Lue keskustelun säännöt.
Ero vauvavuotena?
Kuinka paha ihminen olen, jos otan eron miehestäni vauvavuoden aikana? Meillä on 3 kk ikäinen vauva. Isyyttä en mieheltä estäisi vaan saisi olla lapsensa kanssa niin paljon aikaa kuin vain haluaisi. Mutta en usko, että pystyn hänen kanssaan enää parisuhteessa olemaan. Onko virhe erota vauvavuoden aikana?
Kommentit (257)
Rakkaus ei ole päätös.
Päätös on ero.
Hyvä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus ei ole päätös.
Päätös on ero.
Hyvä niin.
Monissa pitkissä parisuhteissa on kausia, jolloin rakkaus on "vähäisempää". Se ei tarkoita, etteikö tunteet palaisi. Ymmärrän aikaisempaa kirjoittajaa, joka sanoi rakkauden olevan päätös. On yhteistyötä vaativaa päästä "rakkaudettomista" vaikeista ja uupumuksen täyttävistä ajoista läpi. Todelliseen rakkauteen kuuluu myös kyky nähdä vaikeiden aikojen yli, tehdä ns. "päätös" pysyä yhdessä ja antaa perheelle mahdollisuus taas elää onnellista elämää yhdessä kun vaikeat ajat on selvitetty.
Ero vapauttaa.
Se on henkisesti rankka tapahtuma, mutta samalla hyvin vapauttava tunne, kun mahdollisesti kaltoin kohdeltuna ja/tai surullisena, pettyneenä, petettynä, sen lopullisen päätöksen tekee.
-
Kannatan päätöksen tekoa ennen kuin on liian myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa vastaajista ei ymmärrä lukemaansa.. neuvotaan että juttele miehen kanssa, kerro miehelle että et nyt jaksa seksiä jne. Ap kertoo hyvin selkeästi, että ei voi jutella koska mies kieltäytyy siitä ja mies kieltäytyy seksistäkin. Ap:lle vaan jankataan, että sulla on varmaan masis ja kerro miehelle ettet nyt jaksa seksiä kun on vauva. Mikä teitä vaivaa? Oletteko noin stereotypioiden kourissa?
Erittäin naulankantaan osunut kommentti!
Selkeästi unohdetaan se fakta, että silloin on parempi erota, jos yhteiselo ei suju.
On itsestään selvää, että lapsen on hyvä kasvaa perheessä, jonka ilmapiiri ei ole tulenarka ja jännittynyt.
Pikkuvauvakin vaistoaa, jos äidillä ei kaikki ole hyvin.
-
Tiedän kokemuksesta.
Siksipä erosin, että kykenin kasvattamaan lapsestani tasapainoisen nuoren naisen!
-
Joku kirjoitti, että lähivanhempi joutuu tilille eron syistä jossakin vaiheessa.
Itse olen aina kertonut asiasta kysymättäkin lapsen ikään sopivalla tavalla avoimesti; eroasiaa on turha vai´eta kuoliaaksi pienenkään lapsen kohdalla.
Ensin kerroin, ettei isään voinut luottaa.
Lopulta kerroin totuuden, sen, minkä lapsi oli jo itsekin tajunnut: isä oli ja on alkoholisti.
Näin se meilläkin meni, kerroin syyn iän karttuessa. Ja syitä oli monia, hän ymmärtää kyllä ratkaisuni ja on sitä mieltä, että hyvä kun erottiin. Kuitenkaan..
Se ei poista tytön tuskaa isättömyydestä!!
Ja kenelle muulle hän sitä oireilisi kuin minulle? Kun ei sitä isää ole, jonka kanssa voisi asiaa jutella.
Etäiset, kohteliaat välit on, mutta vähän kuin kaukaisen sukulaisen kanssa. Ei sen tärkeimmän, oman vanhemman, tuntua ole.
Varsinkin tyttölapsi tarvitsee isän hyväksyntää, jotta ei hae hyväksyntää ja rakkautta myöhemmin väärillä tavoilla, tai pidä itseään miesten silmissä arvottomana:(
Olen lukenut aiheesta useita tutkimuksia, ja tosi juttu on, että oman isän merkitys tytölle varsinkin on VALTAVA, sitä on vaikea korvata millään muulla hyväksyvällä aikuisella. Tarkoitan ns. Korjaavia kokemuksia..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa vastaajista ei ymmärrä lukemaansa.. neuvotaan että juttele miehen kanssa, kerro miehelle että et nyt jaksa seksiä jne. Ap kertoo hyvin selkeästi, että ei voi jutella koska mies kieltäytyy siitä ja mies kieltäytyy seksistäkin. Ap:lle vaan jankataan, että sulla on varmaan masis ja kerro miehelle ettet nyt jaksa seksiä kun on vauva. Mikä teitä vaivaa? Oletteko noin stereotypioiden kourissa?
Erittäin naulankantaan osunut kommentti!
Selkeästi unohdetaan se fakta, että silloin on parempi erota, jos yhteiselo ei suju.
On itsestään selvää, että lapsen on hyvä kasvaa perheessä, jonka ilmapiiri ei ole tulenarka ja jännittynyt.
Pikkuvauvakin vaistoaa, jos äidillä ei kaikki ole hyvin.
-
Tiedän kokemuksesta.
Siksipä erosin, että kykenin kasvattamaan lapsestani tasapainoisen nuoren naisen!
-
Joku kirjoitti, että lähivanhempi joutuu tilille eron syistä jossakin vaiheessa.
Itse olen aina kertonut asiasta kysymättäkin lapsen ikään sopivalla tavalla avoimesti; eroasiaa on turha vai´eta kuoliaaksi pienenkään lapsen kohdalla.
Ensin kerroin, ettei isään voinut luottaa.
Lopulta kerroin totuuden, sen, minkä lapsi oli jo itsekin tajunnut: isä oli ja on alkoholisti.
Näin se meilläkin meni, kerroin syyn iän karttuessa. Ja syitä oli monia, hän ymmärtää kyllä ratkaisuni ja on sitä mieltä, että hyvä kun erottiin. Kuitenkaan..
Se ei poista tytön tuskaa isättömyydestä!!Ja kenelle muulle hän sitä oireilisi kuin minulle? Kun ei sitä isää ole, jonka kanssa voisi asiaa jutella.
Etäiset, kohteliaat välit on, mutta vähän kuin kaukaisen sukulaisen kanssa. Ei sen tärkeimmän, oman vanhemman, tuntua ole.
Varsinkin tyttölapsi tarvitsee isän hyväksyntää, jotta ei hae hyväksyntää ja rakkautta myöhemmin väärillä tavoilla, tai pidä itseään miesten silmissä arvottomana:(Olen lukenut aiheesta useita tutkimuksia, ja tosi juttu on, että oman isän merkitys tytölle varsinkin on VALTAVA, sitä on vaikea korvata millään muulla hyväksyvällä aikuisella. Tarkoitan ns. Korjaavia kokemuksia..
Ei voikaan, mutta parempi se vaihtoehto on kuin sekopäinen äiti ja mahdollisesti lapsi huostaanotettuna.
Tiedän itse erolapsena kuinka tärkeää isän hyväksyntä oli.
Onneksi oli isä 800 km päässä ja hän otti minut aina lomilla luokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja pian oot lesbona
ei tätät nykyaika tajua
gilmour kirjoitti:
ja pian oot lesbona
ei tätät nykyaika tajua
Hyvin luokaton, ääliömäinen ja typerä kommentti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa vastaajista ei ymmärrä lukemaansa.. neuvotaan että juttele miehen kanssa, kerro miehelle että et nyt jaksa seksiä jne. Ap kertoo hyvin selkeästi, että ei voi jutella koska mies kieltäytyy siitä ja mies kieltäytyy seksistäkin. Ap:lle vaan jankataan, että sulla on varmaan masis ja kerro miehelle ettet nyt jaksa seksiä kun on vauva. Mikä teitä vaivaa? Oletteko noin stereotypioiden kourissa?
Erittäin naulankantaan osunut kommentti!
Selkeästi unohdetaan se fakta, että silloin on parempi erota, jos yhteiselo ei suju.
On itsestään selvää, että lapsen on hyvä kasvaa perheessä, jonka ilmapiiri ei ole tulenarka ja jännittynyt.
Pikkuvauvakin vaistoaa, jos äidillä ei kaikki ole hyvin.
-
Tiedän kokemuksesta.
Siksipä erosin, että kykenin kasvattamaan lapsestani tasapainoisen nuoren naisen!
-
Joku kirjoitti, että lähivanhempi joutuu tilille eron syistä jossakin vaiheessa.
Itse olen aina kertonut asiasta kysymättäkin lapsen ikään sopivalla tavalla avoimesti; eroasiaa on turha vai´eta kuoliaaksi pienenkään lapsen kohdalla.
Ensin kerroin, ettei isään voinut luottaa.
Lopulta kerroin totuuden, sen, minkä lapsi oli jo itsekin tajunnut: isä oli ja on alkoholisti.
Näin se meilläkin meni, kerroin syyn iän karttuessa. Ja syitä oli monia, hän ymmärtää kyllä ratkaisuni ja on sitä mieltä, että hyvä kun erottiin. Kuitenkaan..
Se ei poista tytön tuskaa isättömyydestä!!Ja kenelle muulle hän sitä oireilisi kuin minulle? Kun ei sitä isää ole, jonka kanssa voisi asiaa jutella.
Etäiset, kohteliaat välit on, mutta vähän kuin kaukaisen sukulaisen kanssa. Ei sen tärkeimmän, oman vanhemman, tuntua ole.
Varsinkin tyttölapsi tarvitsee isän hyväksyntää, jotta ei hae hyväksyntää ja rakkautta myöhemmin väärillä tavoilla, tai pidä itseään miesten silmissä arvottomana:(Olen lukenut aiheesta useita tutkimuksia, ja tosi juttu on, että oman isän merkitys tytölle varsinkin on VALTAVA, sitä on vaikea korvata millään muulla hyväksyvällä aikuisella. Tarkoitan ns. Korjaavia kokemuksia..
Paska isä on huono kokemus myös. N:ttä vuotta käyn terapiassa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa vastaajista ei ymmärrä lukemaansa.. neuvotaan että juttele miehen kanssa, kerro miehelle että et nyt jaksa seksiä jne. Ap kertoo hyvin selkeästi, että ei voi jutella koska mies kieltäytyy siitä ja mies kieltäytyy seksistäkin. Ap:lle vaan jankataan, että sulla on varmaan masis ja kerro miehelle ettet nyt jaksa seksiä kun on vauva. Mikä teitä vaivaa? Oletteko noin stereotypioiden kourissa?
Pikkulapsiaikana nyt ei ole seksiä yleensäkkään.
Puppua! Meillä on ollut oikein vireä seksielämä myös vauvavuosina.
Onnea teille. Kuuluttu pariskuntana hyvin marginaaliseen vähemmistöön. :)
Vaikea uskoa tuota. Sen verran pienillä ikäerolla ihmiset nykyisin lapsia hankkivat. Harva kai neitseellisesti lisääntyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa vastaajista ei ymmärrä lukemaansa.. neuvotaan että juttele miehen kanssa, kerro miehelle että et nyt jaksa seksiä jne. Ap kertoo hyvin selkeästi, että ei voi jutella koska mies kieltäytyy siitä ja mies kieltäytyy seksistäkin. Ap:lle vaan jankataan, että sulla on varmaan masis ja kerro miehelle ettet nyt jaksa seksiä kun on vauva. Mikä teitä vaivaa? Oletteko noin stereotypioiden kourissa?
Pikkulapsiaikana nyt ei ole seksiä yleensäkkään.
Puppua! Meillä on ollut oikein vireä seksielämä myös vauvavuosina.
Onnea teille. Kuuluttu pariskuntana hyvin marginaaliseen vähemmistöön. :)
Vaikea uskoa tuota. Sen verran pienillä ikäerolla ihmiset nykyisin lapsia hankkivat. Harva kai neitseellisesti lisääntyy.
Lapsen alulle saaminen ja vireä seksielämä ovat todella, todella kaukana toisistaan. Vaikea tajuta, ettei sitä tavallinen ihminen ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa vastaajista ei ymmärrä lukemaansa.. neuvotaan että juttele miehen kanssa, kerro miehelle että et nyt jaksa seksiä jne. Ap kertoo hyvin selkeästi, että ei voi jutella koska mies kieltäytyy siitä ja mies kieltäytyy seksistäkin. Ap:lle vaan jankataan, että sulla on varmaan masis ja kerro miehelle ettet nyt jaksa seksiä kun on vauva. Mikä teitä vaivaa? Oletteko noin stereotypioiden kourissa?
Pikkulapsiaikana nyt ei ole seksiä yleensäkkään.
Puppua! Meillä on ollut oikein vireä seksielämä myös vauvavuosina.
Onnea teille. Kuuluttu pariskuntana hyvin marginaaliseen vähemmistöön. :)
Vaikea uskoa tuota. Sen verran pienillä ikäerolla ihmiset nykyisin lapsia hankkivat. Harva kai neitseellisesti lisääntyy.
Lapsen alulle saaminen ja vireä seksielämä ovat todella, todella kaukana toisistaan. Vaikea tajuta, ettei sitä tavallinen ihminen ymmärrä.
Ahaa. Kerrotko miten teillä laitettiin lapset alulle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoituselämään kirjoitti:
Jos tuntuu että omat voimat nyt ei riitä ja haluaisit yliluonnollista voimaa jaksaa kuitenkin jätä elämäsi Jeesukselle.Suosittelen sillä olen itsekin perheellinen ja jaksan paremmin Jeesuksen kanssa arjen koettelemukset.
Ei se Jeesus niin auvoinen mies ole, joo, onhan sillä söpö pitkä tukka ja parta, muttei se kummoinen huoltaja, saattaa lähteä useaksi päiväksi dokaamaan ja kun tulee takaisin niin on sen näköinen kun olisi herännyt kuolleista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa vastaajista ei ymmärrä lukemaansa.. neuvotaan että juttele miehen kanssa, kerro miehelle että et nyt jaksa seksiä jne. Ap kertoo hyvin selkeästi, että ei voi jutella koska mies kieltäytyy siitä ja mies kieltäytyy seksistäkin. Ap:lle vaan jankataan, että sulla on varmaan masis ja kerro miehelle ettet nyt jaksa seksiä kun on vauva. Mikä teitä vaivaa? Oletteko noin stereotypioiden kourissa?
Pikkulapsiaikana nyt ei ole seksiä yleensäkkään.
No ei varmaan, jos alunalkaenkaan ei ole homma houkutellut. Pikkulapsi-aika on kätevä tekosyy.
Edes se kymmenen minuutin pikainenkin on parempi kun ei mitään, ja sen kymmenminuuttisen luulisi löytyvän edes kertan viikossa.
Juuri on lähipiirissä yksi pariskunta, joka ei ole harrastanut seksiä kahteen vuoteen, koska lapset ja kiireet.
Ei vaan mene enää kiireen piikkiin noin pitkä aika, vaan yksinkertaisesti tuolloin ei ole enää sitä kiinnostusta toisiaan kohtaan. Kämppiselämäähän se alkaa olla, jos pariskunnanvälinen fyysinen läheisyys jää pois.Kymmenen minuutin pikainen, parempi kuin ei mitään? Ainakin naisen kannalta, en tiedä mutta luulen että miehetkään ei nauti pikapanoista ainakaan haluttomat. Eli naisen kroppaa vaan käytetään nopeaan panemiseen. Harva nainen nauttii mistään kymmenen minuutin pikapanosta. Se jättää vain kylmän, käytetyn olon. Ei ihme jos ero tulee, loputkin tunteet kuolee ja jää vain inhotus miehestä. No sitten voi etsiä uuden miehen kenen kanssa saa läheisyyttä, hellyyttä ja sitä nautintoa, ja taas kukoistaa seksielämä.
Jos nainen on haluton, uskallan väittää että varmin tapa saada tuhottua kaikki seksihalut siinä suhteessa on pikapanot.
Mielummin parituntia aikaa harvemmin hellyyteen, läheisyyteen ja panemiseen, silloin on mahdollisuus että nainen alkaa haluta enemmänkin kun se on nautinnollista.
Ja muutenkin pieniä kosketuksia ja läheisyyttä pitkin päivää ja arkea. Välillä kädestä kiinni, tai käsi lanteille tai selkä koskettaa, suukkoja ja haleja.
Varmaan voi toimia miehellekkin
Minä olen nainen, ja etenkin pitkän ajan jälkeen 10-15 min riittää hyvin.
Ja seksielämähän ei sulje pois tuota muuta kosketteluja ja haleja. Mutta jos vuosikausia parisuhde olisi vain kädestä kiinni pitämistä ja haleja, niin harkitsisin eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluat erota?
Minulta on hävinnyt kaikki halu olla hänen kanssaan parisuhteessa ja avioliitossa. Liikaa yksinäisyyttä, liikaa pettymyksiä. Tunteet kuolleet puoleltani. Ap.
No hitto miten hyvä hetki huomata se. Kyllä oley kamala ja huono äiti ja vaimo.
Isähahmo ja miehenmalli voi tulla lapselle muualtakin kuin biologiselta isältä. Ja on syytä tullakin jos oikea isä on epäluotettava, välinpitämätön tai väkivaltainen.
Vierailija kirjoitti:
Miten nämä ihmisten kommentit olla ottamatta eroa ja alkamalla harrastaa seksiä auttavat ap:ta, kun hän on täsmentänyt, että se on pääasiassa mies, joka haluaa erota ja mies ei halua seksiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nämä ihmisten kommentit olla ottamatta eroa ja alkamalla harrastaa seksiä auttavat ap:ta, kun hän on täsmentänyt, että se on pääasiassa mies, joka haluaa erota ja mies ei halua seksiä?
Tämän takia aloitusviestin pitäisi olla napakka tietopaketti koko jutusta, eikä niin että ripotellaan niitä tietoja pitkin toisella kymmenellä sivulla olevaa keskustelua.
Aloitusviestissä ap kertoo tilanteen niin, että hän haluaa erota. Vasta keskustelun edetessä käy ilmi, että btw mies ei ole halunnut enää aikoihin seksiä, käyttäytynyt kummallisesti jo loppuraskaudesta asti ja haluaa erota myös.
Eli tässä hyvä muistutus, että kertokaa aloitusviestissä ne kaikki olennaiset asiat.
Mulla loppui vauvavuosi vähän aikaa sitten, ja ero käy mielessä aina vaan useammin... Olisin varmaan jo muuten lähtenyt, mutta mietityttää lapsen etu. Pelottaa, että mies yrittäisi saada lapsen itselleen, tai ainakin osan ajasta, vaikka ei edes ole kovin hyvä isä eikä lapsi oikein tykkää hänen kanssaan olla. En siis haluaisi antaa lasta yksin miehelle hoidettavaksi edes viikonlopuksi.
Olisi pitänyt tajuta lähteä jo ajat sitten tästä suhteesta, mies on manipuloiva vallankäyttäjä, ja saan aina pelätä että mistä hän milloinkin suuttuu. Suuttuessaan haukkuu minut ja jopa lapsen ihan pataluhaksi. Ei siis taida enää olla vain hormoneista mulla kyse, vihdoin vain alkaa ne viimeisetkin tunteet kuolla.
Kymmenen minuutin pikainen, parempi kuin ei mitään? Ainakin naisen kannalta, en tiedä mutta luulen että miehetkään ei nauti pikapanoista ainakaan haluttomat. Eli naisen kroppaa vaan käytetään nopeaan panemiseen. Harva nainen nauttii mistään kymmenen minuutin pikapanosta. Se jättää vain kylmän, käytetyn olon. Ei ihme jos ero tulee, loputkin tunteet kuolee ja jää vain inhotus miehestä. No sitten voi etsiä uuden miehen kenen kanssa saa läheisyyttä, hellyyttä ja sitä nautintoa, ja taas kukoistaa seksielämä.
Jos nainen on haluton, uskallan väittää että varmin tapa saada tuhottua kaikki seksihalut siinä suhteessa on pikapanot.
Mielummin parituntia aikaa harvemmin hellyyteen, läheisyyteen ja panemiseen, silloin on mahdollisuus että nainen alkaa haluta enemmänkin kun se on nautinnollista.
Ja muutenkin pieniä kosketuksia ja läheisyyttä pitkin päivää ja arkea. Välillä kädestä kiinni, tai käsi lanteille tai selkä koskettaa, suukkoja ja haleja.
Varmaan voi toimia miehellekkin