Lue keskustelun säännöt.
Millaisia kokonimiä teillä on? Ja millaisia nimiä olette antaneet lapsillenne/haluaisitte tulevaisuudessa antaa?
Nimen keksiminen lapselle alkaa olla ajankohtaista, ja ideoita kaivattaisiin! Tykkään ajatuksesta antaa suvussa kulkevia nimiä, mutta ne ovat valitettavasti aika vanhahtavia (Sinikka, Ritva, Hellevi ym), eli ehkä joku muunnelma näistä olisi kiva?
Kertokaa esimerkkejä miten itse olette päättäneet nimen ja huomioineet sukua/lähipiiriä nimessä :) Kiitos!
Kommentit (133)
Vierailija kirjoitti:
Pojan eka eli kutsumanimi ei sisällä l-, r- tai s-kirjaimia. Mahdollisten puhevikojen välttämiseksi. Toinen nimi isältään ja kolmas vanha suomalaisnimi, josta olin aina pitänyt.
Puhevikaa ei voi välttää tuolla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elvi Hellevi olisi tosi kaunis nimi!
Vivi olisi nykyaikaisen reipas, lyhyt nimi.
moi kaiki minä olen petera ja miälestän nimen pittäs olla rikka tai sinitva taa rikkeli tai rillevi
Selailin nimilistoja netistä ja tein niistä yhdistelmiä. Miehen kanssa sitten käytiin ne läpi ja valittiin molempia miellyttävä. Onneksi oma ykkössuosikki oli miehellekin mieluinen.
Toinen ja kolmas nimi tulevat suvusta. Esikoisen nimi on taas johdettu isovanhemman nimestä.
Luuletko ap tosissasi, että kertoisin nimeni tässä pöljäketjussa, etenkin kun et itsekään kerro?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun koko nimi on Katri Medusa Peppiina :D
Pojalle antaisin nimeksi Vama Voitto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäisen lapsen piti olla Minttu (pidän yhä nimestä kovasti), mutta kaverin lapsi sai tämän nimen, joten tytöstä tuli Iida, tämä taas johtui veljen nimestä, mikä arvatenkin on Eemeli. En olisi uskonut että meillä olisi ikinä mikään "muotinimi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisen lapsen piti olla Minttu (pidän yhä nimestä kovasti), mutta kaverin lapsi sai tämän nimen, joten tytöstä tuli Iida, tämä taas johtui veljen nimestä, mikä arvatenkin on Eemeli. En olisi uskonut että meillä olisi ikinä mikään "muotinimi".
Veli=Velipuoli
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisen lapsen piti olla Minttu (pidän yhä nimestä kovasti), mutta kaverin lapsi sai tämän nimen, joten tytöstä tuli Iida, tämä taas johtui veljen nimestä, mikä arvatenkin on Eemeli. En olisi uskonut että meillä olisi ikinä mikään "muotinimi".
onpa omaperäistä
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nimen keksiminen lapselle alkaa olla ajankohtaista, ja ideoita kaivattaisiin! Tykkään ajatuksesta antaa suvussa kulkevia nimiä, mutta ne ovat valitettavasti aika vanhahtavia (Sinikka, Ritva, Hellevi ym), eli ehkä joku muunnelma näistä olisi kiva?
Kertokaa esimerkkejä miten itse olette päättäneet nimen ja huomioineet sukua/lähipiiriä nimessä :) Kiitos!
Ois niin söpöä jos jonkun pikkutytön nimi olis Ritva Hellevi! Sellainen reipas pikkutirriäinen:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä ekaksi nimeksi ihan vain semmoinen nimi, josta itse pitää. Sille ei olla asetettu mitään "sukuvelvoitetta". Toisiin nimiin voi sitten laittaa jotain suvussa kulkevia, jos ovat mielestämme kauniita.
Esim. Isoisäni toinen nimi oli Robert ja sen haluaisimme liittää pojalle toiseksi/kolmanneksi nimeksi, jos seuraavaksi poika saadaan.
Nimen-omaan näin. Ensimmäseksi sellainen nimi jonka kanssa itse pärjää ja sen jälkeen pää sponsoreiden nimiä niin paljon kui laki sallii ( meidän lapsilla on kaikilla 3 etunimeä)
Ensimmäiseksi nimeksi sellainen nimi, jonka kanssa lapsi pärjää aikuisenakin. Toinen nimi isältä, isoisiltä tms.
Lapsi "joutuu" usein pärjäilemään saamallaan nimellä. Ei nimi miestä pahenna....
A boy named Sue.Totta ei nimi miestä pahenna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ihan tylsä ja perinteinen - Etunimi, Toinen nimi, Sukunimi.
Mun pojan nimi on Karhu. Jos tulee uus poika niin sen nimeksi laitetaan Toivo. Asutaan Hollannissa niin me voidaan antaa mika nimi vaan kunhan se ei ole loukkaava. Lapsen isa ei halua hollantilaista nimea vaikka mina monesta olisin tykannytkin. Mina taas en halua semmoista suomalaista nimea josta tulee joku ihminen mieleen. Suomalaisen nimen pitaa kuitenkin kuulostaa hyvalta myos miehen korvaan. Vaikeaa.
Markus Tapani Orava - hyvin pelittää! Perinteinen ja toimiva.
Itse olen Sanna-Leena Katriina mutta Sannaksi mua vaan on sanottu ihan pienestä asti. Miehen nimi on Akseli Johannes, isänsä suvussa on toi Johannes kulkenut. Niinpä meidän pojasta tuli sitten Konsta Ville Johannes. Toisesta pojasta (pitäis keväällä syntyä) ollaan kaavailtu Niklasta. Ekasta piti tulla Niklas, mutta loppuraskaus ja synnytys oli hiukan hankalampi keissi niin tän "konstailemisen" takia hänestä tuli sitten Konsta :D
Oma nimini on tiivistelmä junttien suomalaisten 80-luvun muotinimistä:
Tiina Satu Karoliina. Odotan nyt esikoistani ja omilleni aion antaa kauniit, kansainväliset nimet. Tytölle harkitsen voimakkaasti Rebekkaa ja kaikkiaan saa kolme etunimeä kuten minulla ja miehellänikin on. Ehkä Rebekka Isabella ja siihen vielä joku kaunis kolmas perään.
Mun mielestä Jokainen lapsi (oli hän pieni- tai isoluinen, vammainen, huonoihoinen jne.) ansaitsee vanhempiensa korvissa kauniin nimen!! Eri asia on sitten, miten eri vanhempien maku tässä sanoo kauniista. Itse pidän ko. listan useimpia nimiä myös periaatteessa kauniina mittää parhaillaan aika kuluneina, ja valkkaisin lähinnä jos tärkeällä sukulaisella/perintönimi (kuten yksi listalla mahd. voisikin siksi valikoitua toiseksi/kolmanneksi nimeksi kuopukselle).