Milloin mies kelpuuttaa minut äidiksi?
Ongelma on että haluaisin itse lapsia, mutta mies ei vielä, hänestä molemmilla vanhemmilla on PAKKO olla vakituinen työ jo ennen lasten hankintaa. Opiskelen alaa jolla työtä löytyisi varmasti vaikka saisikin ensin lapsia (sosiaali-ja terveysala). Enää vähän jäljellä koulua. Mies ei kuitenkaan suostu yrittämään lapsia ennen valmistumista ja vakituista työtä, kun taas moni opiskelukaverini esim. On tullut raskaaksi ennen valmistumista. Mies taas vie keskittymistäni opiskelulta, mm. Herättää aamulla aikaisin kun minulla on työpäivä tai harjoittelua vaikka saisin vielä nukkua ja vaatii minua mukaan matkoille jotka vie fokusta opiskelusta. Mitä tällaisessa tilanteessa kannattaisi tehdä? Olen itse kohta 28 v Ja mies saman ikäinen. En kovin kauaa pystyisi odottamaan ennen kuin alkaa yrittää lapsia, koska muuten pelkään että en niitä saa ikinä jos hedelmällisyys heikkenee. Mies myös vaihtaa mielipidettä, vähän aikaa sitten sanoi että voisi alkaa yrittää raskaaksi tuloa kun valmistun ja nyt että vasta kun minulla on Vakityö.
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ensin koulu ja sitten työ ja sitten lapsia.
Miehen ja isän tehtävä siinä perheessä on kuitenkin se taloudellinen puoli, siksi hän järkeilee. Niin miehet tekee. Hoida asiasi kuntoon ja sitten ilmoitat että nyt lapsia.Miehen tehtävä taloudellinen puoli, miksi? Äidinkö pitäisi olla kotona?
Jaa niin ja miksi ei?
Nykyään ei ole niin että nainen jää aina kotiin. Kyllä minäkin haluan olla työelämässä vaikka saisin lapsia, ne eivät sulje toisiaan pois. Ja moni tuttu on tehnyt lapsen kesken opiskelun, mitenkähän niiden miehet on siihen suostuneet kun kerran moni paheksuu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ja olen siis sosiaali- ja terveysalalla. Onko täällä muita alalla olevia ja oletteko hankkineet lapsia ennen kuin oli vakituinen työ? Miten todennäköinen vakituinen työ ylipäänsä on tällä alalla? Ei minua haittaisi vaikka työt olisivatkin määräaikaisia.
Ap
Olen itse samanikäinen kuin sinä ap, 28v. Valmistuin 23-vuotiaana lähihoitajaksi ja tein 3 vuotta eri mittaisia sijaisuuksia. Töitä löytyi aina, se ei ollut ongelma. 26-vuotiaana lähdin jatko-opiskelemaan 4,5 vuoden mittaista sotealan AMK-tutkintoa, ja selvä oli jo siinä vaiheessa että lapsi tulee opintojen väliin. Takana kaksi vuotta opintoja nyt ja lapsi syntyy vuoden vaihteessa. Ainakin meidän luokalla melkein kolmasosa on tehnyt /odottaa lasta kesken opintojen. Luennoilla kulkee paljon vauvoja mukana, opintoja tehdään omaan tahtiin.
Töitä saan tehdä opintojen ohessa kokoajan niin paljon kun haluan, ei ole mitään hinkua koskaan edes ollut vakipaikkaan koska työtä löytyy aina pätkissä ja keikkalaisenakin saisi olla töissä vaikka joka päivä jos haluaisi, ja mies on vakitöissä.
Samaa mieltä olen edellisen kanssa että lapsia voi tehdä kesken opintojenkin. Mutta ainakaan nykyinen mies ei suostu siihen ja on ihan ehdoton että vasta kun minulla on vakituinen työ se käy :( jokin aika sitten sanoi kyllä että ensi kesänä voisi aloittaa. Saatan olla valmistunut silloin jos käy hyvä tuuri. Mutta en enää tiedä luotanko mieheen vai vaihtaako mielipidettään koko ajan...
Ap
Ja jos yritän neuvotella miehen kanssa ja kun selitin että nykyään ei ole itsestäänselvää saada heti jos ikinä vakityötä, mies ei ymmärrä. Miehellä on vakituinen työ.
Ap
Mies on vankasti sitä mieltä että minulla pitää olla vakityö ennen lapsen hankintaa. Ja anoppi myös. Mutta nykyään tosiaan ei varmaa että saa helposti vakituisen työn...
Ap
Sotealan vakituiseen työhön voi helposti mennä 5-10 vuotta. Sitä en alkaisi odottelemaan, koska töitä kuitenkin on, ja esim monet pankit antavat asuntolainaa hoitajille myös ilman vakityötä, koska on selvää etteivät työt niin vain lopu silti. Sain itsekin aikanaan 140 000€ asuntolainan yksin kun työsopparia oli jäljellä 2kk. Tästä vain muutama vuosi, eikä omia säästöjä ollut. Joten kyllä siihen uskaltaa lapsenkin hankkia!
Miks ap se et suostu tajuamaan että se mies EI HALUA KANSSASI LAPSIA.
En tiedä miksi se on vaikea uskoa. Tämä on vaikea tilanne kun mietin haluaako mies jossain vaiheessa vai keksiikö todella koko ajan tekosyitä miten pitkittää asiaa.
Mies itse sanoo että haluaa mutta hänellä ja anopilla) on kovat vaatimukset minulle ennen sitä, anoppi sanoi myös että pitää olla nimenomaan vakituinen työ ennen sitä.
Ap
Tämä ei ole provo vaan ihan totta.
Ap
Anoppini ei ole kyllä hirven fiksu ihminen että ei hänen ohjeita kannattaisikaan kuunnella, mutta kun ne vaikuttavat mieheenkin... Fiksuudesta ja arvoista kertonee jotain se että miehen isoäiti on muistisairas ja palvelutalossa, mutta mies eikä anoppi ei käy ikinä häntä katsomassa siellä. Kun kysyin mieheltä onko mummonsa vielä siellä ei mies tiennyt edes onko elossa vai ei.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miksi se on vaikea uskoa. Tämä on vaikea tilanne kun mietin haluaako mies jossain vaiheessa vai keksiikö todella koko ajan tekosyitä miten pitkittää asiaa.
Mies itse sanoo että haluaa mutta hänellä ja anopilla) on kovat vaatimukset minulle ennen sitä, anoppi sanoi myös että pitää olla nimenomaan vakituinen työ ennen sitä.
Ap
Menee vähän jankuttamiseksi sinulla nyt. Aika moni, kuten minä itsekin, on sinulle sanonut että alasi on niin varma työllistäjä kun mikään voi ylipäänsä olla, ja töitä on tarjolla jatkossakin (vaikkakin pätkinä) varmemmin kun monella muulla jolla on epävarmemman alan vakipaikka. Jos miehesi vaatii vakipaikkaa, niin sinulla on vaihtoehtoina joko odottaa se todennäköisesti usea vuosi ennen kun vakipaikan saat ja riskeerata samalla se ettet koskaan saakaan lapsia, koska voi myös olla että vakipaikan saatuasikin käy ilmi ettei miehesi niitä lapsia halunnutkaan... Tai sitten etsit uuden miehen jonka löytyminen on myös tietysti epävarmaa. Voit myös tehdä lapsen yksin hoidoilla.
Anopin sen enempää kun naapurin Veikonkaan mielipiteet eivät edes kuulu koko keskusteluun.
Mies ei vain halua lapsia. Tuossa iässä mies ymmärtää, että jos oikeasti haluaa lapsia, niin pitää alkaa yrittää.
Niin ja jos tekee lapsen ennen valmistumista niin monesti helpompi löytää töitäkin. Vaikka ei saisikaan syrjiä, niin kyllä kolmekymppisen lapsettoman on vaikea löytää vakityötä kun oletus on, että lapsia alkaa syntyä saman tien kun nimet on paperissa.
Jos mä olisin odottanut jotain vakituista työtä, mulla ei Olis lapsia. Nimim yli 7 vuotta määräaikaisena.
Tiedän hyvin tehneeni ammatillisen itsemurhan, mutta oli pakko koska ikää tuli ja halusin lapsen. Sitten naisia syyllistetään syntyvyyden laskusta ja kaikesta muustakin. Ei saa tehdä lasta ilman vakityötä mutta ei saa olla tekemättäkään, ettei syntyvyys laske.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä munki mielestä se on aika tärkeetä, et kummallaki vakituinen työ ennen lapsia ja että koulut on käyty loppuun.
Sama. Meille oli päivänselvää että koulut on käyty ennen lapsia ja joku haju työpaikasta. Olin tehnyt opiskeluaikana sijaisuuksia, ja vauvan teko aloitettiin kun viimeistelin gradua.
Pakko tiedustella että mikä idea tällaisessa toiminnassa on? Eli saat koulun käytyä ja samantien hyppäät äitiysputkeen? Eikö se vaikuta työllistymiseen jos on koulusta heti jäänyt äippärille ilman että on parin vuoden työrupeamaa siinä välissä? Eikö työhaastattelussa katsota kieroon jos kertoo että "valmistuin pari vuotta sitten ja jäinkin siitä heti äitiyslomalle ja olin vuoden/pari kotona".
Niin. Kuitenkin tosi monilla tällä alalla on lapsia.
Ap