokki päällä, en tiedä mitä ajatella.. lähdettiin hakemaan lapselle adhd-diagnoosia, neurologi puhui lievästä kehitysvammaisuudesta
18.08.2018 |
Mieskin on vihainen ja hämillään, että ei meidän lapsi vammainen ole ! Ei kumpikaan tätä odottanut. Tyttö syntyi täysi-aikaisena, kasvoi ja kehittyi normaalisti. On levoton ja motorisesti kömpelö, mutta muuten ihan normaali pikkutyttö!
Kommentit (216)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten synnytys sujui? 30% lapsista saa alatiesynnytyksessä jonkinasteisen vamman. Osalla aivot itse korjaavat tämän, osalla hapenpuute aiheuttaa ongelmia, joita ei voi korjata.
30 % :D Melkoinen määrä vammautuneita.
Kyllä. ADHD on yksi tavallisimpia hapenpuutteen aiheuttamia ongelmia. Suuri osa synnytyksen aiheuttamista vammoista jää piiloon,koska vauvanaivot kehittyvät ja tuhoutuneet osat korvautuvat. Silti ei pidä koskaan vähätellä sitä,miten vaarallinen syntymä lapselle on. Ei ne katkenneet solisluut tai murtuneet reidet ole kuin pieni osa synnytysvaurioista.
No jaa. Omassa työssä opettajana näyttää kyllä siltä, että nämä nepsyt ovat usein geneettisiä. ADHD-oiretta on usein sisarussarjassa useammalla kuin yhdellä tai sitten on selvää, että sitä on oppilaan vanhemmalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellainen lapsi millaiset vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole maailmanloppu. Meidän pojalla todettiin. Annettiin kuva, että lahjaton kaikessa. Tuli huippu-urheilija ja opiskelee yliopistossa
Todettiin vai epäily joskus pikkulapsena?
Todettiin!
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen lapsi on? Oma lapsi sai diagnoosin monimuotoinen kehityshäiriö 5-vuotiaana ja neurologi sanoi, että voi tarkentua myöhemmin mahdollisesti kehitysvammaksi. Nyt lapsi 10-vuotias ja diagnoosi tarkentui tarkkaavuushäiriöksi ja oppimisvaikeuksiksi ja kirinyt ikäistensä tasoa kognitiivisella puolella. Aluksi tuntui aivan kauhealle kun lapsi sai ensimmäisen diagnoosin, huoli oli valtava miten lapsen elämän polku tulee menemään, kiusataanko, kokeeko itsensä huonommaksi kuin muut jne. Lapseni oli hyvin tavallisen lapsen oloinen, kehityksen rajapyykit (mm. puhe) saavutti aina melko myöhään, mutta kuitenkin viiteaikojen sisällä. Lapsi on löytänyt omia vahvuuksiaan ja arjessa huomioidaan tuen tarve, aivan valloittava tyyppi vaikka välillä äiti lähtee mielellään metsälenkille yksin karkuun ylenpalttista puhetulvaa. Tsemppiä asian käsittelyyn! Vaikka diagnoosin lapsesi sai, silti on sama ihana lapsesi ja hänellä edelleen samat vahvuudet ja luonteen piirteet kuin ennen diagnoosia.
No niinpä, epämääräiset diagnoosit tarkentuvat myöhemmin joksikin, joko parempaan tai huonompaan suuntaan jos nyt haluaa ajatella että esim. joku diagnoosi on toista parempi. Kaikille ei tule heti oikeaa diagnoosia ja se että lapsen diagnoosi on x ei tarkoita että se voisi myöhemmin olla x tai sitten se tarkentuu y:ksi. Mitä pienempi lapsi sitä vaikeampi diagnosoida ellei sitten kyse ole ns. selvästä tapauksesta esim. autismi joka näkyy jo päällepäin 5 min tarkkailun jälkeen tai oppikirjamaisen ashd jolloin lapsella on lähes kaikki ashd:n oireet mutta ei oireita mistään muusta sotkemassa diagnoosia.
Nykyään annetaan tuo lievä lehitysvammmaisuus diagnoosi helposti. Myös meidän pojalle, joka oppi hieman hitaammin ja saattoi luolassakin hermostua, jos ei osannut jotakin tehtävää, joka käskettiin tekemään. Olisi tarvinnut tukiopetusta, sanottiin kehitysvammaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä olen siksi niin järkyttynyt, että kuvittelin kehitysvammaisen lapsen olevan oudon näköinen ja hitaasti kehittyvä, tämä käsitys varmaan tuli serkustani joka on minua vuoden nuorempi ja vieraili meillä usein kun olin lapsi , serkulla suu roikkui aina auki, kasvot olivat jo vauvana jotenkin toispuoleiset ja oli veltto, mutta tätini väitti kivenkovaan tämän olevan ihan terve lapsi. Elettiin siis 80-lukua, eikä jossain peräkylän neuvolassa varmaan osattu kiinnittää huomiota tuollaiseen asiaan kun atopiastakin tuli siellä tulirokko... No kuitenkin, serkkua alettiin sitten tutkia kun ei alkanut kävellä eikä puhua ja nykyään on hoitolaitoksessa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MInkä ikäinen tyttö on nyt?
6v, eskarissa.
Ap
Meillä todettiin samanikäisinä. Kömpelö, sosiaalisesti ongelmainen, osaamaton. Nyt elämässä pärjäävä nuori!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten synnytys sujui? 30% lapsista saa alatiesynnytyksessä jonkinasteisen vamman. Osalla aivot itse korjaavat tämän, osalla hapenpuute aiheuttaa ongelmia, joita ei voi korjata.
30 % :D Melkoinen määrä vammautuneita.
Kyllä. ADHD on yksi tavallisimpia hapenpuutteen aiheuttamia ongelmia. Suuri osa synnytyksen aiheuttamista vammoista jää piiloon,koska vauvanaivot kehittyvät ja tuhoutuneet osat korvautuvat. Silti ei pidä koskaan vähätellä sitä,miten vaarallinen syntymä lapselle on. Ei ne katkenneet solisluut tai murtuneet reidet ole kuin pieni osa synnytysvaurioista.
Älä nyt ihan paskaa viitsi puhua. ADHD on voimakkaasti PERIYTYVÄ ominaisuus, periytyvämpi kuin vaikkapa pituus.
ADHD periytyy keskimäärin joka kolmannelle lapselle, jos jompi kumpi vanhemmista on ADHD. Ja sillä taas ei ole mitään tekemistä hapenpuutteen kanssa.
Moni 80-luvun vaikea tarkkislapsi paljastuu kolme/neljäkymppisenä AHDH-ihmiseksi ja on ehtinyt jo lisääntyä ja levittää geeniään! Siksi tuota on niin paljon pikkulapsilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten synnytys sujui? 30% lapsista saa alatiesynnytyksessä jonkinasteisen vamman. Osalla aivot itse korjaavat tämän, osalla hapenpuute aiheuttaa ongelmia, joita ei voi korjata.
30 % :D Melkoinen määrä vammautuneita.
Kyllä. ADHD on yksi tavallisimpia hapenpuutteen aiheuttamia ongelmia. Suuri osa synnytyksen aiheuttamista vammoista jää piiloon,koska vauvanaivot kehittyvät ja tuhoutuneet osat korvautuvat. Silti ei pidä koskaan vähätellä sitä,miten vaarallinen syntymä lapselle on. Ei ne katkenneet solisluut tai murtuneet reidet ole kuin pieni osa synnytysvaurioista.
ADHD on vahvasti perinnollinen ja sitä on yhtä lailla suunnitellusti keisarileikkauksella syntyneillä.
Mä en myöskään ymmärrä, miksi ihmiset niin hakemalla hakevat noita muodikkaita autismin tai ADHD:n diagnooseja. Tietysti, jos lapsi hyppii seinille, niin voi vaatia lääkkeet, mutta melko usein esim. perheen vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia tai kasvatuksen puutteita halutaan selittää jollain syyllä, joka olisi ns. salonkikelpoinen. ADHD on myös yleisempi alemmissa sosiaaliluokissa. Sekin on siis omalla tavallaan leimaava juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syy miksi tyttöä alettiin tutkia on siis tuo jatkuva häseltäminen ees taas ja kyvyttömyys keskittyä mihinkään (leikkiin, elokuvaan jne )pitkäksi aikaa, aloite lähti päivähoidosta ja alusta asti on epäilyksenä ollut adhd. Ensin oli toimintaterapiaa, sitten toimintaterapeutti halusi lähettää neurologille motorisen kömpelyyden ja hahmottamisvaikeuksien vuoksi. Miehellä on muuten myös adhd, joka todettiin vasta kolmekymppisenä...
Ap
Aika moni ammattilainen on siis ollut huolissaan. Kyllä esimerkiksi kokenut toimintaterapeutti erottaa, milloin on vaikeammasta poikkeavuudesta kyse.
Nyt on kreivin aika selvittää asia, jotta lapsi saa koulussa tarvitsemaansa tukea.
Surullisimpia ovat ne tapaukset, jotka pyörivät isossa porukassa mitään oppimatta jopa yläkouluun asti, missä sitten huomataan, että kaikessa on jääty jälkeen, kun ei alun perin ole saatu diagnoosia ja apua. Tässä vaiheessa lapsen itsetunto on yleensä romuna.
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole maailmanloppu. Meidän pojalla todettiin. Annettiin kuva, että lahjaton kaikessa. Tuli huippu-urheilija ja opiskelee yliopistossa
Oliko virhediagnoosi? Ei heikkolahjainen opiskele yliopistossa.
Tsekattiinko äo myöhemmin uudelleen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olen siksi niin järkyttynyt, että kuvittelin kehitysvammaisen lapsen olevan oudon näköinen ja hitaasti kehittyvä, tämä käsitys varmaan tuli serkustani joka on minua vuoden nuorempi ja vieraili meillä usein kun olin lapsi , serkulla suu roikkui aina auki, kasvot olivat jo vauvana jotenkin toispuoleiset ja oli veltto, mutta tätini väitti kivenkovaan tämän olevan ihan terve lapsi. Elettiin siis 80-lukua, eikä jossain peräkylän neuvolassa varmaan osattu kiinnittää huomiota tuollaiseen asiaan kun atopiastakin tuli siellä tulirokko... No kuitenkin, serkkua alettiin sitten tutkia kun ei alkanut kävellä eikä puhua ja nykyään on hoitolaitoksessa.
Ap
No sun tätisi oli varmaan vetänyt röökiä koko raskausajan ja synnytyskin varmaan päättyi pihdeillä kiskomiseen, jos naama kerran vinossa. Et sä voi verrata sun serkkua ja sun tyttöä kun ajat ihan erinlaiset !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten synnytys sujui? 30% lapsista saa alatiesynnytyksessä jonkinasteisen vamman. Osalla aivot itse korjaavat tämän, osalla hapenpuute aiheuttaa ongelmia, joita ei voi korjata.
30 % :D Melkoinen määrä vammautuneita.
Kyllä. ADHD on yksi tavallisimpia hapenpuutteen aiheuttamia ongelmia. Suuri osa synnytyksen aiheuttamista vammoista jää piiloon,koska vauvanaivot kehittyvät ja tuhoutuneet osat korvautuvat. Silti ei pidä koskaan vähätellä sitä,miten vaarallinen syntymä lapselle on. Ei ne katkenneet solisluut tai murtuneet reidet ole kuin pieni osa synnytysvaurioista.
Sulla taitaa olla nyt ihan omatekoisia päätelmiä. Tai sitten kerrot toki mistä tieto tästä 30 %:sta löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten synnytys sujui? 30% lapsista saa alatiesynnytyksessä jonkinasteisen vamman. Osalla aivot itse korjaavat tämän, osalla hapenpuute aiheuttaa ongelmia, joita ei voi korjata.
30 % :D Melkoinen määrä vammautuneita.
Kyllä. ADHD on yksi tavallisimpia hapenpuutteen aiheuttamia ongelmia. Suuri osa synnytyksen aiheuttamista vammoista jää piiloon,koska vauvanaivot kehittyvät ja tuhoutuneet osat korvautuvat. Silti ei pidä koskaan vähätellä sitä,miten vaarallinen syntymä lapselle on. Ei ne katkenneet solisluut tai murtuneet reidet ole kuin pieni osa synnytysvaurioista.
No jaa. Omassa työssä opettajana näyttää kyllä siltä, että nämä nepsyt ovat usein geneettisiä. ADHD-oiretta on usein sisarussarjassa useammalla kuin yhdellä tai sitten on selvää, että sitä on oppilaan vanhemmalla.
Kai sitä usein saman perheen lapsilla, kun ovat saman äidin synnyttämiä ja saman perheen kasvattamia. Kun äiti ryyppää raskausaikana tai perheessä on muita ongelmia jotka aiheuttavat ongelmalapsia, kyllä ne yleensä jokaista lasta koskevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole maailmanloppu. Meidän pojalla todettiin. Annettiin kuva, että lahjaton kaikessa. Tuli huippu-urheilija ja opiskelee yliopistossa
Todettiin vai epäily joskus pikkulapsena?
Todettiin!
Missä iässä?
Voimia! Muistan nuo ajat vuosien takaa. Lapsen monimuotoinen kehityshäiriö vaihtui ensin määrittelemättömäksi kehitysvammaksi ja nyt kun lapsi on teini diagnoosi on vaikea kehitysvammaisuus. Ei voi olla hetkeäkään yksin, puhuu vähän, taidoiltaan noin kaksi vuotias lapsi.
Vuosia meni asian hyväksymiseen ja vaikeaa on välillä vieläkin. Nyt kun kavereiden lapset ottavat askeleita itsenäistymiseen, suunnittelevat jatko-opintoja, seurustelevat jne. Meillä tehdään edelleen samoja juttuja kuin 10 vuotta sitten. Opetellaan käymään vessassa, peseytymään, pukeutumaan.
Lapsi on tietysti rakas kuin mikä, tärkein asia elämässäni, sitä ei diagnoosit ole muuttanut. Mutta menihän tämä elämä aika toisin kuin nuorena äitinä kuvitteli.
Ihan luonnollista että säikähtää diagnoosia. Meillä oli joskus ihan sama juttu, lapsi taisi olla juurikin 6. Meni kuitenkin ihan normaaliin kouluun ja on pärjännyt siellä olosuhteisiin nähden hyvin. Matikka sujuu erinomaisesti, muissa aineissa keskitason alle. Lapsi aloitti juuri viidennen luokan ja kyllä monia hankaluuksia on toki edelleen, mutta kuitenkin pärjää. Kavereitakin on vähän, onneksi. Vähän jännittää jo teini-ikä, kyllä lapset nytkin huomaa ettei poika ole ihan normaali.
Tsemppiä teille! Diagnoosi on aina järkytys, mutta siitä selviää kyllä.
Älykkyys on pitkälle periytyvä ominaisuus.