Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Psykologia 2019
15.07.2018 |
Hei tein tällasen jo nyt tosi ajoissa, jotta tää ehtisi tavoittaa mahdollisimman monen ennen ensi kevättä. :D Ja voihan tässä jo fiilistellä seuraavia pääsykokeita etukäteen vaikka niiden sisällöstä ei vielä olekaan paljoa tietoa.
Tän vuoden keskustelu oli musta ihanaa seurattavaa, ja vaikka ite onnekseni pääsin jo tänä vuonna sisään niin olis mulla mielenkiintoa mahdollisesti auttaa muita ens vuonna (hki/tku/tre) hakevia. (Varsinkin jos koe pysyy vielä tän vuoden samanlaisena kuin mitä se oli nyt tänä keväänä:)!)
Kommentit (5687)
Niinkuin joku sanoikin kivasti täällä niin kaikille tosiaan löytyy oma tapa oppia materiaali. Itse pääsin viime vuonna Helsinkiin ja suurimman hyödyn artikkelien opettelussa koin saavani niiden äänittämisestä. Tsemppiä kaikille viimeisiin hetkiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ois aika törkeetä jos tulisi. Virkkeestä voi ymmärtää kaikki muut sanat paitsi yhden, ja sitten ei ymmärrä koko virkkeen merkitystä kun ei tiedä onko se yksi sana positiivinen vai negatiivinen. Ei mittaisi opiskeluvalmiuksia vaan englannin sanaston hallintaa.
Se mittais nimenomaan opiskeluvalmiuksia, koska psykologian opiskelijoiden täytyy pystyä lukemaan tieteellistä tekstiä englanniksi ja siten hallita englannin kieli. Tietystikin tarjottaisiin myös suomenkielinen sanasto, niin kuin Opintopolussa lukee.
Kaikkien yliopisto-opiskelijoiden tulee kyetä lukemaan tieteellistä tekstiä englanniksi, ei ole mikään psykologialle dedikoitu taito. Sitä harjoitellaan tekstin ymmärtämisen kurssilla.
Pääsykoe ei ole oikea paikka testata asiaa, koska sanakirjan käyttö ei ole mahdollista.
Kyllä enkun luetun ymmärtäminen voisi kyllä mitata paremmin opinnoissa menestymistä, kuin regressiokaavan ulkoamuistaminen :D
Sille, joka kyseli miespuolisista hakijoista/palstailijoista: pääsykokeissa tosiaan on näkynyt huomattavan paljon enemmän miehiä, mitä sisäänpäässeiden määrä antaa ymmärtää. Kyllä psykalla miehiäkin opiskelee, mutta ala on naisvaltaistunut hurjasti. Joensuuhun tosiaan pääsi viime vuonna poikkeuksellisen vähän miehiä, on heitä ylemmillä vuosikurssilla sentään hieman enemmän.
Tsemppiä miehille ja naisille ja muunsukupuolisille, kaikkia tarvitaan alalla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Astrosyytit ovat molempia, sekä tukisoluja että osa niistä myös kantasoluja.
Pääsykokeisiin ei ilmoittauduta erikseen, täytyy mennä vaan oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.
ahaaaa! osaatko sanoa, että onko sitten neurogeenisen mikroympäristön astrosyytit sitten tukisoluja? vai onko sielläkin molempia?
HERMOTUKIKUDOS ELI NEUROGLIA
Hermosolujen ympärillä on hermotukisoluja eli neuroglia-soluja (Kr. glia = liima). Hermotukisoluja on noin 10 x enemmän kuin neuroneja. Hermokudoksessa ei ole varsinaista soluväliainetta. Hermotukikudos eristää neuronit toisistaan, tukee hermokudosta ja osallistuu neuronien ravitsemukseen.
-Astrosyytti
-Oligodendrosyytti (tuottavat keskushermoston myeliinitupet)
-Mikroglia
-Ependyymi
Astrosyyteillä on runsaasti sytoplasmisia ulokkeita. Namä solulima ulokkeet ovat verisuonten läheisyydessä l. perivaskulaarisesti kontaktissa endoteelisolujen kanssa. Ne osallistuvat ioni- ja kemiallisen tasapainon säätelyyn ja ovat osa veri-aivoestettä (glia limitans). Astrosyytit antavat hermokudokselle mekaanista tukea. Hermokudoksen vaurioituessa astrosyytit vaeltavat paikalle ja muodostavat arpikudosta.
SÄIKEINEN ASTROSYYTTI
Säikeisiä astrosyyttejä on erityisesti valkeassa aineessa. Niillä on suhteellisen vähän pitkiä ulokkeita.
PROTOPLASMINEN ASTROSYYTTI
Protoplasmisella astrosyytilla on runsaasti lyhyitä voimakkaasti haarautuneita ulokkeita. Soluissa on iso tuma. Soluja on erityisesti harmaassa aineessa.
http://www.solunetti.fi/fi/histologia/hermotukikudos/
KANTASOLU
Kantasolu on solu, jolla on kyky jakautua loputtomasti, sekä muodostaa erilaisia kudostyyppejä. Kantasolu jakautuu epäsymmetrisesti niin, että toisesta tytärsolusta tulee erilaistuva solu ja toinen pysyy kantasoluna. Kantasoluja on erilaisia. Kantasolu on johonkin tehtävään erikoistumaton (epäspesifi, totipotentti, kaikkikykyinen) solu. Tämän vuoksi kantasolut ovat tärkeitä tutkimuskohteita lääketieteessä, sillä niistä saadaan haluttuja soluja niitä käsittelemällä.
Sekä sydämessä että hermokudoksessa on kantasoluja, mutta niitä on suhteellisen vähän, eikä niiden proliferaatiokapasiteetti riitä paikkaamaan syntyviä vaurioita. Tämän takia vaikkapa sydäninfarktin aiheuttama sydänlihasvaurio on vakavampi asia kuin ihoon tullut haava, sillä iho uusiutuu kantasoluista jatkuvasti, mutta sydänlihas ei merkittävässä määrin tähän kykene. Aivoissa kantasoluilla on suuri merkitys muun muassa muistitoimintojen kannalta.
Miten ootte käsitelleet nelilaskimen kanssa todella pieniä tai suuria lukuja? Esim. Lisämateriaalissa 1994 pääsykokeen 3. tehtävässä (virsitehtävä) todennäköisyydet menee niin pieniksi, ettei mahdu nelilaskimeen. Onko näissä tapauksissa jotain hyväksi ja nopeaksi todettua kikkaa numeroiden pyörittelyyn?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähes kaikki yliopistoalat ovat naisvaltaisia tai naisvaltaistuneet mieletöntä kyytiä, esim. lääkis.
Lähinnä vain teknisellä puolella ml. luonnontieteen pl. kemia, on miesvaltaista.
Pojilla käy hyvä flaksi yliopistossa (jos niin haluavat). :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä enkun luetun ymmärtäminen voisi kyllä mitata paremmin opinnoissa menestymistä, kuin regressiokaavan ulkoamuistaminen :D
Tää on valitettavan totta. Enkkua tarvii päivittäin, kertaakaan en ole tarvinnut ainuttakaan kaavaa ulkomuistista opinnoissa, ja suurimman osan olen unohtanutkin jo autuaasti. Valitettavasti enkun osaaminen ei taida riittää karsimaan tarpeeksi, kun hakijoita on niin mielettömästi, siksi kysellään myös knoppitietoa ulkomuistista. T. Psykalainen
1. itellä toinen hakukerta menossa, tosin viime vuonna suoraan ylppäreistä olin niin puhki, etten kyllä edes kehtaa laskea sitä lukemisen määrää yrittämiseksi :D mutta virallisesti joo 2. hakuvuosi
2. sun painotukset kuulostaa aika järkeenkäyviltä, toivoisin että olisi tuolla tavalla, en halua ainakaan yhtään enempää tuota tilastoa :DD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähes kaikki yliopistoalat ovat naisvaltaisia tai naisvaltaistuneet mieletöntä kyytiä, esim. lääkis.
Lähinnä vain teknisellä puolella ml. luonnontieteen pl. kemia, on miesvaltaista.
Pojilla käy hyvä flaksi yliopistossa (jos niin haluavat). :D
Niillä pojilla käy flaksi keskenään :D No okei kärjistetty yleistys. Mutta esim. psykologeina on aina ollut enemmän tai vähemmän homo- ja biseksuaaleja. Katselin erään psykan opiskelijoiden FB-sivua ja paljon näytti olevan tietämiäni homoja listalla. Kaikenlisäksi, vaikkei olisi homo, niin sitten aina löytyy joku joka luulee homoksi pelkästään ammatinvalinnan vuoksi. Olen keskustellut tästä 40-60v miespsykologien kanssa ja jokainen heistä oli kohdannut homottelua jossain vaiheessa, kun ammatti oli tullut tavalla tai toisella homottelijalle ilmi. Työläisväestön matalasti koulutetut miehet nyt pitää lähes kaikkia akateemisia miehiä homoina kun fyysisten työn tekemättömyys naisvaltaisella alalla on ainoa asia joka tekee miehestä homon heidän mielestä.
Jos poikia on vähän ja suurin osa niistäkin homoja nii silloinhan heteromiehillä on vielä isommat "apajat",kun ei ole sitäkään vähä miehiä kenen kanssa kilpailla ;Dd
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolmas hakukerta, mutta toinen kerta, kun haen tosissaan.
Itselleni tuskin tuottaisi ongelmia, jos pääsykokeessa olisi englanninkielisiä juttuja, oon melko hyvä englannissa. Ja yliopistossakin kun tosiaan sit englantia tarvitsee, niin en näe siinä mitään erikoista.
Ihmiset opiskelee eri tahtiin, kuten on jo todettu. Mielestäni on kurjaa, miten täällä keskustelussa tunnutaan piikittelevän muita tosi paljon: "yksi artikkeli/viikko ja pääsykoe kolmen viikon päästä, onnea vain." Tämän pitäisi olla vertaistuellinen, mutta ei tämä kyllä sitä ole. No, mitä nyt tietenkin voi olettaa netin anonyymiltä vauva.fi-palstalta.
varasija kirjoitti:
Kolmas hakukerta, mutta toinen kerta, kun haen tosissaan.
Itselleni tuskin tuottaisi ongelmia, jos pääsykokeessa olisi englanninkielisiä juttuja, oon melko hyvä englannissa. Ja yliopistossakin kun tosiaan sit englantia tarvitsee, niin en näe siinä mitään erikoista.
Ihmiset opiskelee eri tahtiin, kuten on jo todettu. Mielestäni on kurjaa, miten täällä keskustelussa tunnutaan piikittelevän muita tosi paljon: "yksi artikkeli/viikko ja pääsykoe kolmen viikon päästä, onnea vain." Tämän pitäisi olla vertaistuellinen, mutta ei tämä kyllä sitä ole. No, mitä nyt tietenkin voi olettaa netin anonyymiltä vauva.fi-palstalta.
Jep, aina joku tulee trollaamaan tarkoituksena horjuttaa muiden luottamusta omaan osaamiseensa. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos vaan! Tää ketju on (vielä) kohtuu siisti, viime vuoden ketjussa oli muistaakseni paljon enemmän silkkaa veetuilua.
pienenä vinkkinä; jos jonkun muunkin mielestä toi käyttäytymisinterventio -artikkelin kuvio 4 on vaikea ymmärtää, niin tää saattaa avata vähän, itse nimittäin en tajunnut mistä helkkarista siinä puhuttiin ku luki jotain annos etc. mutta tässä se alkuperäinen artikkeli, missä myös selitetty esimerkiksi tuo annos.
https://mrc.ukri.org/documents/pdf/process-evaluation-of-complex-interv…
Itse todella toivon ettei kokeessa testata enkun kielen osaamista... Olisi mielestäni ollut paljon kohtuullisempaa jakaa mahdollinen enkun kielinen aineisto ennakkoon, koska neljän tunnin kokeessa, jossa on huomattavasti (luultavasti) laskemista, loogista päättelyä ja artikkeli osaamista, englannin kielisen tekstin sisäistäminen ilman sanakirjaa ei olisi hyvä juttu, sillä juuri kuten edellä sanottiin, se testaisi lähinnä etukäteistä osaamista tieteellisen englannin lukemisesta. Uskon tosin, että jos kokeessa jaetaan aineistoa, se on jotain ns. matematiittista, kuten kuvaajien tulkintaa, uuden kaavan soveltamista tms. Aiemmin on esim. ollut jotain ihan ihme sovellustehtäviä, jotka on enemmän fysiikkaan viittaavaa :D esim. 2008 ja 2017 viimeinen
Vierailija kirjoitti:
Miten ootte käsitelleet nelilaskimen kanssa todella pieniä tai suuria lukuja? Esim. Lisämateriaalissa 1994 pääsykokeen 3. tehtävässä (virsitehtävä) todennäköisyydet menee niin pieniksi, ettei mahdu nelilaskimeen. Onko näissä tapauksissa jotain hyväksi ja nopeaksi todettua kikkaa numeroiden pyörittelyyn?
Jos todennäköisyydet menevät niin pieniksi, etteivät ne mahdu nelilaskimeen, ei sellasia tehtäviä voi käsittääkseni tulla. Suuret luvut (joita on materiaalin ulkopuolisissa pääsykoetehtävissä) taas hoituvat helposti supistamalla.
Mä jotenkin luulen, et kokeeseen tulee jotain outoa tänä vuonna. En tiedä olisko se sitten enkunkielinen aineistotehtävä, jokin lääketiedettä sivuava kokeessa annettu kaava vai mikä, mutta jollan ne luultavasti pyrkii meidät yllättämään.
Alue: Aihe vapaa
Ois aika törkeetä jos tulisi. Virkkeestä voi ymmärtää kaikki muut sanat paitsi yhden, ja sitten ei ymmärrä koko virkkeen merkitystä kun ei tiedä onko se yksi sana positiivinen vai negatiivinen. Ei mittaisi opiskeluvalmiuksia vaan englannin sanaston hallintaa.