Mitä sinä teit ikävuosina 19-26?
Itse kävin päivät töissä, illat ja viikonloput katsoin sarjoja/tv:tä. Ei minkäänlaista sosiaalista kanssakäymistä noina ikävuosina. Mitähän normaalit ihmiset tekivät? Olen surullinen että tuhlasin nuoruuteni tekemättä mitään.
Kommentit (115)
Lukion jälkeen aupairiksi ja briteissä meni vuosi. Sen jälkeen asuin yksin ensimmäistä kertaa yksikseni ja opiskelin yo:lla,bailasin ja kesät tein töitä,deittailin. Valmistumisen jälkeen sain töitä ja aloin reissata lomilla ja juhlapyhinä. Halusin taas ulkomaille ja briteissä vierähti 2 vuotta töitä tehden ja sinkkuillen. Paluu Suomeen ja tapasin mieheni ,perustimme perheen ja avikseen. Nyt on seesteinen olo ja olen tyytyväinen elämääni ja ei ole yhtään sellaista fiilistä että joku asia on jäänyt kokematta.
Kirjoitin ylioppilaaksi ja aloitin opinnot, jotka keskeytin kandidaatin tutkinnon jälkeen. Olin vuoden vaihto-opiskelemassa. Matkustelin, juhlin, harrastin ja tapasin paljon kavereitani. Kävin armeijan vapaaehtoisena. Reppureissasin muutaman pidemmän reissun. Tein pätkätöitä mm. siivousfirmassa ja tehtaassa. Luin pääsykokeisiin ja aloitin opinnot unelmieni opiskelupaikassa 26-vuotiaana. Olin pitkään aika hukassa itseni kanssa mutta samalla myös onnellinen ja vapaa, nyt olen iloinen, että tuli vähän nähtyä ja koettua elämää ja maailmaa ennen oman paikkani löytämistä. Olen myös hyvin kiitollinen siitä, että sain elää niin onnellisen nuoruuden.
Itse 19–24-vuotiaana (olen siis edelleen 24):
- muutin omilleni rähjäiseen pikkukämppään lapsuudenkaupungissani → muutin muutama vuosi myöhemmin "uuteen" kaupunkiin uuteen kämppään
- opiskelin 1/2 vuotta
- olin palkkatukityössä 1/2 vuotta
- olin työharjoittelussa 1/2 vuotta
- olin työkkärin uravalmennuksessa 1/2 vuotta
Lopun aikaa olenkin vain maannut kotona enemmän tai vähemmän masentuneena. Olisipa edes vakiduuni.
19-vuotiaana muutin 500 km päähän kotoa opiskelemaan yliopistossa. Edeltävänä kesänä liftasin kaikille isoille festareille ja muutenkin Suomessa. Opiskelupaikkakunnalla biletin, sitten tapailin ensin yhtä miestä ja hänen jälkeensä tapasin tulevan aviomieheni. 24-vuotiaana menin naimisiin ja 25-vuotiaana sain lapsen. Harrastimme mm. matkustelua. Televisiossa oli vain kolme kanavaa, internetiä ei vielä ollut.
Kirjoitin ylioppilaaksi, kävin kansanopistoa, kävin intin, vietin 3 vuotta työttömänä asuen vanhempieni luona ja häpesin itseäni mutta tulipahan juotua kaljaa ja masturboitua. Aloin viimein opiskelut yli-ikäisenä.
En käynyt töissä, pyörin baareissa, ryyppäsin, ja työstin joka viikonloppu eri muijaa.
Vierailija kirjoitti:
- kirjoitin ylioppilaaksi
- keskeytin yliopisto-opinnot
- keskeytin amk-opinnot
- ryyppäsin
- urheilin sm-tasolla
- olin yksinäinen
- yritin päästä poikuudestani eroon
- tein pätkätöitä
- lopulta luovutin elämässä
Nyt on epäonnistujan setit.
Vierailija kirjoitti:
En käynyt töissä, pyörin baareissa, ryyppäsin, ja työstin joka viikonloppu eri muijaa.
Av on taattua wt-laatua, kun tämä 'tunnustus' saa yläpeukun, mutta mun päinvastainen alapeukun.
Pyh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- kirjoitin ylioppilaaksi
- keskeytin yliopisto-opinnot
- keskeytin amk-opinnot
- ryyppäsin
- urheilin sm-tasolla
- olin yksinäinen
- yritin päästä poikuudestani eroon
- tein pätkätöitä
- lopulta luovutin elämässä
Nyt on epäonnistujan setit.
Kiitos. Ja olen samaa mieltä. Nyt kymmenen vuotta vanhempana en enää kehtaa kirjoittaa nykytilanteestani sillä siihen verrattuna tuo väli 19-26 oli todellista onnistumisten aikaa. Sanotaanko, että olen päätynyt ryyppäämään itseni unohduksiin.
Opiskelin, valmistuin ja muutin ulkomaille töihin, tulin takaisin Suomeen töihin, tapasin mieheni, muutettiin yhteen, mentiin kihloihin ja naimisiin, saattohoidin äitini kotona, tulin raskaaksi ja sain lapsen. Siinä kai ne päätapahtumat. Opiskelujen ja työnteon ohella biletystä ja kavereiden kanssa hengailua, miehen kanssa sitten enemmän yhteisiä harrastuksia ja kotielämää.
Sairastuin kolme kertaa vakavasti(eri sairauksia kaikki), olin vuorotellen sinkkuna ja suhteessa,opiskelin kahta eri alaa, valmistuin toiselta alalta, sain 2 lasta. Nyt olen hakeutumassa opiskelemaan kolmatta alaa.
Aloitin opiskelut, muutin pois kotoa, muutin muutaman kerran, seurustelin, valmistuin, muutin töiden perään toiselle puolelle Suomea, seurustelin edelleen etäsuhteessa (ei ollut kivaa), muutin takaisin kotiseudulle ja muutin poikakaverin kanssa yhteen, sain osa-aikatyön, käytiin paljon baareissa, sain kokoaikaisen ja vakituisen työn, ostettiin asunto, mentiin kihloihin, tulin raskaaksi ja sain esikoisen, 26-vuotiaana yritys lopetti ja jouduin työttömäksi. Noihin vuosiin mahtui melkein koko elämäni tapahtumat.
Hengasin kavereiden kanssa, pelailin paljon videopelejä, kävin töissä ja koulussa.
Ryyppäsin ja käytin huumeita 19-23v. Sitten muutin uuteen kaupunkiin ja kävin töissä, elelin uuden miesystäväni kanssa ja nyt 26v odotan esikoistamme tuon kyseisen miehen kanssa. Raitistuneena :-)
^ Niin ja kumma kyllä villeimpinä vuosina onnistuin kuitenkin ammatin opiskelemaan
Opiskelin, kävin paskaduuneissa ja kaadoin naisia. Ja niinjuu, se turha valtion poikaleirikin tuli käytyä.
Kävin armeijan, tapasin siellä nykyisen mieheni, muutimme yhteen, menimme naimisiin, saimme lapsen. Tein julkeasti töitä ja kun en ollut töissä, reppureissasin yksin tai lapsen kanssa.
Tapailin miehiä ja nussittiin, välillä vähän ryypättiinkin.
Ylioppilas, avoliitto, 90-luvun lama, kurssin kautta kouluavustajaksi pari talvea niitä töitä.
Avoero, insinööriopinnot, railakkaat sinkkuvuodet ja tapasin miehen, josta tuli mun bestis ja jonka kanssa tullut seikkailtua mitä omituisimmissa paikoissa.
Pari vuotta myöhemmin sitten valmistuminen ja oikea työpaikka.
- kirjoitin ylioppilaaksi
- keskeytin yliopisto-opinnot
- keskeytin amk-opinnot
- ryyppäsin
- urheilin sm-tasolla
- olin yksinäinen
- yritin päästä poikuudestani eroon
- tein pätkätöitä
- lopulta luovutin elämässä