Lue keskustelun säännöt.
Oman vanhemman salasuhde
28.07.2018 |
Mitä tehdä tai miten suhtautua, kun oma vanhempi pettää toista vanhempaa?
Tilanne siis omalla kohdalla niin, että isälläni on suhde itseään huomattavasti nuorempaan naiseen. Itse sain tietää suhteesta vuosi sitten, enkä tarkalleen tiedä kuinka kauan suhde on kestänyt sitä ennen. Myös veljeni tietää suhteesta, ei tosin minun kauttani.
Vanhemmat ovat kuusikymppisiä ja olleet naimisissa 35 vuotta. Me lapset olemme pari-kolmekymppisiä.
Kerroin isälleni tietäväni suhteesta reilu puoli vuotta sitten, ja pyysin häntä ratkaisemaan tilanteen, koska suhde aiheutti ahdistusta minulle ja veljelleni. Nyt sain tietää, että suhde on edelleen voimissaan, eikä äitini (ilmeisesti) tiedä mitään.
Mitä voin tehdä? Äidilleni en halua kertoa, koska se on mielestäni isäni tehtävä. Hän ei kuitenkaan tähän suostu. Itseäni ahdistaa vierailla vanhemmillani, ja välit isääni ovat viilenneet viime kuukausina.
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä näitä"asia ei kuulu teille" ihmisiä. Totta hitossa kuuluu, pettäminen vaikuttaa negatiivisesti myös aikuisiin lapsiin ja heidän isäsuhteeseensa! Itse jos olisin petetty vaimo niin todellakin haluaisin tietää enkä olla sinisilmäinen idiootti jolle koko kylä nauraa takanapäin...Kipeäkin totuus on parempi kuin elämä suhteessa joka on pelkkää valhetta. Petturi ansaitsee aina jäädä kiinni, oli sitten mies tai nainen
"Pettäminen vaikuttaa negatiivisesti myös aikuisiin lapsiin ja heidän isäsuhteeseensa". No, voi voi. Ei kukaan elä elämäänsä sen mukaan, mitä joku muu (jota asia ei suoranaisesti kosketa eikä vahingoita) ajattelee hänen ratkaisuistaan. Aivan niinkuin aikuiset lapset, myös vanhemmat saavat elää niinkuin haluavat. Ette te tiedä kaikkea vanhempienne parisuhteesta ja miksi on käynyt niinkuin on käynyt. Liioittelua ja moralisointia.
Kyllä vanhempien suhde koskettaa lapsiakin, ja vaikka olisivat aikuisiakin. Tuossa voi tulla ero pitkästä avioliitosta ja lapsuudenkoti mennä myyntiin. Kyllä se koskettaa ja tuntuu pahalta myös aikuisista lapsista.
Antaa äiskän olla tietämättä, niin ei mene torppa myyntiin. Ehkä.
Kuule, jos mies touhuaa selän takana, niin kaikki on mahdollista. Siinä voi jopa äiti lentää kodista eli saada potkun persuksiin.
Lapsetkin on jo vihillä uudesta mammasta, joten kuka enää vanhalla äidillä mitään tekee.
Isä ja uusi äiti + lapset,jotka tiesivät = onnellinen uusperhe!
Tiedän, sarkasmi on taitolaji.:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennenkuin äidille kertoo mitään, niin pitäisi tietää, haluaako äiti kuulla asiasta. Epäilen, että hän jo tietää, mutta hän ei halua tunnustaa asiaa todeksi ja haluaa jatkaa elämäänsä kuten ennenkin. Tai ehkä hän tietää ja tunnustaa todeksi, mutta haluaa jatkaa siitä huolimatta. Mun mielestä asiasta kertomisen tulisi lähteä, siitä, mitä äiti toivoo ja haluaa.
Omasta suvusta tiedän tapauksen, jossa mies petti jatkuvasti. Nainen tiesi siitä, mutta avioliitto jatkui miehen kuolemaan saakka. Toisessa tapukseessa taas miehellä oli vakituinen sivusuhde ja liittoi päättyi eroon ilmeisesti miehen tahdosta. Vaikka mies piti huolen entisestä vaimostaan eron jälkeen, niin vaimon elämä oli hyvin tiukkaa ja köyhää ja yksinäistä eron jälkeen. Niin tai näin, niin kumpikaan ei ole hyvä. Siksi asia on jätettävä asianomaisten oman tahdon ja valinnan varaan ilman, että ulkopuolelta lapsien taholta asiaan puututaan. Tunnustelkaa, mitä äitinne haluaa ennenkuin puhutte asiasta.
No eikö se isä voi selvittää tätä asiaa ensin äidiltä ja sitten kertoa lapsille? Miksi lasten pitää tunnustella ja ahdistuneena pohtia vaihtoehtoja?
Yksikään tätä mantraa hokeva "entäs jos äiti jo tietää" ei ole sanallakaan maininnut mitään miehen vastuuta mistään. Ilmeisesti heidän mielestään sitä ei olekaan.
Lisäksi on helkkarin sairas ajatus, että jos lapsi ei halua valehdella äidilleen, pimittää häneltä koko elämään vaikuttavaa tietoa, se onkin "ulkopuolelta asiaan puuttumista". Ei ole. Isä on sotkenut asiaan koko muun perheensä, he eivät ole ulkopuolisia, vaan ihan sitä sisäpiiriä.
Isältä voi toki kysyä, miten asia on. Mutta jos äiti haluaa, että asiasta ei hiiskuta sanaakaan ja vain vaikeneminen on ok, niin ei siinä isäkään pysty tekemään tiedusteluja.
Suhde on varmasti vinksallaan. 35 vuoden aikana ehtii tapahtua kaikenlaista, joten on mahdoton rietää, miten tähän tilanteeseen on jouduttu. Mistä sen tietää, jos äiti on pettänyt ensin tai toiminut muuten julmasti. En halua puolustella isää, mutta on hyvä tajuta, ettei ulkopuolisena voi tietää kaikkea. Suhdesotkuissa henkilöt itsekin ovat useun hukassa ja eivät ymmärrä, miksi näin on päässyt käymään.
Mun mielestä tässä ei ole mitään yhtä oikeaa ratkaisua. Tilanne ratkaisee. Me palstan lukijat ei voida paljoa auttaa, mutta erilaiset näkökulmat voivat auttaa tilanteen hahmottamisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennenkuin äidille kertoo mitään, niin pitäisi tietää, haluaako äiti kuulla asiasta. Epäilen, että hän jo tietää, mutta hän ei halua tunnustaa asiaa todeksi ja haluaa jatkaa elämäänsä kuten ennenkin. Tai ehkä hän tietää ja tunnustaa todeksi, mutta haluaa jatkaa siitä huolimatta. Mun mielestä asiasta kertomisen tulisi lähteä, siitä, mitä äiti toivoo ja haluaa.
Omasta suvusta tiedän tapauksen, jossa mies petti jatkuvasti. Nainen tiesi siitä, mutta avioliitto jatkui miehen kuolemaan saakka. Toisessa tapukseessa taas miehellä oli vakituinen sivusuhde ja liittoi päättyi eroon ilmeisesti miehen tahdosta. Vaikka mies piti huolen entisestä vaimostaan eron jälkeen, niin vaimon elämä oli hyvin tiukkaa ja köyhää ja yksinäistä eron jälkeen. Niin tai näin, niin kumpikaan ei ole hyvä. Siksi asia on jätettävä asianomaisten oman tahdon ja valinnan varaan ilman, että ulkopuolelta lapsien taholta asiaan puututaan. Tunnustelkaa, mitä äitinne haluaa ennenkuin puhutte asiasta.
No eikö se isä voi selvittää tätä asiaa ensin äidiltä ja sitten kertoa lapsille? Miksi lasten pitää tunnustella ja ahdistuneena pohtia vaihtoehtoja?
Yksikään tätä mantraa hokeva "entäs jos äiti jo tietää" ei ole sanallakaan maininnut mitään miehen vastuuta mistään. Ilmeisesti heidän mielestään sitä ei olekaan.
Lisäksi on helkkarin sairas ajatus, että jos lapsi ei halua valehdella äidilleen, pimittää häneltä koko elämään vaikuttavaa tietoa, se onkin "ulkopuolelta asiaan puuttumista". Ei ole. Isä on sotkenut asiaan koko muun perheensä, he eivät ole ulkopuolisia, vaan ihan sitä sisäpiiriä.
Isältä voi toki kysyä, miten asia on. Mutta jos äiti haluaa, että asiasta ei hiiskuta sanaakaan ja vain vaikeneminen on ok, niin ei siinä isäkään pysty tekemään tiedusteluja.
Suhde on varmasti vinksallaan. 35 vuoden aikana ehtii tapahtua kaikenlaista, joten on mahdoton rietää, miten tähän tilanteeseen on jouduttu. Mistä sen tietää, jos äiti on pettänyt ensin tai toiminut muuten julmasti. En halua puolustella isää, mutta on hyvä tajuta, ettei ulkopuolisena voi tietää kaikkea. Suhdesotkuissa henkilöt itsekin ovat useun hukassa ja eivät ymmärrä, miksi näin on päässyt käymään.
Mun mielestä tässä ei ole mitään yhtä oikeaa ratkaisua. Tilanne ratkaisee. Me palstan lukijat ei voida paljoa auttaa, mutta erilaiset näkökulmat voivat auttaa tilanteen
hahmottamisessa.[/Jos perheenjäsenet toimivat toisiansa vastaan, niin kyllä; jotain on pahasti pielessä.
Nämä ovat näitä ”isien syntejä” jotka ketjuunuvat eli jatkuvat isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Jos asiaa ei selvitetä niin se jää ihmisen alitajuntaan ja vaivaa siellä niin kauan kunnes se tulee ulos tavalla tai toisella.
Well, joillakin se tulee ulos samanlaisena käytöksenä, johon todetaan, et isäkin teki näin.
Joillakin se jää vihana sisälle joka tulee ulos mielivaltaisena käytöksenä jne.Perhe on tärkeä yhteisö ja sen tehtävä on mm. opettaa jokaista jäsentä toimimaan rakavasti ja ymmärtäväsi toisia ihmisiä kohtaan. Tämä on siis se ideaali ja variaatioita on!
Jos aikuinen käyttäytyy sikamaisesti niin hän on roolimalli, halusipa tai ei.
Vaikka lapset ovat aikuisia niin isä on isä aina ja opettaa lapsiaan esimerkillään.
”Jos perheenjäsenet toimivat toisiansa vastaan, niin kyllä; jotain on pahasti pielessä.
Nämä ovat näitä ”isien syntejä” jotka ketjuunuvat eli jatkuvat isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Jos asiaa ei selvitetä niin se jää ihmisen alitajuntaan ja vaivaa siellä niin kauan kunnes se tulee ulos tavalla tai toisella.
Well, joillakin se tulee ulos samanlaisena käytöksenä, johon todetaan, et isäkin teki näin.
Joillakin se jää vihana sisälle joka tulee ulos mielivaltaisena käytöksenä jne.
Perhe on tärkeä yhteisö ja sen tehtävä on mm. opettaa jokaista jäsentä toimimaan rakavasti ja ymmärtäväsi toisia ihmisiä kohtaan. Tämä on siis se ideaali ja variaatioita on!
Jos aikuinen käyttäytyy sikamaisesti niin hän on roolimalli, halusipa tai ei.
Vaikka lapset ovat aikuisia niin isä on isä aina ja opettaa lapsiaan esimerkillään.”
Tämä on niin totta, olen joskus oikein ihmetellyt tilannetta, jossa parisuhteessa oleva vanhempi jakaa täysin avoimesti lapsensa kanssa ihastumisiaan, salasuhteitaan ja pettämistään, tai yleensäkin avoimesti puhuu kolmannen osapuolen tapailusta ja ”uskoutuu” lapselle. Sehän ei voi aiheuttaa mitenkään mitään hyvää. Ihmiset ovat uskomattomia.
Kerro äidillesi. Joku ratkaisu isäsikin on tehtävä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerro äidillesi. Joku ratkaisu isäsikin on tehtävä!
Tai siis sanot isällesi, että joko hän kertoo itse, tai sitten sinä kerrot.
Antaa äiskän olla tietämättä, niin ei mene torppa myyntiin. Ehkä.