Haluan kokea muita naisia, mutta myös jatkaa suhteessani
Löysimme kumppanini kanssa toisemme suht nuorina. Olemme olleet yhdessä kohta kymmenen vuotta ja lapsiakin meillä jo on. En ole koskaan ollut kenenkään muun kanssa. Vaikka yhä rakastan puolisoani ja haluan viettää hänen kanssaan loppuelämäni, ovat toiset naiset olleet viimeaikoina jatkuvasti mielessä. Eivät ketkään tietyt naiset, vaan ihan tuntemattomat kadulla vastaantulevat naiset herättävät kiinnostusta.
Haluan kokea toisen naisen sängyssä, mutta en halua pettää. Jatkuva panetus ja halu muita naisia kohtaan ajaa minua hulluksi, ja häiritsee keskittymistäni muihin asioihin. Olen yrittänyt kaikkeni, mutta en vaan saa muita naisia mielestäni. Tuntuu, että kadun vanhempana, jos en koe nyt nuorena muita naisia. Onko tähän ratkaisua, joka ei johda eroon? Voin yrittää pitää haluni hallussa mielenterveyteni kustannuksella, mutta pelkään, että jossain suhteen vaikeassa vaiheessa sitten ratkean ja petän. Naiset, onko sopivaa tapaa kysyä, onko muiden naisten kanssa seksin harrastaminen ok puolisolle?
Kommentit (85)
Tämä ketju paljastaa sen todellisuuden, että ne jotka elävät pitkään avioliitossa tai avoliitossa soketuvat muulle elämälle.
Tässä mies haaveilee pettämisestä niin eikö sitten joukko eukkoja halua laittaa paremmaksi. Kyllä mekin.
Karkkikauppa auki. Oma pieni maailma jonka ympärillä pyörii muu maailma?
Käy maksullisissa ja pidä naamari kii. Pitääkö teidän muutenkaan laulaa vaimolle kaikki asiat? Ettekö oo tältä foorumilta jo oppinu, että kaikki jotka vähäki saattaa jonkun prinsessan tunteita loukata --> mies on sika, sitä pitää rankasta mahdollisimman paljo. Aijjoo ja tekstin loppuun capslockilla HYI
Vierailija kirjoitti:
Olin samassa tilanteessa kuin sinä ja tein tietoisen päätöksen, että haluan jatkaa avioliitossa vaikka olimme toisillemme ainoat. Pohdin myös tuota muiden kanssa olemista, mutta jotenkin tiesin ettei vaimoni sitä hyväksyisi eikä sitä seksiseuraa olisi ilman rahaa kovin helpolla löytynyt perheelliselle tavismiehelle. Punnitsin eri vaihtoehtoja ja totesin rakastavani vaimoani ja perhettäni niin paljon etten uhraisi niitä satunnaisten kokemusten vuoksi. Harmi vaan, että vaimoni oli ilmeisesti miettinyt samoja asioita ja hän päätti toisin...se siitä liitosta sitten.
Ei tullut kummallekaan mieleen keskustella asiasta toistenne kanssa avoimesti?
Tahdo rakastaa, et voi saada kaikkea.
Kuulostaa aika katkeralta nyt, kyllä ne miehetkin osaavat rakastaa ja rakastavatkin.
Olen itse saanut kunnian tavata erään herkän, kaunis sydämisen miehen, ja olemme nyt umpirakastuneita.
100%:sta yksiavioisuudesta meidän kummankaan osalta (ainakaan mielen/fantasioiden tasolla) en tiedä, mutta sen tiedän että hän rakastaa, näin sen kun hän itki liikuttuneena ilosta minut tauon jälkeen nähtyään, oli ikävöinyt niin paljon pelkkää läsnäoloani vierellään.