Mitä muistoja sinulla on mummilastasi?

Mummo teki aina lettuja meille. Kotona oli paljon jotakin tiettyä kukkaa jonka nimeä en tiedä ja koti tuoksui siltä. Mummolla oli aina päällä kotimekko jossa oli isoja kukkia. Mummon tosi iso kokoinen kissa oli kova tunkemaan syliin ja nukkui aina minun vieressä kun olin yökylässä.

Meillä se oli mummula. Mummulla oli aina meille fazerin pikkupatukoiita (Jim, pätkis ja dacapo) kun mentiin, ja lauantaina mummu leipoi ja siivosi. Aamulla aikaisin juotiin teetä ja syötiin pitkopullaa ennen kuin lähdettiin kauppa-autolle.

Meillä oli karkkimalja joka oli aina täynnä Fazerin parhaita

Perjantai oli leivontapäivä. Iso leivinuuni lämmitettiin ja siinä paistettiin aina seuraavan viikon pyöröt ja karjalanpiirakat.

Mikään ei voita juuri paistettun perunakarjalanpiirakkan makua.

Melkoinen ankeuttaja saa olla, kun on vastauksia alapeukuttanut :'D

Mummin luona syötiin maitoon keitettyä kaurapuuroa ja tehtiin karjalanpiirakoita. Tuulikaapissa tai eteisessä oli kankainen mitta seinällä mihin merkattiin aina pinssillä (jokaisella serkulla oli oma) senhetkinen pituus. Jouluaattona suku kerääntyi illaksi mummin ja ukin luokse syömään joulupuuroa ja odottelemaan joulupukkia. 

Toisen luona taas tehtiin joulun alla piparitaloja (aina useampi kerralla), katseltiin leffoja (jompikumpi isovanhemmista luki tekstit ääneen silloin kun en vielä osannut/ehtinyt lukea itse), pelattiin lautapelejä ja tehtiin pieniä päiväretkiä moneen eri paikkaan (ja niihin sisältyi yleensä ravintolassa syöminen mikä oli meidän perheessä 90-luvun alussa hyvin harvinaista herkkua). 

Kaikki isovanhemmat ovat jo edesmenneitä, tuo jälkimmäinen mummo kuoli muutama vuosi sitten. Ikävä on kyllä jokaista!

Lähdettiin aina mummin kanssa iltakävelylle ja mummi sytytti punaisen nortin. Ei siis koskaan tupakoinut julkisesti. Aina meidän päästessä osuuskaupan kulmalle mummi sytytti. Mummi on kuollut ja sittemmin olen kuullut että kaikki tiesi. Se oli vain julkinen salaisuus.

Papalla oli aina muovirasiassa karkkeja eli kompiaisia ja niitä piti ottaa kaksi, ei saanut ottaa yhtä :D

Papalla oli paljon kanoja ja ne oli irti pihalla. Kilpaa etsittiin serkkujen kanssa niiden munia. Lampaita papalla oli myös paljon, ne laidunsi päivätvapaana niityillä ja illala pappa kävi pyörällä kutsumassa ne takaisin aitaukseen.

Kissanpentuja myös oli mummulassa aina.

Jonku kerran muistan kun kuorittiin nauriita vanhan navetan karjakeittiössä.

Paljon muita ihania muistoja! :)

Mummuni kuoli siis kun olin 2v ja siitä en muista mitään. Samaten toiset isovamhempani kuolivat ennen syntymääni.

Karjalanpiirakoita mummon kanssa paistettiin ja lopuksi sulatetussa voissa uitettiin. Mummo opetti kaikenlaisia Karjalankulttuurisia perinneruokia, kuten sulhaspiirakoita, kalakukkoja ja lanttukukkoja, sieniruokia ja marjaruoki. Mummolla ruutuessu päällä ja huivi päässä. Meni monta vuotta aikuisena etten tehnyt mitään opittua, kunnes tapasin mieheni, joka sattuikin olemaan Karjalan poikia. Nykyään leivon taas ja, jos mieheni muistaa jonkun ruoan lapsuudesta, niin katson ohjeen netistä. Täytyy ihailla, miten karjalaiset ovat olleet kekseliäitä valmistaa ruokaa luonnonantimista. 

Sain aina 50e ku poimin ämpärillisen puolukoita mummulle. Kuulemma se homma on niin työlästä että pitääkin saada hyvä korvaus.

Mummulla oli tapana ruokkia lintuja kauraryyneillä. Piha oli aina täynnä hottisia, jotka ahmivat ryynejä. :)

Rakkaammasta mummolasta eli isän äidiltä on paljonkin muistoja, koska välillä asuimmekin siellä.

Karamellejä ruokahuoneen pöydällä. Tuoksut, se mille mummo tuoksui (Oil of Olay). Mummo a-linjaisissa kesämekoissaan ja varvassandaaleissaan hakemassa ruohosipulia ruokiinsa tai leikkaamassa pihan ruusuja tai kattamassa iltapäiväkahveja ulos.

Mummolan heilurikellojen kilke tunnin välein. Ne vihreet kokolattiamatot, jotka myöhemmin laminaateilla peitettiin.

Ukki istumassa nahkatuolissaan. Myöhemmin sinne rakennettiin uima-allas ja minä ja kaverini siellä uimassa. Voih, ihania muistoja =).

Savustuspöntöstä tuprusi aina savu ja ihana tuoksu kun päästiin maistelemaan savustettuja ahvenia.

Syömään mansikoita ja luumuja, silittelemään lampaita ja possuja.

Toisessa mummolassa menin aina suljettuun olohuoneeseen jossa oli hieno valkoinen piano.

Tosi paljon liittyy syömiseen teillä. 

Mä muistan, kun vaarin sylissä ollessa katselin mustavalkotelkkarista lottoarvonnan, mummin ja vaarin kanssa käytiin puistossa, jossa oli sellainen vanhanaikainen karuselli.

Onko niitä enää? 

Naapuritalossa oli kiva tyttö nimeltä Salla ja juostiin pitkin pihoja jo paljon alle kouluikäisinä ja vaklattiin naapureita. 

Puutalon hieman kellarin tapainen haju. Lieneekö ollut hometta? Terve ainakin olen ja hekin elivät terveinä yli 90-vuotiaksi. 

Syötiinhän sitä toki, mutta ei ole jäänyt mieleen mitään erityistä. Ehkä  mummi ei ollut mikään loistokokki :)

Kahvia juotiin kauniista posliinikupeista, minullakin oli oma johon sain pikkutilkan kahvia ja paljon maitoa. Mummolassa oli myös ihana tuoksu, jonka saan yhä palautettua mieleeni. Mummi leipoi vatruskoita ja tarjosi karkkia ja kääretorttua. Puusaunassa pihanlaidalla tuoksui myös ihanalle ja kesäillan saunomiset ja istumiset puutarhakeinussa olivat erityisiä. Voi itkut kun on ikävä.

Mun isovanhemmat eivät IKINÄ tehneet mitään meidän lasten kanssa, mikä olisi siis lasten mieleen. Kasvimaalla kyllä kykittiin ihan naperoista lähtien, aina tehtiin jotain työtä. Kalastaminen oli mun mielestä sentään mukavaa puuhaa, se ei tuntunut työltä :)

Ei ollut mummilaa eikä mummolaa. Ainut elossa oleva mummi asui talvet kanarialla ja myöhemmin asui sitten meillä

20 jatkaa. Nii ja sitten kesäisin tuli myös meille asumaan

Maailman ihanin rintamamiestalo maalla. Mummo rakasti kukkia ja niitähän oli. Vanhassa navetassa ei ollut enää lehmiä, mutta kanoja oli. Minun kunniatehtävä oli kerätä munat. Ehkä maailman lempein ja ihanin koira, sekarotuinen jossa oli suomenpystykorvaa ja ilmeisesti harmaata hirvikoiraa. Mummo oli maailman lempein ja kiltein nainen. Ukkia vähän pelkäsin. Mummo leipoi karjalanpiirakoita joka lauantai, hommat alkoi klo 4 aamulla leivinuunin lämmityksellä. Nukuin siinä tuvassa ja heräilin leipomisen ääniin ja mummon hyräilyyn. Virsi "Kiitos sulle Jumalani armostasi kaikesta" on jäänyt lempivirrekseni just tästä syystä. (Laulettiin hautajaisissakin). Mummo kertoi rajantakaisesta Karjalasta. Kerran siellä käytiinkin 90-luvulla mummon kanssa. Pihasauna, joka tuoksui mullalle ja jossa on ehkä parhaat löylyt maailmassa. Saunan pukuhuoneessa Karjala-vaakuna.

Ukon kuoltua mummo muutti taajamaan. Senkin jälkeen olin paljon mummon luona. Kunnes tuli aika siirtyä palvelutaloon, sieltä aikanaan sairaalan osastolle kuolemaan.

Voi mummo. Sinulla olisi ollut tänään 98-v syntymäpäivä. Onnittelut sinne taivaaseen. Ukolle terveisiä kanssa: ei hän niin pelottava oikeasti ollutkaan.

Ihanat kesälomat serkkujen ja sisarusten kanssa mummilassa, kalareissut papan kanssa, ihania satuja ja satukirjoja, letut, ihana ruoka ja ihana mummin tekemä oma leipä, kasvimaat yms kaikki ihana. Ja tädit jotka usein sattu käymään samaan aikaan mummilassa.

Talvisin käytiin ihailemassa jää ja lumiveistoksia yms.

Vielä aikuisenakin ikävä niitä aikoja.❤❤

Toinen mummi ja pappa asui meidän kanssa samassa talossa, pajupillin teot, kalan perkkaamiset yms jäänyt mieleen, se kun pääsi mummille ja papalle millon vaan, aina oli joku kotona, joulut yms yms.

Toinen mummi kuoli kun olin 9 vuotia, ei kamalasti ehtinyt muistoja jäämään.