Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miestä ärsyttää, kun ei voi määräillä minua?

Vierailija
25.07.2018 |

Minulla on jo toisessa parisuhteessa vähän samanlainen ongelma. Edellinen parisuhteeni päättyi, koska en jaksanut kyseisen miehen tapaa yrittää määräillä minua ja suuttua, jos en suostunut määräiltäväksi. Lopetin siis tuon suhteen tuosta syystä. Nyt tässä nykyisessä parisuhteessa on alkanut ilmetä vähän samaa ongelmaa. Ollaan oltu yhdessä jo kuusi vuotta, naimisissakin kaksi. Ja nyt miehessä on ilmennyt uutena sellainen piirre, että hän pyrkii määräilemään minua ja tekemisiäni ja hermostuu, kun sanon vastaan tai ilmoitan oman eriävän mielipiteeni. Kyse ei siis ole mistään sellaisista määräilyistä, että en saisi mennä jonnekin paikkaan tai tavata joitain ihmisiä tms. vaan pieniä arkisia asioita siitä, että kuinka nopeasti tai hitaasti tai millä tavalla minun pitäisi hoitaa joku juttu (suoriutua kaupasta, meikata, leikata tomaatti tms) tai milloin minun pitäisi olla hiljaa tms. Totean hänelle aina, että teen omalla tavallani, tai että tarvitsen nyt tällä kertaa kaupassa aikaa katsoa jotain juttuja tai en aio olla hiljaa, koska on sanottava tärkeä asia tms. Hän ärsyyntyy ja joskus jopa on suuttunutkin siitä, että ei voi määräillä minua. Mitä ihmettä tämä on? Onko kaikki miehet tällaisia vai onko vika minussa vai missä?

Kommentit (140)

Vierailija
121/140 |
25.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täytyyhän siinä jo peiliinkin katsoa, jos kahden eri ihmisen kanssa tulee samat ongelmat. 

Vierailija
122/140 |
25.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten minä saan sen kuvan, että aloittaja ei ole määräilevä eikä tarvitse tehdä hänen mielensä mukaan?

Jossain hän kertoi, että leivän ja tomaatin saa leikata kuinka haluaa ja ei lainkaan haluaisi kiinnittää pikkuseikkoihin huomiota.

Haluais olavi laja-alainen. Ymmärrän mitä aloittaja tarkoittaa, mutta huvittaa kun jotkut ymmärtävät kertomansa aivan toisin.

Mieshän tässä juuri on se joka tarttuu pikkuasioihin.

Olen suurelta osin samanlainen, minua ei haittaa miten asiat tehdään, jos ei ole mitään haittaa tehdäänkö tavalla A vai B.

Olen melko suurpiirteinen silloin.

Mutta joskus käy niin, että sekin alkaa toista ärsyttää tai kadehtii, jos kumppani itse takertuu pikkuseikkoihin eikä pysty avartamaan itseään.

Silloin se avaramielisen elämänasenne harmittaa.

Ja johtaa ehkä *määräilyyn* tekemään määrätyllä tavalla.

Palaan taas entiseen suhteeseeni.

Mies ensin ihaili ja kehui avarakatseisuuttani ja joustavuuttani, mutta myöhemmin se alkoi häntä ärsyttää ja ennen hänen minussa ihailemansa piirre kääntyi minua itseäni vastaan.

Hän sitten olisi halunnutkin, että olisin tarkempi ja jopa tiskirätin laitoin väärin kuivumaan.

Eli hän ensin ihastui erilaisuuteen kuin itse oli, mutta myöhemmin olisikin halunnut minun olevan samanlainen kuin hän.

Tai ainakin jollain lailla erilainen kuin olin.

Olisikohan sama juttu aloittajan kohdalla ja törmännyt vielä kahdesti samankaltaisen mieheen.

Miehet ovat ihastunut *erilaisuuteen* mutta sittemmin eivät kestäkään sitä.

Jos siis ovat kuitenkin tottuneet *perinteiseen* naiseen niin se malli tuntuu tutulta turvalliselta kuitenkin.

Jos miestä vaivaa se, kuinka suhtautuisi aloittajaa ja hänen tapoihinsa niin sitten turvautuu komentelemiseen.

On tavallaan keinoton kun ei käsitä aloittajan ajatuksenjuoksua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
123/140 |
25.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tosiaan minua naurattaa kun aloittajan kertomus käsitetään väärin tai hänen sanomisensa luetaan aivan eri tavalla kun hän itse kertoo.

Syytellään, että hän on joustamaton, ei koskaan tule vastaan tai on *minä minä*.

Vaikka kuinka monta kertaa hän korjannut ja tarkentanut niin ei vaan mene perille.

AloittajaHan juuri ihmettelee kun mies komentelee ja haluaa, että asiat tehdään miehen määräämällä tavalla kun hän ei taas itse lainkaan välitä miten sellaiset asiat tehdään joiden tekotavalla ei ole mitään väliä.

Ja sitten aloittaja yhtäkkiä onkin se *määräilijä*.

Vierailija
124/140 |
25.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Täytyyhän siinä jo peiliinkin katsoa, jos kahden eri ihmisen kanssa tulee samat ongelmat. 

No mitä muuta ap:n avaus ja hänen käymänsä keskustelu asiasta täällä sitten on, jos ei osa sitä ajatusprosessia?

Minusta hän yrittää ihan aidosti ymmärtää, myös oman osuutensa asiassa ja omin sanoin myös mainitsi, että ei usko pelkkään yhteensattumaan.

Ap kirjoittelu on tehnyt minulle hänestä hyvin vastuullisen aikuisen ihmisen vaikutelman ja hän yrittää aidosti ymmärtää syitä. En myöskään epäile, että ihminen joka siihen vaivautuu jättäisi käyttämättä keinoja, jos sellaisen löytää.

Vierailija
125/140 |
25.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta kuulostaa siltä että mies ei ehkä ensisijaisesti halua määräillä koska kysymys on pikku asioista. Häntä ärsyttää ja hän puuttuu mitättömikn pikku asioihin, mikä kertoo sen että hän oikeasti on tyytymätön johonkin isompaan asiaan, oleellisempaan seikkaan koko avioliitossa. Eikö hän osaa/uskalla kertoa siitä? Kissa pöydälle!

Vierailija
126/140 |
25.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan minua naurattaa kun aloittajan kertomus käsitetään väärin tai hänen sanomisensa luetaan aivan eri tavalla kun hän itse kertoo.

Syytellään, että hän on joustamaton, ei koskaan tule vastaan tai on *minä minä*.

Vaikka kuinka monta kertaa hän korjannut ja tarkentanut niin ei vaan mene perille.

AloittajaHan juuri ihmettelee kun mies komentelee ja haluaa, että asiat tehdään miehen määräämällä tavalla kun hän ei taas itse lainkaan välitä miten sellaiset asiat tehdään joiden tekotavalla ei ole mitään väliä.

Ja sitten aloittaja yhtäkkiä onkin se *määräilijä*.

Ota huomioon että meillä on vain ap:n näkemys asiaan. Emme tiedä mitä mieltä mies on. Yleensä asioilla on kaksi puolta, ja tässä yritämme keskustella muistakin näkökannoista kuin ap:n.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
127/140 |
25.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisin taipuvainen tulkitsemaan juurikin niin, että koska sinulla on ollut tapana esittää hyväntahtoisesti kysymyksiä päätöksistä, jotka voisit itsekin kyselemättä päättää, olet antanut miehellesi vaikutelman siitä, että sinua voi hallita. Että olisit alistuvainen. Lopettaisin ne hyväntahtoiset kyselyt. Mutta rasittavaahan se on, jos siltikin pitää kuunnella toisen kommentteja siitä, miten sinun tulisi arjessa toimia. Oletko koskaan kokeillut normaalilla äänellä vastata, että "tiedätkö, sinun kannattaa kävellä vain joka toista rappusta, kun olet noin pitkä" tms. yhtä järjetöntä?

Sen ymmärrän, että mies haluaa nopeasti pois tamponihyllyltä. Sinne ei varmaankaan tarvitse yhdessä mennä? Sanot, että käyn tuolla naistenosastolla, hae sinä sillä aikaa nämä xx.

Vierailija
128/140 |
25.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

No ei ainakaan kannata puhua asioista sen miehes kanssa. Koska täältähän se totuus löytyy eikä sieltä sun kotoas.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
129/140 |
25.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minusta kuulostaa siltä että mies ei ehkä ensisijaisesti halua määräillä koska kysymys on pikku asioista. Häntä ärsyttää ja hän puuttuu mitättömikn pikku asioihin, mikä kertoo sen että hän oikeasti on tyytymätön johonkin isompaan asiaan, oleellisempaan seikkaan koko avioliitossa. Eikö hän osaa/uskalla kertoa siitä? Kissa pöydälle!

Ei. Mies on vain määräilevää sorttia

Vierailija
130/140 |
25.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo on joillakin ihme kontrollointia. Ei kai jollain tomaatin leikkuulla ole väliä, jos oikeasti on, esim. Tarvitsee tomaatti-mozzarella-salaattia, niin siinä on hyvä olla viipaleita eikä palasia. Mutta senkin voi etukäteen kohteliaasti sanoa; tehdään sitä salaattia nyt, eli viipaleita.

Jos ei halua kuunnella jonkun puhetta, on vaikka väsynyt. Niin voi sanoa, hei mulla oli tänään raskas päivä, joten voisinko saada olla hetken ihan rauhassa.

Näin kai normaalisti toimitaan, joten uskoisin että nuo määräilijät tosiaan vaan haluavat määräillä, ja suuttuvat kun joku ei tottele.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
131/140 |
25.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tapailin kerran juuri tuollaista miestä. Mitä teinkin, tein väärin. Aina jostain piti valittaa. Omasi narsistisia piirteitä. Jotenkin todella dominoiva luonne. Itse usein vähän alistuneempi ja sen takia ajaudun näihin tilanteisiin.

Vierailija
132/140 |
25.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Usein juuri pikku asiat ärsyttää eniten. Miten päin vessapaperirulla on, jättääkö toinen kaapin ovet auki ja likaisen veitsen aina samaan paikkaan tiskipöydälle. Miten levitettä on tottunut ottamaan rasiasta (päältä kerroksittain vai syvemmältä lohkaisten), leikataanko tomaatti tai kurkku minkä näköisiksi ja kokoisiksi viipaleiksi. Näistä tulee ns sokeita pisteitä ihmiselle, ja ne alkavat merkitä hänelle hänen asemaansa avioliitossa. Hän kokee alistuvansa jos hän suostuu toisen tapoihin eikä huomauta niistä. Hän tarkkailee niitä tahtomattaan ja laskee mielessään onko hänen suosimiaan tapoja enemmän vai vähemmän kuin toisen. Voi myös olla että todellisessa valtadynamiikassa on ongelmia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
133/140 |
25.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies kokee joutuvansa alistumaan tässä liitossa ja yrittää siksi päästä niskan päälle määräilemällä.

134/140 |
12.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehdottomasti vika ei ole sinussa. Jos toinen tuollalailla määräilee se on hänessä vika. Tuo aiheuttaa toiselle tosi pahaa oloa. Sellasta mitätöintiä ja kontrollointia tuo on.

Teet asiat omalla tavallasi ja siihen ei ole kellään nokan koputtamista. Jos puhe ei auta ja ongelmaa yritetty kojata paljon eikä auta niin ero on ainut järkevä vaihtoehto. Ansaitset kunnioitusta ja vapautta tehdä asiat omalla tavallasi

Sisältö jatkuu mainoksen alla
135/140 |
12.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselläni on myös määräilevä mies. Millon pitää pestä pyykkiä ja miten, miten saan jalat laittaa autossa.. Jopa niistänkin väärin.

Olen ottanut tämän monta kertaa pheeksi ja onneksi on alkanut menemään jakeluun että minua ei määrräillä enkä tarvitse myöskään neuvoja ja teen asiat omalla tavallani omalla ajallani ja hyväksyköön mut tällaisena.

Se on alkanut muuttumaan. Määräily on vähentynyt. Sen takia en ole hänestä eronnut. Jos ei olis muuttanu jo käytöstään olisin lähtenyt.

Ansaitsen ja tarvitsen kunnioittavaa kohtelua ja vapautta olla oma itseni.

Vielä näitä silti tulee. Eilen jalat oli väärin autossa kojelaudalla asuntoautossa kun oltiin parkissa ja levähdin. Kun se alko niuhottaa sanoin että pidän jalkojani miten haluan.

En voi sietää niuhottavia miehiä. Määräävät ja nalkuttavat kuin nalkuttavat akat.

Enkä voi ymmärtää minkälainen ääliö jaksaa niuhottaa ja pahottaa mielensä vaikka jostain vessanpytynkannesta. Asenneongelma semmosella niuholla on.

Vierailija
136/140 |
12.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huonoja miehiä olet valinnut

Ehkä sitten. Mutta molemmissa on tuo määräilyhalu tullut ilmi vasta vuosien päästä. Ap.

Ehkä olen niin kauhean jahkailija, hidas etana tai kuluttaja että ne yksinkertaisesti KYLLÄSTYY sun menoon.

Vierailija
137/140 |
12.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

* kuluttaja = jumittaja

Vierailija
138/140 |
12.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos tämän aloituksen olisi tehnyt mies, niin olisi ollut peukutukset toistepäin. 

139/140 |
12.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tässä taitaa olla kyse nyt aivan tyypillisestä parisuhteen kulusta. Siksi tämä tulee esille vasta myöhemmin, ei suhteen alussa. Ihastumisen ja rakkauden tunteet on tasoittuneet ja mietitään vain arjen pyörittämistä. Sitten siinä kumppnissa alkaa ärsyttää kaikki pikkuasiat. Toiset vaan tuo nämä esille suoraan "nalkuttamalla", toiset kihisee itsekseen ja se onnellinen osa osaa antaa asioiden mennä niinkun ne menee, kukin omalla tyylillään.

Onko kaikki muut jotenki ärsyyntyviä kyrpäotsia koska mua ei koskaan oo alkanu missään suhteessa pikkujutut ärsyttämään.

Sen sijaan oikeasti pshat asiat joista on syytä ärsyyntyä niin niihin ärsyynnyn kuten määräiluun joka on henkistä väkivaltaa.

Enkä oo ihastunu miehessä alkujaan näihin puoliin hänessä. Ainakin omalla kohdalla se sanonta on myös täyttä höpönhöpöä että muka ne puolet mihin rakastuu kumppanissa alkaa ärsyttää. Ei oo alkanu ne hyvät puolet mihin ihastui ärsyttää. En ole ollut ihastunut määräilyyn jota ei alun ihastumisaikana ollutkaan

140/140 |
12.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Usein juuri pikku asiat ärsyttää eniten. Miten päin vessapaperirulla on, jättääkö toinen kaapin ovet auki ja likaisen veitsen aina samaan paikkaan tiskipöydälle. Miten levitettä on tottunut ottamaan rasiasta (päältä kerroksittain vai syvemmältä lohkaisten), leikataanko tomaatti tai kurkku minkä näköisiksi ja kokoisiksi viipaleiksi. Näistä tulee ns sokeita pisteitä ihmiselle, ja ne alkavat merkitä hänelle hänen asemaansa avioliitossa. Hän kokee alistuvansa jos hän suostuu toisen tapoihin eikä huomauta niistä. Hän tarkkailee niitä tahtomattaan ja laskee mielessään onko hänen suosimiaan tapoja enemmän vai vähemmän kuin toisen. Voi myös olla että todellisessa valtadynamiikassa on ongelmia.

No jo on kyrpäottaista niuhottamista.

Jos kaikissa suhteissa toinen alkaa niuhottajaksi jota ärsyttää kaikki niin hyi helkatti, sitten haluaisin pysyä sinkkuna kiitos.

Mua täytyy voida kunnioittaa ja arvostaa eikä kytätä ja arvostella. Jos ei mies mua osaa hyvin kohdella niin oon mieluummin sinkku.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän seitsemän viisi