Lue keskustelun säännöt.
Yliopistossa opiskellaan englanniksi :(
16.08.2018 |
Lapseni aloitti tänään yliopiston (1. vuosikurssin sisäänajojakso). Siellä tutustumisleikit ym. oli kaikki englanniksi ja opettaja oli sanonut, että parasta tottua siihen, että lähes kaikki on englanniksi.
Jotenkin surulliselta kuulostaa, että maailmassa ei ole enää mahdollista opiskella varsinaisesti suomeksi, meidän omalla äidinkielellä. Ilmeisesti luennotkin on englanniksi, mikä vie todella paljon sisällöstä pois, kun pitää keskittyä kieleen.
Eikö mikään yliopistolaki sano, että Suomessa yliopistossa pitäisi pystyä opiskelemaan suomeksi? Lähtekööt ulkomaille opiskelemaan ne jotka haluaa opiskella englanniksi, mutta kyllä kotimaahan jäävien pitäisi pystyä opiskelemaan omalla äidinkielellä. :(
Kommentit (121)
Ap, sinä vaikutat nyt ylisuojelevalta. Jos lapsesi opiskelee yliopistossa, hän on aikuinen. Anna lapsesi hoitaa itse omat ongelmansa, siinä sitä kasvaa. Jos aikuinen lapsesi haluaa yliopiston vaihtavan opetuskielensä, hän voi itse tehdä asialle jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monesti tässä ajatellaan myös vaihtareita. Eihän ne ymmärtäisi mitään jos luennot olisi suomeksi
Jos lähden vaihto-oppilaaksi Englantiin, en odota että luennot olisivat suomeksi. Suomeen tuleva vaihto-oppilas ei myöskään oleta, että luennot olisivat englanniksi.
Kyllä olettaa ja yliopisto tukee tätä olettamaa. Jos mukana on yksikin vaihtari niin luennot ovat englanniksi. Tästä ei siis etukäteen ilmoiteta, vaan kieli vaihdetaan alkamishetkellä. Lisäksi minua kiellettiin esittämästä kysymystä suomeksi, koska vaihtari ei ymmärrä. Koska kysyin suomeksi niin vaihtari veti hirveät kilarit siitä, että saan nyt tietoa enemmän kuin hän. Noh, opettaja vastasi minulle englanniksi, joten en saanut vastausta kysymykseeni. Vaihtari sai siis enemmän tietoa kuin minä. Kyllä minä tunnen, että minun oikeuksiani opiskella, poljetaan ja että olen samalla tavalla eriarvoisessa asemassa kuin samelaiset, jotka eivät saaneet puhua koulussa saamen kieltä. Nyt vain on kyse suomen kielestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun opintoalaa opetetaan vain englanniksi, ajaudutaan vähitellen tilanteeseen, jossa kaksi suomenkielistä alan ammattilaista eivät voi enää keskustella alastaan suomeksi. Termit yksinkertaisesti puuttuvat.
Oma lukunsa ovat kurssit, jotka luennoidaan muutaman vaihtarin takia rallienglanniksi. Pahimmassa tapauksessa 48 suomalaista keskustelee keskenään englanniksi kahden ulkkariopiskelijan nuokkuessa nurkassa.
Ensimmäisessä tapauksessahan ei mitään ongelmaa ole, kun yhteiset termit ovat kuitenkin olemassa (englanniksi). Minulle käy näin usein.
Toisessa tapauksessa ihan hyvä että harjoitellaan myös englantia, harmi vaan jos vaihtarit eivät ole hereillä. Se on heiltä itseltään pois. Suomenkieliset oppilaat voittavat tässä. Onhan se oppitunnin seuraaminen vieraalla kielellä haastavaa, mutta hyödyllistä.
Ei se ole yhtään hyödyllistä kun ei tunne alan termistöä englanniksi, saati suomeksi. Ei opi koko alasta yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun opintoalaa opetetaan vain englanniksi, ajaudutaan vähitellen tilanteeseen, jossa kaksi suomenkielistä alan ammattilaista eivät voi enää keskustella alastaan suomeksi. Termit yksinkertaisesti puuttuvat.
Oma lukunsa ovat kurssit, jotka luennoidaan muutaman vaihtarin takia rallienglanniksi. Pahimmassa tapauksessa 48 suomalaista keskustelee keskenään englanniksi kahden ulkkariopiskelijan nuokkuessa nurkassa.
Ensimmäisessä tapauksessahan ei mitään ongelmaa ole, kun yhteiset termit ovat kuitenkin olemassa (englanniksi). Minulle käy näin usein.
Toisessa tapauksessa ihan hyvä että harjoitellaan myös englantia, harmi vaan jos vaihtarit eivät ole hereillä. Se on heiltä itseltään pois. Suomenkieliset oppilaat voittavat tässä. Onhan se oppitunnin seuraaminen vieraalla kielellä haastavaa, mutta hyödyllistä.
Ei se ole yhtään hyödyllistä kun ei tunne alan termistöä englanniksi, saati suomeksi. Ei opi koko alasta yhtään mitään.
Sitten opettelee sen termistön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun opintoalaa opetetaan vain englanniksi, ajaudutaan vähitellen tilanteeseen, jossa kaksi suomenkielistä alan ammattilaista eivät voi enää keskustella alastaan suomeksi. Termit yksinkertaisesti puuttuvat.
Oma lukunsa ovat kurssit, jotka luennoidaan muutaman vaihtarin takia rallienglanniksi. Pahimmassa tapauksessa 48 suomalaista keskustelee keskenään englanniksi kahden ulkkariopiskelijan nuokkuessa nurkassa.
Ensimmäisessä tapauksessahan ei mitään ongelmaa ole, kun yhteiset termit ovat kuitenkin olemassa (englanniksi). Minulle käy näin usein.
Toisessa tapauksessa ihan hyvä että harjoitellaan myös englantia, harmi vaan jos vaihtarit eivät ole hereillä. Se on heiltä itseltään pois. Suomenkieliset oppilaat voittavat tässä. Onhan se oppitunnin seuraaminen vieraalla kielellä haastavaa, mutta hyödyllistä.
Ei se ole yhtään hyödyllistä kun ei tunne alan termistöä englanniksi, saati suomeksi. Ei opi koko alasta yhtään mitään.
Sitten opettelee sen termistön.
Tämä. Yliopistossa pitää nimenomaan opetella olemaan oma-aloitteinen ja hakemaan tietoa itse, eikä vain kuvitella etta kyllä se oppi luennoilla päähän kaadetaan, ei tarvitse pureskella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Englantia äidinkielenään puhuvilla ihmisillä on valtava etulyöntiasema tiedemaailmassa. Jos on saanut hyvän koulusivistyksen englanniksi, sillä on valtava merkitys sekä kirjoitustaidon että sosiaalisen vaikuttamisen kannalta. Suomalaiset toiveajattelevat, että meidän hassusti puhuma 'minä Tarzan, sinä Jane'-englanti on ihan hyvää englantia, mutta todellisuudessa se on valovuosien päässä tiedemaailman valioiden elegantista ja tarkasta ilmaisusta.
Tämä. On ihan selvää, että pökkelöenglannintasolla ei synny tiedettä. Meillä on kuitenkin hurjasti ruohonjuuritason asiantuntijoita, josta suomenkielellä voisi tulla tieteilijöitä. Nyt he jäävät kielitaidon puutteeessa tiedemaailman ulkopuolelle. Tämä on väärin Suomessa suomalaisia kohtaan! Tällä Suomi ampuu myös itseään jalkaan hylkäämällä nämä resurssit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun opintoalaa opetetaan vain englanniksi, ajaudutaan vähitellen tilanteeseen, jossa kaksi suomenkielistä alan ammattilaista eivät voi enää keskustella alastaan suomeksi. Termit yksinkertaisesti puuttuvat.
Oma lukunsa ovat kurssit, jotka luennoidaan muutaman vaihtarin takia rallienglanniksi. Pahimmassa tapauksessa 48 suomalaista keskustelee keskenään englanniksi kahden ulkkariopiskelijan nuokkuessa nurkassa.
Ensimmäisessä tapauksessahan ei mitään ongelmaa ole, kun yhteiset termit ovat kuitenkin olemassa (englanniksi). Minulle käy näin usein.
Toisessa tapauksessa ihan hyvä että harjoitellaan myös englantia, harmi vaan jos vaihtarit eivät ole hereillä. Se on heiltä itseltään pois. Suomenkieliset oppilaat voittavat tässä. Onhan se oppitunnin seuraaminen vieraalla kielellä haastavaa, mutta hyödyllistä.
Ei se ole yhtään hyödyllistä kun ei tunne alan termistöä englanniksi, saati suomeksi. Ei opi koko alasta yhtään mitään.
Sitten opettelee sen termistön.
Sehän hienoa, että sinä kykenet yhdessä yössä opettelemaan tarvittavan termistön, minä en kykene. Luennot järjestetään usein 2 viikon sisällä ja siinä on minulle tekemistä hallita jo suomenkielinen materiaali. Englanninkieliseen materiaaliin tarvitsen lisäksi kääntämisaikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä ajassa kun se tutkimustieto saadaan käännettyä ja painettua suomeksi, se on jo vanhaa tietoa. Tällaiseen ei tietenkään voida tieteen kohdalla ryhtyä joten yliopistossa iso osa opinnoista on englanniksi.
Tutkimustiedon osalto noin on ollut aina, mutta kyllä silti ennen osattiin luennoida suomeksi. Mikähän isänmaaton avuttomuus nykyopettajiin on iskenut?
Ei ole kyse isänmaallisuudesta, vaan käytännöllisyydestä. Opiskelijan näkökulmasta on todella rasittavaa käyttää kahta kieltä yhtä aikaa: kuunnella suomenkielistä luentoa ja
lukea materiaaleja englanniksi. Mieluummin koko kurssi yhdellä kielellä, joko suomi tai englanti. On helpompaa ajatella opeteltavaa asiaa vain yhdellä kielellä.
On ensiarvoisen tärkeää, että opettaja on suomentanut edes osan ala sanastosta valmiiksi. Kun ymmärtää edes sen suomenkielisen osuuden niin voi päästä jäljille siitä mistä kirjassa puhutaan.
Vierailija kirjoitti:
Lakia ja äidinkieltä kannattaa opiskella jos suomeksi haluaa
Olet todella väärässä! EU-lainsäädäntö on englanniksi ja sieltäpä tulee luettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä YO aloittaa näin aikaisin?
Esim. biologia
Mikä yliopisto se on?
Avajaiset on yliopistoissa syyskuun alussa, ja opetus alkaa silloin. Mutta ainejärjestöjen orientaatio”kursseja” voi toki olla eaikaisemminkin.
Juuei, vaan sekä biologiassa, että metsätieteessä on maastokursseja jo elokuussa.
No ei ole ekan vuoden opiskelijoille.
Kyllä minulle tuli sähköpostilla ilmoitus alkavasta kurssista.
Vierailija kirjoitti:
Suomi taitaa olla ainoa länsimaa jossa korkeinta koulutusta ei saa väestön omalla äidinkielellä. Tämä tosin oli toisin vielä jokunen vuosi sitten.
Tämä!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englantia äidinkielenään puhuvilla ihmisillä on valtava etulyöntiasema tiedemaailmassa. Jos on saanut hyvän koulusivistyksen englanniksi, sillä on valtava merkitys sekä kirjoitustaidon että sosiaalisen vaikuttamisen kannalta. Suomalaiset toiveajattelevat, että meidän hassusti puhuma 'minä Tarzan, sinä Jane'-englanti on ihan hyvää englantia, mutta todellisuudessa se on valovuosien päässä tiedemaailman valioiden elegantista ja tarkasta ilmaisusta.
Tämä. On ihan selvää, että pökkelöenglannintasolla ei synny tiedettä. Meillä on kuitenkin hurjasti ruohonjuuritason asiantuntijoita, josta suomenkielellä voisi tulla tieteilijöitä. Nyt he jäävät kielitaidon puutteeessa tiedemaailman ulkopuolelle. Tämä on väärin Suomessa suomalaisia kohtaan! Tällä Suomi ampuu myös itseään jalkaan hylkäämällä nämä resurssit.
Samalla tavalla englantia käytetään muidenkin ei-englanninkielisten maiden yliopistoissa. Ja olisitpa joskus kuuntelemassa miten pökkelöllä englannilla tiedekonferensseja pidetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monesti tässä ajatellaan myös vaihtareita. Eihän ne ymmärtäisi mitään jos luennot olisi suomeksi
Jos lähden vaihto-oppilaaksi Englantiin, en odota että luennot olisivat suomeksi. Suomeen tuleva vaihto-oppilas ei myöskään oleta, että luennot olisivat englanniksi.
Kyllä olettaa ja yliopisto tukee tätä olettamaa. Jos mukana on yksikin vaihtari niin luennot ovat englanniksi. Tästä ei siis etukäteen ilmoiteta, vaan kieli vaihdetaan alkamishetkellä. Lisäksi minua kiellettiin esittämästä kysymystä suomeksi, koska vaihtari ei ymmärrä. Koska kysyin suomeksi niin vaihtari veti hirveät kilarit siitä, että saan nyt tietoa enemmän kuin hän. Noh, opettaja vastasi minulle englanniksi, joten en saanut vastausta kysymykseeni. Vaihtari sai siis enemmän tietoa kuin minä. Kyllä minä tunnen, että minun oikeuksiani opiskella, poljetaan ja että olen samalla tavalla eriarvoisessa asemassa kuin samelaiset, jotka eivät saaneet puhua koulussa saamen kieltä. Nyt vain on kyse suomen kielestä.
Vaihtareilta tulisi riisua tuollaiset väärinkäsitykset jo kättelyssä, eikä tukea niitä. Pistäkää opettajanne kuriin. Sinäkin voisit heittäytyä ymmärtämättömäksi ja vaatia vastausta suomeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voihan tiedemaailma kirjoitti:
Niin se suomen käyttöala kapenee, mistähän supistetaan seuraavaksi?
Miten niin kapenee? Ei suomen tiedemaailma ole koskaan ollut yksikielinen.
Älä leiki vänkäämismielessä tyhmää. Ymmärrät kyllä mistä tässä on kyse.
Joopa joo. Opiskelin 90 -luvun alussa historiaa. Luennot ehkä olivat suurimmaksi osaksi suomeksi, mutta tutkintovaatimusten kirjat olivat sitten englanniksi, ruotsiksi, taisi olla italiaksi ja saksaksikin. Gradua kun sitten aloin tehdä, niin kirjallisuutta oli ties millä kielellä. Historian gradua tuskin voi tehdä pelkillä suomenkielisillä julkaisuilla, tai ainakaan sellainen gradu ei ole minkään arvoinen. Kannattaa opetella kieliä jo pienestä pitäen.
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan yliopistossa opiskeltiin latinaksi.
Eikä opiskeltu. Opiskeltiin latinaa ja jotkut materiaalit olivat latinaksi, mutta ei todellakaan opiskeltu latinaksi täällä.
Tässä on myös se harha että luullaan että nuoret osaa hyvin englantia kun "kaikki" nykyisin on englanniksi. Tottahan se onkin, kielitaito ja sanavarasto voi olla ihan hyvät, mutta harvoin ne ovat sen tasoisia mitä yliopistotasoinen materiaali edustaa. Se tarkoittaa siitä että englannin kielen takia on tehtävä omia ponnisteluja varsinaisen aineen opiskelun lisäksi. Se vie energiaa, samoin kuin se, että vieraskielinen luettava ei jää päähän yhtä helposti kuin omankielinen. Englanniksi kirjoittaminen on myös aivan oma juttunsa, ja jos vain kääntää suomenkielisen sanottavansa englanniksi, jälki ei välttämättä ole kovin hyvää.
Opiskelijalta vaaditaan siis todella paljon, eikä ole mikään ihme jos hän ei jaksa tai kykene suorittamaan opintoja englanniksi. Ilmeisesti kuitenkin tentit saa edelleenkin kirjoittaa suomeksi? Ellei sitten ole muunkielinen opettaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä ajassa kun se tutkimustieto saadaan käännettyä ja painettua suomeksi, se on jo vanhaa tietoa. Tällaiseen ei tietenkään voida tieteen kohdalla ryhtyä joten yliopistossa iso osa opinnoista on englanniksi.
Tutkimustiedon osalto noin on ollut aina, mutta kyllä silti ennen osattiin luennoida suomeksi. Mikähän isänmaaton avuttomuus nykyopettajiin on iskenut?
Ei ole kyse isänmaallisuudesta, vaan käytännöllisyydestä. Opiskelijan näkökulmasta on todella rasittavaa käyttää kahta kieltä yhtä aikaa: kuunnella suomenkielistä luentoa ja
lukea materiaaleja englanniksi. Mieluummin koko kurssi yhdellä kielellä, joko suomi tai englanti. On helpompaa ajatella opeteltavaa asiaa vain yhdellä kielellä.
Todella rasittavaa? Miten ihmeessä sinä kuvittelet KAIKKIEN elossa olevien suomalaisten opiskelijapolvien opiskelleen ennen tätä nykyistä? Pitää mennä toissavuosisadalle ennen kuin löydämme suomen yhtä halveksittuna opetuskielenä kuin nyt. Luennot olivat ennen aina suomeksi ja muu kurssimateriaali minullakin oli suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi.
Avuttomuudesta taitaa tosiaan olla kyse, jos se minkä kaikki muut ennen hanskasivat osana yliopisto-opintoja, onkin nyt todella rasittavaa.
Nokian alamäki alkoi siitä, kun ideointipalavereissa alettiin puhua suomen sijaan englantia.
Ulosannin tukahduttaminen vieraalla kielellä on hölmöä.
Katsoin yliopistolakia, ja siellä sanotaan, että opetuskieli on suomi (tai ruotsi), MUTTA tiedekunta voi päättää toisinkin. Joten laki antaa mahdollisuuden siihen että kaikki on englanniksi millä tahansa linjalla, siltä näyttää. Olisiko perussuomalaisille tässä tehtävää?
ap