Sairauksien pelko (hypokondria)

Nostan, jos joltain löytyisi kokemuksia.

ap. 

Hae apua ahdistukseen. Voit saada terveyskeskuksennkautta lähetteen psykiatrille, jonka tekemän arvion myötä sinulla voi olla mahdollisuus päästä Kelan tukemaan psykoterapiaan. Apua kannattaa hakea ajoissa.

Jotain apua on pakko alkaa hakea. En enää kestä tätä. Olen jo yrittänyt lopettaa netin ja lääkärikirjojen lukemisen, mutta sairaudet pyörivät mielessäni koko ajan. Tämä on ihan kamalaa. En enää jaksa tällaista. Elämästäni on hävinnyt kaikki ilo. 

ap. 

Sairauksien pelko johtaa usein sairastumiseen. Lopeta pelkääminen ja ala elää.

Minulla sama. Ollut vuosia "ok" taustalla, mutta olen pystynyt elämään sen kanssa. Nyt keväällä jouduin äkilliseen rutiinileikkaukseen, jossa meni kaikki pieleen ja meinasin menehtyä. Siitä se kierre on taas lähti ja lisäksi minulla todettiin traumaperäinen stressihäiriö.

No kyllä minä olisin tuossa tilanteessa jo valmis kokeilemaan jotain lääkitystä. Joku rauhoittava tai ahdistusta lievittävä. Kyseessä kuitenkin sairaudenpelko, joka aiheuttaa ahdistusta ja siihen ahdistukseen auttaa lääkitys. En siis tarkoita, että saisit välttämättä millään lääkkeellä sen sairaudenpelon pois, mutta siitä pelosta johtuvia oireita (kuten sydämentykytys, ahdistus, nukahtamisen pelko) lääkitys voisi ainakin lieventää, ehkä jopa poistaa jotain oiretta kokonaan? Pienikin "parannus" tilanteeseesi olisi helpottavaa. Sinuna varaisin ajan yksityiseltä psykiatrille, jotta pääsisit kokeilemaan lääkitystä.

Kyllä tuossa tilanteessa olisi jo mielialalääkitys paikallaan. Auttaa noihin oireisiin kyllä.

Mieheni isä ,isoisä ja setä kuolivat 60v kaikki leukemiaan.

Mies nyt 50v..välillä ajattelen että hän kuolee pian.

Mistä apua? Leukemiaan ei ole lääkettä

Vierailija kirjoitti:

Löytyykö täältä ketään muuta, joka kärsii todella pahasta sairauksien pelosta? Itselläni on tällainen ollut jo vuosia, mutta olen pystynyt unohtaa huoleni ja pelko on pysynyt kohtuullisen rajoissa. Nyt kuitenkin ahdistus on riistäytynyt käsistä, koska minulla on muutakin ahdistusta ja stressiä elämässäni ja olen menettänyt muutaman sukulaiseni. Sairauksien pelko hallitsee elämääni. Mietin sairauksia koko ajan ja olen aivan hysteerinen pelosta. Minulla diagnosoitiin paniikkihäiriö nuorempana ja sekin tuli nyt takaisin usean vuoden tauon jälkeen. Kohtauksia tulee melkein joka päivä, joskus parikin kertaa päivässä. Järkeni sanoo, että ne ovat paniikkikohtauksia, mutta pelkään silti hysteerisenä taustalla olevan jokin vakava sydänvika. Olen joutunut mennä jopa päivystykseen kohtauksen takia. Ei siellä mitään vikaa löytynyt, mutta sain lähetteen varuilta ultraan. Nyt olen aivan hysteerinen kauhusta ja aivan varma, että tämä on sydänvika.

Pelkoni saa jo pakko-oireisia piirteitä. Pitää toistella mielessä lukusarjoja ym. Mietin sairauksia koko ajan. Mietin kaikkia tuntemuksiani kehossa koko ajan. Jos löydän yhden oudon mustelman, saan kauhean ahdistuskohtauksen ja henkeä alkaa ahdistaa. En pääse ajatuksistani eroon. En uskalla olla enää yksin kotona. Asun yksin ja varsinkin yöt ovat vaikeita. Viime yönä en uskaltanut alkaa nukkua ollenkaan. Soitin jo tänään yhdestä huolestani terveyskeskukseen, mutta heistä se ei vaikuttanut vakavalta. Nyt mietin, menisinkö yksityiselle ja maksaisin itse kuvauksista ym. että saan mielenrauhan.

En enää kestä tällaista. Auttaako tällaiseen mikään?

mikä muuttuisi jos saisit kuulla olevasi kuolemansairas?...niin ei mikään:)

Hengaile terveyskeskuksen aulassa kuumetautisten vieressä

Syö itsesi sikaläskiks pääset tosi tv ohjelmaan ja saat kätevästi diabeteksen ja peräpukamat

Ap..huhuu...mikä diagnoosi nyt menossa?

Juo omaa virtsaasi n litra...odota hetki..kun olo pahenee HETI LÄÄKÄRIIN

Olen ihan hysteerisen luulosairas. Tällä hetkellä mulla on punertava luomi jalassa, tai jälki ja syöpäähän se on varmaankin. Milloin mitäkin, kyttään itseäni, luen netistä lääkärijuttuja, uskon mitä sairausjutuissa sanotaan ja vedän itseni ihan paniikkiin. Lääkärikirjat ja Google pitäisi kieltää minulta. En osaa nauttia enää mistään. Kokoajan tulee uusia oireita, milloin mitäkin. Tämä alkoi lasten synnyttyä ja väsymyksen seurauksena.

Olen akateemisesti koulutettu, muuten ns. "normaaliälyinen" ihminen. Mutta tässä asiassa ei järki enää auta. Olen pelännyt rintasyöpää, MS-tautia, melanoomaa, kaihia, aivokasvainta, vaikka mitä muutakin. Kuulostaa ihan naurettavalta, mutta kun saan päähäni, että "sitähän nämä kaikki oireet ovatkin", ni en pysty ajattelemaan mitään muuta. Järki sumenee ihan täysin. Aiemmin olen pystynyt sentään hillitsemään itseni enkä ole alkanut ravaamaan lääkäreillä, mutta viime viikolla sorruin siihenkin (pelkäsin melanoomaa). Ja eipä tuosta otettu edes näytepalaa, kun ei ole syytä.

Yöunet menevät ihan kokonaan ja itkin jo sitä, miten kuolen melanoomaan yms. Ihan sairasta. Koko ajan on joku vaiva, joka kasvaa mielessäni ihan järkyttävän suureksi vaivaksi ( sokeudun, kuuroudun, halvaannut, kuolen syöpään). Kun kurkku on kipeä, ni ensimmäisenä tulee mieleen kurkkusyöpä ja selaan jo nettiä ja tunnustelen patteja kaulalta ja imusolmukkeista.

Tää on ihan hirveetä tää pelko. Muuten olen vielä ns. normaali ihminen, ei ole pakkoneurooseja yms. En puhu näistä "vaivoista" kuin miehelleni ( joka on kyllästynyt) ja äidilleni ( joka on kyllästynyt). miten päästä näistä ahdistuksista?

Ahdistun siis käytännössä aivan kaikesta, kuitenkin useimmiten terveyteen liittyvistä asioista. Jo pienestä kolotuksesta keksin itselleni jonkun vakavan sairauden, tai monta päivän aikana. Tämä siis nykyään on niin pahana että häiritsee elämääni oikeastaan päivittäin. Olen syönyt ahdistuneisuushäiriöön serotoniinia 4 vuotta ja ollut nyt puoli vuotta ilman lääkkeitä. Haluaisin niin kovasti pärjätä ilman, koska elämäni on muuten kunnossa. On parisuhde, työpaikka ja ystäviä. Tosin kohta tämä ahdistus pilaa kaiken, jos en sitä osaa lopettaa.

Olen kai sikäli "onnellisessa" asemassa, että tiedostan ongelman ja haluan ihan tosissaan päästä siitä eroon. Se on vaan kovin vaikeaa koska ihmismieli. Kellään tarjota vinkkejä, tai ihan vaikka vain tsemppiä.

Hei,

Osaisitteko ellit neuvoa minua? Mikä avuksi, kun olen pahemman kerran luulosairas. Jokaisesta pienemmästäkin oireesta kehitän itselleni vakavan sairauden. Jo vuosien ajan olen luullut sairastavani ties mitä syöpatauteja. Nyt uusin villitykseni on vakavat krooniset sairaudet; reumataudit jne.

En ymmärrä, enkä käsitä mistä syystä olen tällainen. Olen muuten normaali, hoikka, terveydentilani on hyvä, olen mielestäni ihan fiksu, muuten tasapainoinen korkeakoulututkinnon suorittanut nuori nainen, minulla on hyvä työpaikka ja hyvä parisuhde. Alkaa pikku hiljaa risomaan tämä mieleni, joka ei pysty suhtautumaan normaalisti mihinkään oireeseen. Pelkään, että elämäni valuu hukkaan, kun minä terve ihminen, en tervettä päivää näe. Kadehdin ystäviäni ja muita ihmisiä, jotka voivat elää päivänsä normaalisti kuvittelematta, että heillä on joku kamala vakava vähintään rampauttava sairaus. Voisitteko neuvoa, kuinka voisin päästä luulosairaudestani eroon?

Pystyn pitämään luulotautini kurissa, niin, etteivät ulkopuoliset huomaa mitään ja osaan itsekin suhtautua ""oireisiini"" huumorilla. Yleensä pystyn myös järkeilemään asiat parhain päin ja saada itseni vakuutettua siitä, että olen aivan terve (paitsi mieleltäni... ;). Haluaisin kuitenkin elää normaalia elämään, miettimättä joka päivä kehoni ominaisuuksia ja mihin mahdolliseen sairauteen ominaisuudet saattaisivat liittyä. Olisiko teillä kokemusta, miten voisin päästä tästä lopullisesti eroon? Tiedän, että tämän palstan lukeminen pitäisi ainakin lopettaa, mutta mitä muuta...? Pitääkö oikeasti mennä juttelemaan asiasta jollekin asiantuntijalle. Haluaisin säästää lääkäripalvelut niille, joilla oikeasti on hätä!

Vaikea sanoa, mikä sinulla auttaisi, koska syynä ovat mitä ilmeisimmin nuo kärsimäsi menetykset. Itsellä lähti ahdistus ja hypokondria lapsesta monta vuotta jatkuneen stressaavan elämäntilanteen takia. Kun se loppui (tavallaan lopetin sen itse, koska huomasin, ettei kroppa eikä pää kestä), pystyin aloittamaan kuntoilun, sillä kuntoni oli aivan täysin rapistunut vuosien myötä. Mulla siis liikunta on auttanut valtavasti ja fyysinen kuntoni on nyt aika hyvä. Saan siitä paljon itseluottamusta ja tuntuu, että tulen pärjäämään, vaikka joku kohtaus tulisikin. Mulla on pari somaattista perussairautta, jotka aiheuttavat oireita, joten olen ottanut sen elämänasenteen, etten kuuntele kehoni lähettämiä viestejä, sillä silloin vain huolestuisin turhasta. Ala tehdä pieniä kävelylenkkejä luonnon helmassa (esim. pari km) ja ajattele, että jos nyt kupsahdat, niin so what. Mulle se on auttanut. Tsemppiä!

Mulla on todettu mm. ocd sekä hypokondria. Vuosia sitten hain jatkuvasti vakuutteluja lääkäriltä, läheisiltä ja netistä siitä, etten ole sairas. Siinä vaiheessa kun pelko alkoi hallita elämääni täysin ja olin käytännössä hermoraunio, ajattelin että ei ole enää mitään menetettävää, ja aloin yrittää auttaa itseäni. Luin ahdistusta ja pakko-oireista häiriötä käsitteleviä kirjoja, perehdyin mindfullnesiin ja hengitystekniikoihin. Rankkaa aikaa oli, mutta tällä hetkellä uskallan sanoa, että tuo on takana päin.

Ensiapuna suosittelen, että et takerru ajatuksiisi, sillä niitähän nuo pelot on, ajatuksia vaan. Mulla auttoi huomaamaan, että kyse on noista peloista jos ajatus alkaa mielessäni sanoilla "entäs jos", ja sellaset ajatukset ei tarvitse huomiota. Tuosta voi päästä eroon, tsemppiä!

Kuulostaa myös sellaiselta kuin "yleistynyt ahdistuneisuushäiriö". Googleta.

Kantsii käydä jollain juttelemassa ja vältä rasittamasta liikaa läheisiäsi, minun läheiseni eivät ainakaan enää vain jaksaneet kuunnella.

Mulla auttoi vain puhtaasti aika. Ja tämä kaikkien mahdollisten sairauksien pelko siis alkoi todellisesta sairaudesta perheenjäsenellä.

Jotenkin pitää ajatella, että vielä olemattoman murehtiminen ja pelkääminen ei auta juuri siinä kohtaa. Yritä päättää, että murehdit vasta sitten, kun murehdittavaa on. Ei ole helppoa kyllä, mutta yritä täyttää päiväsi myös muulla tekemisellä. Kiellä itseltäsi kaikki sairausoireiden googletukset. Älä lue mistään sairauksista yhtään mitään. Et riviäkään.