Lue keskustelun säännöt.
Isyysloma ja mies lähti matkoille
11.08.2018 |
Mieheni on parhaillaan isyyslomalla, vauvamme on kohta 7 viikkoa vanha. Mies päätti kuitenkin lähteä matkoille, eilen iltapäivällä lähti kaverinsa kanssa melkein viikoksi kalareissulle pohjoiseen. Hän on aktiivinen kalastuksen harrastaja, joten sinänsä tuossa reissussa ei ole mitään erikoista, on käynyt joka kesä saman kaverinsa kanssa pohjoisessa kalassa. Mutta eipä kysynyt minulta tai vauvalta, että onko ok lähteä nyt, eli ei todellakaan yhdessä sovittu että voi mennä sinne matkalle. Ilmoitti vain, että lähtee juuri nyt, koska tuolla kaverilla on juuri nyt loma, ja siksi reissu ei ollut mahdollinen muulloin. Olen vihainen ja katkera siitä että vain lähti. En tiedä miten antaa anteeksi kun palaa tai että pitääkö edes. Neuvoja?
Kommentit (756)
Vierailija kirjoitti:
Kun mies tulee kotiin, tuuppaat vauvan hänelle (kysymättä sopiiko). Laitat maidot valmiiksi jääkaappiin.
Sitten teet vaikka viikon matkan jonnekin.
Miehet käyttäytyvät tuossa tilanteessa itsekkäästi, koska luulevat, etteivät HE joudu hoitamaan vauvaa vaan mamma tekee kaiken.
Olkaa siis itsekkäämpiä naiset ja pitäkää puolenne! Kyllä isä pärjää vauvan kanssa!
Sitä paitsi mies pitäisi opettaa jo seurusteluaikana tuntemaan kaapin paikka. Silloin ei tuollaisia ylilyöntejä edes pälkähtäisi päähän. Ihan ekaksi kannattaa kouluttaa siihen, että menoista keskustellaan ja mies opetetaan tuntemaan sanan ei merkitys. Seuraavassa vaiheessa potkaistaan kaikki ylimääräiset kalakaverit pois elämästä. Tämä vähentää kaikenlaista narinaa pitkityksessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mies lähti myös viikon reisulle, erämökkiin metsästämään. Viikon aikana en vastanut puhelimeen, enkä viesteihin. Loppuviikosta tuli jo monta päivässä. En päivittänyt facebookiin, en tykännyt kenekään kuvista ja varsinkaa mieheni kuvista. Kun 6 päivää oli mennyt tuli jo äkäsiä viestejä kun en vastannut. Laitoin sitten hyvin rauhallisen viestin, sinä lähdit vauva nyt 2 viikkoa josta olet jo ollut pois puolet hänen elämästä. En suostu kasvattamaan lasta, niin että isä on vaan puhelimen välityksellä kiinnostunut lapsesta.
Mies tuli samana iltana kotiin. Meillä nyt 4 lasta ja hänestäkin tuli aivan loistava isä. Tuli juuri uimasta poikien kanssa.
Tässä on taas hyvä esimerkki poliittisille päättäjille, mihin usein miehet käyttävät isyyslomansa, joka maksetaan työnantajien ja veronmaksajien rahoista.
Perhevapaiden uudistus on enemmän kuin tervetullut ja nämä yhteiskunnan etujien ja tukien kuppaajat pitäisi saada kuriin, kun harrastukset maksetaan verovaroista ja monella miehellä harrastukset menevät ikävä kyllä lapsen edun ja oikeuksien edelle.
Tietääköhän tämäkään isä ressukka miksi hänelle on annettu isyysloma?
Vierailija kirjoitti:
Minun mies lähti myös viikon reisulle, erämökkiin metsästämään. Viikon aikana en vastanut puhelimeen, enkä viesteihin. Loppuviikosta tuli jo monta päivässä. En päivittänyt facebookiin, en tykännyt kenekään kuvista ja varsinkaa mieheni kuvista. Kun 6 päivää oli mennyt tuli jo äkäsiä viestejä kun en vastannut. Laitoin sitten hyvin rauhallisen viestin, sinä lähdit vauva nyt 2 viikkoa josta olet jo ollut pois puolet hänen elämästä. En suostu kasvattamaan lasta, niin että isä on vaan puhelimen välityksellä kiinnostunut lapsesta.
Mies tuli samana iltana kotiin. Meillä nyt 4 lasta ja hänestäkin tuli aivan loistava isä. Tuli juuri uimasta poikien kanssa.
Eikö mies huolestunut tuossa vaiheessa, että sulle on oikeasti sattunut jotain ja lähettänyt sukulaista tai kaveria oven taakse tarkistamaan, että kaikki on ok?! Tai tullut itse katsomaan, oletko sinä hengissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni on myös intohimoinen kalastaja ja käy useamman kalareissun vuodessa. Hän seuraa tarkkaan milloin on otolliset olosuhteet kalaa saada ja tämä voi muuttua nopeastikin, eli joskus ilmoittaa lyhyellä varoitusajalla, että reissu on tulossa.
Meillä on kaksi lasta eikä reissu aina ole osunut itselleni hyvään saumaan, hän on esim. lähtenyt myös, kun synnytyksestä ei ole ollut kuin kuukausi-kaksi. Mutta tämä on hänen harrastus, eikä mieleeni ole tullutkaan, että kieltäisin häntä lähtemästä! Tilanne olisi eri, jos hän muuten vain lähtisi reissuun vauvan ollessa pieni tai kulkisi baareissa.
Mieheni usein myös patistaa minua lähtemään vuorostaan reissuun ja olemaan yötä pois ja olen ollutkin. Enemmän olen, kunhan lapset kasvavat, vielä en kovin raski olla pois.
Sama meillä mutta me molemmat olemme intohimoisia kalastajia, harrastuksen parissa tavattu. Kun on lohennousu ja vesi sopivalla korkeudella niin silloin mennään eikä meinata. Pienin on ollut reissussa tississä kiinni mutta joskus esikoisen aikana jäin arkuuttani reissulta kotiin. Yleensä reissut on aina kahden viikon kestoisia mutta esikoisen aikaan mieheni oli vain viikon pois kotoa, minulla ei ollut hoitoapua. Meillä on nyt kolme poikaa ja kaikki kalastavat, se on heille tullut äidinmaidossa.
Ne jotka natkuttavat ovat yleensä ensimmäisen lapsensa kanssa uuden äärellä eivätkä sitten myöskään itse kalasta. Eivät he ymmärrä miten joku kala voi olla perhe-elämää tärkeämpi. Eihän se olekaan tärkeämpää vaan se viikko voi olla henkireikä koko vuodelle niin se täytyy vaan järjestää. Mieluummin minä pärjäisin viikon yksin vauvan kanssa kun katson vuoden katkeraa kalastajaa. Ja kalastajankaan ei kannata pitää sitä katkeraa vaimoa. Eivät vaan sovi toisilleen, se pitää heidän myöntää.
VMP. Kalaa saa ostettua kaupasta ihan niin paljon kuin haluaa. Uskomatonta miten typeriä ihmisiä täällä löytyy. Ei kyllä heru mitään myötätuntoa katkerille kalastajille. Miksi ihmeessä hankkia perhe jos joku joutavan päiväinen harrastus ajaa sen ohi tärkeysjärjestyksessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisi alkaa miestä vauva-arki ahdistaa.
Sinä olet nyt väkisin kiinni vauvassa sen vuoden verran, mutta sitten lähdet puolestasi itse kaverisi kanssa reissuun ja mies saa pärjäillä lapsen kanssa. Tämä molemmissa tapauksissa, olette sitten vielä yhdessä tai ette.Ei se äiti todellakaan oo pakotettu olee vauvassa kii VUOTTA. Isä on ihan yhtälailla huoltaja ja korvikkeellakin kasvaa. Se on ihan omaa uhriutumista jos ei poistu mihinkään ilman vauvaa.
Voi se olla sellaista vastuunkantoakin, josta tänä päivänä on huutava pula. Uhriutumista voi olla se, että hyväksyy toisen vastuuntunottomuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mies lähti myös viikon reisulle, erämökkiin metsästämään. Viikon aikana en vastanut puhelimeen, enkä viesteihin. Loppuviikosta tuli jo monta päivässä. En päivittänyt facebookiin, en tykännyt kenekään kuvista ja varsinkaa mieheni kuvista. Kun 6 päivää oli mennyt tuli jo äkäsiä viestejä kun en vastannut. Laitoin sitten hyvin rauhallisen viestin, sinä lähdit vauva nyt 2 viikkoa josta olet jo ollut pois puolet hänen elämästä. En suostu kasvattamaan lasta, niin että isä on vaan puhelimen välityksellä kiinnostunut lapsesta.
Mies tuli samana iltana kotiin. Meillä nyt 4 lasta ja hänestäkin tuli aivan loistava isä. Tuli juuri uimasta poikien kanssa.
Eikö mies huolestunut tuossa vaiheessa, että sulle on oikeasti sattunut jotain ja lähettänyt sukulaista tai kaveria oven taakse tarkistamaan, että kaikki on ok?! Tai tullut itse katsomaan, oletko sinä hengissä?
Olihan se. Hänen vanhemmat asuvat kaukana, joten heille ei kannaata soittaa. Minun vanhemmat ovat kuolleita. Hänen kaverit olivat mukana mökillä, minun paras kaveri oli juuri silloin työharjoittelussa ulkomailla. Oli ne viestit tosi äkäsiä, mutta ei minun tarvitse lohduttaa häntä jos hän ei lohduta minua. Oli se soittanut sairaalaan, sieltä saanut tietää, että en ole siellä. Kun tuli kotiin,käytiin pitkä keskustelu arvoista. Nyt kyllä molemmat menee omia menoja. Mutta niistä sovitaan, hän käy vieläkin erämökillä metsästämässä,mutta tilanne on nyt erillainen koska sovitaan yhdessä. Jos minulla on menoja, niin matkaa voi siirtää ja toisinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain seinähullu, masokisti tai täysin sinisilmäinen mies hankkii enää tänä päivänä lapsia suomalaisen naisen kanssa.
mitä helvettiä!
pistä äijä menemään ja etsi tukiverkostoja sinun ja vauvasi elämään. ei tuommoinen mies käytöksellään ole valmis isäksi, luoja mikä kakara!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vain seinähullu, masokisti tai täysin sinisilmäinen mies hankkii enää tänä päivänä lapsia suomalaisen naisen kanssa.
Luuletko, että muualla miehet saa tehdä mitä lystää? Ei onnistu, sillä samassa taloudessa asuu naisen äiti.
Tekisisin myös niin että omaan puhelimeen esto miehen puheluille, ei viestejä, ei face tai instapäivityksiä. Yhden vauvan kanssa voi käydä kaupungilla tai jotakin, tapaa kavereita. Jos teillä yhteinen tili niin ota sieltä rahaa johonkin kivaan itsellesi.
Tai vielä parempi, lykkää vaavi jonkun puolitutun miehen syliin ja päivitä se faceen niin että miehesi näkee
Mies pahasti hukassa mutta saattaahan tuo kasvaakin. Opettele välinpitämättömyyttä häneen päin. Tuo ainoa mikä saa miehen tajuamaan, perään itkeminen ei tosiaan auta. Kun laitat täyden hiljaisuuden päälle niin kohta juoksee takaisin. Ja muista sitten ette ole kotona kun hän saapuu reissultaan, saa tulla tyhjään taloon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jollain katkeralla miesvihaajalla on täysi höyry päällä, varmaan taas notkuttu koko päivä somessa ja katkeroiduttu kateudesta ja omasta kohtalosta. Melko railakasta provoa ja höystettä tulee liukuhihnalta. :D
Minkä ikäisestä heppulista tässä nyt puhutaan? Entä Minkälaisia nämä hänen kaverinsa ovat, jos vastasyntyneen isän vikittelivät reissuun? Ovatko lapsellisia vai lapsettomia? Entäs appivanhemmat, oliko heille täysin ok, että poju lähtee kaloja narraamaan jättäen perheensä kotiin pärjäilemään?
Tottakai ap pärjää vauvan kanssa, pakkohan se on pärjätä, mutta minun mies ei olisi lähtenyt. Ei hän olisi voinut olla ikimaailmassa pois yhdenkään meidän vauvamme luota, jo työpäiväkin tuntui olevan liian pitkä aika. Varsinkin tuollainen seitsenviikkoinen vauva on aivan ihana pieni hymyilevä ja hellyyttävä tapaus, joka tuntuu katsovan maailmaa hyvin tarkkaan ja ymmärtävän paljon.
Jos siis mies laittaa jonkun joka vuotisen ryyppy-kalareissun vauvan hymyn eteen, niin en laittaisi hänelle viestin viestiä, enkä vastaisi puheluihin. Olkoon mies siellä jossakin ihan rauhassa sitten.
En oikeasti osaa edes kuvitella mitä tekisin, sillä jo ajatuksenakin tilanne on ihan mahdoton. En tunne yhden yhtä miestä, joka olisi voinut noin tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No en nyt yhden viikon kalastusreissun takia ottaisi eroa. Anna ladata siellä akkujaan, niin jaksaa paremmin loppuisyysloman. Kai sinä nyt pärjäät lapsen kanssa kahdestaan viikon?
Onhan se ikävä ettei asiasta keskusteltu, mutta mielestäni kenenkään ei tarvitse lupia kysellä. Keskustella tietysti pitää.
Jos aikoo siirtää omat vastuunsa toiselle (mies on nykyisin lapsensa huoltaja ja vastuussa tästä ihan samoin kuin vaimonsa) viikoksi niin totta helvetissä siihen kysytään lupa, ei pelkästään keskustella.
Minun lasten isä piti kolmannesta lapsesta koko isyysloman eikä ollut yhtään päivää siitä meidän kanssa vaan omissa menoissa.
Kun hän haki meidät sairaalasta kotiin, lähti samalla oven avauksella 300km päähän ”tärkeään jalkapalloseminaariin” Tuli kyllä aamupäivällä takaisin mutta oikeesti meillä oli vauvan lisäksi 5- ja 7-vuotiaat pojat sekä kaksi koiraa.
Ah, kolmatta vuotta eronneena mutta vaivan väärti kun nykyään noita asioita muistelee niin eri silmin!
Hei Ap, tietääkö äitisi/siskosi/anoppisi jne tilanteesta? Oletko puhunut heidän kanssaan asiasta ja jos, niin mitä mieltä he ovat miehesi tekemästä tempusta?
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin ketjusta näkee miten typeriä akat ovat. Eroa jo ollaan miettimässä viikon reissun jälkeen. Olisiko sitten ollut hyväksytympää kun mies olisi liehitellyt ja neuvotellut asiasta kuukauden etukäteen anoen lupaa? No sitähän ei olisi ketjun perusteella tullut 90 % osalta naisista. Ettekö pärjää viikkoa yksin lapsen kanssa? Yksinhuoltajanahan sitä "yksinaikaa" vasta riittääkin. On teillä mahtava logiikka. Käytännössä kyse on siis periaatteesta "kun en minäkään niin ei mieskään". Nykynaiset ovat aivan pilalla. Miehillä ei ole tissejä joilla ruokkia lasta ja naiset ne ovat useimmin niitä jotka lapsen haluavatkin. Hommaa semmoin "mies" joka heiluu essu päällä ja lässyttää ja hyörii kuin kunnon emo. Miehet (paino sanalla) ei ole biologisestikaan semmoisia.
Ah kyllä on mukavaa olla poikamies, sellaisena pysynkin jos ei järkevää naista ole olemassa. Siltähän se vaikuttaa. Matkustelen, kalastelen ja teen juttuja niin kuin haluan. Pitäkää tunkkinne ja kakaranne.
Kertaapa vielä, mitä tarkoittaakaan "isyysvapaa"? Onko se palkallinen loma, kalastusta varten tarkoitettu? Vai olisiko se ihan valtion rahoittama työvapaa aika LAPSEN hoitoa varten??
On se kumma kun harvemmin kuulee äitiysvapaalla olleen äidin vaan lähteneen lätkimään lomille jättäen lapsen isän hoiviin, vai mitä? Ehkä akat vain ovat fiksumpia ja ymmärtävät vastuunkannosta jotain...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mies lähti myös viikon reisulle, erämökkiin metsästämään. Viikon aikana en vastanut puhelimeen, enkä viesteihin. Loppuviikosta tuli jo monta päivässä. En päivittänyt facebookiin, en tykännyt kenekään kuvista ja varsinkaa mieheni kuvista. Kun 6 päivää oli mennyt tuli jo äkäsiä viestejä kun en vastannut. Laitoin sitten hyvin rauhallisen viestin, sinä lähdit vauva nyt 2 viikkoa josta olet jo ollut pois puolet hänen elämästä. En suostu kasvattamaan lasta, niin että isä on vaan puhelimen välityksellä kiinnostunut lapsesta.
Mies tuli samana iltana kotiin. Meillä nyt 4 lasta ja hänestäkin tuli aivan loistava isä. Tuli juuri uimasta poikien kanssa.
Eikö mies huolestunut tuossa vaiheessa, että sulle on oikeasti sattunut jotain ja lähettänyt sukulaista tai kaveria oven taakse tarkistamaan, että kaikki on ok?! Tai tullut itse katsomaan, oletko sinä hengissä?
Olihan se. Hänen vanhemmat asuvat kaukana, joten heille ei kannaata soittaa. Minun vanhemmat ovat kuolleita. Hänen kaverit olivat mukana mökillä, minun paras kaveri oli juuri silloin työharjoittelussa ulkomailla. Oli ne viestit tosi äkäsiä, mutta ei minun tarvitse lohduttaa häntä jos hän ei lohduta minua. Oli se soittanut sairaalaan, sieltä saanut tietää, että en ole siellä. Kun tuli kotiin,käytiin pitkä keskustelu arvoista. Nyt kyllä molemmat menee omia menoja. Mutta niistä sovitaan, hän käy vieläkin erämökillä metsästämässä,mutta tilanne on nyt erillainen koska sovitaan yhdessä. Jos minulla on menoja, niin matkaa voi siirtää ja toisinpäin.
No onpa erikoinen ukko, jos ei tuossa tilanteessa lähtenyt itse tarkastamaan, että kaikki on ok. Eihän se mitään takaa, ettei sua ole sairaalassa. Voisihan olla, että oot vaunulenkillä tuupertunut metsään eikä ruumista ole vielä löydetty. Tai oot mennyt kotona yksin synnytyksen jälkeiseen psykoosiin ja kuvittelet, että sua vainotaan...Ihan mitä tahansa.
En voi kuvitellakaan, etteikö mun mies olisi tuossa tilanteessa jo päivän jälkeen tullut kotiin tarkistamaan, oonko kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisestä heppulista tässä nyt puhutaan? Entä Minkälaisia nämä hänen kaverinsa ovat, jos vastasyntyneen isän vikittelivät reissuun? Ovatko lapsellisia vai lapsettomia? Entäs appivanhemmat, oliko heille täysin ok, että poju lähtee kaloja narraamaan jättäen perheensä kotiin pärjäilemään?
Tottakai ap pärjää vauvan kanssa, pakkohan se on pärjätä, mutta minun mies ei olisi lähtenyt. Ei hän olisi voinut olla ikimaailmassa pois yhdenkään meidän vauvamme luota, jo työpäiväkin tuntui olevan liian pitkä aika. Varsinkin tuollainen seitsenviikkoinen vauva on aivan ihana pieni hymyilevä ja hellyyttävä tapaus, joka tuntuu katsovan maailmaa hyvin tarkkaan ja ymmärtävän paljon.
Jos siis mies laittaa jonkun joka vuotisen ryyppy-kalareissun vauvan hymyn eteen, niin en laittaisi hänelle viestin viestiä, enkä vastaisi puheluihin. Olkoon mies siellä jossakin ihan rauhassa sitten.
En oikeasti osaa edes kuvitella mitä tekisin, sillä jo ajatuksenakin tilanne on ihan mahdoton. En tunne yhden yhtä miestä, joka olisi voinut noin tehdä.
Esimerkki kajahtaneesta vaimokkeesta. Kutsuu miestään nimellä "heppuli" ja "poju" eli muodostaa mieheensä äiti-lapsi suhteen, great.
Vauva on tietenkin "Varsinkin tuollainen seitsenviikkoinen vauva on aivan ihana pieni hymyilevä ja hellyyttävä tapaus, joka tuntuu katsovan maailmaa hyvin tarkkaan ja ymmärtävän paljon. " joo, no vauva on sellainen rutiinihoitotoimenpiteitä vaativa itkevä käärö, joka ei kauheen mielenkiintoinen ole. Eri asia kun lapsi kasvaa ja ottaa kontaktia, kohta sen voikin viedä jo kalaan.
"joka vuotisen ryyppy-kalareissu" taas on erämaan rauhaa parhaillaan, ilman viinaksia kulkemista luonnon rauhassa, vesien varrella ja kauniita loivia heittoja vuolaaseen virtaan missä sielu lepää ja mieli rauhoittuu. Kun kalan kanssa temuaa niin muuta ei kaipaa, ei vaativaa akkaa tai kiireistä työpäivää, ei itkeviä kakaroita tai uteliaita naapureita. Nuotiolla tuijotan tuleen ja hiillostan kalaa, nukun ulkosalla kaukana kavala maailma ja kännykän kenttä, annan unen tulla.
Noista epäkelvoista isistä kannattaa hankkiutua eroon heti, etteivät pilaa lasten elämää.