Lue keskustelun säännöt.
Yliopistossa opiskellaan englanniksi :(
16.08.2018 |
Lapseni aloitti tänään yliopiston (1. vuosikurssin sisäänajojakso). Siellä tutustumisleikit ym. oli kaikki englanniksi ja opettaja oli sanonut, että parasta tottua siihen, että lähes kaikki on englanniksi.
Jotenkin surulliselta kuulostaa, että maailmassa ei ole enää mahdollista opiskella varsinaisesti suomeksi, meidän omalla äidinkielellä. Ilmeisesti luennotkin on englanniksi, mikä vie todella paljon sisällöstä pois, kun pitää keskittyä kieleen.
Eikö mikään yliopistolaki sano, että Suomessa yliopistossa pitäisi pystyä opiskelemaan suomeksi? Lähtekööt ulkomaille opiskelemaan ne jotka haluaa opiskella englanniksi, mutta kyllä kotimaahan jäävien pitäisi pystyä opiskelemaan omalla äidinkielellä. :(
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä ajassa kun se tutkimustieto saadaan käännettyä ja painettua suomeksi, se on jo vanhaa tietoa. Tällaiseen ei tietenkään voida tieteen kohdalla ryhtyä joten yliopistossa iso osa opinnoista on englanniksi.
Tutkimustiedon osalto noin on ollut aina, mutta kyllä silti ennen osattiin luennoida suomeksi. Mikähän isänmaaton avuttomuus nykyopettajiin on iskenut?
Ei ole kyse isänmaallisuudesta, vaan käytännöllisyydestä. Opiskelijan näkökulmasta on todella rasittavaa käyttää kahta kieltä yhtä aikaa: kuunnella suomenkielistä luentoa ja
lukea materiaaleja englanniksi. Mieluummin koko kurssi yhdellä kielellä, joko suomi tai englanti. On helpompaa ajatella opeteltavaa asiaa vain yhdellä kielellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi opettaja on ilmeisesti hieman vouhka. Minulla oli kyllä kurssikirjoja englanniksi, mutta kaikki luennot ja muu oli suomeksi.
Mikä on vouhka? Joku murresana?
Ei aavistustakaan onko se täkäläistä murretta, sanan kyllä tuntevat kaikki. Googlaamalla olisit jo saanut vastauksesi. Kannattaako ruveta palstalla kyselemään, kun en tiedä palaanko ketjuun?
Pointti oli kertoa sinulle, että kaikki eivät ymmärrä ko. sanaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi nyyh. Meillä oli tenttikirjoja saksaksi, sanoin proffalle että en osaa saksaa niin tämä totesi kuivasti että ”tämä on yliopisto”. Enpä muista montaa tenttikirjaa suomeksi olleenkaan.
Ei yliopistossa enää voida ottaa huomioon mikä on kenenkin piltin tunnekieli.
Melkoinen idiootti olet. Muutahan muualle täältä haisemasta, kun suomalainen sivistys ei tuon enempää kunniaa mielestäsi ansaitse. Sinulta pitäisi hakata naama, ja tekisinkin sen jos joskus kuulleni noin erehdyt puhumaan.
T. Elämäm_koulu ;)
Mielestäni tämä on oikeasti hieman huolestuttava/ongelmallinen aihe. Esim. Tsadin Yo. Ymmärrän täysin taloudelliset ja/tieteelliset perusteet ( julkaisuun liittyvät etc.. ), mutta kokonaan Enkuiksi esim. maisterin tutkinto?
Olen muutenkin hieman hämmentynyt tästä englannin kielen käytön yleistymisestä arjessa ja yleisestä ylivallasta.
Toki sujuu, kuten pari muutakin, mutta mielestäni asia ei ole aivan yksinkertainen. En ole Rajat Kiinni-osastoa. Esim. kääntäjät, joita suuresti ihailen... onko näin pienellä kieliryhmällä varaa menettää esim. uniikki kirjastojärjestelmä ja kotimainen kulttuurintutkimus? Parantaako asiaa/tasoa/laatua toinen kieli/kansainvälisyys itseisarvona?
Kaikki viralliset tutkimukset alakoulusta Yohon saakka kertovat aika karuja faktoja esim. perustaidoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on onneksi kaikki suomeksi :) tai en toki maisterivaiheesta vielä tiedä, mutta kandivaiheen sai suoritettua 100 % suomeksi. Tulen valmistumaan yliopistosta selkeään ammattiin, jossa ei englantia tarvitse.
Voisitko kertoa mikä ala on kyseessä, kiitos. Itsekin tulen varmaan olemaan vähän vaikeuksissa enkun kanssa ja miettisin mieluusti sellaisia aloja joissa paremmin pärjäisin. Muutenkin uskon , että itsellekin on tärkeää lukea myös suomenkielistä oppimateriaalia, koska saan varmaan siitä enemmän irti. Tietysti on hienoa, että ollaan kansainvälisiä, mutta itse olen muutenkin aika "perinteitä vaaliva" ja ehkä vanhanaikainenkin, joten haluaisin kyllä opiskella suomeksikin.
En ole tuo, jolta kysyit, mutta veikkaan farmasiaa. Siinä ei ole paljoa enkuksi ja valmistuu selkeään ammattiin.
Noin muuten vähän hassu ketju, globaalissa maailmassa nyt vaan opiskellaan monilla kielillä ihan kaikkialla (poislukien englanninkieliset maat, joissa se tiede yleensä tehdäänkin). Miksi juuri suomalainen yliopisto olisi tästä poikkeus?
Juttelin muuten eläkkeelle jäävän pomon kanssa ja hän kertoi, että nuoruutensa lääkisopinnoissa useimmat kirjat olivat olleet saksaksi! Itse vähän yllätyin tästä, mutta näin ne ajat ja valtakielet muuttuu.
Juttelikon isäni kanssa : ) Yhtä kaikki. On jännää ajatella, kuinka nopeasti loppuviimein englanti on noussut Suomesa(kin) tieteen ykköskieleksi. (Semminkin kuin voimme puhua vain tieteestä yhtenä). Ja esimerkiksi saksa osuus on vähentynyt radikaalisti. Hieman ohi aiheen, niin on jännä ajatella, että vaikuttaako esimerkiksi Britannian brexit jotenkin siihen, mitä kieliä tulevaisuudessa halutaan käyttää enemmän EU -alueella. Tai isommitta salaliittoteorioita nyt esittämättä, niin vaikka Putinin toimet tai se millaisia liikkeitä viime vuosikymmeninä merkittävästi vahvistuneet kiina ja Japani haluavat tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni aloitti tänään yliopiston (1. vuosikurssin sisäänajojakso). Siellä tutustumisleikit ym. oli kaikki englanniksi ja opettaja oli sanonut, että parasta tottua siihen, että lähes kaikki on englanniksi.
Jotenkin surulliselta kuulostaa, että maailmassa ei ole enää mahdollista opiskella varsinaisesti suomeksi, meidän omalla äidinkielellä. Ilmeisesti luennotkin on englanniksi, mikä vie todella paljon sisällöstä pois, kun pitää keskittyä kieleen.
Eikö mikään yliopistolaki sano, että Suomessa yliopistossa pitäisi pystyä opiskelemaan suomeksi? Lähtekööt ulkomaille opiskelemaan ne jotka haluaa opiskella englanniksi, mutta kyllä kotimaahan jäävien pitäisi pystyä opiskelemaan omalla äidinkielellä. :(Kandintutkintoja ei taida edes voida opiskella englanniksi, estää suomea tai ruotsia osaamattomilta tehokkaasti pääsyn yliopistoon opiskelemaan, ainoa mahdollisuus amk tai maisteriohjelmat.
No sitten ei varmaan kannata opiskella Suomessa. Tai opettelee sen kielen.
Kyllä tutkijatkin tarvitsevat enkkua. Se on globalisaation kieli ja tätä päivää. Yliopisto tason opiskelijan on osattava englantia, että hän pärjää opinnoissa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni aloitti tänään yliopiston (1. vuosikurssin sisäänajojakso). Siellä tutustumisleikit ym. oli kaikki englanniksi ja opettaja oli sanonut, että parasta tottua siihen, että lähes kaikki on englanniksi.
Jotenkin surulliselta kuulostaa, että maailmassa ei ole enää mahdollista opiskella varsinaisesti suomeksi, meidän omalla äidinkielellä. Ilmeisesti luennotkin on englanniksi, mikä vie todella paljon sisällöstä pois, kun pitää keskittyä kieleen.
Eikö mikään yliopistolaki sano, että Suomessa yliopistossa pitäisi pystyä opiskelemaan suomeksi? Lähtekööt ulkomaille opiskelemaan ne jotka haluaa opiskella englanniksi, mutta kyllä kotimaahan jäävien pitäisi pystyä opiskelemaan omalla äidinkielellä. :(Kandintutkintoja ei taida edes voida opiskella englanniksi, estää suomea tai ruotsia osaamattomilta tehokkaasti pääsyn yliopistoon opiskelemaan, ainoa mahdollisuus amk tai maisteriohjelmat.
No sitten ei varmaan kannata opiskella Suomessa. Tai opettelee sen kielen.
Helsingin Yliopistossa on suomen kielestä gradunsa tehnyt henkilö joka ei osaa edes suomea. H-Ahon blogin kautta julkisuuteen tullut tapaus, gradu ei täyttänyt hyväksytylle gradulle asetettuja vähimmäisvaatimuksia mutta koska gradu oli mennyt jo läpi hyväksytyllä arvosanalla ei sitä enää jälkikäteen voinut hylätä. Gradu oli luettavissa julkisesto mutta enää sitä ei löydy mittavan siivousurakan jälkeen.
Peter Pryce oli Helsingin yliopiston surullisenkuuluisan gradun tekijä. Gradu on hävinnyt vähin äänin julkisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi taitaa olla ainoa länsimaa jossa korkeinta koulutusta ei saa väestön omalla äidinkielellä. Tämä tosin oli toisin vielä jokunen vuosi sitten.
Suomalaisuus ja suomen kieli halutaan häivyttää, kun maailmaa halaileva hipsterisukupolvi tulee valtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monet eivät tajua, että yliopistot ja sitä edeltävä koulutus on Suomessa aina ollut kansainvälista. Keskiajallakin opiskeltiin latinaa ja kreikkaa. Monet kuuluisat kirkonmiehemme olivat opiskelleet Euroopan yliopistossa jo silloin. Latina oli se yleiskieli, jonka avulla opinnot onnistuivat. Piisposta mm. Mikael Agricola opiskeli Wittenbergin yliopistossa, Maunu Tavast taas Prahassa.
Latina säilyi Helsingin yliopistossa hyvinkin pitkään luentojen kielenä, väitöskirjatkin tehtiin latinaksi aina 1850-luvulle saakka. Saksa oli 1800-luvulta tieteen yleiskieli ja Suomessa yleinen tietyillä aloilla 1960-luvulle asti. Nyt on sitten vuorossa englannin valtakausi.
Kun asiaa tarkastelee historiallisesti, mikään ei ole muuttunut.
Se, mikä on hämmästyttävää, on että pieni Suomi on aina ollut tieteen kansainvälisessä maailmassa mukana. Juuri sen takia, että olemme olleet innokkaita opiskelemaan vierailla kielillä. Tällä hetkellä Shangain maailmanrankingissa 60 parhaan yliopiston joukossa on vain 16 kappaletta ei-englanninkielisen maan(USA, UK, Australia) yliopistoa. Helsingin yliopisto on tässä joukossa, sijalla 57. Jos meillä kaikki opetus olisi vain suomeksi, tämä olisi mahdotonta.
No saa olla iha hiton surkimus, jos ei enkkuu osaa. Äidin pienet porsaat luulee selviävänsä kehdosta hautaan sönkkäämällä suomea, vaikka työmaat on täynnä jos jonkin näköistä ja kielistä työn sankaria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Resursseja menee hukkaan jos suomenkieliset puhuvat keskenään monimutkaisista asioista englanniksi. Harva osaa englantia niin hyvin että se ei hankaloittaisi kommunikaatiota. Asioita joudutaan sanomaan yksinkertaisemmin, kaikkia ajatuksia ei osata ilmaista. On eri asia käyttää englanninkielisiä lähteitä. Tein opparini kirjallisuuskatsauksena englanninkielisten tieteellisten artikkeleiden pohjalta, joten osaan hyvin englantia, mutta en silti niin hyvin kuin suomea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä YO aloittaa näin aikaisin?
Esim. biologia
Mikä yliopisto se on?
Avajaiset on yliopistoissa syyskuun alussa, ja opetus alkaa silloin. Mutta ainejärjestöjen orientaatio”kursseja” voi toki olla eaikaisemminkin.
Juuei, vaan sekä biologiassa, että metsätieteessä on maastokursseja jo elokuussa.
No ei ole ekan vuoden opiskelijoille.
Turussa lääkis on alkanut 7.8., että lopeta jo se jankkaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Resursseja menee hukkaan jos suomenkieliset puhuvat keskenään monimutkaisista asioista englanniksi. Harva osaa englantia niin hyvin että se ei hankaloittaisi kommunikaatiota. Asioita joudutaan sanomaan yksinkertaisemmin, kaikkia ajatuksia ei osata ilmaista. On eri asia käyttää englanninkielisiä lähteitä. Tein opparini kirjallisuuskatsauksena englanninkielisten tieteellisten artikkeleiden pohjalta, joten osaan hyvin englantia, mutta en silti niin hyvin kuin suomea.
Työssä olen todennut saman. Luen sujuvasti englanninkielisiä artikkeleita ja muuta materiaalia, mutta asiakkaan kanssa kommunikoitaessa joudun paljon yksinkertaistamaan sanomaani. En vain osaa englantia niin hyvin että tukisi sujuvasti...
Onneksi asiakkaat itsekään eivät puhu hyvää englantia niin ei väliä. Joskus asiakkaat laittavat google translatorilla käännettyjä sähköposteja.... :)
Niin se suomen käyttöala kapenee, mistähän supistetaan seuraavaksi?
Ei englannin kieltä kannata pelätä. Molemmille on paikkansa: suomelle "tunnekielenä" ja arkikielenä, osana identiteettiä. Englantia käytetään sitten niissä hommissa missä se on tarpeen (kaupankäynti, kv-firmat, media, tutkimus ym.).
Englantia äidinkielenään puhuvilla ihmisillä on valtava etulyöntiasema tiedemaailmassa. Jos on saanut hyvän koulusivistyksen englanniksi, sillä on valtava merkitys sekä kirjoitustaidon että sosiaalisen vaikuttamisen kannalta. Suomalaiset toiveajattelevat, että meidän hassusti puhuma 'minä Tarzan, sinä Jane'-englanti on ihan hyvää englantia, mutta todellisuudessa se on valovuosien päässä tiedemaailman valioiden elegantista ja tarkasta ilmaisusta.
Ei aavistustakaan onko se täkäläistä murretta, sanan kyllä tuntevat kaikki. Googlaamalla olisit jo saanut vastauksesi. Kannattaako ruveta palstalla kyselemään, kun en tiedä palaanko ketjuun?