Lue keskustelun säännöt.
Soluasunnot ovat nöyryyttäviä opiskelijoita kohtaan
19.07.2018 |
Ahdistaa edessä oleva muutto soluasuntoon... Yksiöitä ei tietenkään saa kuin aikasintaan ehkä vuoden päästä, ja ujona introverttina inhoan jo valmiiksi ajatusta, että joudun jakamaan tulevan asuntoni, siis ensimmäisen oman _kotini_ ventovieraan kanssa.
Solut ja niissä asuminen ei vaan sovi suomalaiseen kulttuuriin! Haluan omaa rauhaa, edes vähän tilaa ja yksityisyyttä.
Joo, on mahdollista löytää tulevasta kämppiksestä elinikäinen ystävä jne, tiedän. Mutta kun ei se ole sanottua, että kemiat kohtaa automaattisesti. Ihmisen pitäisi saada muuttaa yhteen jonkun toisen kanssa vasta silloin, kun itse haluaa ja on siihen valmis, ei niin, että nuoria tungetaan asumaan yhteen koska resurssipula. Miksihän niihin yksiöihin on niin kovat jonot? Koska ei kukaan HALUA soluasuntoon! Nykyinen systeemi on tosi nöyryyttävä ja kyykyttää opiskelijoita. Kuka on edes keksinyt alkaa rakentaa jotain soluja yksiöiden sijasta?
Kenenkään kaverin kanssa en voinut muuttaa kimppaan, koska kaikki meni eri paikkakunnille.
Kommentit (473)
Vierailija kirjoitti:
Kuvittele, että vielä 80-luvun puolivälissä niissä soluasunnoissa oli 2 hengen huoneet. Kämppis täysin tuntematon ennestään.
Töissäkin voit joutua jakamaan työhuoneen jonkun muun kanssa, erakkona on vaikea olla.
Oli muuten vielä 90 luvun lopulla ja 2000 luvun alussa kahden hengen huoneet.
Itse asuin vuodet 97-2000
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten niin solut ei sovi suomalaiseen kulttuuriin.
Tiedätkö, suurin osa asuu vanhuksista asuu juuri solun kaltaisissa hoiva- ja palvelutalossa, jopa vuosikymmeniä ja vielä hakeutuvat sinne ja sinä tuskin opuskelijana asut vain muutaman vuoden.
Itse asuin opiskelijana 5vuotta yksiössä kolmen tytön kansa. Ja hyvät muistot.
Ei kannata sotkea ei palveluasumista soluasuntoihin, vaikka se hieman muistuttaakin sitä. Samoin voisi sanoa monen asuvan lomamatkoillaan solun kaltaisissa hotellihuoneissa. Tai vangit asuvat solun kaltaisissa selleissään.
Ei yhteiskunnalla ole oikeasti varaa siihen, että jokainen ihminen asuu eri huoneistossa. Tällä hetkellä ihmisten mukavuutta kustannetaan velkarahalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joissain soluasunnossa jokaisella on oma kylpääri, mutta nämä ovat harvinaisia.
Minä asuin yhden vuoden tällaisessa. Oma kylppäri auttoi kyllä asiaa todella paljon. Ilman sitä en olisi varmaan selvinnytkään.
Kyllä sulta taitaa elämästä puuttua todelliset ongelmat, kun käytät selviämis-sanaa tällaisessa yhteydessä.
Itse asuin yli puolet opiskeluajoistani soluissa. Pari viimeistä vuotta asuin myös kimppakämpässä, mutta ystäväni kanssa.
Pidin soluasumisesta. Koska kävin opiskelijavaihdossa ulkomailla, asuin yhteensä kolmessa solussa. Minulla oli aina oma, tilava makuuhuone, yhdessä solussa myös oma kylppäri. Kaikissa kolmessa solussa minulle sattui tosi kivat kämppikset. Kokkailtiin ja syötiin yhdessä, järjestettiin illanistujaisia, käytiin ulkona. Ja jos sitä omaa rauhaa kaipasi, sen kun vain vetäytyi omaan huoneeseensa.
Kotitöistä ja muista pelisäännöistä saatiin aina sovittua kämppisten kesken, samoin esimerkiksi puhdistusaineiden ostovuoroista yhteisiin tiloihin. Jääkaapissa jokaiselle oli oma hylly.
Parasta tietysti oli, että solun kuukausivuokra Helsingissä oli alle kolmensadan, ja siihen sisältyi vesi, sähkö ja netti. Näin siis viime vuosikymmenen alkupuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa selata koko keskustelua, mutta vastaan silti.
Soluasuminen tekee nuorelle yhtä hyvää kuin intti miehelle. Soluasumisessa oppii sosiaalisuutta ja huomioimaan toisen/toiset. Itse aloitin opiskelut 2010-luvun alussa 2h solussa. Kämppikseksi sain itseäni 10v vanhemman miehen (itsekin mies) kenen kanssa olen edelleen kaveri. Meillä oli rento meininki, katsottiin urheilua, pelattiin ja saunottiin yhdessä. Vkl jos toinen ei ollut paikalla niin toinen sai juoda toisen oluita ja syödä toisen ruokia jos omat loppu eikä jaksanut lähteä kauppaan (kunhan sit osti myöhemmin takasin kuluttamansa tavarat).
Se oli rentoa elämää enkä kadu ollenkaan soluasumista, vaikka sitä alkuun vastustinkin. Itselläni on ikävä noita aikoja.
Sulla on kuule opiskeluiden jälkeen aikaa olla yksin ja ja homehtua asuntoosi seuraavat 60v. Kannattaa ottaa kaikki irti soluasumisesta.
Taas tää jännä ilmiö että kun mennään Suomen rajojen ulkopuolelle opiskelemaan niin se yhteisasuminen onkin voimaannuttavaa, aitoa ja kulttuurista. Täällä se on nounou. Mikäs se semmoinen opiskelija on joka ei saa asua keskusta yksiössä merinäköalalla ja autohallipaikalla? Aina köyhiä sorsitaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vieläkö soluissa asutaan, kun asumistuki on nykyään niin hyvä? Kannustan ihan avoimin mielin kokeilemaan. Ensimmäinen kämppikseni oli täydellisen ihana tyyppi. Seuraava olikin noita-akka, mutta kyllä senkin kanssa olisi pakon edessä asunut.
No vuokraa yksiö? ei se ole sen kummempaa. Saa niitä ihan opiskelijasäätiöiltäkin vuokrattua ilman soluun menoa, vaikka muuta toki väitetään ettei kaikki pelkkiä yksiöitä hakisi.
Itse 10v sitten sain HOASilta pienkaksion (1h+tupakeittiö) ihan vain parin kuukauden jonotuksella. Koiran takia hain lemmikit sallivaa asuntoa ja hoas sallii ne muistaakseni vain pienkaksioissa ja joissain perheasunnoissa. Solu ei siis ollut edes vaihtoehto. Mutta missään vaiheessa kukaan ei tullut selvittämään onko koko koiraa, kyllä niitä voi lemmikitönkin hakea jos huvittaa hetki jonotella.
Toki myös maksaa hieman enemmän ku se solukämppä, mutta ei kuitenkaan niin paljoa kuin yksityiseltä vuokrattu yksiö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelijoiden soluasumisessa on se idea, että opiskelijaT asuvat Niissä vain arkisin ja viettävät viikonloput ja lomat vanhempien luona. Mulla oli opiskeluaikana pari tällaista opiskelukaveria, molemmat olivat kauempaa ja he viettivät kaikki viikonloput vanhempien luona.
Ap: onhan se nöyryyttävää että asut soluasunnossa. Nöyryyttävää on myös se, että limusiini ei vie sinua luennoille. Nöyryyttävää on se että et saa ilmaisia viinoja.
Nöyryyttävää minulle on se että joudun kustantamaan kaiken mahdollisen pummeille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskeluaikana työskentelin siivoojana ja yhtenä hommana oli tehdä opiskelija-asuntojen loppusiivouksia. Korkeintaan 1/4 solukämpistä oli siinä kunnossa, että olisin itse kehdannut siellä asua. Tosin yli puolet soluasujista oli ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita, joilla taitaa olla hieman eri siisteyskäsitys kuin suomalaisilla.
Vierailija kirjoitti:
Miten niin nykyään. Ennen ei muita ollutkaan kuin soluasuntoja ja huone jaettiin jopa 2-3 opiskelijan kanssa vielä 80-luvulla saakka. Ja kukaan ei valittanut.
Ja nykyään myös seniorikodit ja vanhusten palvelutalot vastaavat opiskelijoiden soluasuntoja. Sielläkin eletään sulassa sovussa.
Hyi hitto. Pelottaa tuleva vanhuus, jos kohtalona on joutua samaan huoneeseen vieraan ihmisen kanssa. ennemmin otan tuhdin annoksen Panadolia. Koin tuon yhteisasumisen jo opiskeluaikana. ei koskaan enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme vässyköitä itkee jostain soluasunnosta, jossa on kuitenkin oma huone. Käykääpä armeija, jossa asutte 10-12 hengen tuvissa kerrossängyissä. Yksityisyyttä ei ole kuin korkeintaan wc-kopissa. Tämä riemu on varattu n. puolelle tämänkin maan väestöstä, mutta te vaan ruikutatte soluasunnon olevan nöyryyttävä asumismuoto. Kukaan ei pakota teitä asumaan siinä solussa, senkun ostatte tai vuokraatte paremman, mutta miesten on pakko käydä armeija. Saatanan kermaperseet!
Ei ole pakko käydä armeijaa. Moni tuntemani mies valitsi sivarin ainakin osittain juuri tuosta syystä. Niin tekisin varmaan itsekin.
Ei sillä etteikö se silti ole epäreilua, en kannata epötasa-arvoa.
Mutta en lähtisi vertaamaan armeijaa. Se ei ole kenenkään koti vaan enemmänkin joku leiri. En myöskään pidä siitä että jotkut vertaavat soluasumista työpaikkaan tai muuhun tilanteeseen jossa joutuu ehkä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Koti on koti, siellä pitää pystyä rentoutumaan ja kaikki eivät pysty olemaan tuntemattomien ja puolituttujen kanssa kuin kotonaan. Se on tosi stressaavaa.Asut tuolla 6-11kk, vähintään viikot. Nykyään taitaa viikonloput olla aika suureltaosin lomia? Ja se ei ole mielestäsi asumista? Ei armeijassa voi valita tupakavereita tai ruokailuaikoja, ja siltikin sieltä selviää järjissään läpi iso osa aloittaneista? Pehmein kymmenys tippuu pois, mutta siinähän ne tulee kivasti merkattua, ettei moisten kanssa tarvi olla missään tekemisissä esim. työelämässä. Jos ihminen ei kykene joustamaan tuon vertaa armeijassa, miten tuollainen kykenee yhteistyöhön muiden kanssa työelämässäkään? Ei sitä toimivaa työyhteisöä kannata pilata yhdellä mädällä omenalla. Olkoot vaikka kuinka pätevä ihminen vaan, mutta työt on pääosin jonkin tasoista yhteistyötä, joten jätän moisen väliin.
En tiedät missä olet töissä, mutta ei mun ole työmatkoilla tarvinnut majoittua 10 hengen kanssa samaan huoneeseen. Ruokailujärjestelytkin on saanut itse aika pitkälti laatia
ohis
Moikka ohis. Päätit sitten ohittaa koko aiemman keskustelun, ja vetää omat johtopäätökset? Puhuin yhteistyökyvyttömyydestä, eli jos ei kykene tulemaan edes armeijassa/opiskellessa toisten kanssa tuon vertaa toimeen, niin tuskin on kykenevä yhteistyöhön töissäkään.
Tämä on totta. Onneksi minä opiskelin ammattiin, jossa oli mahdollista perustaa oma yritys.
Vierailija kirjoitti:
Ei yhteiskunnalla ole oikeasti varaa siihen, että jokainen ihminen asuu eri huoneistossa. Tällä hetkellä ihmisten mukavuutta kustannetaan velkarahalla.
Mihin perustat tuon että soluasuminen tuottaisi jotenkin säästöä yhteiskunnalle? Soluasunnon rakentaminen ei ole nuppilukua kohden olennaisesti halvempaa kuin pienten yksiöiden, varsinkin kun valtiontuet niiden rakentamiselle edellyttävät nykyään ihan älyttömän suuria yhteistiloja eikä enää mikään pieni yhteinen keittiö+kylpyhuone riitä. Soluasumisen halvempi vuokra perustuu heikompaan kysyntään, joka on rakentajalle kompensoitu valtiontuella. Joten vaikka asumistukea maksetaan soluasukkaalle vähemmän, on yhteiskunta maksanut tuon erotuksen jo rakennusvaiheessa.
Lisäksi soluasunnot tuovat sen ongelman että opiskelijat joilla olisi opiskelijastatuksen vuoksi oikeus asua opiskelijasunnossa eivät siellä asu kun tarjolla on vain soluja ja varaa on asua muuallakin. Tämän seurauksena vapailla markkinoilla on asuntopulaa, samalla kun opiskelija-asunnoissa on vajaakäyttöä.
Soluja on rakennettu enemmänkin aattellisista syistä kuin kustannussyistä. On ajateltu niiden olevan jonkinlainen pehmeä lasku kotoa poismuuttavalle itsenäistyvälle nuorelle. Lisäksi on ajateltu että pieni yksiö ahdistaa enemmän kuin pieni huone+iso yhteistila. Yksiöiden ja solujen kysyntä ei kuitenkaan nykyaikana vastaa tuota ajattelumallia, ja soluissa joutuu asumaan paljon opiskelijoita jotka eivät sitä haluaisi.
Kun olet kerran joutunut asumaan soluasunnossa sellaisen henkilön kanssa, joka metelöi, varastelee ja käyttää sinun tavaroita (ruokaa, pesuaineita, ym) niin sen jälkeen ymmärtää, miksi jotkut eivät halua siihen soluasumiseen.
Onhan se varmasti silloin kivaa, kun saa hyvät kanssaasujat, mutta kun kaikki ei saa.
Eikö myös työttömät ja pitkäaikai eläkeläiset voisi myös änkeä soluasuntoihin? Kun sitten säästettäisiin.. Ja alkoholistit, mielenterveydenongelmalaiset, narkkarit.. Yhteiskunta säästäisi ihan jumalattomasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soluasuntoja on ollut kymmeniä vuosia, kyllä niissä on pärjätty.
Kämppisten kanssa ei tarvitse olla missään tekemisissä. Heipat voi sanoa jos näkee, mut ei sekään ole pakollista. Yhteiskeittiössä voi nopsasti tehdä ruoan, mutta sen voi syödä omassa huoneessa.
No miten teet ruokaa kun kaikki paikat keittiössä on täynnä kämppisten tavaroita ettei sinne mahdu? Eikä tiskaamaankaan pääse kun tiskiallas on aina täynnä kämppisten viikon vanhoja tiskejä. Ja tietysti myös tiskikaappi on täynnä tavaraa ettei siellä voi mitään kuivattaa jos joskus sattuu saamaan sauman tiskata. Kämppisten ja vuokranantajan mukaan sille ei voi mitään, ja on vain hyväksyttävä että heillä on lupa elää elämää omalla tavallaan.
Osta pesuvati, tiskaat siinä omasi. Ja kuivausritilä.
Miksiköhän pitkäaikaistyöttömiä ja muita vähävaraisia ei patistella soluasuntoihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yhteiskunnalla ole oikeasti varaa siihen, että jokainen ihminen asuu eri huoneistossa. Tällä hetkellä ihmisten mukavuutta kustannetaan velkarahalla.
Mihin perustat tuon että soluasuminen tuottaisi jotenkin säästöä yhteiskunnalle? Soluasunnon rakentaminen ei ole nuppilukua kohden olennaisesti halvempaa kuin pienten yksiöiden, varsinkin kun valtiontuet niiden rakentamiselle edellyttävät nykyään ihan älyttömän suuria yhteistiloja eikä enää mikään pieni yhteinen keittiö+kylpyhuone riitä. Soluasumisen halvempi vuokra perustuu heikompaan kysyntään, joka on rakentajalle kompensoitu valtiontuella. Joten vaikka asumistukea maksetaan soluasukkaalle vähemmän, on yhteiskunta maksanut tuon erotuksen jo rakennusvaiheessa.
Lisäksi soluasunnot tuovat sen ongelman että opiskelijat joilla olisi opiskelijastatuksen vuoksi oikeus asua opiskelijasunnossa eivät siellä asu kun tarjolla on vain soluja ja varaa on asua muuallakin. Tämän seurauksena vapailla markkinoilla on asuntopulaa, samalla kun opiskelija-asunnoissa on vajaakäyttöä.
Soluja on rakennettu enemmänkin aattellisista syistä kuin kustannussyistä. On ajateltu niiden olevan jonkinlainen pehmeä lasku kotoa poismuuttavalle itsenäistyvälle nuorelle. Lisäksi on ajateltu että pieni yksiö ahdistaa enemmän kuin pieni huone+iso yhteistila. Yksiöiden ja solujen kysyntä ei kuitenkaan nykyaikana vastaa tuota ajattelumallia, ja soluissa joutuu asumaan paljon opiskelijoita jotka eivät sitä haluaisi.
Olen itse asunut juuri tuollaisessa solussa jossa oli keittiössä julmetusti tilaa ruokapöydälle, jota siellä ei kuitenkaan ollut kun kukaan asukas ei ollut sellaista tuonut ja muutenkin söivät mielummin omassa huoneessaan. Lisäksi oli yhteistä muuta yhteistä tilaa neliökaupalla, mutta ilman järkevää käyttötarkoitusta. Siihen kolmen hengen solun neliömäärään olisi hyvinkin saanut varmaan neljä miniyksiötä joihin olisi äkkiä löydetty asukkaat isommalla vuokralla, mutta kai se oli säästöä että oltiin rakennettu sellainen solu.
Miten niin solut ei sovi suomalaiseen kulttuuriin.
Tiedätkö, suurin osa asuu vanhuksista asuu juuri solun kaltaisissa hoiva- ja palvelutalossa, jopa vuosikymmeniä ja vielä hakeutuvat sinne ja sinä tuskin opuskelijana asut vain muutaman vuoden.
Itse asuin opiskelijana 5vuotta yksiössä kolmen tytön kansa. Ja hyvät muistot.