Pitäisitkö down-lapsen?
Tuli tuosta Vettenterä-jutusta mieleen.
Pitäisitkö down-lapsen, jos kromosomivirhe huomattaisiin ajoissa?
Vettenterähän on tiennyt ja mun mielestä kertoo paljon ihmisen vastuuttomuudesta valita noin. Kuka tekee tietoisesti vammaisen lapsen?
Kommentit (82)
Vaikea sanoa. Helposti ajattelee, että kyseessä on "vain " down mutta siihenkin liittyy ongelmia kuten sydäviat, refluksitauti ja alttius leukemiaan, moni "aurinkolapsi" myös muuttuu murrosiässä agressiivikseksi.
Jaksaisinko olla viisikymppisenä omaishoitaja aikuisen kokoiselle 5-vuotiaalle, jolla myös mahdollisia terveydellisiä ongelmia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi hänen pitäisi syntyä tänne kärsimään?
Downit ovat joskus onnellisempia kuin "terveet" ihmiset.
No aika moni olisi, jos ÄO olisi järvimonnin tasoa.
En !! Vietin lapsuuteni pakoillen muutaman vuoden vanhempaa downpoikaa, joka halaili ja pussaili kaikkia tyttöä ja aikuisista tämä oli vain hassua.,. kunnes kävi housut kintuissa talonmiehen rouvan päälle.
Olisi kyllä vaikeaakin vaikeampi päätös. Tiedän että mieheni sanoisi että abortti. Itse en tietäisi mitä tehdä: en haluaisi vammaista lasta huolehdittavaksi, mutta toisaalta Down ei ole 'tarpeeksi vammainen'.
En. Haluan, että lapseni kykenee normaaliin aivotoimintaan. Minulla on down-veli ja anteeksi korrektiuteni, mutta olisi elämä ollut meillä muilla niin paljon helpompaa ilman häntä. Tai hänen poikkeavuuttaan, oikeastaan.
En usko että pitäisin. Mistään ei voi etukäteen tietää tuleeko muita sairauksia lisäksi ja onko kehitysvamma minkä asteista, lievä vai vaikea. En halua että lapsi kärsisi jos voin sen estää.
En. Siinä ja siinä, pitäisinkö edes normaalia lasta, jos tulisin vahingossa raskaaksi. Kun se down ei pysy ikuisesti lapsena ja suloisena ja herttaisena.
Tätä on kyselty ennenkin. Vastasin silloin en, ja vastaan nytkin ehdoton en.
Jännä, että suurin osa sanoo ei, mutta kuitenkin vain puolet löytyneistä downeista abortoidaan.
Vierailija kirjoitti:
Tuli tuosta Vettenterä-jutusta mieleen.
Pitäisitkö down-lapsen, jos kromosomivirhe huomattaisiin ajoissa?
Vettenterähän on tiennyt ja mun mielestä kertoo paljon ihmisen vastuuttomuudesta valita noin. Kuka tekee tietoisesti vammaisen lapsen?
Lapsi ei ole esine. Jos itse lapsen haluan niin tietenkin hän on tervetullut sellaisena kuin on.
Olisihan se kova paikka, eikä koskaan voi tietää varmasti, mutta ennen kumpaakin raskauttani puhuttiin miehen kanssa yksimielisesti, että ei pidettäisi. Älyllinen vamma yms oheisvaivat olisi liian suuri kärsimys lapselle.
En usko, että pitäisin, mutta päätös ei olisi helppo.
Mistähän down henkilö niin kärsii, että ei edes ansaitse syntyä?
Vierailija kirjoitti:
Olisin pitänyt. Vammaisuudesta huolimatta ihminen voi elää hyvän ja täyden elämän, eikä minulla ole valtuuksia päättää, kenelle se sallitaan ja kenelle ei.
Hyvä elämä? Haluaisitko itse sellaisen elämän että olet vaipoissa, laitoksessa, et osaa puhua etkä ymmärrä mistään mitään, mahdollisesti paljon sairauksia ja lääkitys lopun elämän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin pitänyt. Vammaisuudesta huolimatta ihminen voi elää hyvän ja täyden elämän, eikä minulla ole valtuuksia päättää, kenelle se sallitaan ja kenelle ei.
Hyvä elämä? Haluaisitko itse sellaisen elämän että olet vaipoissa, laitoksessa, et osaa puhua etkä ymmärrä mistään mitään, mahdollisesti paljon sairauksia ja lääkitys lopun elämän?
Tuollainen ei kuulu downin elämään. Laitoksiahan ei enää edes ole. Sinulla on kyllä ihan väärää tietoa downeista. Kyllä he yleensä ovat ihan toimintakykyisiä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin pitänyt. Vammaisuudesta huolimatta ihminen voi elää hyvän ja täyden elämän, eikä minulla ole valtuuksia päättää, kenelle se sallitaan ja kenelle ei.
Hyvä elämä? Haluaisitko itse sellaisen elämän että olet vaipoissa, laitoksessa, et osaa puhua etkä ymmärrä mistään mitään, mahdollisesti paljon sairauksia ja lääkitys lopun elämän?
Tuollainen ei kuulu downin elämään. Laitoksiahan ei enää edes ole. Sinulla on kyllä ihan väärää tietoa downeista. Kyllä he yleensä ovat ihan toimintakykyisiä ihmisiä.
Jokusen sataa downia olen elämäni aikana kohdannut ja osaa hoitanutkin. Vaipoissa oleva, ymmärtämätön down on kyllä niin harvinainen, että tuskin missään sellaista on. Dementoitunut vanhus viime hetkillään voi olla sellainen, mutta ei harvinaista sekin. Mistähän näitä omituisia mielikuvia tulee.
Vaikka lapsia rakastankin niin en pitäisi. Olisi vaikea päätös ja joutuisin varmasti käymässä sitä selvittelemässä psykologin kanssa. Lapsen etu olisi välttää hänet kaikelta paskalta mitä elämä latoisi eteen. Toisinsanoen voisi sanoa että rakkautta lasta kohtaan olisi estää hänen kärsimyksensä.