Typerin tapa miten olet telonut itseäsi

Mulla on mysteeri. Olin about 10 ja isä laittoi mut ja pikkuveljen nukkumaan olkkarin lattialle kun hänen känninen veljensä ja sen morsmaikku oli tullut meille tappelemaan. Isä laittoi ne meidän huoneeseen nukkumaan. Talo oli vielä keskeneräinen eikä kaikki huoneet valmiit. Muistan että nukuin keinutuolin vieressä, enkä edes kovin lähellä ja veli toisella puolen. Ja herään silmä mustana. En ollut yöllä edes herännyt, joten jäi epäselväksi että mäjäyttikö veli vai keinutuoli.

Olin keuhkokuumeessa sairaalassa ja liikkumiseni oli huonoa ja kiellettykin ilman hoitajaa. Päätin silti olla pyytämättä apua ja lähteä kovassa kuumeessa vessaan kun vatsassa kiersi. Jotenkin kompastuin tippatelineeseen, löin pääni vessan oveen, huusin ja ripuloin säikähdyksestä. Naapuri sit heräs ja paino soittokelloa...

Olen sellainen jokapaikan sählä etten edes tiedä mikä typerin. Päälaella arpi ja sääriluussa kolo jne...

Luulisi, että 194-senttisenä olisi jo oppinut, että maailmassa on myös 190 cm korkeita oviaukkoja, mutta ei.

Pahimpia mieleenmuistuvia tapauksia ovat mm.:

Aikoinaan töissä piti hoitaa Unix-palvelimien varmuuskopionauhojen vaihto. Nauhoja säilytettiin aateekoo-huoneen vieressä olevassa paloturvahuonessa, jossa oli paksu metalliovi ja tietysti normaalia matalampi oviaukko. Jonkun kerran tuli vissiin oltua ajatuksissa ja olin harppomassa pää pystyssä nauha kädessä varastoon - KOPS - nauha lentää kädestä ja rysähdän polvilleni painamaan päälakea molemmin käsin. No, ei mennyt päänahka rullalle ja jonkun 10 minuutin kuluttua pääsin keräilemään itseni ylös lattialta - mukava päänsärky loppupäiväksi.

Teineinnä oltiin joskus armeijan vartoimattomalla ampumaradalla ja sitä bunkkeria, josta maalitauluja ohjataan piti tietysti päästä tutkimaan. Avoimessa oviaukossa oli kuitenkin lätäkkö - ja ihan kuin se 190 cm oviaukko ei olisi riittänyt, niin koitin vielä loikata ovesta sisään. Jotenkin taas selvittiin pelkällä 10 minuutin itsensäkeräilyllä ja päänsäryllä.

Nykyään ottaa pattiin (myös kirjaimellisesti) se, etten millään tunnu muistavan, että kellarin verkkovaraston oviaukko on vain 190cm - siihen metalliseen karmiin pitää vähintään jokatoisella kertaa lyödä päälakensa.

Yksi eeppinen seivaus muistuu mieleen - joskus ennen suurta remonttia keskustan Stokalla oli siinä vanhassa parkkihallissa aivan alimmalla tasolla sellainen matala sivuhalli, jonka ajorampissa varoitettiin 1.85m metrin korkeudesta. Kerran parkkeerasin sinne ja mielessäni ajattelin, että on hyvä, ettei ole mikään valtava katumaasturi vaan tavallinen henkilöauto - olin kerinnyt ottamaan jo muutaman reippaan askeleen, kun joku aivolohko kiinnitti huomitota lukuun 1.85 m - pysähdyin välittömästi ja vedin pääni hartioiden väliin - jos olisi ottanut vielä yhdenkin askeleen, niin olisin kajauttanut otsani vaudilla betoniseen kattopalkkiin.

No, kun päälakea tunnustelee, niin siinä on keskellä selvä kohouma - luulenpa, että vuosiensaatossa siihen on kasvanut tuplasti paksumpi luu ihan vain kaiken törmäilyn ansiosta.

Oli kesä ja matkustin junassa. Päätepysäkkiä edeltävän aseman kohdalla sain loistavan idean, että vaihdan toiseen vaunuun, keskemmälle junaa, eri junarunkoon. Nappasin käsilaukun ja hyppäsin asemalaiturille, juoksin vauhdilla ja kun loikkasin vaunuun sisään, kaaduin portaissa aivan rähmälleen. Laukku lensi kaaressa sisään, tavaroita levähti lattialle. Samalla huomasin että toinen korkokenkäni tippui jalasta. Sitä ei näkynyt laiturilla, joten se oli pudonnut raiteille. Tajusin, että pitäisi hypätä pois junasta ja odottaa seuraavaa, jos haluan saada kenkäni.

Sattui niin hirveästi, että päätin hylätä kenkäni. Sitten välähti, että perillä olisin yksikenkäinen. Minimekko, yksi korkokenkä ja yksi paljasjalka 😂

Siispä hyppäsin pois junasta. Nolona seisoin yksin laiturilla, kun juna lipui ohi. Polvet verillä ja yksi kenkä. Kun juna oli mennyt, niin sain poimittua toisen kenkäni raiteiden välistä.

Seuraava juna tuli 40 minuutin päästä.

Idea junavaunun vaihdon takana oli se, että olisin säästänyt aikaa joitakin kymmeniä sekunteja perillä kun olisin ollut keskemmällä junaa, naisen logiikkaa, joka ei mennyt nappiin tuolla kertaa 😂

Ei pysty lukemaan enää näitä, ottaa sydämestä..

Moni muukin näemmä sählää veisten kanssa - peukalon halkaisu uudella terävällä veitsellä vihanneksia pikkoessa ja leipäpalan leikkaaminen kämmentä vasten ovat ihan tuttuja - ja tikkejäkin on tarvittu.

Viimeisin oli kyllä aika ihmeellinen - pesin ruuanlaiton jälkeen todella terävää japanilaista kokkiveistä ja olin jo huuhtomassa sitä hanan alla. Pidin veistä kahvasta niin, että terä oli ylös päin - ja yhtäkkiä seurasin ikään kuin sivusta, kun painoin peukalon terän loppupäähän. Oli terävä juu - ei tuntunut itseasiassa miltään, mutta peukalo oli auki kärjestä ensimäinseen niveleen.

Mikähän idea tuossakin oli - ja mikä aivolohko päätti moisen typeryyden käytäntöönpanosta?

Suljin keittiön kaapin oven niin että pääni jäi väliin.

Että en ole aktiivisesti pyrkinyt semi-juopon  melkein-erakon  elämäntapaan vaan olen sählännyt ihmisten kanssa ja yrittänyt itsekin sellainen olla.

Rapakännissä kaatunut fillarilla

Vierailija kirjoitti:

Typerät kengät(jumalattomat platform-korot), tiet jäässä, kännissä ja yritys astella "ei kunnossapitoa talvisin" portaat alas.

Lopputulema - toinen nilkka hajalla, molemmat polvet auki, otsa auki ja aivotärähdys. Lääkäriin tietysti vasta maanantaina.

Kannattaa aina kännikommeluksissa odottaa ennen lääkärille menoa että promillet haihtuu. Sairausloma menee muuten omaan piikkiin.

Pukiessani farkkuja jalkaan. Ei ollut edes tiukat farkut, mutta hieman kevyesti horjahdin samalla ja otin sivuaskeleen joten reisiluun pää menikin oudosti vähän pois paikoiltaan lonkassa. Ei sattunut ja pystyin kävelemään, joskin se oli hieman hankalaa kun toinen jalka oli muutaman sentin pidempi. En viitsinyt mennä lääkäriin (oma lääkäri oli silloin toiskielinen ja hänellä oli keltaiset kynnet ja täysin ruskeat kynnenaluset) ja seuraavana päivänä onnistuin venytellen saamaan reisiluun takaisin paikoilleen. Tai niin ainakin luulin, nyt vuosia myöhemmin samalla alueella on alkanut olemaan ongelmia ja mietin ettei reisiluun varmaan normaalisti kuuluisi mennä niin helposti ja kevyesti sillä tavalla eri kohtaan. Tuntui typerältä ja toisaalta olen alkanut miettimään onko luustossani jotain synnynnäisesti vialla.

Ihastumalla väkivaltaiseen mieheen

Pyöräilin ihan selvinpäin kotiin ,olin hiukan aiemmin muuttanut ja meinasin polkea kotiristeyksen ohi. Jarrutin rajusti ja koetin kääntää pyörää sillä seurauksella että pyörä lähti luisumaan soralla ja lensin nurin. Oli nätti kesäilta ja miula mekko päällä.

Ranne murtui ja joutuivat myös kaivelemaan pikkukiviä pois ihon alta päivystyksessä.

Ostin Adidaksen läpsyttimet eli rantasandaalit koska Crocsit ovat rumat ja halusin kengät jotka vain sujautetaan jalkaan.

Lähdin sitten viemään siskontyttöä puistoon ja alamäessä pienen vauhti kiihtyi liikaa,lähdin tietysti juoksemaan perään ehtimättä ajatella että nyt ei ole mitkään juoksukengät jalassa!

No ystävällinen vastaan tuleva koiranulkoiluttaja pysäytti tytön mutta minua ei ikävä kyllä pysäyttänyt kukaan,kenkä lensi jalasta ja akka kieri mäen alas mekko korvissa.

Menin yöllä vessaan ja syystä tai toisesta pyörryin sinne päästyäni, naama kolahti pesukoneeseen ja nenä murtui, otsassa oli tikit vaativa vekki, oli helvetin kiva päivystyksessä selittää mitä oli tapahtunut ja vakuutella, että mieheni ei hakkaa mua.

Olin koiraa ulkoiluttamassa. Toinen koira haukkui puutarhastaan meitä. Omani kiihtyi haukkuessaan niin, että kuonon heiluessa hammas osui reiteeni. Kamala reikä ja mustelma tuli. Satuin olemaan tiellä. Sitten haukuin jo minäkin.

Ei yhtään murtunutta luuta, vielä kirjoitti:

Hauska ketju!

Ajoin pyörää ja oli pakkanen. Vinkka pääsi oikean käden ranteeseen kintaan ja hihan välistä, joten korjasin hihaa vasemmalla kädelllä. Tanko lipsahti ja meikä lopsahti kenttään. Ei muistaakseni kuhmua kummempaa.

Kasvisten leikkurilla mandoloin kolmasosan  pikkurillin päästä salaattiin. Palkeenkieli ei meinannut parantua millään.

Kuukausi sitten vedin savupeltiä auki niin reippaasti, että saunajakkara allani keikahti. Minä myös ja iskin vielä takaraivoni keinutuolin jalkaan. Viitisen minuuttia piti puhallella sikiöasennossa lattialla. Pitkä kuhmu päähän ja oikeassa kankussa komea mustelma.

Polvilumpiot ja nilkat muljahdelleet teini-ikäisenä mm uidessa, lasketellessa ja portaissa. Niistä ei myöhemmin ole ollut mitään vaivaa.

Muistithan mainita että tässä salaatissa on sitten sattuma?

Luin ketjua viikonloppuna ja ihmettelin että miten muka voi kompuroida leveisiin lahkeisiin, kengännauhoihin tai koiraan/ koirannaruun. Ilmeisesti joku karman laki iski, nämä kaikki kun on nimittäin tapahtunut itselle tämän viikon aikana...

Lyömällä vasaralla sormeen.