Lue keskustelun säännöt.
Soluasunnot ovat nöyryyttäviä opiskelijoita kohtaan
19.07.2018 |
Ahdistaa edessä oleva muutto soluasuntoon... Yksiöitä ei tietenkään saa kuin aikasintaan ehkä vuoden päästä, ja ujona introverttina inhoan jo valmiiksi ajatusta, että joudun jakamaan tulevan asuntoni, siis ensimmäisen oman _kotini_ ventovieraan kanssa.
Solut ja niissä asuminen ei vaan sovi suomalaiseen kulttuuriin! Haluan omaa rauhaa, edes vähän tilaa ja yksityisyyttä.
Joo, on mahdollista löytää tulevasta kämppiksestä elinikäinen ystävä jne, tiedän. Mutta kun ei se ole sanottua, että kemiat kohtaa automaattisesti. Ihmisen pitäisi saada muuttaa yhteen jonkun toisen kanssa vasta silloin, kun itse haluaa ja on siihen valmis, ei niin, että nuoria tungetaan asumaan yhteen koska resurssipula. Miksihän niihin yksiöihin on niin kovat jonot? Koska ei kukaan HALUA soluasuntoon! Nykyinen systeemi on tosi nöyryyttävä ja kyykyttää opiskelijoita. Kuka on edes keksinyt alkaa rakentaa jotain soluja yksiöiden sijasta?
Kenenkään kaverin kanssa en voinut muuttaa kimppaan, koska kaikki meni eri paikkakunnille.
Kommentit (473)
Vierailija kirjoitti:
Mä olen myös introvertti ja asuin aikoinani koko opiskeluaikani solussa. Kämppiksiä tuli ja meni. Solut on siitä kivoja, että niihin ei liity mitään suurta painetta olla sosiaalinen kämppistensä kanssa. Riittää, että tervehtii ja vaihtaa muutaman sanan käytännön asioista. Ja sitten taas jos sattuu omanhenkisiä kämppiksiä, heidän kanssaan voi ystävystyä. Älä ota paineita. Solussa voi elää ihan omassa rauhassa.
Tuo olikin niitä vanhoja hyviä aikoja kun soluissa sai elää omaa elämäänsä ja riitti kun aina siivosi jälkensä. Nykyään vuokranantajat painostavat hyvin aggressiivisesti soluasukkaita siihen että olisivat keskenään sosiaalisia. Uudet solut rakennetaankiin niin että huoneet ovat mahdollisimman pieniä ja yhteistilat isoja. Ja jos on kolmen hengen solu niin silloin kylpyhuoneessa on kaksi peilikaappia hygieniatavaroille. Ei siksi että haluttaisiin säästää, vaan siksi että oma kaappi jokaisella johtaisi siihen että solun asukkaat eläisivät liian erillään toistensa elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikille nuorille pitäisi olla pakollinen armeija tai siviilipalvelus vähintään 6 kk jossa asutaan kasarmeissa. Silloin oppii elämään solussakin opiskeluaikana. On se kumma kun nykyajan nuorilla pitää olla sellaiset asunnot joihin heillä ei ole varaa?
Vierailija kirjoitti:
Mä olen opiskelija ja solussa asuminen kauhistutti minua, vaikka olen sosiaalinen ja menevä, mutta tarvitsen vastapainoksi omaa rauhaa, tilaa ja itsenäisyyttä. Koti on mulle paikka, missä haluan olla rauhassa, päättää itse omista menemisistä ilman, että täytyy miettiä muita. Hain sellaisiin kaupunkeihin, missä yksiöiden vuokrat ovat kohtuullisia ja opiskelijoille tarjotaan yksiöitä. Nytkin asun todella kohtuuhintaisessa yksiöissä, oikeastaan solu maksaa sen verran pk-seudulla kuin yksiöni nykyisessä kotikaupungissani. :D Ymmärrän aloittajaa siis täysin, mutta valitettavasti on joko tehtävä ratkaisu, että muuttaa kauemmas kaupungista halvempaan yksiöön, valitsee kohtuulliset vuokrat sisältävän kaupungin tai maksaa enemmän asunnosta. Opiskelijabudjetilla se on tietysti hankalampaa, mutta mahdollista.
Olkaa iloisia että soluasunnoissa on nykyisin edes yhden hengen huoneet.
Yksi työkaveri kertoi että ekana opiskeluvuotena hän joutui jakamaan huoneen toisen tytön kanssa. Se toinen tyttö oli kotoisin maalta ja joka aamu klo 6:00 hän heräsi ja luki aamulehden tunnin verran niin että se toinen, kaupunkilaistyttö, ei saanut nukkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen myös introvertti ja asuin aikoinani koko opiskeluaikani solussa. Kämppiksiä tuli ja meni. Solut on siitä kivoja, että niihin ei liity mitään suurta painetta olla sosiaalinen kämppistensä kanssa. Riittää, että tervehtii ja vaihtaa muutaman sanan käytännön asioista. Ja sitten taas jos sattuu omanhenkisiä kämppiksiä, heidän kanssaan voi ystävystyä. Älä ota paineita. Solussa voi elää ihan omassa rauhassa.
Tuo olikin niitä vanhoja hyviä aikoja kun soluissa sai elää omaa elämäänsä ja riitti kun aina siivosi jälkensä. Nykyään vuokranantajat painostavat hyvin aggressiivisesti soluasukkaita siihen että olisivat keskenään sosiaalisia. Uudet solut rakennetaankiin niin että huoneet ovat mahdollisimman pieniä ja yhteistilat isoja. Ja jos on kolmen hengen solu niin silloin kylpyhuoneessa on kaksi peilikaappia hygieniatavaroille. Ei siksi että haluttaisiin säästää, vaan siksi että oma kaappi jokaisella johtaisi siihen että solun asukkaat eläisivät liian erillään toistensa elämästä.
Nykyään soluja on paljon tyhjillään ja niitä yritetään markkinoida yhteisöllisyydellä ja mahdollisuudella sosiaaliseen asuinympäristöön. Siksi yritetään välttää sitä että jotkut asukkaat vain asuisivat siellä eivätkä kommunikoisi kämppisten kanssa muuta kuin pakollisissa asioissa. Tai jos niin tekevät, niin ainakin pyritään nostamaan niiden pakollisten asioiden määrää.
estudentia kirjoitti:
Kyllä on herkät hermot ja hieno hipiä! Asuin sujuvasti solussa 6 vuotta ja vietin normaalin estotonta opiskelijaelämää, seukkailin ja naukkailin. Liian hyvin on asiat, jos solu ei kelpaa.
Estoton seukkailija-naukkailija onkin väkivaltaisen sekakäyttäjän jälkeen karmivin kämppistyyppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Soluasunnossa asuminen on karmeaa ja parhaassa tapauksessa saa asua narkkarin kanssa. Siinä voi mennä opiskelijan elämä pilalle kun tutustuu kimppakämpässä huumemaailmaan.
Vierailija kirjoitti:
estudentia kirjoitti:
Kyllä on herkät hermot ja hieno hipiä! Asuin sujuvasti solussa 6 vuotta ja vietin normaalin estotonta opiskelijaelämää, seukkailin ja naukkailin. Liian hyvin on asiat, jos solu ei kelpaa.
Estoton seukkailija-naukkailija onkin väkivaltaisen sekakäyttäjän jälkeen karmivin kämppistyyppi.
Voiko olla ihanampaa kuin herätä keskiviikon ja torstain välisenä aamyönä siihen, kun kämppis raahaa paikalle vieraan miehen ja alkaa estottomasti paneskella tämän kanssa. Sujuvaa soluasumista, sille estottomalle nimittäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen myös introvertti ja asuin aikoinani koko opiskeluaikani solussa. Kämppiksiä tuli ja meni. Solut on siitä kivoja, että niihin ei liity mitään suurta painetta olla sosiaalinen kämppistensä kanssa. Riittää, että tervehtii ja vaihtaa muutaman sanan käytännön asioista. Ja sitten taas jos sattuu omanhenkisiä kämppiksiä, heidän kanssaan voi ystävystyä. Älä ota paineita. Solussa voi elää ihan omassa rauhassa.
Tuo olikin niitä vanhoja hyviä aikoja kun soluissa sai elää omaa elämäänsä ja riitti kun aina siivosi jälkensä. Nykyään vuokranantajat painostavat hyvin aggressiivisesti soluasukkaita siihen että olisivat keskenään sosiaalisia. Uudet solut rakennetaankiin niin että huoneet ovat mahdollisimman pieniä ja yhteistilat isoja. Ja jos on kolmen hengen solu niin silloin kylpyhuoneessa on kaksi peilikaappia hygieniatavaroille. Ei siksi että haluttaisiin säästää, vaan siksi että oma kaappi jokaisella johtaisi siihen että solun asukkaat eläisivät liian erillään toistensa elämästä.
Tuo ideologia on ainakin Tampereella. TOAS:in toimitusjohtaja muutama vuosi sitten oikein ylpeili lehtihaastattelussa sillä että enää ei ole soluissa täsmälleen samaa määrää keittiökaappeja, siivouskomeroita tai jääkaapin hyllyjä kuin on asukkaita, vaan nyt solujen asukkaat jakavat ne kuin oikeat perheet ja asuvat kodikkaammin kuin vanhoissa laitosmaisissa soluissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen myös introvertti ja asuin aikoinani koko opiskeluaikani solussa. Kämppiksiä tuli ja meni. Solut on siitä kivoja, että niihin ei liity mitään suurta painetta olla sosiaalinen kämppistensä kanssa. Riittää, että tervehtii ja vaihtaa muutaman sanan käytännön asioista. Ja sitten taas jos sattuu omanhenkisiä kämppiksiä, heidän kanssaan voi ystävystyä. Älä ota paineita. Solussa voi elää ihan omassa rauhassa.
Tuo olikin niitä vanhoja hyviä aikoja kun soluissa sai elää omaa elämäänsä ja riitti kun aina siivosi jälkensä. Nykyään vuokranantajat painostavat hyvin aggressiivisesti soluasukkaita siihen että olisivat keskenään sosiaalisia. Uudet solut rakennetaankiin niin että huoneet ovat mahdollisimman pieniä ja yhteistilat isoja. Ja jos on kolmen hengen solu niin silloin kylpyhuoneessa on kaksi peilikaappia hygieniatavaroille. Ei siksi että haluttaisiin säästää, vaan siksi että oma kaappi jokaisella johtaisi siihen että solun asukkaat eläisivät liian erillään toistensa elämästä.
Tuo ideologia on ainakin Tampereella. TOAS:in toimitusjohtaja muutama vuosi sitten oikein ylpeili lehtihaastattelussa sillä että enää ei ole soluissa täsmälleen samaa määrää keittiökaappeja, siivouskomeroita tai jääkaapin hyllyjä kuin on asukkaita, vaan nyt solujen asukkaat jakavat ne kuin oikeat perheet ja asuvat kodikkaammin kuin vanhoissa laitosmaisissa soluissa.
Yhteisöllisyys toimisi varmaan ihan kivasti, jos kämppikset saisi itse valita. Ei vaan taida päästä kaverin kanssa samaan soluun vaikka kuinka pyytäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä tätä yksityisyydestä valittamista. Luultavasti yksityisyys on vähäisempää siellä kotona mistä muutat. Mitä salattavaa tavallisella opiskelijalla on, minkä solussa asuminen vie? Mitä ruokia syö? Mitä shampoota käyttää? Vuorokausirytmi? Tuollaiset asiat varmaankin kiinnostavat kämppistä pätkän vertaa.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä yksityisyydestä valittamista. Luultavasti yksityisyys on vähäisempää siellä kotona mistä muutat. Mitä salattavaa tavallisella opiskelijalla on, minkä solussa asuminen vie? Mitä ruokia syö? Mitä shampoota käyttää? Vuorokausirytmi? Tuollaiset asiat varmaankin kiinnostavat kämppistä pätkän vertaa.
Haluatko itse muuttaa samaan asuntoon täysin vieraan ihmisen kanssa? Voin tulla muuttoavuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli ihan selvää aina kun opiskelin, etten mene mihinkään soluun. Eihän niissä ole edes omaa vessaa, ihan mahdoton ajatuskin joku yhteinen vessa. En kokkaile, joten kai keittiö olisi mennyt yhteisenäkin. Teoriassa. Mutta aina löytyi yksityiseltä asunto.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä yksityisyydestä valittamista. Luultavasti yksityisyys on vähäisempää siellä kotona mistä muutat. Mitä salattavaa tavallisella opiskelijalla on, minkä solussa asuminen vie? Mitä ruokia syö? Mitä shampoota käyttää? Vuorokausirytmi? Tuollaiset asiat varmaankin kiinnostavat kämppistä pätkän vertaa.
Kotona samassa taloudessa asuvat ovat perheenjäseniä, tuttuja melkeinpä koko elämän ajalta. Kämppis on ventovieras, hän saattaa olla kiva ja loppuelämän ystävä, mutta yhtä hyvin hän saattaa syödä ostamasi ruuat, raapia hammasharjallasi peräreikäänsä, käyttää shampoosi, raahata kylään ihan millaista porukkaa tahansa, pitää meteliä yötä päivää ilman että voit estää sitä mitenkään, tuhota kämpän niin että sinäkin joudut maksamaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni soluasunnoissa pitäisi olla oma pieni kylppäri ja pieni keittotila, ja sitten olkkari ja parempi keittiö ja pesukonetila erikseen yhteisinä. Tämmösiä ei kyllä ikinä rakenneta. Mua ei haittaa mikään muu kuin kylpyhuoneen jakaminen, ihan tosi ärsyttävää oli roudata kamaa eestaas ja joutua pukeutumaan palatessa yleisten tilojen läpi.
Senioritalotkin pitäisi olla sellasia miniyksiö plus yhteistilat-tyyppisiä.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä yksityisyydestä valittamista. Luultavasti yksityisyys on vähäisempää siellä kotona mistä muutat. Mitä salattavaa tavallisella opiskelijalla on, minkä solussa asuminen vie? Mitä ruokia syö? Mitä shampoota käyttää? Vuorokausirytmi? Tuollaiset asiat varmaankin kiinnostavat kämppistä pätkän vertaa.
No ei ole mitään salattavaa mutta esim. huonovatsaiselle jo pelkkä kylppärin jakaminen on tuskaa.
Ainakin Jyväskylässä tilanne helpottaa jo kun keväällä vapautuu asuntoja opiskelijoilta, silloin pääsee helpommin yksiöön.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni soluasunnoissa pitäisi olla oma pieni kylppäri ja pieni keittotila, ja sitten olkkari ja parempi keittiö ja pesukonetila erikseen yhteisinä. Tämmösiä ei kyllä ikinä rakenneta. Mua ei haittaa mikään muu kuin kylpyhuoneen jakaminen, ihan tosi ärsyttävää oli roudata kamaa eestaas ja joutua pukeutumaan palatessa yleisten tilojen läpi.
Senioritalotkin pitäisi olla sellasia miniyksiö plus yhteistilat-tyyppisiä.
Tuollaisista pystyisi tekemään vaikka kymmenen hengen asuntoja, jokaisella olisi oma rauhansa, mutta myös ihmiskontakteja jos haluaa olla sosiaalinen.
Vierailija kirjoitti:
No kaiva kuvetta ja hanki yksiö yksityiseltä. Jos ei rahat riitä, niin se on voi voi.
Tai sitten relaat vähän etkä murehdi etukäteen. Otat asian aivan liian vakavasti ja vaikutat kamalalta tosikolta. Ehkå sinun kannattaisikin avartaa vähän sitä maailmankuvaasi asumalla solussa. Se ei kestä ikuisuutta ja pian ne opiskelutkin ovat ohi ja voit asua ihan miten rahasi vaan riittävät.
Toisten on näköjään vaikea ymmärtää, että ihmiset ovat erilaisia. Se, mikä on jollekin vain pieni kompromissi, voi olla toiselle todella ahdistava asia. Riippuu temperamentista.
Itse en olisi voinut ujouden ja introverttiyden vuoksi asua tuntemattoman kanssa. En pystyisi rentoutumaan, jos minulla ei olisi valtaa vaikuttaa siihen, ketä asunnossani milloinkin on, kun kämppikset kutsuvat tuttujaan käymään jne. Kaikista ei vaan ole samoihin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen opiskelija ja solussa asuminen kauhistutti minua, vaikka olen sosiaalinen ja menevä, mutta tarvitsen vastapainoksi omaa rauhaa, tilaa ja itsenäisyyttä. Koti on mulle paikka, missä haluan olla rauhassa, päättää itse omista menemisistä ilman, että täytyy miettiä muita. Hain sellaisiin kaupunkeihin, missä yksiöiden vuokrat ovat kohtuullisia ja opiskelijoille tarjotaan yksiöitä. Nytkin asun todella kohtuuhintaisessa yksiöissä, oikeastaan solu maksaa sen verran pk-seudulla kuin yksiöni nykyisessä kotikaupungissani. :D Ymmärrän aloittajaa siis täysin, mutta valitettavasti on joko tehtävä ratkaisu, että muuttaa kauemmas kaupungista halvempaan yksiöön, valitsee kohtuulliset vuokrat sisältävän kaupungin tai maksaa enemmän asunnosta. Opiskelijabudjetilla se on tietysti hankalampaa, mutta mahdollista.
Olkaa iloisia että soluasunnoissa on nykyisin edes yhden hengen huoneet.
Yksi työkaveri kertoi että ekana opiskeluvuotena hän joutui jakamaan huoneen toisen tytön kanssa. Se toinen tyttö oli kotoisin maalta ja joka aamu klo 6:00 hän heräsi ja luki aamulehden tunnin verran niin että se toinen, kaupunkilaistyttö, ei saanut nukkua.
No huh ihan maalta oli, ja kaupunkilainen ei saanut nukkua!
Näinpä. Se on samanlainen väite kuin se että maaseudulla sijaitseva pieni kyläkoulu olisi lapselle turvallisempi kasvuympäristö kuin iso kaupunkikoulu. Mitään näyttöä tuolle väitteelle ei ole, mutta itku kurkussa sitä levitetään faktana ja vedetään kilarit jos joku kyseenalaistaa sen.