Mikä ero on alkoholin suurkuluttajalla ja alkoholistilla?
Mikä ero on alkoholin suurkuluttajalla ja alkoholistilla?
Olen rakastunut mieheen, joka käyttää erittäin runsaasti alkoholia.
Työssäkäyvä.
Mietin, voiko meillä olla yhteistä tulevaisuutta. Tämä on yksi suuri kysymys.
Ei, en kuvittele, että hän muuttuu, koska rakastaa minua.
Hän ei ole humalassa väkivaltainen tms.
Niin, mikä ero? Ja onko sillä lopulta väliä, kumpi on?
Millasisia kokemuksia teillä on suurkuluttajan kanssa elämisestä, ja nyt en tarkoita niitä kaameita "Talvella karkuun lumihankeen, kun mies ajaa takaa kirveen kanssa" -tarinoita. Millaista se arki on?
En elämääni suunnitellut näin, tietenkään en. Olisin ajatellut, että ihannemieheni mm. ei polta eikä juo.
Sydän on outo kapistus.
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni (51 v) on varmaan suurkulutuksen rajamailla. Käy työkavereiden kanssa useamman kerran viikossa työpäivän päätteeksi kahdella tuopilla. Ajaa kyllä kotiin. Viikonlopun aikana juo 2-3 viinipulloa.
Kyllä hän on välillä ilman. Nyt kun minä olen dieetillä, niin ei juo kotona viiniä. Etten minä retkahda ja saa lisäkaloreita. Hän ei koskaan peru menojaan juomisen takia. On aamulla kunnossa, varsinkin jos on sovittu. Jos lähtee yhdelle, niin hän ei jää sille tielle, vaan tulee kotiin. Joulut yms on ihan selvin päin.
En minä ymmärrä, miksi tuosta pitäisi olla huolissaan tai pitäisi nalkuttaa. Tilanne olisi eri, jos hän olisi aggressiivinen ja häntä pitäisi hävetä. Juu, terveys tietysti, mutta omapa on terveytensä.
Kahden tuopin jälkeen ei pitäisi enää ajaa autolla, vaan käyttää taksia. Ole myös eri mieltä tuosta, että miehesi terveys olisi vain hänen asiansa. Puolison terveys / sairaus vaikuttaa väkisinkin myös pariskunnan toiseen osapuoleen enemmin tai myöhemmin.
Alkometril kahden tuopin jälkeen promillet ovat 0,1. Hän painaa 115 kg.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ainakin suurkuluttaja sairaalloisen ujouden takia. En yksinkertaisesti voi hoitaa sosiaalisia suhteita selvinpäin. Yksin en juo ikinä.Muuta mielihyvää en alkoholista saa, kuin että se poistaa estot. Selvinpäin mua ei katsele kukaan ja se on ihan suoraan mulle sanottukin. Mielestäni muutama rohkaisupaukku ennen kissanristiäisiä on pienempi paha kuin sosiaalinen eristäytyminen.
No jos nyt et halua kuolla kivuliaasti maksan ja haiman poksahdukseen ennen aikojaan, niin mene johonkin ryhmäterapiaan. Sitä sosiaalista puoltakin voi hoitaa, mutta en kyllä valitettavasti tiedä, missä Suomessa.
Itsehän muutin halvan viinan maihin jo iät ja ajat sitten voidakseni rahoittaa harrastukseni. Sitten sekin jäi. Vapaa-ajan sosiaalisuus = oma perhe. Ketään muuta ei huvita kuunnella. Mutta sen verran tsemppasin, että olen sosiaalinen sen 8 tuntia päivässä eikä nykyään enää juuri edes stressaa.
Enemmän kuin miestä ja hänen diagnoosiaan sinun pitäisi miettiä itseäsi. Millaista elämää haluat elää? Mitä odotat puolisolta? Haluatko jakaa miehen kanssa kodin ja talouden? Asuntolainan? Etsitkö isää tuleville lapsille? Millaiset odotukset sinulla on asuinkumppanille ja lasten isälle? Haittaako sinua, jos miehen malli on kotona aina humalassa? Jättäisitkö lapsen hänen hoitoonsa? Etsitkö hoidettavaa vai miestä, johon voit tukeutua? Onko ok, että puoliso käyttää jopa tonnin kuussa alkoholiin? Kauanko toivot puolisosi elävän? Pystytkö elämään sen kanssa, että hän tulee menettämään työkykynsä ja henkensä suht nuorena?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempieni tapauksessa ei puhuta mistään muutamasta saunaoluesta tai siitä, että tarvitsisi "hieman alkoholia". Kun he juovat, lopputulema on se, että he juovat niin paljon, että ovat kunnolla kännissä. Ja tämä on aina lopputulema etenkin äidilläni, jos alkoholia on jossain vaan tarpeeksi tarjolla. Esimerkiksi veljeni häissä, vaikka hän tietää, että veljeni olisi toivonut jotain muuta. Kun olemme sisarusten kanssa vierailulla, vanhempani haluaisivat hoitaa isosiskoni vauvaa mutta eihän sitä voi heille viikonloppuillaksi jättää, koska vauvan läsnäolo ei vähennä juomista. Ja niin edelleen. Ja tätä juuri ihmettelen: jos joka viikonloppu juo (eli mahdollisuuksia on tarjolla tähän rentoutumismuotoon ollut koko heidän aikuisiän) ja alkoholin kanssa "ei ole ongelmaa" niin miksi ei voi edes yhtenä iltana sitten olla selvin päin tai ottaa edes hillitymmin, jos se on omalle rakkaalle tärkeää? Eli yksi syy, miksi toivoisin vanhempieni vähentävän on se, että haluaisin nauttia heidän seurastaan ja istua iltaa edes joskus niin, että se ei pääty kaatokänniin. Ehkä aikuisen ihmisen pitäisi olla edes joskus selvinpäin tai edes vähemmän humalassa, jos tietää, että juominen satuttaa tai haittaa läheistä?
Ennen kaikkea toivoisin vanhempieni vähentävän alkoholinkäyttöä, koska rakastan heitä. Sanot, että jotkut tarvitsevat alkoholia, jotta elämä olisi mukavampaa. Minusta elämän kuuluisi olla mukavaa ilman ryyppäämistä. En ole itsekään absolutisti, mutta ei kännien vetäminen kuulu olla mikään viikoittainen rentoutumisrituaali. Ei se poista mitään ongelmia kuin sen kännin ajaksi. He ovat jo iäkkäitä, eikä monen kymmenen vuoden ryyppääminen joka viikonloppu tee hyvää terveydelle. Pelkään, mitä tulevaisuus tuo tässä suhteessa tullessaan heille.
Hyvä on , kun kerran tarkennit että se on heillä ihan aina kova humala ja vielä esim häissäkin. Okei sen verran annan siimaa, että kyllä juopoista voi puhua jo tuossa vaiheessa ja tuosta olen pahoillani. Mutta älä silti leimaa kaikkia suurkuluttajia alkoholisteiksi.itse olen viimeiset 15 vuotta kiskonut joka ainoa viikonloppu alkoholia ja eipä tuosta kukaan ole huomauttanut mitään. Jos on esim lauantaina ollut joku oikeasti tärkeä homma esim hautajaiset, ristiäiset, joku tärkeä kuskin homma tms niin ilman muuta perjantai on oltu vesiselvänä , koska minulle on itsestäänselvyys , että hautajaisiin ei mennä krapulassa , eikä krapulahöyryissä ajeta autolla. Ja juominen ei siinä tapauksessa ole edes houkuttanut, jos olisin alkoholisti niin todennäköisesti olisi se Perjantai ilta aika tuskainen ja viina mielessä tai ratkennut juomaan. Siinä on suurkuluttajan ja alkoholistin ero, suurkuluttaja voi olla ilman jos haluaa, suurin osa ei halua. Tottakai elämä onkin mukavaa ilman ryyppäämistäkin. Vitsi piileekin siinä , että se on vielä mukavampaa kännissä, humala on kuin kirsikka kakun päälle. Miksi jotkut urheilee äärimmäisen kovaa kun sopiva kuntoliikunta olisi paljon terveellisempää?. Niin juuri , eri ihmiset nauttii eri asioista, jos sä et saa juomisesta hyvää oloa, niin se ei tarkoita että joku toinen ei saa. Sitten jos on varsinainen alkoholisti, niin eihän silloin se humala edes tunnu hyvältä vaan lähinnä huono olo lähtee pois. Älkää siis leimatko suurkuluttajia alkoholisteiksi, jos joku käy kahdesti viikossa lenkillä, niin onko hän silloin himourheilija? No ei ole hän vain tykkää urheilla silloin tällöin.
Tiedätkö, että jos on sen mukavan humalan perässä, suurkuluttaja tarvitsee koko ajan suurempia annoksia saavutaakseen sen. Ensin riitti six packki, sitten mäyräkoira... ja sitten jossain vaiheessa tuon mukavan puraisun kokee vain harvoin vaikka kuinka kovasti kiskoisi. Ja noissa harjoituksissa saa itselleen niin fyysisen kuin psyykkisen riippuvuuden tuohon juomaan. Jos sanot, että haluat juoda joka viikonloppu paljon, eikö sinulla ole jo molemmat riippuvuudet vaikka joskus kykenisitkin olemaan ilman. Testaapa itseäsi: jos viikonloppuna tulee yllättäen jotain kivaa joka estäisi alkoholin nauttimisen, ilahdutko vai harmittaako? Menepä joskus kapakkaan ja kuuntele ihmisiä joilla promilleja veressä, jaksatko oikeasti kovin kauan heidän juttujaan vai kyllästytkö jankkaukseen? Huomaatko kuinka kehnosti he lukevat ympäristön viestejä vaikka lievässäkään humalassa? Humalainen on oman kuplansa sisällä, muut ja muiden viestit ei kosketa, se on hyvin itsekäs tila. Ihan OK jos noin elää yksin, mutta jos haluaa alkoholin lisäksi myös ihmissuhteet, perheen, tuo ei toimi, muu perhe kärsii. Erityisesti ne lapset. Mistä tiedän? Olen itse alkoholisti, nykyään raitis sellainen. Aina ollut töissä, myös juovana aikana, koskaan en humalassa töissä jne, mutta silti olin fyysisesti ja henkisesti kiinni tuossa aineessa. Kun lopetin tuli elämään paljon värejä lisää, paljon enemmän hyvää oloa kuin mitä alkoholista sain. Ja huomattavasti paremmat ihmissuhteet mistä olen erittäin kiitollinen.
Vierailija kirjoitti:
Suurkuluttajasta voi tulla riippuvainen, jolloin on alkoholisti.
Suurkuluttaja on jo riippuvainen ja suomeksi ilmaistuna alkoholisti. On suorastaan naurettavaa linssiinviilaamista tuollaiset sanakikkailut. Ehkä suurkuluttaja nyt ei ole pitkin päivää tillintallin ja osaa pitää myös välipäiviä, mutta juomatta hän ei kokonaan voi olla. Nikotiinista riippuvainenkin voi henkilöstä riippuen polttaa vuorokaudessa muutamasta savukkeesta useisiin askeihin.
On surullista katsoa, kun fiksut ja koulutetut ihmiset taantuvat, koska he eivät ymmärrä viikonloppudokailun tai pitkin viikkoa tapahtuvan tissuttelun aiheuttavan mitään ongelmia elämässään, koska "käyväthän he töissä" tai "ovat uransa huipulla". Ihminen, jolla ei ole juomisen kanssa ongelmaa, ei myöskään konttaa rapakuntoisena taksiin firmansa pikkujouluista teinimäisesti käkättäen.
Ei ole tarkoitus nousta kenenkään yläpuolelle. Suuri alkoholinkulutus kun on tullut omalle kohdalle ns. sukurasitteena. Ei ole hienoa kun joutuu jatkuvasti kamppailemaan itsensä kanssa, että käveleekö kaljahyllyjen ohi vai ottaisko kuitenkin muutaman matkaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö, että jos on sen mukavan humalan perässä, suurkuluttaja tarvitsee koko ajan suurempia annoksia saavutaakseen sen. Ensin riitti six packki, sitten mäyräkoira... ja sitten jossain vaiheessa tuon mukavan puraisun kokee vain harvoin vaikka kuinka kovasti kiskoisi. Ja noissa harjoituksissa saa itselleen niin fyysisen kuin psyykkisen riippuvuuden tuohon juomaan. Jos sanot, että haluat juoda joka viikonloppu paljon, eikö sinulla ole jo molemmat riippuvuudet vaikka joskus kykenisitkin olemaan ilman. Testaapa itseäsi: jos viikonloppuna tulee yllättäen jotain kivaa joka estäisi alkoholin nauttimisen, ilahdutko vai harmittaako? Menepä joskus kapakkaan ja kuuntele ihmisiä joilla promilleja veressä, jaksatko oikeasti kovin kauan heidän juttujaan vai kyllästytkö jankkaukseen? Huomaatko kuinka kehnosti he lukevat ympäristön viestejä vaikka lievässäkään humalassa? Humalainen on oman kuplansa sisällä, muut ja muiden viestit ei kosketa, se on hyvin itsekäs tila. Ihan OK jos noin elää yksin, mutta jos haluaa alkoholin lisäksi myös ihmissuhteet, perheen, tuo ei toimi, muu perhe kärsii. Erityisesti ne lapset. Mistä tiedän? Olen itse alkoholisti, nykyään raitis sellainen. Aina ollut töissä, myös juovana aikana, koskaan en humalassa töissä jne, mutta silti olin fyysisesti ja henkisesti kiinni tuossa aineessa. Kun lopetin tuli elämään paljon värejä lisää, paljon enemmän hyvää oloa kuin mitä alkoholista sain. Ja huomattavasti paremmat ihmissuhteet mistä olen erittäin kiitollinen.
Eipä suurimmalla osalla ne määrät loputtomiin kasva, vaan asettuu siihen vakiopäkkiin/pulloon. Alkoholistilla ne tietenkin kasvaa määrättömyyksiin.Riippuvainen? jaa a, enpä tiedä katselen viikossa montakin elokuvaa, enkä koe olevani elokuvariippuvainen. Katselen niitä siksi, että niitä on kiva katsoa. Mikään pakko mun ei niitä ole katsoa.Mitähän viikonloppu kivaa se voisi olla, joka alkoholin nauttimisen "estäisi"? Ja mikäs riippuvuus se sellainen on josta ei tule minkäänlaisia vieroitusoireita? . Ja todellakin aion elää elämäni yksin ja viikonloppuisin juopotellen kuin naisen kanssa ja selvänä. Naiseen kyllästyy alkuhuuman jälkeen, viinaan ei. En usko , että ihminen muutenkaan on milläänlailla luonnostaan yksiavioinen, mutta päihteistä mielihyvän haku taas on luonnollista, sitä tekevät eläimetkin. Jos sulle ei viina sovi, niin jollekin muulle voi sopiakkin.
Ongelmakäyttäjä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On surullista katsoa, kun fiksut ja koulutetut ihmiset taantuvat, koska he eivät ymmärrä viikonloppudokailun tai pitkin viikkoa tapahtuvan tissuttelun aiheuttavan mitään ongelmia elämässään, koska "käyväthän he töissä" tai "ovat uransa huipulla".
Koska eihän ne mitään ongelmia suurimmalle osalle aiheutakkaan? Ookoo Lauantai ja Sunnuntai aamuna on vähän huono olo, mutta siihen ei maailma kaadu päivällä olo onkin jo ihan normaali (ja ei, korjaussarjaa ei siihen olon normaalisoitumiseen tarvita). Mielellään maksan sen hinnan nousukännin ilosta. Kai tässä sitten odotellaan maksan tai munuaisten pettämistä viikonloppudokailun takia "kauhunsekaisin tuntein" :D jota hiukan epäilen ,Kun sellaista ei tapahdu edes lähellekkään kaikille päivittäin lasinpesunestettä vetäville pulsuille
Meillä ihmisillä on jännä luulo omasta kuolemattomuudesta. Että vain muille voi tapahtua jotain muttei itselle.
Eräs työtuttuni menetti viinan takia perheensä, työnsä ja henkensä.
Exäni on alkoholisti ja on menettänyt jo työnsä ja perheensä, muttei vielä henkeään, koska onnistui löytämään uuden työn.
Paras ystäväni menetti perheensä, työnsä ja henkensä. Perusterve, hyväkuntoinen. Niin vaan vei viina miehen hautaan lyhyessä ajassa. Nippanappa keski-ikäisen miehen.
Eräs toinen ystäväni oli jo hyvää vauhtia tuhoamassa terveyttään suurkulutuksella. Aika näyttää havahtuiko ajoissa.
Näitä tarinoita riittää Suomessa. Perhe kärsii ja muut läheiset kärsivät. Ja fakta on ettei kukaan muu voi alkoholistia saada raittiiksi, kuin hän itse. Se on sitten yksilöllinen kokemus, mikä on kullekin se pohjakosketus mistä tajuaa, että asioiden on muututtava.
Kun exä oli syvällä alkoholismissa hän veti kaks puolen litran Suomi-viinaa päivässä. Ehkä illalla vielä muutaman oluen. Niillä pärjäsi seuraavaan aamuun.
Tuossa suhteessa on se vaara, että alat itsekin juoda enemmän. Minua pelottaisi tulevat terveysongelmat ja viehän tuo aikaa ja rahaakin. Jos itse ei juo, niin rakkaus kyllä loppuu ennen pitkää, kun kyllästyy siihen, ettei toista oikeastaan näe muuta kuin krapulassa tai humalassa. Kyllä lopulta jo pelkkä humalaisen/krapulaisen miehen hajukin alkaa ärsyttää, kun (vanha) viina tunkee joka ihosolusta läpi. Ole fiksu ja lopeta suhde, niin säästyt monelta murheelta.
Vierailija kirjoitti:
Näitä tarinoita riittää Suomessa. Perhe kärsii ja muut läheiset kärsivät. Ja fakta on ettei kukaan muu voi alkoholistia saada raittiiksi, kuin hän itse. Se on sitten yksilöllinen kokemus, mikä on kullekin se pohjakosketus mistä tajuaa, että asioiden on muututtava.
Älkää jätkät ikinä hankkiko emäntää! Näitä dramatisoivia nillittäjiä on 90% naisista. Elämänilo häviää kokonaan.
yleensä alkoholistiksi tullaaan juomalla, 1 pullo keskiolutta on tie alkoholismiin
melkein kaikki suomalaiset on alkoholisteja
ruokajonossa eilen juttelin parin ihmisen kanssa ja huomasin että mehän ollaan kaikki humalassa
Ei jätkä mitään emännällä tekiskään. Miesten hommiin kuuluu akan otto, ikiteinit voivat harrastaa sitten niitä omia kovanviileitä juttujaan. Joissa ei tarvitse suoriutua aikuistasoisesti.
Mitä vanhemmaksi tulen, sitä räikeämmin näissä päihdepuolusteluissa paistaa keskenkasvuisuus ja röyhkeys. Sääli, että näin märässä maassa on vaikea elää elämänsä joutumatta maksamaan kovaa hintaa muiden juomisesta silloinkin, kun onnistuu välttämään parisuhteen juopon kanssa. Silti näiden kanssa joutuu pakkosuhteeseen vanhempina, työkavereina, pomoina, ystävinä, naapureina... Tai sitten joutuu vähintään kannattelemaan niitä, joilta tämä välttely ei ole onnistunut yhtä hyvin.
Saareen kaikki janoiset, viinasaavi ja kauha keskelle. Pois saa tulla jos alkaa uskoa, että muut asiat voisi olla elämäniloa tuottavampia sitten kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Arki oli sitä, että kalja sihahti auki tilanteessa kuin tilanteessa. Kaikkia tekemisiä ja vierailuja edeltävästi käytiin kaljakaupassa, eikä niitä juomia jäänyt seuraavaan kertaan, vaan ne piti juoda samana iltana. Paikkoihin ja tekemisiin, joissa alkoholia ei voi käyttää, ei ollut mahdollisuutta mennä, koska "tylsää".
Oikeasti tylsyyden taustalla voi olla häpeä omasta alkoholinkäytöstä ja/tai sosiaaliset jännitykset ilman alkoholia.
Sikäli kun ap ei ole provo, kehottaisin katkaisemaan suhteen jo alussa. Kannattaisi ainakin kysyä MIKSI miehen pitää juoda niin paljon ja usein.
Vierailija
</p>
<p>Saareen kaikki janoiset, viinasaavi ja kauha keskelle. Pois saa tulla jos alkaa uskoa, että muut asiat voisi olla elämäniloa tuottavampia sitten kuitenkin.[/quote kirjoitti:Sähän et muiden elämänilosta päätä.Näin päälle kolmikymppisenä tiedän että nousukänniä vastaavaa elämäniloa ei ole olemassa . Ei seksi,ei ruoka,ei urheilu,ei edes lähelläkään. Paras tuoppi menossa mitä oon eläissäin juonut ja seuraava on vaan parempi :-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija
</p>
<p>Saareen kaikki janoiset, viinasaavi ja kauha keskelle. Pois saa tulla jos alkaa uskoa, että muut asiat voisi olla elämäniloa tuottavampia sitten kuitenkin.[/quote kirjoitti:Sähän et muiden elämänilosta päätä.Näin päälle kolmikymppisenä tiedän että nousukänniä vastaavaa elämäniloa ei ole olemassa . Ei seksi,ei ruoka,ei urheilu,ei edes lähelläkään. Paras tuoppi menossa mitä oon eläissäin juonut ja seuraava on vaan parempi :-)
Eli olet alkoholisti. Täydellisesti alkoholin vanki.
Suurkuluttaja on ihminen, joka käyttää paljon alkoholia. Hän voi olla myös alkoholisti, todennäköisesti onkin. Alkoholisti voi olla taas juomatta ollenkaan, mutta on silti hyvin altis sen houkutuksille ja jos repsahtaa, siitä alkaa ankara juomaputki.
Ap tässä. Yhä rakastunut, yhä suhteessa, yhä pohdin, pystynkö tähän.
Ollaan sen ikäisiä, että lapsia ei tule.
Käytännön asiat mietityttää. Hän ei ole ajokunnossa koskaan töitten jälkeen, minun tarvii olla. Entä jos jotain sattuu ja minut pitäisi viedä vaikka terveyskeskukseen? Mihinkään ei myöskään voida lähteä, ei käydä vaikka kuntosalilla tms, koska hän on humalassa.
Rahaa menee varmaan se tonni kuussa, omiapa ovat, molemmat käy töissä.
Terveydestään olen erittäin huolissani. Lääkäriin ei suostu, lienee miehillä yleistä. Terveys jossain kohtaa pettää ja saatan jäädä yksin hyvin pian.
Humalassa seksi on hyvää mutta tiedätte ongelmat, mitä viina aiheuttaa.
Joskus hän puhuu harkitsemattomasti, jopa julmasti humalassa. Ei siis mitään kammottavaa esim haukkumista tai hu0rittelua tms, vaan sanoo asioita, joita ei ehkä kannattaisi kertoa, tai sanoo mielipiteensä vähän kovemmin. Vaikea selittää. Niin ja ei aina muista, mitä on puhuttu. Minkä verran on tosissaan päissään?
Meillä on hauskaa yhdessä, hän on hellä ja ihana. Huumorintajuinen, älykäs. Seksi on myös parasta koskaan ja nautintoni on hänelle tärkeä. Ilen onnellinen kun olemme yhdessä
En tosiaan pitkään aikaan tajunnut, missä mennään. Hän ei tule juomista lopettamaan koskaan, eli minun itseni tarvitsee miettiä, haluanko elää näin.
Itse en alkoholia käytä.
Silmät avoinna, nyt tiedän, mistä on kyse, mutten osaa ajatella, millaista elämä on pidemmän päälle. Ap
Joku kirjoitti ketjun alussa, että suurkulutuksen rajat ovat aika pienet. Miehillä tämä raja on koppa kaljaa viikossa 😵 Voin sanoa, että itse en katselisi viikkoakaan.
Lasten juhla, eli ehkä lasillinen.