Miksi joku laittaa vanhemman lapsensa päiväkotiin jos on itse kotona nuoremman kanssa

Mä olen myös se paha äiti, jonka vanhempi lapsi käy päivähoidossa. Esikoinen meni perhepäivähoitoon (yksityinen, jolla on ollut koko ajan kolmen lapsen ryhmä) 1,5-vuotiaana, kun palasin itse töihin. Ihan täysillä tunneilla hän ei ole koskaan ollut, kun meillä molemmilla vanhemmilla on joustavat työajat ja mahdollisuus etätyöhön.

Kuopus syntyi, kun esikoinen oli 2,5v. Kesä oltiin käytännössä katsoen kotona koko porukalla, kun mies piti isyysvapaan ja kesäloman. Nyt lapsi on puolikkaana tutussa hoitopaikassaan. Miksi näin?

Sen verran on oma lehmä ojassa, etten halua luopua hyväksi todetusta hoitopaikasta. Jos esikoinen jää nyt pois, paikkaa ei voi jemmata, ja nyt näyttää siltä, että myös kuopus pääsee samaan ryhmään hoitoon sitten aikanaan. Mieluummin pidän lapset tuollaisessa pienessä ryhmässä, ei ole isojen päikkyjen loputonta hälinää, ja tautipainekin on pieni, esikoinen on sairastanut todella vähän verrattuna keneen tahansa tuttuun lapseen. Ja tosiaan haluan saada molemmat lapset samaan hoitopaikkaan sitten aikanaan, tulee nuoremmallekin pehmeä lasku. Bonuksena pidän myös kotona valmistettua ruokaa vs. suurtalouskeittiöiden halvaksi kilpailutetut sapuskat. Ei ole ainakaan brassibroileria lautasella.

Mitä itkeskelyyn tulee, meillä esikoisen hoito alkoi hyvin kivuttomasti. Parina päivänä oli surkeaa, sen jälkeen on iloisena mennyt ja iloisena lähtenyt kotiin. Ehkä on sitten mukautuvainen lapsi, mene ja tiedä, tai sitten vaan yksinkertaisesti viihtyy.

Ja nyt saa sitten kivittää, mutta myös minä kuulun niihin, joilla on ongelmia jaksamisen kanssa. Itse asiassa esikoisen osapäivähoitoa jopa suositeltiin omalta hoitotaholtani. Ja nyt kun joku kysyy, että miksi tällainen laiska p*ska on ikinä lapsia tehnytkään, niin joskus voi käydä niinkin, että elämä yllättää. Lapset ovat rakkainta maailmassa, mutta olemattomien tukiverkkojen takia on joskus vaan turvauduttava ostopalveluihin. Joskus mietin, että ovatko nämä paheksujat niitä, joilla on ne mummit ja kummit edes joten kuten saatavilla? Meillä ei ole, joten apua lasten kanssa ei arjessa juurikaan saa. Siksi koen oman järjissä pysymiseni kannalta tärkeänä, että joinakin päivinä voin vähän vetää henkeä ja keskittyä vain vauvaan. Sitten jaksaa taas paremmin järkätä esikoisellekin puuhaa, varmasti se helpottuu kun vauva kasvaa ja alkaa ehkä rytmiäkin löytyä paremmin. Nyt oikeasti harmittaa, kun joutuu niin usein torppaamaan esikoisen ehdotukset, koska vauva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

dkdknn kirjoitti:

Ja jostain syystä päiväkodin superäitylitädit hoitaa kaikilla kahdella kädellään 12 pientä tuosta noin vaan. Ainakin palstalaisten mielestä.

t: Lastenhoitaja ja äiti

Tuli niin mieleen... Läheinen pisti vanhemman lapsen päikkyyn ollessaan toisen kanssa kotona, koska kahden kanssa raskasta.

Sitten arvostelee päiväkodin työntekijöitä, että miten niin muka on haastavaa pärjätä yksinään kymmenen lapsen kanssa 👍

Hänen mukaansa pitäisi järjestää mm. 1-2v. taaperoille pihalla ohjattua leikkiä ja liikuntaa, niin helposti pysyy pakka kasassa 😂😂😂😂[/

Tää on just näin🤨Mitään siellä päiväkodissa ei oikeastaan pysty oikeasti järjestämään, kun kyseessä on 1-3 vuotiaat. Vaipanvaihtoa”, pissavahinkoja ym. Arkisten sotkujen siivoamista ja mukulat pyörii jaloissa. Just saa pysymään me hengissä hoitopäivän ajan..., sitten joku äiti sanoo miten raskasta on kahden pienen kanssa kotona,

Ai ettö vi...ttaa välillä!!!

T. yx-lastenhoitaja, pienten puolella

Vaihda toki alaa, teet palveluksen sekä itsellesi että muille samalla. Ei tarvitse kollegoiden, vanhempien eikä lapsien katsoa enää sinun kyllästynyttä virnuilevaa naamaasi, kun niin vi....ttaa :)

Kollegat ovat yhtä kyllästyneitä kuin minäkin ja kaikki mättää... Tule itse päiväkodin ihanaan varhaiskasvatusmaailmaan niin näät hymysi hyytyvän aika pian... Ihan tappo-ala vaatimuksineen😫

En ole se kenelle vastasit, mutta olen ollut päiväkodissa töissä. Enkä pitänyt päiväkotia mitenkään kiireisenä paikkana työskennellä. Mutta siitä saan kiittää meidän loistavaa työyhteisöä ja vanhoja hoitoalan rautaisia kollegoja. Kun kaikki puhallettiin yhteen ja tehtiin työt suunnitelmallisesti niin, että aina yksi oli se joka oli vapaana. Tämä vapaana oleva hoiti ne muuttuneet tilanteet. Lapset, vanhemmat ja hoitajat olivat tyytyväisiä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapset ovat 2 vuoden ikäerolla ja esikoinen oli kotihoidossa ennen vauvan syntymää ja sen jälkeen. Arki oli haastavaa vauvan ja uhmaikäisen kanssa, mutta siitä selvittiin. Hankalammaksi olisin kokenut sen kuljettamisen edestakaisin. Esikoinen meni 3-vuotiaana kerhoon ja molemmat menivät 2- ja 4-vuotiaina päiväkotiin. Jos saisimme vielä kolmannen lapsen, esikoinen olisi tällöin joka tapauksessa eskarissa, ja pitäisin kyllä 4-vuotiaankin ainakin muutamana päivänä eskarin ajan päikyssä. Olisi haastavaa kuljetella toista eskariin ja toista kerhoon eri paikkoihin ja eri aikoihin. 4-vuotias tarvitsee jo enemmän kavereita ja toimintaa. Aikanaan en kokenut, että 2-vuotias olisi tarvinnut mitään ihmeellisiä virikkeitä, sen ikäiselle riittää mielestäni ulkoilu ja kotoa löytyvät kirjat, pelit, lelut ja askartelut, mitä siinä perustyytyväisen vauvan kanssa pystyi järjestämään

Peesi tälle. Meillä oli isommat lapset tasan 2 vuoden ikäerolla, eikä siinä olisi ollut mitään järkeä viedä esikoista hoitoon, kun oli ollut kotona koko elämänsä. Vauvan päiväunilla ulkoiltiin, muuten vaan leikittiin ja luettiin ja oltiin.

Nuorin syntyi, kun isommat olivat 6 ja 4. Ja kyllä todellakin vein sen 4-vuotiaan hoitoon samaan loistavaan hoitopaikkaan, missä esikoinen kävi eskaria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis onko tämän ketjun konsensus nyt se, että työssäkäyvien on ihan ok laittaa lapset hoitoon, mutta annas olla kun perheeseen syntyy uusi vauva niin yhtäkkiä se aiemmin hoidossa viihtynyt leikki-ikäinen saakin siitä hirveät traumat?

Jos halutaan valittaa omien veroeurojen käytöstä niin puhuttaisiin vaan reilusti asioiden oikeilla nimillä. Ei leikitä mitään "lapsen paras" -hurskastelua jos oikeasti kiinnostaa vain raha.

Tämä myös ihmetyttää..on ok laittaa lapsi tarhaan vaikka 2-vuotiaana, koska työ, asuntolaina, talonrakennus. Ja ihan hyvin se pärjää..mutta jos äiti on kotona, niin lapsi traumatisoituu.

Meillä 5-vuotias päiväkodissa muutamana päivänä viikossa, ja kyllä ne kotipäivät ovat joskus yhtä kavereiden kaipaamista. Naapuruston lapset tulevat kotiin vasta päiväkotipäivän jälkeen, kerhoissa ja leikkipaikoilla on selvästi pienempiä lapsia. Ja ihan kaikenlaista osataan tuon lapsen kanssa tehdä, ei tarvitse jeesustella jostain muovailuvahoista.

Senkin olen huomannut, että nämä tämäntyyppiset keskustelut näkyvät joskus joidenkin äitien puheissa. Kuvitellaan että päiväkoti on lähtökohtaisesti huono paikka, ja ihan samanlainen 2-vuotiaalle ja 5-vuotiaalle. Kerho on automaattisesti jotenkin hyvä ratkaisu.

Naapurissa eräs pitkään kotona ollut äiti on selvästi lukenut näitä keskusteluja. Jos he ovat iltapäivällä lepäilemässä, niin se on tärkeää ja hyvää lepäilyä, lasten pitää levätä ja olla rauhassa joskus. Mutta päiväkodista kun tuli joskus puhe, niin siellähän se päiväkodin lepohetki on "lasten makuuttamista".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä enja henkilökohtaisesti ymmärrä miksi vanhemmat eivät käytä seurakunnankerhoja/leikkipuistotoimintaa ja mitä kaikkea näitä nyt on. Näissä lähes aina pienemmätei ryhmäkoot kuin päiväkodeissa. Oma 5v jäi kotiin vauvan synnyttyä ja alkoi käymään seurakunnan kerhoa. Paljon laadukkaampaa ja lapselle stressattomampaa kuin päiväkodit.

Ja olen itse lto!

Ja jos viedään keskustelua pudemmälle niin oletko oikea lto vai ”vain varhaiskasvatuksen sosionomi”?

Kohta muhii seuraava ongelma, kun pitäis saada talo täyteen niitä kasvatustieteilijöitä yliopistosta...

Kaikilla open lyhennetty työaika niin Anteille ja Perteille on tätejä saatavilla yhä vähemmän.

Yksi super-lastenhoitaja hoitaa vaikka koko päiväkodin, kun maisterit palaveeraa😂

Ne suunnittelee, mutta mitään ei ehdi tehdä kun pitää suunnitella silloin kun pitäis tehdä...

Ihan kuin hölmöläistarinoita🧐

Olen ihan "oikea" lto, vaikka mielestäni tämä sosionomien alentaminen on aivan naurettavaa. Anteeksi vain mutta kun te vanhemmat ja päättäjät luulette päivähoidon olevan jotain aivan uskomattoman hienoa. Ei se ole. Ei se voi olla. Lapsia on aivan valtavasti ja heistä 70% ei jaksa keskittyä 10min pidempään. Hienot suunnitelmat ja palaverit menee ihan hukkaan kun kohderyhmän henkinen kypsyys on tasoa lapsi (niinkuin pitääkin).

Olen siis kollegasi ja virittelen vain keskustelua asiasta. Olen kanssasi aivan samaa mieltä😉

Päiväkodit alkavat olla kuin hölmöläistaloja!

Oman tytön päiväkodissa on nyt otettu käyttöön tämä uuden lain vaatima "2 opea ja 1 hoitaja ryhmässä" -malli. Meinasin revetä nauruun, kun kuulin että toinen ope on ryhmän lastenhoitaja. Ja siis hyvä hoitaja onkin, mutta onko ryhmän toiminta nyt jotenkin laadukkaampaa, kun hän ei enää ole lastenhoitaja vaan hänestä on leivottu yhdessä kesässä (epäpätevä) lto? 😂

Opettajia ei tule riittämään, joten tässä taas yksi ommel lisää siihen valtavaan hölmöläistenpeittoon, jota varhaiskasvatukseksi kutsutaan.

t. lastenhoitaja ja äiti

Meillä vanhemmat lapset oli päiväkodissa. Oppii ryhmässä toimimisen ja eskariin apua. Ohjatut toiminnat.

Jokaisella on omat syynsä. Muistan miten rankkaa itsellä oli silloin aikoinaan useamman lapsen koti-äitinä.  En toivoisi samaa muille äideille vaan minusta on tosi tärkeää koko perheen ja varsinkin äidin jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta että on apua saatavilla.

Monet äidit ovat hyvin yksinäisiä, sekä avioliitoissaan että muuten. Muistakaa että te ette voi tietää kaikkea muiden ihmisten taustoista ja faktoista.

"Kyllä minullakin on ollut rankkaa" tai "Kyllä ennekin pärjättiin" tms eivät ole päteviä argumentteja vaan aivottomia ja sydämettömiä idiotismeja.

Lisää empatiaa kehään, hei!

Eskari on aivan lasten leikkiä, ja sen kyllä osaa jokainen normaalijärjellä varustettu lapsi. Ellei ole adhd:ta tai muita oikeasti asiaan vaikuttavia persoonallisuuspiirteitä.

Eskariin "treenaamisen" vuoksi siis en ainakaan itse veisi, pelkästään. Lapsi kyllä osaa siellä koulussa olla aikanaan ihan ilman sitä treenaamistakin. Sitä vartenhan se eskari on, treenaamista koulua varten. Vielä muutama vuosi sitten moni ei edes käynyt eskaria.

Mutta jos lapsella on kielellisiä vaikeuksia, sosiaalisia vaikeuksia tai hän on tavannut liian vähän muita lapsia niin ehdottomasti päivähoito on hyvä paikka harjoitella niitä. :) Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki 4-5 vuotiaatkaan sitä ehdottomasti tarvitsisi.