Miksi joku laittaa vanhemman lapsensa päiväkotiin jos on itse kotona nuoremman kanssa

Vierailija kirjoitti:

Itse laitan kolmevuotiaan hoitoon 3 päivänä viikossa kun vauva syntyy, tai jatkaa siis siellä. Ihan vaan siksi että saan joskus nukkua ja olla rauhassa vauvan kanssa ilman että koko ajan pitää keksiä tekemistä taaperon kanssa. Ei minulla riittäisi edes mielikuvitus järjestää jotain leikki ja laulu sekä monipuolisia askartelutuokioita, saati että lähdettäisiin joka päivä moneksi tunniksi puistoon. Perussairauden takia joudun myös ravaamaan sairaalassa viikoittain, vauva nukkuu kantokopassa mukana mutta kolmevuotias.. blaah.

Kolmevuotias ei tarvitse monen tunnin puistosessiota. Piirtäminenkin on niin yksinkertaista, että annat paperia ja kynät. Annat muovailuvahat pöytään, ja kutsut joskus vieraita ja käytte puistossa. Tai sitten viestisi oli sarkasmia, niin uskomattomalta se kuulosti. Miksi tehdä lisää lapsia, jos voimat loppuu ihan tavalliseen arkeen?

Meilläpäin Keski-Euroopassa varmaan joku tekisi lastensuojeluilmoituksen jos perhe saisi idean ottaa 4-vuotias pois tarharyhmästään, koska perheeseen syntyi vauva!

Vierailija kirjoitti:

fkfllf kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

dkkdkd kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

zkzkkz kirjoitti:

Mä oon tullut siihen lopputulokseen (mustavalkoisesti), että moni vanhempi ei vaan jaksa keksiä tekemistä isommalle lapselle. Vaikka se on tosi yksinkertaisia asioita mitä alle 5 veetkään tarvitsee. Puistoilua, perhekerhoja, kerhoja, tuttavaperheitä, uintia, vanhempien kanssa oleilua. Kotona voi piirtää, maalata, jumpata, jne. Moni asia on vain omasta viitsimisestä kiinni.

Eikä nyt takerruta siihen, että voi olla masennusta tai muita ongelmia. Ei niitä kuitenkaan kaikilla ole. Nykyään vaan on vallalla se käsitys, että päiväkoti olisi jotenkin erityisen hieno paikka, vaikka totuus on se, että näillä resursseilla ei välttämättä ole.

Ota huomioon että useilla osuu ne kuuluisat ruuhkavuodet tuohon kohti. Saatetaan samalla rakentaa vaikka taloa ja ammatillisesti pitäisi kehittää itseään yms yms.

Kyse ei ollutkaan siitä. Jos ollaan töissä, niin eikös silloin lapsetkin ole hoidossa? Eikä silloin olla vauvan kanssa kotona, josta tässä oli puhe. Vai onko vauva yksin kotona, kun rakennat taloa? :D On munkin lapset 3 ja 5v hoidossa, koska olen töissä!

Huomaa ettet oo ikinä rakennuttanut omakotitaloa. Sinne pitää valita kaikki mahdollinen maaleista ja lattiamatskuista laattoihin ja keittiöihin + kilpailuttaa kaikki. Soitella timpureille ja ties mille ja tarkastaa työnlaatu ja valvoa budjettia. Ps. Ei ole mun palkkatyö josta olen äitiyslomalla.

:D vaan itselles kun et tajuu.

Niin, että miten sä sitä taloa rakennat sen vauvankaan kanssa? Ja pakkoko se talo on rakentaa juuri silloin, kun on vauva kotona? Ja miten se edes tähän liittyy? :D

Vauvat nyt on ihan helppoja. Nukkuu vaunuissa kun käyn valitsemassa ja tilailemassa raksakaupoista laatat yms. Ei tarvitse mitään kerhoja ja kummempia virikkeitä. Roikkuu mukana kantoliinassa jokapaikassa. Vai kotonako pitäis maata kun on elämä elettävänä haloo. Laitanko kaiken seis siksi että on vauva? Vauvan kanssa nimenomaan pystyy hoitamaan paljon asioita kun se ei tarvitse keinuja ja liukumäkiä. Syli riittää.

Kyllä se nyt vaan niin on että elämä seis ja makaat kotona vauvan vieressä. Vauva kärsii jos muuta teet!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo sosiaalinen 4-v jaksa eskariin asti kökkiä kotona äidin ja pikkusiskon kanssa, josta ei ole mitään seuraa ainakaan pariin vuoteen.

Ja äidistä on liian rankkaa käydä kerhoissa? Minulla nelivuotias viihtyi hyvin vauvan kanssa kotona, mutta toisaalta me vauvan nukkuessa joko luettiin kirjoja, askarreltiin, pelattiin pelejä tai leikittiin. Ja vauvan ollessa hereillä mentiin puistoon. Vauva oli kantoliinassa ensin, sit rintarepussa. Sit rattaissa. Käytiin kirjastot, museot jne.

Nelivuotiaalle löytyi myös leikkiseuraa, kun rohkeasti pyysin kavereita yhdessä alueen fb ryhmässä.

Et vain viitsinyt nähdä vaivaa. Ajattelit, et yhteiskunta hoitaa.

Mulla on kolme lasta, joten olen koettanut eri järjestelyjä. Ihan pieniä en ole hoitoon vienyt, mutta 3-4-vuotiaasta alkaen olen kokeillut eri kerhoja, harrastuksia, kahviloita ja nyt kuopusta hoitaessani myös päiväkotia. Ja täytyy sanoa, että päiväkodista mulla on paljon parempia kokemuksia kuin kerhosta. Laadukkaampaa toimintaa, ammattitaitoisempia aikuisia, rauhallisempi ja pienempi ryhmä.

Tuntimäärähän voi olla ihan sama kerhossa ja päiväkodissa.

No tämäpä. Huvittaa näissä keskusteluissa aina se, kun kerhossa 3x4h viikossa on täysin fine, eikä äiti ollenkaan silloin hoidata lapsiaan toisilla tai ole laiska. Mutta tuo 8-12h viikkotuntimäärä päiväkodissa onkin sitten paholaisesta seuraava juttu. Äiti vaan yrittää laiskana päästä helpolla eikä viitti itse edes lapsiaan hoitaa tai järkkää niille virikkeitä.

Joskus mietin et lukeeko ihmiset edes mitä ne itse suoltaa näppikseltään? Niin uskomatonta itsensä pussiin puhumista välillä :D

dkkdndnndg kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse laitan kolmevuotiaan hoitoon 3 päivänä viikossa kun vauva syntyy, tai jatkaa siis siellä. Ihan vaan siksi että saan joskus nukkua ja olla rauhassa vauvan kanssa ilman että koko ajan pitää keksiä tekemistä taaperon kanssa. Ei minulla riittäisi edes mielikuvitus järjestää jotain leikki ja laulu sekä monipuolisia askartelutuokioita, saati että lähdettäisiin joka päivä moneksi tunniksi puistoon. Perussairauden takia joudun myös ravaamaan sairaalassa viikoittain, vauva nukkuu kantokopassa mukana mutta kolmevuotias.. blaah.

Kolmevuotias ei tarvitse monen tunnin puistosessiota. Piirtäminenkin on niin yksinkertaista, että annat paperia ja kynät. Annat muovailuvahat pöytään, ja kutsut joskus vieraita ja käytte puistossa. Tai sitten viestisi oli sarkasmia, niin uskomattomalta se kuulosti. Miksi tehdä lisää lapsia, jos voimat loppuu ihan tavalliseen arkeen?

Tuo ei ole varhaiskasvstusta. Paperia ja muovailuvahat pöytään, huoh.

Miksi esikoisen pitäisi jäädä kotiin kun vauva syntyy? Tarvitseeko sen lapsen ihan koko elämän mennä uusiksi? On siinä vauvassakin sulattelemista, saati että menettää kaveritkin vielä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo sosiaalinen 4-v jaksa eskariin asti kökkiä kotona äidin ja pikkusiskon kanssa, josta ei ole mitään seuraa ainakaan pariin vuoteen.

Ja äidistä on liian rankkaa käydä kerhoissa? Minulla nelivuotias viihtyi hyvin vauvan kanssa kotona, mutta toisaalta me vauvan nukkuessa joko luettiin kirjoja, askarreltiin, pelattiin pelejä tai leikittiin. Ja vauvan ollessa hereillä mentiin puistoon. Vauva oli kantoliinassa ensin, sit rintarepussa. Sit rattaissa. Käytiin kirjastot, museot jne.

Nelivuotiaalle löytyi myös leikkiseuraa, kun rohkeasti pyysin kavereita yhdessä alueen fb ryhmässä.

Et vain viitsinyt nähdä vaivaa. Ajattelit, et yhteiskunta hoitaa.

Mulla on kolme lasta, joten olen koettanut eri järjestelyjä. Ihan pieniä en ole hoitoon vienyt, mutta 3-4-vuotiaasta alkaen olen kokeillut eri kerhoja, harrastuksia, kahviloita ja nyt kuopusta hoitaessani myös päiväkotia. Ja täytyy sanoa, että päiväkodista mulla on paljon parempia kokemuksia kuin kerhosta. Laadukkaampaa toimintaa, ammattitaitoisempia aikuisia, rauhallisempi ja pienempi ryhmä.

Tuntimäärähän voi olla ihan sama kerhossa ja päiväkodissa.

No tämäpä. Huvittaa näissä keskusteluissa aina se, kun kerhossa 3x4h viikossa on täysin fine, eikä äiti ollenkaan silloin hoidata lapsiaan toisilla tai ole laiska. Mutta tuo 8-12h viikkotuntimäärä päiväkodissa onkin sitten paholaisesta seuraava juttu. Äiti vaan yrittää laiskana päästä helpolla eikä viitti itse edes lapsiaan hoitaa tai järkkää niille virikkeitä.

Joskus mietin et lukeeko ihmiset edes mitä ne itse suoltaa näppikseltään? Niin uskomatonta itsensä pussiin puhumista välillä :D

Porvoossako on 8-12 tunnin päivähoitovikkoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo sosiaalinen 4-v jaksa eskariin asti kökkiä kotona äidin ja pikkusiskon kanssa, josta ei ole mitään seuraa ainakaan pariin vuoteen.

Ja äidistä on liian rankkaa käydä kerhoissa? Minulla nelivuotias viihtyi hyvin vauvan kanssa kotona, mutta toisaalta me vauvan nukkuessa joko luettiin kirjoja, askarreltiin, pelattiin pelejä tai leikittiin. Ja vauvan ollessa hereillä mentiin puistoon. Vauva oli kantoliinassa ensin, sit rintarepussa. Sit rattaissa. Käytiin kirjastot, museot jne.

Nelivuotiaalle löytyi myös leikkiseuraa, kun rohkeasti pyysin kavereita yhdessä alueen fb ryhmässä.

Et vain viitsinyt nähdä vaivaa. Ajattelit, et yhteiskunta hoitaa.

Mulla on kolme lasta, joten olen koettanut eri järjestelyjä. Ihan pieniä en ole hoitoon vienyt, mutta 3-4-vuotiaasta alkaen olen kokeillut eri kerhoja, harrastuksia, kahviloita ja nyt kuopusta hoitaessani myös päiväkotia. Ja täytyy sanoa, että päiväkodista mulla on paljon parempia kokemuksia kuin kerhosta. Laadukkaampaa toimintaa, ammattitaitoisempia aikuisia, rauhallisempi ja pienempi ryhmä.

Tuntimäärähän voi olla ihan sama kerhossa ja päiväkodissa.

No tämäpä. Huvittaa näissä keskusteluissa aina se, kun kerhossa 3x4h viikossa on täysin fine, eikä äiti ollenkaan silloin hoidata lapsiaan toisilla tai ole laiska. Mutta tuo 8-12h viikkotuntimäärä päiväkodissa onkin sitten paholaisesta seuraava juttu. Äiti vaan yrittää laiskana päästä helpolla eikä viitti itse edes lapsiaan hoitaa tai järkkää niille virikkeitä.

Joskus mietin et lukeeko ihmiset edes mitä ne itse suoltaa näppikseltään? Niin uskomatonta itsensä pussiin puhumista välillä :D

Porvoossako on 8-12 tunnin päivähoitovikkoja?

Ei. Kyllä kaikissa päiväkodeissa koko Suomessa on pakollinen vähintään 40 tunnin viikkotyöaika. Kellokortin kanssa katsotaan, ettei yksikään lapsi ota rokulia.

Vierailija kirjoitti:

fkfllf kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

dkkdkd kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

zkzkkz kirjoitti:

Mä oon tullut siihen lopputulokseen (mustavalkoisesti), että moni vanhempi ei vaan jaksa keksiä tekemistä isommalle lapselle. Vaikka se on tosi yksinkertaisia asioita mitä alle 5 veetkään tarvitsee. Puistoilua, perhekerhoja, kerhoja, tuttavaperheitä, uintia, vanhempien kanssa oleilua. Kotona voi piirtää, maalata, jumpata, jne. Moni asia on vain omasta viitsimisestä kiinni.

Eikä nyt takerruta siihen, että voi olla masennusta tai muita ongelmia. Ei niitä kuitenkaan kaikilla ole. Nykyään vaan on vallalla se käsitys, että päiväkoti olisi jotenkin erityisen hieno paikka, vaikka totuus on se, että näillä resursseilla ei välttämättä ole.

Ota huomioon että useilla osuu ne kuuluisat ruuhkavuodet tuohon kohti. Saatetaan samalla rakentaa vaikka taloa ja ammatillisesti pitäisi kehittää itseään yms yms.

Kyse ei ollutkaan siitä. Jos ollaan töissä, niin eikös silloin lapsetkin ole hoidossa? Eikä silloin olla vauvan kanssa kotona, josta tässä oli puhe. Vai onko vauva yksin kotona, kun rakennat taloa? :D On munkin lapset 3 ja 5v hoidossa, koska olen töissä!

Huomaa ettet oo ikinä rakennuttanut omakotitaloa. Sinne pitää valita kaikki mahdollinen maaleista ja lattiamatskuista laattoihin ja keittiöihin + kilpailuttaa kaikki. Soitella timpureille ja ties mille ja tarkastaa työnlaatu ja valvoa budjettia. Ps. Ei ole mun palkkatyö josta olen äitiyslomalla.

:D vaan itselles kun et tajuu.

Niin, että miten sä sitä taloa rakennat sen vauvankaan kanssa? Ja pakkoko se talo on rakentaa juuri silloin, kun on vauva kotona? Ja miten se edes tähän liittyy? :D

Vauvat nyt on ihan helppoja. Nukkuu vaunuissa kun käyn valitsemassa ja tilailemassa raksakaupoista laatat yms. Ei tarvitse mitään kerhoja ja kummempia virikkeitä. Roikkuu mukana kantoliinassa jokapaikassa. Vai kotonako pitäis maata kun on elämä elettävänä haloo. Laitanko kaiken seis siksi että on vauva? Vauvan kanssa nimenomaan pystyy hoitamaan paljon asioita kun se ei tarvitse keinuja ja liukumäkiä. Syli riittää.

Sä et kyllä nyt ymmärtänyt alkuperäisen viestini pointtia lainkaan, jossa oli kyse siitä, että isompikaan lapsi ei välttåmättä oman itsensä takia tarvitse hoitoa. Mun puolesta voit rakentaa taloa tai tehdä ihan mitä haluat äitiyslomalla. Jos luet alkuperäisen tekstin uusiksi, niin ehkä hokaat mistä oli kyse. Siitä, että lapselle ei kotihoito ole isompanakaan välttämättä huono juttu. Ei siitä kuka kerkee hoitaa kotona ja kuka ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo sosiaalinen 4-v jaksa eskariin asti kökkiä kotona äidin ja pikkusiskon kanssa, josta ei ole mitään seuraa ainakaan pariin vuoteen.

Ja äidistä on liian rankkaa käydä kerhoissa? Minulla nelivuotias viihtyi hyvin vauvan kanssa kotona, mutta toisaalta me vauvan nukkuessa joko luettiin kirjoja, askarreltiin, pelattiin pelejä tai leikittiin. Ja vauvan ollessa hereillä mentiin puistoon. Vauva oli kantoliinassa ensin, sit rintarepussa. Sit rattaissa. Käytiin kirjastot, museot jne.

Nelivuotiaalle löytyi myös leikkiseuraa, kun rohkeasti pyysin kavereita yhdessä alueen fb ryhmässä.

Et vain viitsinyt nähdä vaivaa. Ajattelit, et yhteiskunta hoitaa.

Mulla on kolme lasta, joten olen koettanut eri järjestelyjä. Ihan pieniä en ole hoitoon vienyt, mutta 3-4-vuotiaasta alkaen olen kokeillut eri kerhoja, harrastuksia, kahviloita ja nyt kuopusta hoitaessani myös päiväkotia. Ja täytyy sanoa, että päiväkodista mulla on paljon parempia kokemuksia kuin kerhosta. Laadukkaampaa toimintaa, ammattitaitoisempia aikuisia, rauhallisempi ja pienempi ryhmä.

Tuntimäärähän voi olla ihan sama kerhossa ja päiväkodissa.

No tämäpä. Huvittaa näissä keskusteluissa aina se, kun kerhossa 3x4h viikossa on täysin fine, eikä äiti ollenkaan silloin hoidata lapsiaan toisilla tai ole laiska. Mutta tuo 8-12h viikkotuntimäärä päiväkodissa onkin sitten paholaisesta seuraava juttu. Äiti vaan yrittää laiskana päästä helpolla eikä viitti itse edes lapsiaan hoitaa tai järkkää niille virikkeitä.

Joskus mietin et lukeeko ihmiset edes mitä ne itse suoltaa näppikseltään? Niin uskomatonta itsensä pussiin puhumista välillä :D

Porvoossako on 8-12 tunnin päivähoitovikkoja?

Eiköhän kun muuallakin Suomessa on.

dkkdndnndg kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse laitan kolmevuotiaan hoitoon 3 päivänä viikossa kun vauva syntyy, tai jatkaa siis siellä. Ihan vaan siksi että saan joskus nukkua ja olla rauhassa vauvan kanssa ilman että koko ajan pitää keksiä tekemistä taaperon kanssa. Ei minulla riittäisi edes mielikuvitus järjestää jotain leikki ja laulu sekä monipuolisia askartelutuokioita, saati että lähdettäisiin joka päivä moneksi tunniksi puistoon. Perussairauden takia joudun myös ravaamaan sairaalassa viikoittain, vauva nukkuu kantokopassa mukana mutta kolmevuotias.. blaah.

Kolmevuotias ei tarvitse monen tunnin puistosessiota. Piirtäminenkin on niin yksinkertaista, että annat paperia ja kynät. Annat muovailuvahat pöytään, ja kutsut joskus vieraita ja käytte puistossa. Tai sitten viestisi oli sarkasmia, niin uskomattomalta se kuulosti. Miksi tehdä lisää lapsia, jos voimat loppuu ihan tavalliseen arkeen?

Sinulla ei taida olla kolmevuotiasta? :,D joo.. ei se riitä että laittaa kynät pöytään ja antaa lapsen rauhassa piirtää samalla kun itse tekee jotain muuta. Ja kyllä, se tarvitsee monen tunnin ulkoilut ettei hypi seinille ja riehu sisällä. Ei voimat lopukkaan, kun saan levätä välillä kun se esikoinen on päiväkodissa :)

Meillä 5 vuotias jää päiväkotiin kahtena päivänä viikossa. Lapsella ollut muutenkin hankalaa alku. Pph:lle meni mielellään, mutta isoon ryhmään meni sopeutuminen toista vuotta. Nyt viime aikoina mennyt mielellään. Lapsi alottaisi tuolla eskarin ensi vuonna tuossa samassa paikassa ja suurin osa ryhmässä jatkaa tähän eskariin. Sais alkaa taas saman. Päiväkodin henkilökunta, neuvola ja minä (myöskin varhaiskasvatusta ym. opiskellut) kaikki täysin samaa mieltä (tämän) lapsen parhaaksi.

Vierailija kirjoitti:

dkkdndnndg kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse laitan kolmevuotiaan hoitoon 3 päivänä viikossa kun vauva syntyy, tai jatkaa siis siellä. Ihan vaan siksi että saan joskus nukkua ja olla rauhassa vauvan kanssa ilman että koko ajan pitää keksiä tekemistä taaperon kanssa. Ei minulla riittäisi edes mielikuvitus järjestää jotain leikki ja laulu sekä monipuolisia askartelutuokioita, saati että lähdettäisiin joka päivä moneksi tunniksi puistoon. Perussairauden takia joudun myös ravaamaan sairaalassa viikoittain, vauva nukkuu kantokopassa mukana mutta kolmevuotias.. blaah.

Kolmevuotias ei tarvitse monen tunnin puistosessiota. Piirtäminenkin on niin yksinkertaista, että annat paperia ja kynät. Annat muovailuvahat pöytään, ja kutsut joskus vieraita ja käytte puistossa. Tai sitten viestisi oli sarkasmia, niin uskomattomalta se kuulosti. Miksi tehdä lisää lapsia, jos voimat loppuu ihan tavalliseen arkeen?

Tuo ei ole varhaiskasvstusta. Paperia ja muovailuvahat pöytään, huoh.

Täällä kyllä sisälukutaito paranee kellonajan lipuessa kohti 11.

Vierailija kirjoitti:

Koska esikoinen on tottunut päiväkotiin ja kaipaa ystäviään sieltä kun on kotona. En minä häneltä aio niitä asioita riistää ja pakottaa olemaan kotona äidin ja vastasyntyneen siskon kanssa.

Kerro minulle millainen lapsi pitää pakottaa oleman äitinsä luona?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neuvolasta ja terveydenhuollosta tuli vahva kehotus laittaa lapsi päiväkotiin vaikka itse olisin kyllä voinut hoitaa kotona. Puhevika nääs.

Meille puheterapeutti taas sanoi, että päiväkodin hälyisä ympäristö on haitaksi puheen kehitykselle.

Meille taas sanoi puheterapeutti, että lapsen itsetunnolle olisi hyvä mennä hoitoon vasta kun puhe on selkiintynyt ymmärrettäväksi. Tunnen kuitenkin myös lapsia, joille puheterapeutti on suositellut päivähoitoa tukitoimena.

Puheen kehityksen ongelmien taustalla voi olla monia syitä, ja varmaan puheterapeutitkin kuuluvat eri koulukuntiin tässä asiassa.

Niin kuuluvat. Naapurin koululainen ei osaa puhua vieläkään. Eskarin käynyt vaan. Muuten aina ollut kotona (tynnyrissä).En tiiä käykö puheterapeutilla.

Siis onko tämän ketjun konsensus nyt se, että työssäkäyvien on ihan ok laittaa lapset hoitoon, mutta annas olla kun perheeseen syntyy uusi vauva niin yhtäkkiä se aiemmin hoidossa viihtynyt leikki-ikäinen saakin siitä hirveät traumat?

Jos halutaan valittaa omien veroeurojen käytöstä niin puhuttaisiin vaan reilusti asioiden oikeilla nimillä. Ei leikitä mitään "lapsen paras" -hurskastelua jos oikeasti kiinnostaa vain raha.

Vierailija kirjoitti:

dkkdndnndg kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse laitan kolmevuotiaan hoitoon 3 päivänä viikossa kun vauva syntyy, tai jatkaa siis siellä. Ihan vaan siksi että saan joskus nukkua ja olla rauhassa vauvan kanssa ilman että koko ajan pitää keksiä tekemistä taaperon kanssa. Ei minulla riittäisi edes mielikuvitus järjestää jotain leikki ja laulu sekä monipuolisia askartelutuokioita, saati että lähdettäisiin joka päivä moneksi tunniksi puistoon. Perussairauden takia joudun myös ravaamaan sairaalassa viikoittain, vauva nukkuu kantokopassa mukana mutta kolmevuotias.. blaah.

Kolmevuotias ei tarvitse monen tunnin puistosessiota. Piirtäminenkin on niin yksinkertaista, että annat paperia ja kynät. Annat muovailuvahat pöytään, ja kutsut joskus vieraita ja käytte puistossa. Tai sitten viestisi oli sarkasmia, niin uskomattomalta se kuulosti. Miksi tehdä lisää lapsia, jos voimat loppuu ihan tavalliseen arkeen?

Sinulla ei taida olla kolmevuotiasta? :,D joo.. ei se riitä että laittaa kynät pöytään ja antaa lapsen rauhassa piirtää samalla kun itse tekee jotain muuta. Ja kyllä, se tarvitsee monen tunnin ulkoilut ettei hypi seinille ja riehu sisällä. Ei voimat lopukkaan, kun saan levätä välillä kun se esikoinen on päiväkodissa :)

Minulla on 3-vuotias (pian 4) ja 5-vuotias. Olen lisäksi päiväkodissa töissä yli 3-vuotiaiden ryhmässä. Sanoinko jossain kohtaa, että jätän lapsen siihen tarvikkeineen? Vauva voi istua sylissä mukana, sitterissä vieressä jne, kun istut pöydässä isomman lapsen kanssa. Olin omieni kanssa kotona 3 ja 4 vuotiaaksi, ja ei kyllä koskaan ollu lapsilla tekemisen puutetta. Ovat monessa asiassa ikätasoaan edellä, koska panostin heihin... eikä se panostus ole mitään tähtitiedettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo sosiaalinen 4-v jaksa eskariin asti kökkiä kotona äidin ja pikkusiskon kanssa, josta ei ole mitään seuraa ainakaan pariin vuoteen.

Ja äidistä on liian rankkaa käydä kerhoissa? Minulla nelivuotias viihtyi hyvin vauvan kanssa kotona, mutta toisaalta me vauvan nukkuessa joko luettiin kirjoja, askarreltiin, pelattiin pelejä tai leikittiin. Ja vauvan ollessa hereillä mentiin puistoon. Vauva oli kantoliinassa ensin, sit rintarepussa. Sit rattaissa. Käytiin kirjastot, museot jne.

Nelivuotiaalle löytyi myös leikkiseuraa, kun rohkeasti pyysin kavereita yhdessä alueen fb ryhmässä.

Et vain viitsinyt nähdä vaivaa. Ajattelit, et yhteiskunta hoitaa.

Mulla on kolme lasta, joten olen koettanut eri järjestelyjä. Ihan pieniä en ole hoitoon vienyt, mutta 3-4-vuotiaasta alkaen olen kokeillut eri kerhoja, harrastuksia, kahviloita ja nyt kuopusta hoitaessani myös päiväkotia. Ja täytyy sanoa, että päiväkodista mulla on paljon parempia kokemuksia kuin kerhosta. Laadukkaampaa toimintaa, ammattitaitoisempia aikuisia, rauhallisempi ja pienempi ryhmä.

Tuntimäärähän voi olla ihan sama kerhossa ja päiväkodissa.

No tämäpä. Huvittaa näissä keskusteluissa aina se, kun kerhossa 3x4h viikossa on täysin fine, eikä äiti ollenkaan silloin hoidata lapsiaan toisilla tai ole laiska. Mutta tuo 8-12h viikkotuntimäärä päiväkodissa onkin sitten paholaisesta seuraava juttu. Äiti vaan yrittää laiskana päästä helpolla eikä viitti itse edes lapsiaan hoitaa tai järkkää niille virikkeitä.

Joskus mietin et lukeeko ihmiset edes mitä ne itse suoltaa näppikseltään? Niin uskomatonta itsensä pussiin puhumista välillä :D

Porvoossako on 8-12 tunnin päivähoitovikkoja?

Ihan missäpäin suomea vaan jos vanhemmat määrittelevät sen hoitoviikon pituudeksi. Sen saa ihan itse päättää, jos et tiennyt.

dkdnnf kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

dkkdndnndg kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse laitan kolmevuotiaan hoitoon 3 päivänä viikossa kun vauva syntyy, tai jatkaa siis siellä. Ihan vaan siksi että saan joskus nukkua ja olla rauhassa vauvan kanssa ilman että koko ajan pitää keksiä tekemistä taaperon kanssa. Ei minulla riittäisi edes mielikuvitus järjestää jotain leikki ja laulu sekä monipuolisia askartelutuokioita, saati että lähdettäisiin joka päivä moneksi tunniksi puistoon. Perussairauden takia joudun myös ravaamaan sairaalassa viikoittain, vauva nukkuu kantokopassa mukana mutta kolmevuotias.. blaah.

Kolmevuotias ei tarvitse monen tunnin puistosessiota. Piirtäminenkin on niin yksinkertaista, että annat paperia ja kynät. Annat muovailuvahat pöytään, ja kutsut joskus vieraita ja käytte puistossa. Tai sitten viestisi oli sarkasmia, niin uskomattomalta se kuulosti. Miksi tehdä lisää lapsia, jos voimat loppuu ihan tavalliseen arkeen?

Sinulla ei taida olla kolmevuotiasta? :,D joo.. ei se riitä että laittaa kynät pöytään ja antaa lapsen rauhassa piirtää samalla kun itse tekee jotain muuta. Ja kyllä, se tarvitsee monen tunnin ulkoilut ettei hypi seinille ja riehu sisällä. Ei voimat lopukkaan, kun saan levätä välillä kun se esikoinen on päiväkodissa :)

Minulla on 3-vuotias (pian 4) ja 5-vuotias. Olen lisäksi päiväkodissa töissä yli 3-vuotiaiden ryhmässä. Sanoinko jossain kohtaa, että jätän lapsen siihen tarvikkeineen? Vauva voi istua sylissä mukana, sitterissä vieressä jne, kun istut pöydässä isomman lapsen kanssa. Olin omieni kanssa kotona 3 ja 4 vuotiaaksi, ja ei kyllä koskaan ollu lapsilla tekemisen puutetta. Ovat monessa asiassa ikätasoaan edellä, koska panostin heihin... eikä se panostus ole mitään tähtitiedettä.

No sinä voit elää niin, minä toimin eritavalla niinkuin jo ensimmäisessä viestissäni selitin.

Vierailija kirjoitti:

No esikoista en olisi vienyt kun vauva syntyi (ikäero 2v 8kk), mutta aloitti sitten kerhon kun täytti 3v. Se oli 3 pvä/vko 3h kerrallaan ja oli hyvä vaihtoehto. Sosiaalistuminen, ryhmässäolemisen taito ym on kuitenkin tosi tärkeitä nykyään ,joten jossain vertaisryhmässä voisi olla hyvä jokaisen lapsen käydä ilman äippää kun se 3-4 vuotta tulee mittariin.

Nyt keskimmäinen olisi 4v kun vauva syntyy, ja ollut päiväkodissa 2-vuotiaasta. Hän rakastaa päiväkotia ja sen puuhia, kavereitaan siellä ja tuttuja hoitajia. Olisi aika julmaa ottaa hänet sieltä pois ja sit pitäisi kökkiä kotona äidin kanssa ja elää vauvan tarpeiden pitkälti määrittäessä päivärytmiä. Joten ajattelisin että saa jatkaa tutussa ryhmässä vaikka jään vauvan kanssa kotiin.

Itse olen lastenhoitaja ja nähnyt toki senkin puolen kun 1v raijataan päiväkotiin kun vauva syntyy. Eihän se yleensä mikään ihanneratkaisu ole. Toisaalta jos se äiti on kotona kovin väsynyt, niin pakko kai se on valita sitten kahdesta vaihtoehdosta vähemmän huono.

Liian pienistä ikäeroista on nyt onneksi vähän alettu puhumaan julkisuudessakin vaikka arka aihe onkin. Ei oikeasti ole kovin luonnollista tehdä lapsia 1-2 vuoden välein, etenkään meidän yhteiskuntaan jossa mallina on että äiti hoitaa lapset yksin ilman yhteisön tukea. Ne pienet ikäerot on äidille usein liian rankkoja ja tuloksena on sitten tilanne että vaippaikäinen viedään päiväkotiin toisen vaippaikäisen tieltä pois. Monissa päiväkodeissa ollaan aika kusi sukassa kun alle 3-vuotiaita tulee ovista ja ikkunoista ja sen ikäiset on oikeasti vielä aika raskaita hoidettavia (vaikka söpöjä ovatkin).

Miten tämä eroaa siitä, että äiti menisikin töihin, kun taapero on sen 1-2-vuotta.

Siihenhän yhteiskunnassa painostetaan, ettei äidit makaa kotona 3 vuotta. Ihmettelen miten päiväkodissa voidaan olla kusessa niiden taaperoiden kanssa, kun syntyvyys on nyt ennätyksellisen alhaalla. Ihanteellisessa tilanteessa niitä reilu 1 vuotiaita pitäisi olla paljon enemmän sinne päiväkotiin tulossa.

2 lasta pienellä ikäerolla on monelle liian rankkaa se on totta.