Mitä muistoja sinulla on mummilastasi?

Tupakansavu sisällä. Mummi poltti ketjussa ja teki aina kyljyksiä kun oltiin kylässä.

Mummulassa piti aina osata käyttäytyä. Mummulaan mentiin siisteissä vaatteissa, hiukset piti olla kammattuna jakaukselle. Mummulle ja papalle sanottiin käsipäivää, ja syys- sekä kevätlukukausitodistukset tuotiin nähtäville, niistä sai sitten rahaa - milloin viisikymppisen, milloin satasen.

Pienenä mummula pelotti. Se suuri sali, jossa mummu istui sohvalla ja pappa tuolissa. Huonekalut ja vanhan talon haju olivat jännittäviä, samoin se, osasinko olla nätisti kahvipöydässä. Kerran hävetti kun oksensin. Mummu ja pappa eivät olleet mitään kotoisia leikkikavereita, mutta näin jälkeenpäin muistelen heitä kuitenkin hyvällä, voi kun muistaisin vielä papan juttuja, joita hän kertoi - hänen muistitietonsa talon historiasta ulottuivat isovihaan asti.

Ei oo ollu mummilaa, ei minulla eikä lapsellanikaan.

Pectus- ja Eucalyptus-pastillit lasimaljassa, järjettömän kovalla oleva televisio, arka kissa ja kiekkopuhelin.

Ukin hevosella ratsastamista sekä reki- ja kärryajelut.

Mummi jahtasi meitä (minua, veljeäni ja kahta serkkua) koivuvitsan kanssa lähes päivittäin. Vietiin akkareita navetan vintille valmiiks, jotta olis ajankulua kun odoteltiin et tilanne rauhoittuu.....mummi ei päässyt vintille kun oli vaan tikkaat ja kapeat orret mitä mitkin piti taiteilla.

Minun mummoni (isän äiti) oli minulle kun toinen äiti. Hän piti huolen siitä että tiesin olevani rakastettu lapsenlapsi. Mummo teki sitä ruokaa mitä me halusimme, hän oli kova hemmottelemaan meitä. Mummoni oli ihana ihminen. Hän sanoi asiat aina suoraan ja oli suustaan vähän härski. Käytämme vielä tänäpäivänä mummon härskejä sanontoja. Mummollani oli tosi hyvä huumorintaju ja naurua riitti.

Siskoni ja minä kutsuimme häntä hänen etunimellään ja kaverini oli aina ihmeissään siitä. Hän kuoli vuonna 1996 mutta onneksi sain tuntea hänet 36 vuotta.

Äitini äitiin minulla ei oikeastaan ollut suhdetta, hön oli luonteeltaan hyvin "kylmä" ihminen. Hän olikin sanonut että hän ei tykkää lapsista? Hänellä oli itsellään 8 lasta. Hän pysyi minulle loppuun asti vieraana ihmisenä vaikka asuimme 1/2 kilometrin säteellä toisistamme. Mufani oli juoppo jota pelkäsin lapsena.

Minulla on vieläkin mummua ikävä ja niin on myös ikävä vaariakin.

Mummin makaronivelli, riisivelli, sämpylät ja nisut sekä munkit. Leipäjuusto, ternimaitojuusto. Navetta, oma nimikkolehmäni. Heinäpelto kesällä. Vanhojen lehtien lukeminen ja telkkarin katsominen vintillä. Teininä tykkäsin käydä juoksulenkillä ennen jokailtaista saunaa, mahtava fiilis lenkin jälkeen.

Mummin nauru ja Ukin jutut jotka oli samat joka kerta. Pirtissä telkkarin katsominen illalla Mummin ja Ukin kanssa. Kuusamon upeat maisemat. Katiskoiden haku Ukin kanssa. Ukin savustamat ahvenet iltapalalla. Jokailtainen sauna ("me käydään saunassa vain kerran päivässä" ja naurut päälle). Marjastus ja marjojen puhdistaminen. Sukkien neulominen rauhallisessa pirtissä, Mummi teki kantapäät mun puolesta.

Me käytiin mummulassa pitkän välimatkan vuoksi tosi harvoin, joten en muista paljon mitään "tapoja", mitä aina tehtiin, vain joitain yksityiskohtia. Mummulassa oli kuviolliset lautaset, olisikohan olleet Arabian lautasia. Nukuin äidin ja isän keskellä kamarin lattialla, mummu, ukki ja vanhapoika eno nukkuivat pirtissä. En tiedä mikä nukkumajärjestys heillä oli normaalisti. Tykkäsin kiertää taloa kamarista pirttiin, pirtistä eteisen kautta keittiöön ja sieltä kamariin. Eteisessä haisi vanhalle talolle, joskus tulee vieläkin tuo mieleen, jos vierailen jossain vanhassa rintamamiestalossa. Ulkoportaat oli kiviset ja vähän vinot.

Jonakin kesällä takapihalla oli kani häkissä ja syötimme sille voikukan lehtiä. Myymäläautolla kävimme joskus ja joka kerta piti vierailla jonkun naapurin luona.

Sauna oli navetan yhteydessä, joten talvellakin piti mennä ulkokoutta saunaan. Mummulla oli vaaleanpunainen saunatakki, joka oli tehty jostain "ontelokankaasta". Mummulassa ja kotona oli lehmiä, niin huomasin, että mummulassa kävi erilainen maitoauto kuin kotona.

Mummon luona asui enoni ja siellä juotiin punaista viinaa ja kuunneltiin radiosta musiikkia. Tupakansavussa istuttiin siskon kanssa, luettiin vanhoja lehtiä ja odotettiin milloin päihtyneet vanhempamme lähtisivät kotiin kävellen meidän kanssa (6km) ja seuraavana päivänä pirteesti kouluun 😃

Aina kun serkut olivat mummolassa samaan aikaan kuin minä, niin he hakkasivat meidät eli minut ja sisarukseni.

Mummo teki aina aamupalaksi mannapuuroa ja sämpylöitä.

Iltasadun hän keksi omasta päästä, päähenkilönä olin minä.

Kaikki lastenlasten piirustukset laitettiin yhden huoneen seinälle.

Ruuaksi oli usein kananmunakastiketta ja perunoita omasta maasta.

Ikkunalaudalla ja kukkapenkissä oli paljon värikkäitä kukkia.

Pappa kuoli kun olin vain muutaman vuoden vanha, joten mummo oli pitkään yksin ja ilahtui aina kun lapset ja lapsenlapset kävivät kylässä.

Vain hyviä muistoja on.

Saunanjälkeinen tunnelma kun takassa roihusi tuli ja telkkarista tuli Bumtsibum tai Napakymppi, mummin tekemää mehua ja voileipiä nenän edessä.

Pitkät metsälenkit kolmestaan ukin ja mummin kanssa.

On ikävä niitä lapsuuden aikoja kun mummolassa olin yötä. Jotenkin tosi surullista, että niitä aikoja ei saa takaisin ja mummikin on jo kuollut.

Ukki leikitti meitä lapsia, piilotti Kettu-karkkeja ja oli piilosta. Mummo teki maailman parhaita lihapullia ja pitkopullaa. Illan hämyssä lämmittivät savusaunan ja silloin sai käydä joessa kastautumassa. Ihania kesämuistoja myös eläinten hoitamisesta ja vasikoiden nimeämisestä :)

Mummu tarjosi kaakaota joka oli kiehuvaan veteen tehty tummasta kaakaojauheesta. Oli polttavan kuumaa ja kitkerän pahaa. Kotona olin tottunut juomaan makeaa kaakaota maitoon tehtynä. Muuta en sitten muistakaan...

Minun mummoni on ainoa ihminen, joka on pyyteettömästi rakastanut minua.

Toisen mummon punaherukkamehu, pehmeä marjapiirakka, Hanna-tädin kakut, vintillä seikkailut ja toisen mummon kanssa piirtelyhetket ja keskustelut, pannukahvinjuonnin opettelu sekä riisipuuro.

Isovanhemmat asuivat isossa paritalossa joka näyttää lähinnä pieneltä kerrostalolta. Siellä asui myös muita sukulaisia (eri asunnoissa). Mummin ja vaarin asunto oli kaksio. Mummilla oli aina päällä sellainen löysä mekko joka näytti lähinnä joltain kaavulta. Pakkasessa oli Ville vallaton jäätelöitä ja kesäisin mummi kantoi talon pihalle korissa kahvia, omenamehua ja mariekeksejä.

Mummilassa oli hyvät ruoat ja menin sinne aina koulun jälkeen.

Se hauska loppui useamman vuoden jälkeen kun ajoin pyörällä mummille ja pimpotimme ovikelloa.

Kukaan ei avannut ovea, joten testasimme oliko ovi lukossa ja ei ollut.

Menimme sisään ja löysin mummin makaamasta lattialta ja pappa oli olohuoneessa, kumpikin kuolleita.

Myöhemmin minulle selvisi mummoni masennus ja se, että pappani oli aina ollut väkivaltainen mummoani kohtaan.

Lapsuuteni päättyi siihen päivään ja muistan kuinka sosiaalityöntekijä ramppasi meillä jatkuvasti "tarkkailemassa" miten perhre arki etenee kriisin keskellä.

Paras muisto: makaan ladossa, joka on täynnä tuoksuvaa, kuivaa heinää. Heinään jää painauma, sellainen pesä, kun siinä makaa pitkään. Kesäsade ropisee katon päreisiin. Kun katson seinähirsien raosta, näen meidän vanhan työhevosen laiduntamassa rantaniityllä. Hevosen häntä huiskii kärpäsiä pois. En mieti mitään ihmeempiä. Olen onnellinen, vaikken silloin sitä siinä ymmärräkään.