Kolmekymppinen Pekka ei ole käynyt koskaan treffeillä, suudellut tai harrastanut seksiä
Rippikouluikäisenä Pekka ajatteli, että 25-vuotiaana hänellä on varmaan jo vaimo ja lapsia. Nyt Pekka on yli 30-vuotias, eikä ole käynyt koskaan treffeillä, suudellut tai harrastanut seksiä. Se hävettää häntä sen verran paljon, ettei hän halua esiintyä tässä jutussa omalla nimellään.
Kommentit (1669)
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä sitä miesten väitettä, että komea ja menestynyt mies olisi automaattisesti joku jännä ja m*lkku. Ei hyvä ulkonäkö ja menestys kenestäkään automaattisesti mitään m*lkkua tee.
No saamattomien miesten mielestä jännämulkkuja on kaikki ne miehet joilla on naissuhteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on naisille Turn off, että mies ei ole aiemmin seurustellut. Kyllä se jossakin vaiheessa vääjäämättä tulee esiin ja Pekka haluaa olla rehellinen. MISSÄÄN ei edelleenkään olla sanottu, että Pekka sen heti töksäyttäisi. Että te jaksatte tuota olkiukkoilua ja yläpeukkuja vaan satelee.
Pekka on tässä asiassa IHAN OIKEASSA!
Minulle seurustelemattomuus ei olisi mikään kynnyskysymys, enhän itsekään ole koskaan seurustellut. Mutta luonteva tilanne tuoda asia esiin on siinä vaiheessa, kun kenties tulee puheeksi edelliset kumppanit, ja silloin ollaan yleensä jo hieman ensitapaamista tinderjutustelua pidemmällä.
Multa ainakin on aina kysytty tätä jo ensitapaamisella ja ellen ole valehdellut ovat ne tapaamiset myös siihen ensimmäiseen jääneet.
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On harhaista kuvitella että jollain söpöllä harlekin-romaanivarvistelulla voi korvata puutteita miehen luonteessa. Tällaisia kirjoitteleva ei ole ollut eläissään parisuhteessa ja vois lopettaa asiantuntijana esiintymisen asioista joista ei tajua mitään. Tekis mieli kehottaa menemään edes joskus ulos sieltä tunkkaisesta kämpästä.
Harmi kyllä, tosielämä osoittaa että olen oikeassa ja sinä väärässä.
On lähes mahdotonta löytää komeita ja menestyneitä miehiä jotka eivät saa naisia, olivat he luonteeltan kuinka ilkeitä tahansa.
Sen sijaan on hyvin helppoa löytää mukavia miehiä jotka eivät saa naista koska he ovat liian heikoilla looks/money/status-akselilla.
En ole tavannut täällä vielä yhtäkään mukavaa miestä joka olisi jäänyt ilman naista koska on noissa heikoilla. Sen sijaan täällä tulee jatkuvasti vastaan miehiä jotka ilmoittavat olevansa mukavia ja kilttejä mutta ovat kaikkea muuta. Ihmisiä joitten kanssa en ikinä haluaisi kirjoittelun perusteella seurustella. Passiivis-aggressiivisia jankuttajia joilla ei ole hajuakaan mitä tarkoittaa naisen kohtaaminen ihmisenä.
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On harhaista kuvitella että jollain söpöllä harlekin-romaanivarvistelulla voi korvata puutteita miehen luonteessa. Tällaisia kirjoitteleva ei ole ollut eläissään parisuhteessa ja vois lopettaa asiantuntijana esiintymisen asioista joista ei tajua mitään. Tekis mieli kehottaa menemään edes joskus ulos sieltä tunkkaisesta kämpästä.
Harmi kyllä, tosielämä osoittaa että olen oikeassa ja sinä väärässä.
On lähes mahdotonta löytää komeita ja menestyneitä miehiä jotka eivät saa naisia, olivat he luonteeltan kuinka ilkeitä tahansa.
Sen sijaan on hyvin helppoa löytää mukavia miehiä jotka eivät saa naista koska he ovat liian heikoilla looks/money/status-akselilla.
Tai sitten teillä on vain paska luonne. Alan juttujenne perusteella vähitellen kallistua tähän viimeiseen vaihtoehtoon.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä sitä miesten väitettä, että komea ja menestynyt mies olisi automaattisesti joku jännä ja m*lkku. Ei hyvä ulkonäkö ja menestys kenestäkään automaattisesti mitään m*lkkua tee.
Todennäköisyys kasvaa reilusti, kauniit naiset ja komeat miehet pääsevät helpommalla elämässä, ja vientiä on, joten niiden ei tarvitse kehittää persoonaansa samalla tavalla, kun kerran ulkonäöllä pärjää.
Se, että tulee takaisin maan pinnalle silloin tällöin esim pakkien tai pettymyksen muodossa, tekee hyvää ihmiselle. Muuten nousee pissi päähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tttttttttt kirjoitti:
Ei taso ja kemia ole mitenkään ristiriidassa keskenään.
Ensin katsotaan tasot. Ellei taso riitä, ei tilaisuutta tule. Tutustuminen tapahtuu kaverimielessä ja tarvitaan ihme luokkaa haaksirikkoutuminen kahden autiolle saarelle jotta tilanne siitä muuttuisi.
Jos taso riittää, tutustutaan ja katsotaan onko kemiaa.
Niin se tosielämässä menee.Onko taso siis pelkkää ulkonäköä? Jos sen tietää jo ennen tutustumista. voi voi.
Näin se vaan menee, pärstäkertoimen ja muunkin ulkoisen olemuksen perusteella ihmiset tekevät sinusta päätelmiä ja päättävät, että haluavatko he tutustua sinuun ihmisenä laisinkaan. Surullista mutta totta.
Aina jaksan hämmästyä, millaisessa sosiaalisessa tyhjiössä nämä poikaressut elävät. Ei ole opiskelu- tai työyhteisöä, kavereita ja heidän siskojaan, sukulaisten naispuolisia tuttavia - ei ketään, joihin törmäilisi ja tutustuisi pakosta, vaikkei se ulkonäkö ihan kympillä nappaisikaan.
Tässä sinulle yllättävä tieto: osa meistä miehistä on yksinäisiä ja vielä, kun ikää alkaa olla lähempänä neljäkymmentä yhä yksinäisempiä. Opiskeluyhteisöt jäivät menneisyyteen, työ (jos sitä on) on harvoin semmoista mistä parisuhteen löytää, kaverit ovat perustaneet perheen ja jääneet omiin oloihinsa, harrastukset ovat yleensä melko miespainoitteisia ja sukulaisetkin saattavat olla joko etäisiä, eri-ikäisiä tai asuvat kaukana.
Tämmöisessä tyhjiössä meistä osa siis elää. Ilmeisesti tämä on väärin eletty ja tätä pitäisi jotenkin vielä hävetä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä sitä miesten väitettä, että komea ja menestynyt mies olisi automaattisesti joku jännä ja m*lkku. Ei hyvä ulkonäkö ja menestys kenestäkään automaattisesti mitään m*lkkua tee.
Todennäköisyys kasvaa reilusti, kauniit naiset ja komeat miehet pääsevät helpommalla elämässä, ja vientiä on, joten niiden ei tarvitse kehittää persoonaansa samalla tavalla, kun kerran ulkonäöllä pärjää.
Se, että tulee takaisin maan pinnalle silloin tällöin esim pakkien tai pettymyksen muodossa, tekee hyvää ihmiselle. Muuten nousee pissi päähän.
Kyllä komeilta ja kauniiltakin kuolee vaikka perheenjäseniä ihan niin kuin muiltakin, voi olla väkivaltainen lapsuus ym. Myös kotikasvatuksella on vaikutusta, jos kasvattaa lapsestaan muita huomioivan ja empaattisen, tuskin hänestä mikään mulkku tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noniin. Millos ukot myönnätte sen, että ootte ikisinkkuja 99%sesti oman nirsoutenne takia? Ootte jo myöntäneet sen, että nuoret nätit hoikat naiset ois sitä halutuinta "kamaa". Ymmärrätte varmaan sen, että sellaisia typyjä ei kaikille miehille riitä. Ilmeisesti joku tavismuijakin menettelisi, koska edes joku nainen pitää olla vain sen reiän ja statuksen takia. Nainen ei kuitenkaan halua olla kenellekään miehelle vain se "joku nainen".
Milloin meinaatte asennoitua hommaan ihan eri tavalla ja alatte käsittelemään naisia kuin he olisivat ihmisiä? Tutustukaa niihin ihmisinä, ihastukaa persooniin, EI ulkokuoreen! Silloin teillä olisi edes pieni mahdollisuus löytää rakkautta elämäänne. Nykyisellä asenteella sitä pienintäkään mahdollisuutta ei nimittäin ole.
Usko nyt jo että miehiä on erilaisia!
Kaikki eivät tavoittele mitään "nuorta nättiä hoikkaa" naista. Tämä on sanottu monta kertaa tässäkin ketjussa.
Niin, ei ne kaikki miehet tavoittelekaan vain parhaimmistoa. Sellainen mies joka osaa suhtautua naisiin ihmisinä, tutustuu heihin rauhassa eikä tuijota pelkkää ulkokuorta, on jo todennäköisesti suhteessa (tai ainakin hänellä on hyvät mahdollisuudet löytää suhde). Mutta nythän me puhutaan näistä ikisinkkumiehistä joita, anteeksi nyt vain, uskallan väittää nirsoiksi. Tosi monen ikisinkkumiehen ongelma on juuri liiallinen nirsous ja pinnallisuus. Tällaisten miesten pitäisi kurkata peiliin ja lopettaa valittamasta. Ja jos aivan rehellisesti voivat sanoa, että naisettomuus ei johdu omasta nirsoudesta, niin sitten voin olla myötätuntoinen. Kaikki ihmiset (naisetkaan!) ei tässä maailmassa löydä miellyttävää partneria. Se on vain ankea fakta ja se täytyy hyväksyä. Valittaminen ei auta mitään.
Sinä väität syyksi nirsouden ja pinnallisuuden. Minä väitän syyksi huonoja sosiaalisia taitoja, itsetunnon puutetta ja melankolian täyttämää katkeruutta. Tietenkin ryhmä on heterogeeninen ja koostuu molemmista, mutta silti väittäisin, kun puhutaan kokemattomista yli kolmekymppisistä miehistä, syyksi harvoin mitään pinnallisuutta, enkä ainakaan nirsoutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tttttttttt kirjoitti:
Ei taso ja kemia ole mitenkään ristiriidassa keskenään.
Ensin katsotaan tasot. Ellei taso riitä, ei tilaisuutta tule. Tutustuminen tapahtuu kaverimielessä ja tarvitaan ihme luokkaa haaksirikkoutuminen kahden autiolle saarelle jotta tilanne siitä muuttuisi.
Jos taso riittää, tutustutaan ja katsotaan onko kemiaa.
Niin se tosielämässä menee.Onko taso siis pelkkää ulkonäköä? Jos sen tietää jo ennen tutustumista. voi voi.
Näin se vaan menee, pärstäkertoimen ja muunkin ulkoisen olemuksen perusteella ihmiset tekevät sinusta päätelmiä ja päättävät, että haluavatko he tutustua sinuun ihmisenä laisinkaan. Surullista mutta totta.
Aina jaksan hämmästyä, millaisessa sosiaalisessa tyhjiössä nämä poikaressut elävät. Ei ole opiskelu- tai työyhteisöä, kavereita ja heidän siskojaan, sukulaisten naispuolisia tuttavia - ei ketään, joihin törmäilisi ja tutustuisi pakosta, vaikkei se ulkonäkö ihan kympillä nappaisikaan.
Tässä sinulle yllättävä tieto: osa meistä miehistä on yksinäisiä ja vielä, kun ikää alkaa olla lähempänä neljäkymmentä yhä yksinäisempiä. Opiskeluyhteisöt jäivät menneisyyteen, työ (jos sitä on) on harvoin semmoista mistä parisuhteen löytää, kaverit ovat perustaneet perheen ja jääneet omiin oloihinsa, harrastukset ovat yleensä melko miespainoitteisia ja sukulaisetkin saattavat olla joko etäisiä, eri-ikäisiä tai asuvat kaukana.
Tämmöisessä tyhjiössä meistä osa siis elää. Ilmeisesti tämä on väärin eletty ja tätä pitäisi jotenkin vielä hävetä?
Jokainen saa elää ihan niin kuin itse haluaa. Ongelma tulee siitä että syyttää muita ihmisiä siitä ettei ole halunnut panostaa asioihin niin paljon että saa tulosta. Tai vaikka olisikin panostanut. Kukaan ei ole luvannut teille parisuhdetta eikä ketään voi siihen pakottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä sitä miesten väitettä, että komea ja menestynyt mies olisi automaattisesti joku jännä ja m*lkku. Ei hyvä ulkonäkö ja menestys kenestäkään automaattisesti mitään m*lkkua tee.
Todennäköisyys kasvaa reilusti, kauniit naiset ja komeat miehet pääsevät helpommalla elämässä, ja vientiä on, joten niiden ei tarvitse kehittää persoonaansa samalla tavalla, kun kerran ulkonäöllä pärjää.
Se, että tulee takaisin maan pinnalle silloin tällöin esim pakkien tai pettymyksen muodossa, tekee hyvää ihmiselle. Muuten nousee pissi päähän.
No ei ole kyllä näillä palstan vonkujilla ainakaan kovin kehittynyt persoona. P*llu, reikää, jykevä leuka, uli uli...
tttttttttt kirjoitti:
Otetaanpa tueksi ihan muutama fakta.
Finnsex-tutkimuksen mukaan 21-vuotiaista miehistä täyskokemattomia on yli 20%, kun taas naisista vain 6%.
Kun tähän lisätään se fakta että naiset tyypillisemmin toivovat miehen olevan aktiivisempi, rohkeampi ja määrätietoisempi osapuoli...miten kukaan voi vakavissaan väittää etteikö deittailu olisi naisille huomattavasti helpompaa?
Finsex 2015 sanoo sanatarkasti: miehistä noin viidesosa ja naisista kymmenesosa oli ollut yhdynnässä ensimmäistä kertaa vasta 21 v tai sitä vanhempana. Tässäkään osuudessa ei ole tapahtunut ajan myötä suurempia muutoksia." Eli 10stä pojasta 2 ei ole saanut ennen 21 ikävuotta ja 10stä tytöstä 1.
Pojilla murrosikä alkaa noin vuotta myöhemmin kuin tytöillä joten on luonnollista, että seksikin aloitetaan myöhemmin. Osa pojista on vielä tuossa iässä täysin pentuja ja rassaavat autoja, moottoripyöriä jne tai sitten pelaavat 24/7, eikä edes halua ja valmiuksia löydy sen tyttöystävän hankkimiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä sitä miesten väitettä, että komea ja menestynyt mies olisi automaattisesti joku jännä ja m*lkku. Ei hyvä ulkonäkö ja menestys kenestäkään automaattisesti mitään m*lkkua tee.
Todennäköisyys kasvaa reilusti, kauniit naiset ja komeat miehet pääsevät helpommalla elämässä, ja vientiä on, joten niiden ei tarvitse kehittää persoonaansa samalla tavalla, kun kerran ulkonäöllä pärjää.
Se, että tulee takaisin maan pinnalle silloin tällöin esim pakkien tai pettymyksen muodossa, tekee hyvää ihmiselle. Muuten nousee pissi päähän.
Totta. Toisena ääripäänä sitten rumat miehet. Ikinä en ole niin kamalia haukkuja kuullut kuin katkeroituneilta rumilta miehiltä. Ehkä tässä pitäisi vältellä kumpaakin ääripäätä: liian itsetietoisia komeita miehiä ja katkeroituneita rumia kusipää-miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi näitä juttuja itketään täällä joka ikinen päivä? Kuka jaksaa vatvoa jonkun toisen henk. Koht. asioita päivästä toiseen. Pekalle on käynyt huono tuuri, voi voi. Elämä jatkuu.
Entäs jos Pekka olisi veljesi, tai kaverisi?
Potkisin perseelle ja käskisin ryhdistäytyä. Jos seuraa haluaa, on ensinnäkin kunnioitettava toista ihmistä. Toiseksi asetettava itsensä alttiiksi.
Olen kurkkua myöten täynnä jännämiespaskaa, kaikki mieheni ovat olleet rumia mutta kilttejä ja älykkäitä. Paras heistä minua 5 cm lyhyempi ja herkkä kuin nainen. Upea rakastaja.
Kriminaalit, öykkärit ja ääliöt kierrän kaukaa, vaikka olisivat miten komeita.
Itsestä se kiinni on, jos on muille vastenmielinen. Ajatukset ja tunteet nimittäin näkyvät silmistä.
Ootko itsekin sieltä vähemmän hyvännäköisestä päästä?
Eikö miesten naismaku olekaan laaja?
eri
On.
Siksi todennäköisesti tuon kysyjän ja esimerkiksi minun mielipiteet sinusta eroaisivat melkoisesti.
Aivan kuten minun ja parhaan ystävättäreni miesmaut ovat aivan erilaiset. Mutta sehän on palstamiesten mielestä yksityistapaus tai poikkeustapaus.
No ei se nyt ihan noin mene.
Tuskinpa kumpikaan pitäisitte esimerkiksi minusta. Sen sijaan voidaan melkoisella varmuudella sanoa, että jos sinut naisena esiteltäisiin kahdelle miehelle niin kyllä vähintään toiselle olisit oikeinkin mieluinen.
Naisilla nuo "erot" miesmaussa on ihan triviaaleja nyansseja. Runko on kuitenkin kaikkien mielestä sama.
Sinulla ei ole aavistustakaan siitä, mitä on olla oikeasti tavallinen - saati piirteiltään ruma - nainen. Milloin olet itse viimeksi flirttaillut ruman naisen kanssa? Ai niin, mutta se olikin niin, että joku muu varmaan tykkäisi.
Joku muu varmaan tykkäisi Pekastakin.
Mutta jos sinä tykkäät minusta, niin tavataan! Olen 160/85, vyötärönympärys isompi kuin rinnanympärys, kasvot epäsymmetriset ja akne on näin kesän jäljiltä pahana. Laihduttaminen on minulle yhtä helppoa kuin sosiaalisten taitojen hankkiminen sinulle - paitsi että minulle jäisi joka tapauksessa roikkuva nahka ja tyhjät pussit tissien kohdalle. Eikä se muuttaisi perunanenääni, epäsymmetrisiä silmiäni tai isoa leukaani miksikään.
Sovitaanko kuitenkin chat-treffit jonnekin?
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On harhaista kuvitella että jollain söpöllä harlekin-romaanivarvistelulla voi korvata puutteita miehen luonteessa. Tällaisia kirjoitteleva ei ole ollut eläissään parisuhteessa ja vois lopettaa asiantuntijana esiintymisen asioista joista ei tajua mitään. Tekis mieli kehottaa menemään edes joskus ulos sieltä tunkkaisesta kämpästä.
Harmi kyllä, tosielämä osoittaa että olen oikeassa ja sinä väärässä.
On lähes mahdotonta löytää komeita ja menestyneitä miehiä jotka eivät saa naisia, olivat he luonteeltan kuinka ilkeitä tahansa.
Sen sijaan on hyvin helppoa löytää mukavia miehiä jotka eivät saa naista koska he ovat liian heikoilla looks/money/status-akselilla.Tai sitten teillä on vain paska luonne. Alan juttujenne perusteella vähitellen kallistua tähän viimeiseen vaihtoehtoon.
Eivät nämä taida käsittää miten luonne liittyy tässä keskustelussa mihinkään. Tissit, perse, raha, lihakset. Ne on ne mistä tuo ylläoleva osaa puhua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä sitä miesten väitettä, että komea ja menestynyt mies olisi automaattisesti joku jännä ja m*lkku. Ei hyvä ulkonäkö ja menestys kenestäkään automaattisesti mitään m*lkkua tee.
Todennäköisyys kasvaa reilusti, kauniit naiset ja komeat miehet pääsevät helpommalla elämässä, ja vientiä on, joten niiden ei tarvitse kehittää persoonaansa samalla tavalla, kun kerran ulkonäöllä pärjää.
Se, että tulee takaisin maan pinnalle silloin tällöin esim pakkien tai pettymyksen muodossa, tekee hyvää ihmiselle. Muuten nousee pissi päähän.
Ei sillä ulkonäöllä pitkälle pötkitä jos luonne on paska. Ja nyt puhun kokemuksesta. Yksin jää nättikin helposti jos ei ole sitä mitä sinäkin oletat heidän olevan vain ulkonäön perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tttttttttt kirjoitti:
Ei taso ja kemia ole mitenkään ristiriidassa keskenään.
Ensin katsotaan tasot. Ellei taso riitä, ei tilaisuutta tule. Tutustuminen tapahtuu kaverimielessä ja tarvitaan ihme luokkaa haaksirikkoutuminen kahden autiolle saarelle jotta tilanne siitä muuttuisi.
Jos taso riittää, tutustutaan ja katsotaan onko kemiaa.
Niin se tosielämässä menee.Onko taso siis pelkkää ulkonäköä? Jos sen tietää jo ennen tutustumista. voi voi.
Näin se vaan menee, pärstäkertoimen ja muunkin ulkoisen olemuksen perusteella ihmiset tekevät sinusta päätelmiä ja päättävät, että haluavatko he tutustua sinuun ihmisenä laisinkaan. Surullista mutta totta.
Aina jaksan hämmästyä, millaisessa sosiaalisessa tyhjiössä nämä poikaressut elävät. Ei ole opiskelu- tai työyhteisöä, kavereita ja heidän siskojaan, sukulaisten naispuolisia tuttavia - ei ketään, joihin törmäilisi ja tutustuisi pakosta, vaikkei se ulkonäkö ihan kympillä nappaisikaan.
Tässä sinulle yllättävä tieto: osa meistä miehistä on yksinäisiä ja vielä, kun ikää alkaa olla lähempänä neljäkymmentä yhä yksinäisempiä. Opiskeluyhteisöt jäivät menneisyyteen, työ (jos sitä on) on harvoin semmoista mistä parisuhteen löytää, kaverit ovat perustaneet perheen ja jääneet omiin oloihinsa, harrastukset ovat yleensä melko miespainoitteisia ja sukulaisetkin saattavat olla joko etäisiä, eri-ikäisiä tai asuvat kaukana.
Tämmöisessä tyhjiössä meistä osa siis elää. Ilmeisesti tämä on väärin eletty ja tätä pitäisi jotenkin vielä hävetä?
Mistä johtuu että elät siinä tyhjiössä? Ei siinä elämisestä ole mitään hävettävää vaan siinä että sen jälkeen esittää jotain ihmissuhde-experttiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi näitä juttuja itketään täällä joka ikinen päivä? Kuka jaksaa vatvoa jonkun toisen henk. Koht. asioita päivästä toiseen. Pekalle on käynyt huono tuuri, voi voi. Elämä jatkuu.
Entäs jos Pekka olisi veljesi, tai kaverisi?
Potkisin perseelle ja käskisin ryhdistäytyä. Jos seuraa haluaa, on ensinnäkin kunnioitettava toista ihmistä. Toiseksi asetettava itsensä alttiiksi.
Olen kurkkua myöten täynnä jännämiespaskaa, kaikki mieheni ovat olleet rumia mutta kilttejä ja älykkäitä. Paras heistä minua 5 cm lyhyempi ja herkkä kuin nainen. Upea rakastaja.
Kriminaalit, öykkärit ja ääliöt kierrän kaukaa, vaikka olisivat miten komeita.
Itsestä se kiinni on, jos on muille vastenmielinen. Ajatukset ja tunteet nimittäin näkyvät silmistä.
Ootko itsekin sieltä vähemmän hyvännäköisestä päästä?
Eikö miesten naismaku olekaan laaja?
eri
On.
Siksi todennäköisesti tuon kysyjän ja esimerkiksi minun mielipiteet sinusta eroaisivat melkoisesti.
Aivan kuten minun ja parhaan ystävättäreni miesmaut ovat aivan erilaiset. Mutta sehän on palstamiesten mielestä yksityistapaus tai poikkeustapaus.
No ei se nyt ihan noin mene.
Tuskinpa kumpikaan pitäisitte esimerkiksi minusta. Sen sijaan voidaan melkoisella varmuudella sanoa, että jos sinut naisena esiteltäisiin kahdelle miehelle niin kyllä vähintään toiselle olisit oikeinkin mieluinen.
Naisilla nuo "erot" miesmaussa on ihan triviaaleja nyansseja. Runko on kuitenkin kaikkien mielestä sama.
Sinulla ei ole aavistustakaan siitä, mitä on olla oikeasti tavallinen - saati piirteiltään ruma - nainen. Milloin olet itse viimeksi flirttaillut ruman naisen kanssa? Ai niin, mutta se olikin niin, että joku muu varmaan tykkäisi.
Joku muu varmaan tykkäisi Pekastakin.
Mutta jos sinä tykkäät minusta, niin tavataan! Olen 160/85, vyötärönympärys isompi kuin rinnanympärys, kasvot epäsymmetriset ja akne on näin kesän jäljiltä pahana. Laihduttaminen on minulle yhtä helppoa kuin sosiaalisten taitojen hankkiminen sinulle - paitsi että minulle jäisi joka tapauksessa roikkuva nahka ja tyhjät pussit tissien kohdalle. Eikä se muuttaisi perunanenääni, epäsymmetrisiä silmiäni tai isoa leukaani miksikään.
Sovitaanko kuitenkin chat-treffit jonnekin?
Nämä miehet kun puhuvat rumasta naisesta he ajattelevat sitä geneettisesti kaunista naista jolla on heidän kriteereihin sopimaton tukan väri eikä meikkiä niin että ihon virheet näkyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tttttttttt kirjoitti:
Ei taso ja kemia ole mitenkään ristiriidassa keskenään.
Ensin katsotaan tasot. Ellei taso riitä, ei tilaisuutta tule. Tutustuminen tapahtuu kaverimielessä ja tarvitaan ihme luokkaa haaksirikkoutuminen kahden autiolle saarelle jotta tilanne siitä muuttuisi.
Jos taso riittää, tutustutaan ja katsotaan onko kemiaa.
Niin se tosielämässä menee.Onko taso siis pelkkää ulkonäköä? Jos sen tietää jo ennen tutustumista. voi voi.
Näin se vaan menee, pärstäkertoimen ja muunkin ulkoisen olemuksen perusteella ihmiset tekevät sinusta päätelmiä ja päättävät, että haluavatko he tutustua sinuun ihmisenä laisinkaan. Surullista mutta totta.
Aina jaksan hämmästyä, millaisessa sosiaalisessa tyhjiössä nämä poikaressut elävät. Ei ole opiskelu- tai työyhteisöä, kavereita ja heidän siskojaan, sukulaisten naispuolisia tuttavia - ei ketään, joihin törmäilisi ja tutustuisi pakosta, vaikkei se ulkonäkö ihan kympillä nappaisikaan.
Tässä sinulle yllättävä tieto: osa meistä miehistä on yksinäisiä ja vielä, kun ikää alkaa olla lähempänä neljäkymmentä yhä yksinäisempiä. Opiskeluyhteisöt jäivät menneisyyteen, työ (jos sitä on) on harvoin semmoista mistä parisuhteen löytää, kaverit ovat perustaneet perheen ja jääneet omiin oloihinsa, harrastukset ovat yleensä melko miespainoitteisia ja sukulaisetkin saattavat olla joko etäisiä, eri-ikäisiä tai asuvat kaukana.
Tämmöisessä tyhjiössä meistä osa siis elää. Ilmeisesti tämä on väärin eletty ja tätä pitäisi jotenkin vielä hävetä?
Mistä johtuu että elät siinä tyhjiössä? Ei siinä elämisestä ole mitään hävettävää vaan siinä että sen jälkeen esittää jotain ihmissuhde-experttiä.
No niinpä.
fdghdfghdfghdfg kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset naiset ovat kyllä todella huonoja tekemään aloitteita. Edes juttelu miesten ystävämielessä ei monelta suju.
Jos joku mies on ujo niin kyllä yksin saa olla. Ei siinä auta vaikka sattuisi olemaan robinin kompeampi veli.
Tiedätkö miksi? Koska kenelläkään ei ole velvollisuutta tulla juttelemaan tuntemattomille ihmisille, eikä tuppisuihin tutustuminen kiinnosta. Jos sinä haluat jonkun kanssa jutella niin sinun itsesi pitää mennä sitä juttua tekemään. Vai äitikö siellä pitäisi olla jeesaamassa.
Ja samassa lauseessa sanot, että miehen pitäisi kuitenkin se juttelu hoitaa. Eli päätäpäs nyt miten päin se asia on. Onko velvollisuus jutella tuntemattomille ihmisille vai ei? Ja onko sama velvollisuus miehillä ja naisilla, vai eri säännöt?
No esimerkiksi minä en halua tutustua randomiin miehiin, joten minulla ei ole pienintäkään mielenkiintoa tehdä aloitteita tai lähteä juttelemaan kenellekkään. Olen tilanteeseeni tyytyväinen näin. Jos joku haluaa nimenomaan minulle jutella syystä tai toisesta niin kai hänen siihen on aloite tehtävä. Kyllä minä voin jutella ja soittaa suutani ei siinä mitään, mutta kannattaa ymmärtää ettei se johda mihinkään, sillä en ole seuraa/kumppania/panoa hakemassa.
Mitä ajatuksenlukijoita kuvittelet muiden ihmisten olevan. Jos haluat jollekulle jutella, mene juttelemaan, äläkä jää ujostelemaan. Koskee yhtäläisesti kumpaakin sukupuolta.
On.
Pekkaa vanhempana kokemattomana miehenä voin kertoa, että se häpeän ja itseinhon apina, joka on ajan myötä muuttanut tohon olkapäälle istumaan on kasvanut niin isoksi, että jos on edes mahdollisuus keskustelun edetä seksiin, parisuhteeseen tai kokemuksiin on helpompi vain poistua paikalta. Ennen meitä friikkejä esiteltiin kiertävässä sirkuksessa, nyt saamma onneksi olla piilossa omissa oloissamme.