Lue keskustelun säännöt.
Millaisia kokonimiä teillä on? Ja millaisia nimiä olette antaneet lapsillenne/haluaisitte tulevaisuudessa antaa?
Nimen keksiminen lapselle alkaa olla ajankohtaista, ja ideoita kaivattaisiin! Tykkään ajatuksesta antaa suvussa kulkevia nimiä, mutta ne ovat valitettavasti aika vanhahtavia (Sinikka, Ritva, Hellevi ym), eli ehkä joku muunnelma näistä olisi kiva?
Kertokaa esimerkkejä miten itse olette päättäneet nimen ja huomioineet sukua/lähipiiriä nimessä :) Kiitos!
Kommentit (133)
Vierailija kirjoitti:
Jos saisin lapsia, antaisin heille nimet Jesper ja Fiona ❤
naapurin koiran ja yhden tutun kans ni on Fiona,koirat siis :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma nimeni on Titta Johanna ja vaikka pärjäänkin tämän kanssa mainiosti, omille lapsilleni annoin kansainvälisesti toimivat nimet siltä varalta että muuttavat aikuisina pois suomesta tai heillä on ulkomaalaisia työtovereita. Pojat ovat Leo Onni Mikael ja Noel Toivo Daniel, tytär Rosa Ilona Elisabeth.
Vierailija kirjoitti:
Maija Sofia
Sit se väännetään soija mafia
Vierailija kirjoitti:
Esikoisen toinen nimi on Loviisa, tulee mummiltani.
Nuorimmaisen toinen nimi Marlene, tulee Marlene Dietrichiltä.
Etunimet molemmilla vanhahtavat, suomalaiset nimet.
Ihana tuo Marlene <3 En edes ollut varma kuka on Marlene Diechir mutta nimi on todella kaunis.
Isomummoni on Iida Maria ja serkullani on Iida Maria, mutta tässä hauskaa on se, että isomummoni on isäni puolella ja serkkuni äitini puolelta. Sattumaa vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinikkalle saa helposti lempinimen Sini. Hellevi on ihana. Olisin halunnut antaa pojalleni nimeksi Urho, mutta jätin sen sitten toiseksi nimeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Urpo-Kalevi, Jormaliisa, Pekka Tellervo.
Tiesittekö, että joskus muinoin ei ollut erikseen naisten ja miesten nimiä. Vanhoissa kirkonkirkoissa on varsin erikoisiakin yhdistelmiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojan eka eli kutsumanimi ei sisällä l-, r- tai s-kirjaimia. Mahdollisten puhevikojen välttämiseksi. Toinen nimi isältään ja kolmas vanha suomalaisnimi, josta olin aina pitänyt.
Siis puhevikoja vältetään valitsemalla nimi, jossa ei vääriä konsonantteja ?
Puheterapeuttien aika etsiä uusia töitä !
Mä en halunnut antaa etunimeä, jossa on r- kirjain, koska sukunimessä on r. Samoin en halunnut antaa mitään yhdistelmänimiä, koska niitä joutuu aina selittelee. Kenen nimi on Ainoviivakaisa?
Meidän suvussa ei ole kellään enempää kuin yksi nimi, paitsi kahdella vanhalla tädillä on etunimenä Maria ja sitten kutsumanimenä joku muu. Ei ole itselläkään kuin yksi. Olen ainoa tämänniminen Suomessa, en kerro nimeäni täällä. Lapsella minun sukunimi ja kotimaassani tavallinen yksi etunimi, joka on kuitenkin myös Suomessa helppo lausua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sini tai Helle...
On taidettu jo lapsi kastaa...hups
Musta on jotenkin tylsää antaa suvussa kulkevia nimejä itse annan sellaisia nimiä kun haluan jotka sopii sukunimeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos saisin nimetä lapseni uudelleen, valitsisin ajattomat kansainväliset nimet. Nuorena äitini hyvin vanhat nimet kuulosti symppikseltä, mutta makuni ja käsitykseni on muuttunut iän myötä.
Mistä asti tämä tapa on tullut että ihmisen koko nimi näkyy kaikessa siis myös toinen nimi mikä ei ennen ole näkynyt on ollut vain kutsuma nimi esillä.
Vierailija kirjoitti:
Maija Sofia
Suvussa on Maija Sofia. Lapsen nimet minulta ja sukulaiselta.
Mulla on YKSI nimi - faijan mielestä yksi HYVÄ riittää... Samoin isosiskolla. Kummankin nimet ei niitä tavallisimpia vaikka kyllä kalenterissa. Siskon nimestä pidän enemmän kuin omastani.
Periaatteessa ois ok mutta aina ollut vähän olo että en tiedä onko se omani, vaikea selittää... ja joskus raflassa oon sanonut nimekseni jonkun sinnepäinversion kun en jaksa sitä länkytystä...
Omilla lapsilla eka nimi se josta oikeesti tykätään, toka tuli esikoisen aivomyrskynä mieheltä - suomalainen kansallisromanttinen luontonimi josta en niin hirveesti innostunut mutta koska sopi hienosti ekaan ni anti mennä. Seuraavan toka sit ”samaa sarjaa” eli Kalevalaa liipaten, melkein.
Suvun nimet skipattin kun niistä ei ihmeitä irronnut ja ne ihmiset elää muistoissa, ei nimissä... Mutta lasten serkuilla JOKAISELLA kolmantena nimenä SAMA suvun PERINTÖNIMI, aika harvinainen, tavallaan ihan hauska.
Ensimmäiselle nimelle ei sen suurempaa merkitystä, se vain miellytti todella paljon.
Toinen nimi edesmenneen isäni nimi.
Kolmas nimi sellainen mikä miellytti, mutta suurin kriteeri oli että se sai kaikki kolme nimeä sointumaan yhteen.
Suvussa kiertävä nimi vaikka toiseksi nimeksi. Miehen isoisän nimi oli mikko, mutta en halunnut kyseistä nimeä omalle lapselleni. Mieheni halusi, joten lapseni nimeksi tuli oliver mikko erik. 3-nimeä. Kaikki on kehuneet että kiva nimiyhdistelmä :)
Siis puhevikoja vältetään valitsemalla nimi, jossa ei vääriä konsonantteja ?
Puheterapeuttien aika etsiä uusia töitä !