Lue keskustelun säännöt.
Yliopistossa opiskellaan englanniksi :(
16.08.2018 |
Lapseni aloitti tänään yliopiston (1. vuosikurssin sisäänajojakso). Siellä tutustumisleikit ym. oli kaikki englanniksi ja opettaja oli sanonut, että parasta tottua siihen, että lähes kaikki on englanniksi.
Jotenkin surulliselta kuulostaa, että maailmassa ei ole enää mahdollista opiskella varsinaisesti suomeksi, meidän omalla äidinkielellä. Ilmeisesti luennotkin on englanniksi, mikä vie todella paljon sisällöstä pois, kun pitää keskittyä kieleen.
Eikö mikään yliopistolaki sano, että Suomessa yliopistossa pitäisi pystyä opiskelemaan suomeksi? Lähtekööt ulkomaille opiskelemaan ne jotka haluaa opiskella englanniksi, mutta kyllä kotimaahan jäävien pitäisi pystyä opiskelemaan omalla äidinkielellä. :(
Kommentit (121)
Englanti on monikulttuurisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun opintoalaa opetetaan vain englanniksi, ajaudutaan vähitellen tilanteeseen, jossa kaksi suomenkielistä alan ammattilaista eivät voi enää keskustella alastaan suomeksi. Termit yksinkertaisesti puuttuvat.
Oma lukunsa ovat kurssit, jotka luennoidaan muutaman vaihtarin takia rallienglanniksi. Pahimmassa tapauksessa 48 suomalaista keskustelee keskenään englanniksi kahden ulkkariopiskelijan nuokkuessa nurkassa.
Vierailija kirjoitti:
No saa olla iha hiton surkimus, jos ei enkkuu osaa. Äidin pienet porsaat luulee selviävänsä kehdosta hautaan sönkkäämällä suomea, vaikka työmaat on täynnä jos jonkin näköistä ja kielistä työn sankaria.
Siinähän sä parhaillaan itsekin sönkkäät sitä suomea. Puhu englanniksi sama, jos se niin paljon coolimpaa on. On se kumma, kun meille on joku keksinyt ihan omankin kielen, ja silti sillä ei muka voisi pärjätä omassa kotimaassaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Resursseja menee hukkaan jos suomenkieliset puhuvat keskenään monimutkaisista asioista englanniksi. Harva osaa englantia niin hyvin että se ei hankaloittaisi kommunikaatiota. Asioita joudutaan sanomaan yksinkertaisemmin, kaikkia ajatuksia ei osata ilmaista. On eri asia käyttää englanninkielisiä lähteitä. Tein opparini kirjallisuuskatsauksena englanninkielisten tieteellisten artikkeleiden pohjalta, joten osaan hyvin englantia, mutta en silti niin hyvin kuin suomea.
Työssä olen todennut saman. Luen sujuvasti englanninkielisiä artikkeleita ja muuta materiaalia, mutta asiakkaan kanssa kommunikoitaessa joudun paljon yksinkertaistamaan sanomaani. En vain osaa englantia niin hyvin että tukisi sujuvasti...
Onneksi asiakkaat itsekään eivät puhu hyvää englantia niin ei väliä. Joskus asiakkaat laittavat google translatorilla käännettyjä sähköposteja.... :)
Mulla taas on päinvastoin, työasioista on helpompi keskustella englanniksi. Syynä kai tottumus. En ole huomannut, että kollegoilla olisi tätä ongelmaa myöskään, paitsi ihan aloittelijoilla, 0-3 vuotta työssä olleilla. Tosin kyseessä firma, johon ei oteta, ellei puhu riittävän hyvää englantia.
Moni ei näytä tajuavan että myös monet yliopiston opettajat ovat muunkielisiä, joten opettavat englanniksi tai muilla kielillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka itse olisin ollut onneni kukkulilla jos tuollainen tilanne olisi tullut vastaan sillä englannin kielen vahventaminen, kuuntelu, ymmärtäminen ja puhuminen on jotain mitä itselleni haluan, ymmärrän silti pointtisi. Se että minulle tämä olisi ollut ihana mahdollisuus ei tarkoita että se on sitä kaikille. Kyllä omassa maassa pitäisi olla vapaus valita se oman äidinkielen vaihtoehto jos sitä haluaa. Silti haluan kuitenkin kannustaa ottamaan osaa kursseihin jotka käydään englanniksi. :)
Vierailija kirjoitti:
Kun opintoalaa opetetaan vain englanniksi, ajaudutaan vähitellen tilanteeseen, jossa kaksi suomenkielistä alan ammattilaista eivät voi enää keskustella alastaan suomeksi. Termit yksinkertaisesti puuttuvat.
Oma lukunsa ovat kurssit, jotka luennoidaan muutaman vaihtarin takia rallienglanniksi. Pahimmassa tapauksessa 48 suomalaista keskustelee keskenään englanniksi kahden ulkkariopiskelijan nuokkuessa nurkassa.
Ensimmäisessä tapauksessahan ei mitään ongelmaa ole, kun yhteiset termit ovat kuitenkin olemassa (englanniksi). Minulle käy näin usein.
Toisessa tapauksessa ihan hyvä että harjoitellaan myös englantia, harmi vaan jos vaihtarit eivät ole hereillä. Se on heiltä itseltään pois. Suomenkieliset oppilaat voittavat tässä. Onhan se oppitunnin seuraaminen vieraalla kielellä haastavaa, mutta hyödyllistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan tiedemaailma kirjoitti:
Niin se suomen käyttöala kapenee, mistähän supistetaan seuraavaksi?
Miten niin kapenee? Ei suomen tiedemaailma ole koskaan ollut yksikielinen.
Vierailija kirjoitti:
Mikä YO aloittaa näin aikaisin?
Fuksit aloittaa tutustumiskierrokset ennen kuin muu toiminta käynnistyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Resursseja menee hukkaan jos suomenkieliset puhuvat keskenään monimutkaisista asioista englanniksi. Harva osaa englantia niin hyvin että se ei hankaloittaisi kommunikaatiota. Asioita joudutaan sanomaan yksinkertaisemmin, kaikkia ajatuksia ei osata ilmaista. On eri asia käyttää englanninkielisiä lähteitä. Tein opparini kirjallisuuskatsauksena englanninkielisten tieteellisten artikkeleiden pohjalta, joten osaan hyvin englantia, mutta en silti niin hyvin kuin suomea.
Työssä olen todennut saman. Luen sujuvasti englanninkielisiä artikkeleita ja muuta materiaalia, mutta asiakkaan kanssa kommunikoitaessa joudun paljon yksinkertaistamaan sanomaani. En vain osaa englantia niin hyvin että tukisi sujuvasti...
Onneksi asiakkaat itsekään eivät puhu hyvää englantia niin ei väliä. Joskus asiakkaat laittavat google translatorilla käännettyjä sähköposteja.... :)
Mulla taas on päinvastoin, työasioista on helpompi keskustella englanniksi. Syynä kai tottumus. En ole huomannut, että kollegoilla olisi tätä ongelmaa myöskään, paitsi ihan aloittelijoilla, 0-3 vuotta työssä olleilla. Tosin kyseessä firma, johon ei oteta, ellei puhu riittävän hyvää englantia.
Meille otettiin töihin venäläinen joka ei puhunut suomea. Niinpä kaikki palaverit alettiin pitämään englanniksi ja sähköposteissa piti ottaa huomioon jos se oli jakelussa mukana... minusta se oli ärsyttävää kun kokoajana piti miettiä miten tämä ja tämä nyt sanottiinkaan englanniksi ja miettiä ääntämistä...
Ulkomailla se on jotenkin helpompaa kun on siinä kontekstissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No saa olla iha hiton surkimus, jos ei enkkuu osaa. Äidin pienet porsaat luulee selviävänsä kehdosta hautaan sönkkäämällä suomea, vaikka työmaat on täynnä jos jonkin näköistä ja kielistä työn sankaria.
Siinähän sä parhaillaan itsekin sönkkäät sitä suomea. Puhu englanniksi sama, jos se niin paljon coolimpaa on. On se kumma, kun meille on joku keksinyt ihan omankin kielen, ja silti sillä ei muka voisi pärjätä omassa kotimaassaan.
Kun pitäisi pärjätä muuallakin kuin kotimaassa. Kauppaa tehdään ulkomaisten firmojen kanssa, tiedettä yhdessä ulkomaisten tahojen kanssa. Kuunnellaan ulkomaisia esiintyjiä, katsotaan ulkomaisia tv-sarjoja. Haetaan tietoa englanninkielisistä lähteistä. Tilataan tavaraa ulkomailta. Matkustellaan, perustetaan perheitä muunmaalaisten kanssa. Osallistutaan vaikka maailmanmestaruuskisoihin Suomen edustajina. Muutetaan ulkomaille vaikkapa eläkepäiviä viettämään.
Niin, kyllä se rajoittaa elinpiiriä, ettei osaa ulkomaan kieliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi kurssi avoimessa neuropsykologia englanniksi, niin meinasin ampua itseni, siksi kamalaa sönköttämistä oli. Jos tuo on taso, niin hyvästi Suomen korkeakoulutus.
Kohta häviää suomenkielinen uudissanasto tieteestä, sitten se häviää eri aloilta ja sitten koko Suomesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun opintoalaa opetetaan vain englanniksi, ajaudutaan vähitellen tilanteeseen, jossa kaksi suomenkielistä alan ammattilaista eivät voi enää keskustella alastaan suomeksi. Termit yksinkertaisesti puuttuvat.
Oma lukunsa ovat kurssit, jotka luennoidaan muutaman vaihtarin takia rallienglanniksi. Pahimmassa tapauksessa 48 suomalaista keskustelee keskenään englanniksi kahden ulkkariopiskelijan nuokkuessa nurkassa.
Tällaisiin tilanteet, joissa kahden suomenkielisen on luontevampaa kommunikoida alansa erityskysymyksestä "vieraalla kielellä" (esimerkiksi englanniksi) on sikäli todellisuutta, että on aloja, joissa viralliset ja vakiintuneet suomennokset kaikille käytetyille käsitteille ja ilmaisuille puuttuvat. - Tai jos sellaisia on, niin ne eivät ole ennättäneet vakiintua ja muodostua käytetyiksi ilmauksiksi alan sisäisessä viestinnässä - Silti haluan osoittaa Kiitokseni Kotukselle (https://www.kotus.fi/) joka on tehnyt vuosikymmeniä töitä, että monelle käsitteelle löytyy ja on myös suomenkielinenkin vastine. - Vaikka kai joidenkin mielestä tällainen -yksinkertaistaen- käännöstoiminta on turhaa resurssien tuhlausta. - Kysehän on myös siitä, miten saatetaan tai voidaan ns. suurelle yleisölle kertoa ja kuvata asioita.
Asia joka ainakin itselleni on vaikeaa; erityisesti suomen kielellä. Onkin olemassa vaara, että osa ihmisitä jää kokonaan merkittävän tiedon ulkopuolelle vain siksi, etteivät kykenen ymmärtämään sitä, mitä kerrotaan ja esitetään. Tietysti voidaan viisastella ja huomauttaa, että aina on ja varmasti aina tulee jatkossakin olemaan keskuudessamme heitä, jotka eivät syystä tai toisesta ymmärrä.
Mutta mihin vetää tämä raja? - Kun olen ollut aistivinani, että osa haluaa romuttaa esimerkiksi yhtenäisen peruskoulu aatteen, koska siellä oma rakas ja super lahjakas ja monen alan osaaja Kullan-nuppu voi joutua kohtaamaan heitä, joille epäsäännöllisten verbien opettelu ei onnistu ja painu mieleen osaksi sujuvaa kielitaitoa kertalukemisella. Pahoittelen eksyin hieman aiheesta.
Se milloin on fiksumpaa luennoida jollain vieraalla kielellä on yleistäen vaikeampi vastata. Se, mikä lienee varmaa on, että suomalaisena on turha odottaa, että missään muualla joku olisi valmis vaihtamaan oman käyttökielensä meitä miellyttäväksi, jossain muualla. - Olen joskus itse naivina ja sinisilmäisenä ollut hieman yllättynyt esimerkiksi siitä, miten huonosti osa esimerkiksi Saksassa, vanhemmanpolven professoreista puhuu tai ylipäätään osaa englantia. Mutta kai se on näitä suuren kielialueen työsuhde-etuja, joista pinenen kielen ja kielialueen edustajana voi vain haaveilla...
Joillain aloilla (esim rakkitehtuuri) pitää pystyä suorittamaan tutkinto kotimaisilla (suomi/ruotsi), joten kaikki kurssit ei saa olla enkuksi. Tai opettajan on annettava vaihtoehtoinen suoritustapa. Käytännössä ilman englantia on vaikea tulla tuolloinkaan toimeen yliopistossa (ehkä muuallakin oikeassa elämässä monin paikoin).
Kielissä on se hyvä puoli, että niitä voi oppia. Ja niitä oppii parhaiten, kun niitä on pakko käyttää. Jos tuntuu hankalalta opiskella englanniksi, siihen on vain yksi lääke: nimenomaan opiskella englanniksi!
Olen yli vuoden työskennellyt tiimissä, jossa puhutaan pääasiassa espanjaa. Sen sijaan, että surkuttelisin asiaa, kuuntelen ja osallistun aktiivisesti. Nyt ymmärän heitä jo lähes kokonaan, myös alamme erikoissanaston. En osaa puhua sujuvasti, mutta se ei haittaa pätkääkään. Asenne ja halu kommunikoida ratkaisee.
Monesti tässä ajatellaan myös vaihtareita. Eihän ne ymmärtäisi mitään jos luennot olisi suomeksi
Vierailija kirjoitti:
Monesti tässä ajatellaan myös vaihtareita. Eihän ne ymmärtäisi mitään jos luennot olisi suomeksi
Jos lähden vaihto-oppilaaksi Englantiin, en odota että luennot olisivat suomeksi. Suomeen tuleva vaihto-oppilas ei myöskään oleta, että luennot olisivat englanniksi.
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi opettaja on ilmeisesti hieman vouhka. Minulla oli kyllä kurssikirjoja englanniksi, mutta kaikki luennot ja muu oli suomeksi.
Kyse on Taideyliopistosta. Käsittääkseni vain pieni osa opinnoista on kirjoista. Eli siis yleinen kommunikointi ja opetuskieli on englanti. Ja syy on se, että siellä on ulkomaisia opiskelijoita myös. Minusta tämä vaan on väärin.
ap
Joku väitti tässä ketjussa, että "äidinkieli" on sellainen ala, jota kannattaa lähteä lukemaan, jos haluaa opiskella pelkästään suomeksi.
Suomen kieltä yliopistossa opiskelleena täytyy ampua tämä harhaluulo alas. Enkunkielisiä materiaaleja tulee väistämättä vastaan ainakin yleisen kieletieteen, fonetiikan yms. pakollisilla kursseilla (kuuluvat tutkintoo), ja mitä pidemmälle opinnoissa mennään, sitä todennäköisemmin myös ihan suomen oppiaineiden kursseilla. Materiaalit eivät välttämättä koske juuri suomen kieltä, mutta esimerkiksi syntaksia tai muuta erikoisalaa, kielikuntia jne.
Mikään ala ei taida nykyään olla sellainen, jossa välttyisi ei-suomenkielisten materiaalien lukemiselta.