Lue keskustelun säännöt.
Oman vanhemman salasuhde
28.07.2018 |
Mitä tehdä tai miten suhtautua, kun oma vanhempi pettää toista vanhempaa?
Tilanne siis omalla kohdalla niin, että isälläni on suhde itseään huomattavasti nuorempaan naiseen. Itse sain tietää suhteesta vuosi sitten, enkä tarkalleen tiedä kuinka kauan suhde on kestänyt sitä ennen. Myös veljeni tietää suhteesta, ei tosin minun kauttani.
Vanhemmat ovat kuusikymppisiä ja olleet naimisissa 35 vuotta. Me lapset olemme pari-kolmekymppisiä.
Kerroin isälleni tietäväni suhteesta reilu puoli vuotta sitten, ja pyysin häntä ratkaisemaan tilanteen, koska suhde aiheutti ahdistusta minulle ja veljelleni. Nyt sain tietää, että suhde on edelleen voimissaan, eikä äitini (ilmeisesti) tiedä mitään.
Mitä voin tehdä? Äidilleni en halua kertoa, koska se on mielestäni isäni tehtävä. Hän ei kuitenkaan tähän suostu. Itseäni ahdistaa vierailla vanhemmillani, ja välit isääni ovat viilenneet viime kuukausina.
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
On myös se vaihtoehto, että äiti tietää, muttei ole tietääkseenkään, koska tällaista saattaa olla esiintynyt aikaisemminkin. Kun ihastus laantuu, isä lopettaa suhteen. Koskaan ei voi olla varma.
Sittenhän äiti voi todeta että tietää ja asia on sillä selvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, voisit käydä isän kanssa vielä pidemmän keskustelun. Kertoa hänelle, miten sinä koet hänen valehtelunsa äidille ja miten arvelet äidin/ kenen tahansa naisen kokevan sen, että mies kulkee vieraissa. = Herätellä isän omaatuntoa ja tehdä tiettäväksi se, että toiminta ei nykyisellään ole ok ellei siitä ole erikseen äidin kanssa sovittu.
Tässä on hyvä esimerkki siitä miten pettäminen tuhoaa koko perheen. Lapset joutuvat salailemaan asiaa ja suhde molempiin vanhempiin vaikeutuu ja lopulta ehkä tuhoutuu kokonaan. Ero olisi parempi ratkaisu kuin (vuosien) pettäminen. Minun olisi hyvin vaikea hyväksyä sitä jos lapseni tietäisivät mieheni olevan petturi mutta eivät sanallakaan paljastaisi asiaa. Olisi vaikea antaa anteeksi sekä miehelle että lapsille jotka tiesivät mutta eivät kertoneet
Inhottava tilanne ap:lla...Ottaisin itse etäisyyttä isään vielä enemmän ja tekisin tiettäväksi että en hyväksy pettämistä ja että äidille on kerrottava. Äiti voi saada asian selville muuta kautta ja sitten kun tajuaa että omat lapset suojelivat isää ja antoivat äidin elää valheessa voi tulla rumaa jälkeä. Jatkuva salailu vain pahentaa asioita ja viivyttää väistämätöntä. Vaimon kuuluu saada tietää ja jos mies ei itse halua kertoa niin sitten sen kuuluu olla rehellinen joka tietää miten asiat oikeasti ovat. Lasten ei pitäisi olla osana isän petosta ja salailua
En oikein tajua, miten voi tuollaista isää rakastaa ja kunnioittaa. Minä en pystyisi. Kyseessähän on mies, joka valehtelee, huijaa ja teeskentelee koko ajan. Ei kerro totuutta tästä eikä varmaan monesta muustakaan asiasta. Minun isäni ei ole (tietääkseni) pettänyt äitiäni mutta on juuri tuolla tavalla epärehellinen enkä todellakaan kunnioita tai rakasta häntä ja olen sanonut sen äidillekin. Äiti on valinnut sen, että jää hänen rinnalleen ja minä olen valinnut sen, että käyn harvoin.
Läheisiinsä pitää voida luottaa. Pettämisessä ei ole kyse vain aviopuolisosta vaan siitä, että koko perheelle valehtelee ja näin koko perhe kärsii tästä salailusta. Ihan sama, minkä ikäisiä lapset ovat. Läheisissä ihmissuhteissa pitää voida luottaa toiseen.
Vuosia sitten eräs ystäväni aloitti salasuhteen perheelliseen mieheen eikä kertonut siitä kenellekään. Väkisinkin hän etääntyi meistä muista ja me tietysti huomasimme, että hänen elämässään on meneillään jotain, jota hän ei halua kertoa meille. Kyllä se tuntui loukkaavalta. Kun sitten kahden vuoden jälkeen hän lopulta kertoi asiasta (mies ei ollut koko tänä aikana jättänyt puolisoaan lukuisista lupauksista huolimatta), ei se oikein tuntunut miltään. Koko ystävä tuntui etäiseltä, vähän niin kuin puolitutulta, jonka tarinat eivät kosketa tai edes juurikaan kiinnosta. Meiltä oli hävinnyt kahden vuoden tiivis yhteydenpito eikä ollut kenelläkään meistä intressejä yrittää elvyttää sitä valehtelijan takia. Edelleen ollaan sillä tavalla tuttuja, että näemme ehkä kerran tai kaksi vuodessa kahvikupin ääressä mutta ei siinä kovin läheisiä juttuja jaeta.
Pettäjät, salailijat ja ylipäätään pettämisen mahdollistajat valehtelevat ja huijaavat läheisiään, väittävät olevansa jotain muuta kuin ovat. Ei sellainen voi koskaan jäädä seurauksitta, vaikka miten sitä haluaisi asian pitää vain itsellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on kieltämättä aika ikävässä välikädessä. Petturi-isä ei halua kertoa vaimolleen ja lasten on teeskenneltävä ja elettävä jatkuvassa valheessa. Raskas taakka kannettavaksi varmasti! Jos mun isä pettäisi äitiäni niin kertoisin asian silläkin uhalla että välit isään katkeaisivat. Jos isä aidosti lapsiaan rakastaa niin ei katkaise välejä sen takia että lapsensa ei enää suostu osallistumaan valheeseen. Vaimo ansaitsee kuulla totuuden. Kenenkään liitto ei saisi perustua valheelle ja petetty ansaitsee kuulla miten asiat oikeasti ovat
Vierailija kirjoitti:
En oikein tajua, miten voi tuollaista isää rakastaa ja kunnioittaa. Minä en pystyisi. Kyseessähän on mies, joka valehtelee, huijaa ja teeskentelee koko ajan. Ei kerro totuutta tästä eikä varmaan monesta muustakaan asiasta. Minun isäni ei ole (tietääkseni) pettänyt äitiäni mutta on juuri tuolla tavalla epärehellinen enkä todellakaan kunnioita tai rakasta häntä ja olen sanonut sen äidillekin. Äiti on valinnut sen, että jää hänen rinnalleen ja minä olen valinnut sen, että käyn harvoin.
Läheisiinsä pitää voida luottaa. Pettämisessä ei ole kyse vain aviopuolisosta vaan siitä, että koko perheelle valehtelee ja näin koko perhe kärsii tästä salailusta. Ihan sama, minkä ikäisiä lapset ovat. Läheisissä ihmissuhteissa pitää voida luottaa toiseen.
Vuosia sitten eräs ystäväni aloitti salasuhteen perheelliseen mieheen eikä kertonut siitä kenellekään. Väkisinkin hän etääntyi meistä muista ja me tietysti huomasimme, että hänen elämässään on meneillään jotain, jota hän ei halua kertoa meille. Kyllä se tuntui loukkaavalta. Kun sitten kahden vuoden jälkeen hän lopulta kertoi asiasta (mies ei ollut koko tänä aikana jättänyt puolisoaan lukuisista lupauksista huolimatta), ei se oikein tuntunut miltään. Koko ystävä tuntui etäiseltä, vähän niin kuin puolitutulta, jonka tarinat eivät kosketa tai edes juurikaan kiinnosta. Meiltä oli hävinnyt kahden vuoden tiivis yhteydenpito eikä ollut kenelläkään meistä intressejä yrittää elvyttää sitä valehtelijan takia. Edelleen ollaan sillä tavalla tuttuja, että näemme ehkä kerran tai kaksi vuodessa kahvikupin ääressä mutta ei siinä kovin läheisiä juttuja jaeta.
Pettäjät, salailijat ja ylipäätään pettämisen mahdollistajat valehtelevat ja huijaavat läheisiään, väittävät olevansa jotain muuta kuin ovat. Ei sellainen voi koskaan jäädä seurauksitta, vaikka miten sitä haluaisi asian pitää vain itsellään.
Aika mustalla ja valkoisella maalaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luultavasti vaimo tietää miehen naisesta. Monesti keski-ikäisten pariskuntien miehet käyvät vieraissa ja vaimot hiljaa hyväksyvät asian. Parempi siten ap on olla puuttumatta asiaan, etenkin kun ei tiedä onko vieraissa käynti vanhemmillesi ok.
En käsitä miksi KUKAAN haluaisi suojella petturia. Totta kai vanhempien liitto kuuluu myös lapsille, vaikuttaahan se heidänkin elämään ja ennen kaikkea väleihin. Säälin Ap:n äitiä. Kaikki tietää, mutta silti esitetään nauttivan niin täydellistä elämää ilman huolen häivää. Jos olisin Ap, kertoisin välittömästi. Isä sai tilaisuuden kertoa, mutta ei näytä kertoneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein tajua, miten voi tuollaista isää rakastaa ja kunnioittaa. Minä en pystyisi. Kyseessähän on mies, joka valehtelee, huijaa ja teeskentelee koko ajan. Ei kerro totuutta tästä eikä varmaan monesta muustakaan asiasta. Minun isäni ei ole (tietääkseni) pettänyt äitiäni mutta on juuri tuolla tavalla epärehellinen enkä todellakaan kunnioita tai rakasta häntä ja olen sanonut sen äidillekin. Äiti on valinnut sen, että jää hänen rinnalleen ja minä olen valinnut sen, että käyn harvoin.
Läheisiinsä pitää voida luottaa. Pettämisessä ei ole kyse vain aviopuolisosta vaan siitä, että koko perheelle valehtelee ja näin koko perhe kärsii tästä salailusta. Ihan sama, minkä ikäisiä lapset ovat. Läheisissä ihmissuhteissa pitää voida luottaa toiseen.
Vuosia sitten eräs ystäväni aloitti salasuhteen perheelliseen mieheen eikä kertonut siitä kenellekään. Väkisinkin hän etääntyi meistä muista ja me tietysti huomasimme, että hänen elämässään on meneillään jotain, jota hän ei halua kertoa meille. Kyllä se tuntui loukkaavalta. Kun sitten kahden vuoden jälkeen hän lopulta kertoi asiasta (mies ei ollut koko tänä aikana jättänyt puolisoaan lukuisista lupauksista huolimatta), ei se oikein tuntunut miltään. Koko ystävä tuntui etäiseltä, vähän niin kuin puolitutulta, jonka tarinat eivät kosketa tai edes juurikaan kiinnosta. Meiltä oli hävinnyt kahden vuoden tiivis yhteydenpito eikä ollut kenelläkään meistä intressejä yrittää elvyttää sitä valehtelijan takia. Edelleen ollaan sillä tavalla tuttuja, että näemme ehkä kerran tai kaksi vuodessa kahvikupin ääressä mutta ei siinä kovin läheisiä juttuja jaeta.
Pettäjät, salailijat ja ylipäätään pettämisen mahdollistajat valehtelevat ja huijaavat läheisiään, väittävät olevansa jotain muuta kuin ovat. Ei sellainen voi koskaan jäädä seurauksitta, vaikka miten sitä haluaisi asian pitää vain itsellään.
Aika mustalla ja valkoisella maalaat.
Oikeastaan ei. Minun isäni salasuhde selvisi siareni pahimmassa teini-iässä, ja se tuhosi kaiken - etenkin siskoni mielenterveyden. Ja kyllä, se oli isän vika, ja kyllä, hän oli ja on moraaliton epäihminen. Silloin ja nyt. Kukaan sisarusparvestamme ei ole häneen missään yhteydessä.
Ohis ja sivusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein tajua, miten voi tuollaista isää rakastaa ja kunnioittaa. Minä en pystyisi. Kyseessähän on mies, joka valehtelee, huijaa ja teeskentelee koko ajan. Ei kerro totuutta tästä eikä varmaan monesta muustakaan asiasta. Minun isäni ei ole (tietääkseni) pettänyt äitiäni mutta on juuri tuolla tavalla epärehellinen enkä todellakaan kunnioita tai rakasta häntä ja olen sanonut sen äidillekin. Äiti on valinnut sen, että jää hänen rinnalleen ja minä olen valinnut sen, että käyn harvoin.
Läheisiinsä pitää voida luottaa. Pettämisessä ei ole kyse vain aviopuolisosta vaan siitä, että koko perheelle valehtelee ja näin koko perhe kärsii tästä salailusta. Ihan sama, minkä ikäisiä lapset ovat. Läheisissä ihmissuhteissa pitää voida luottaa toiseen.
Vuosia sitten eräs ystäväni aloitti salasuhteen perheelliseen mieheen eikä kertonut siitä kenellekään. Väkisinkin hän etääntyi meistä muista ja me tietysti huomasimme, että hänen elämässään on meneillään jotain, jota hän ei halua kertoa meille. Kyllä se tuntui loukkaavalta. Kun sitten kahden vuoden jälkeen hän lopulta kertoi asiasta (mies ei ollut koko tänä aikana jättänyt puolisoaan lukuisista lupauksista huolimatta), ei se oikein tuntunut miltään. Koko ystävä tuntui etäiseltä, vähän niin kuin puolitutulta, jonka tarinat eivät kosketa tai edes juurikaan kiinnosta. Meiltä oli hävinnyt kahden vuoden tiivis yhteydenpito eikä ollut kenelläkään meistä intressejä yrittää elvyttää sitä valehtelijan takia. Edelleen ollaan sillä tavalla tuttuja, että näemme ehkä kerran tai kaksi vuodessa kahvikupin ääressä mutta ei siinä kovin läheisiä juttuja jaeta.
Pettäjät, salailijat ja ylipäätään pettämisen mahdollistajat valehtelevat ja huijaavat läheisiään, väittävät olevansa jotain muuta kuin ovat. Ei sellainen voi koskaan jäädä seurauksitta, vaikka miten sitä haluaisi asian pitää vain itsellään.
Aika mustalla ja valkoisella maalaat.
Oikeastaan ei. Minun isäni salasuhde selvisi siareni pahimmassa teini-iässä, ja se tuhosi kaiken - etenkin siskoni mielenterveyden. Ja kyllä, se oli isän vika, ja kyllä, hän oli ja on moraaliton epäihminen. Silloin ja nyt. Kukaan sisarusparvestamme ei ole häneen missään yhteydessä.
Ohis ja sivusta.
Ihmiset suhtautuvat asioihin eri tavoin. Teillä on tuollainen totalitaarinen suhtautuminen ja siksi se tuhoaa kaiken mielenterveyttä myöten. Minunkin isäni on tehnyt todella pahoja asioita, joiden johdosta kärsin milloin paniikkihäiriöistä ja milloin mistäkin, mutta en päivästä ja vuodesta toiseen osoita sormella, että se oli isäni vika. Elämä on elämää ja siinä tapahtuu juttuja, ikäviäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt pitäisi tietää, onko isä vain hurvittelemassa (ehkä äidiltä lupa) vai onko oikeasti rakastunut ja rakentamassa jotain. Tietysti äidillä on oikeus kuulla totuus, mutta isälläkin on oikeus tehdä elämäänsä koskevia ratkaisuja. Asioiden esille nostaminen pakottaisi isän tekemään valinnan, panostamaan avioliittoonsa tai päättämään sen asiallisesti.
Kerro äidillesi. Hän saa sen jälkeenmpäättää, haluaako jatkaa isän kanssa.
Isäsi on sika, kun on laittanut lapsensa noin inhottavaan asemaan ja peittelemään eli valehtelemaan puolestaan.
Sinulla on oikeus olla elämättä valheessa ja äidillä on oikeus olla elämättä valheessa. Isällä ei ole oikeuksia tuossa tilanteessa.
Kerro.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä jos äiti saa tietää ja selviää että lapset on tienneet jo vuoden kerromatta hänelle. Voi siis mennä välit molempiin.
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti vaimo tietää miehen naisesta. Monesti keski-ikäisten pariskuntien miehet käyvät vieraissa ja vaimot hiljaa hyväksyvät asian. Parempi siten ap on olla puuttumatta asiaan, etenkin kun ei tiedä onko vieraissa käynti vanhemmillesi ok.
Roskaa. Pettäjä siinä puolustelee.
Jos vanhemmilla on avoin suhde, niin silloin kertominen ei haittaa yhtään mitään. Silloinhan ap olisi veljensä kanssa ainoa kärsijä, jos siitä EI kerrota! Ja jos kerrotaan, kukaan ei kärsi.
Eli kerro äidillesi ap.
Ap ja vastaavassa tilanteessa olevat. Miettikää miten itse haluatte lastenne toimivan vastaavassa tilanteessa.
Haluatteko, että joku kertoo sinulle, olkoot hän oma lapsi tai muu, mutta kuitenkin kertoo puolison salasuhteesta.
Mitä tiedän tapauksia, niin 99% ihmiset ovat loukkaantuneet ja suuttuneet kun kukaan ei ole tullut paljastamaan. Uskon, että puhdistaa ilmaa kun suhde paljastetaan eikä kenenkään tarvitse kantaa salaisuuksia. Salaisuuden ja salaisuuksien kantaminen on tosi kuluttavaa eikä sellaista pidä sälyttää kenenkään harteille.
Paulautat ens kerralla päivällispöydässä, niin homma hoidettu
Äitinä olisin todella pettynyt, jos lapset olisi petturi-isän puolella.
Vierailija kirjoitti:
Voithan sinä kertoa äidillesi ja hajottaa 35 vuoden avioliiton. Sitten ei isän luona vierailu enää ahdista.
Isä on jo hajoittanut avioliiton ja perheen. Haluatko, että nuori naikkonen vetää perintösi itselleen, on äitisi syytä kuulla totuus ja aika toimia.
Ymmärrän ap:n tuskan. Rakastaa varmasti molempia vanhempiaan eikä haluaisi sekaantua heidän suhteeseensa. Mutta pettäjä on valitettavasti saanut jo aikaan sen että lasten suhde molempiin vanhempiin saattaa vääristyä jatkuvan salailun vuoksi ja ap saattaa menettää paitsi isänsä, myös äitinsä jos ei enää kestä salailua ja ei pysty olemaan pian kummankaan kanssa tekemisissä kun salaisuutta on selvästi vaikea kantaa. Tilanne räjähtää silmille ennemmin tai myöhemmin. Varmasti vaikeaa mutta itse jos olisin tuossa tilanteessa niin joko pakottaisin isän tunnustamaan tai kertoisin itse äidille. Kukaan ei ansaitse elää valheessa...