Psykologia 2019
Hei tein tällasen jo nyt tosi ajoissa, jotta tää ehtisi tavoittaa mahdollisimman monen ennen ensi kevättä. :D Ja voihan tässä jo fiilistellä seuraavia pääsykokeita etukäteen vaikka niiden sisällöstä ei vielä olekaan paljoa tietoa.
Tän vuoden keskustelu oli musta ihanaa seurattavaa, ja vaikka ite onnekseni pääsin jo tänä vuonna sisään niin olis mulla mielenkiintoa mahdollisesti auttaa muita ens vuonna (hki/tku/tre) hakevia. (Varsinkin jos koe pysyy vielä tän vuoden samanlaisena kuin mitä se oli nyt tänä keväänä:)!)
Kommentit (5687)
Joka hetki kun en opiskele tunnen syyllisyyttä siitä, että en muka "opiskele tarpeeksi" vaikka olisi monta tuntia opiskelua takana. Mutta kun aina voisi tehdä enemmän, tulee ahdistunut olo.
Ite pääsin pääsykoekuplaan ja oon lukenut käytännössä kellon ympäri, alotan 9 ja lopetan 12 illalla, toki päivän aikana n. 2-3 h taukoa yhteensä. Toimii mulla, ja pakko lukea näin paljon ku etenen niin hitaasti etten millään ehtis käymään näitä muuten. Oppispa lukemalla, ite opin vaan tekemällä
Ei pitäisi tarvita opetella kuin vain yksi kaava, jos vaihtoehtoisia kaavoja on monia! On ihan sama millä kaavalla laskee, kunhan kirjoittaa välivaiheet näkyviin ja saa oikean tuloksen.
Kannattaa tietysti valita se kaava, jolla on helpoin laskea (nelilaskimella).
Oon nyt vihdoin saanu luettua kaikki artikkelit läpi ! Ens viikolla alkaa tarkempi perehtyminen, kyllä tää tästä.
Mä taas luen/opettelen yhden kerrallaan. Nyt ois hallussa savant ja neurogeneesi. Muita olen vain selaillut. Te ketkä olette kaikki lukeneet niin onko tuo neurogeneesi vaativin? Mietin että helpottuuko mun luku-urakka tästä eteenpäin. Siihen meni nimittäin kolme päivää. Ja kolme päivää/artikkeli ei riitä.
Vierailija kirjoitti:
Mä taas luen/opettelen yhden kerrallaan. Nyt ois hallussa savant ja neurogeneesi. Muita olen vain selaillut. Te ketkä olette kaikki lukeneet niin onko tuo neurogeneesi vaativin? Mietin että helpottuuko mun luku-urakka tästä eteenpäin. Siihen meni nimittäin kolme päivää. Ja kolme päivää/artikkeli ei riitä.
Riippuu, miten "vaativa" ajatellaan. Sanoisin kuitenkin että helpottuu. Miten muuten määrittelet sen, että artikkeli on hallussa? Muistat, mitä esimerkiksi Gould ym. (1999) löysi tai Glover ym. (2017) sai selville?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas luen/opettelen yhden kerrallaan. Nyt ois hallussa savant ja neurogeneesi. Muita olen vain selaillut. Te ketkä olette kaikki lukeneet niin onko tuo neurogeneesi vaativin? Mietin että helpottuuko mun luku-urakka tästä eteenpäin. Siihen meni nimittäin kolme päivää. Ja kolme päivää/artikkeli ei riitä.
Riippuu, miten "vaativa" ajatellaan. Sanoisin kuitenkin että helpottuu. Miten muuten määrittelet sen, että artikkeli on hallussa? Muistat, mitä esimerkiksi Gould ym. (1999) löysi tai Glover ym. (2017) sai selville?
Artikkeli on hallussa niin että muistaa siellä olevat asiat. Mulla on tietty muistitekniikka käytössä. Nuo asiat muistan kun hetken muistelen, ei siis tule suorilta käsiltä vaan vaatii muistelua. Toki kertailen niitä vielä kokeen lähestyessä että mielikuvat vahvistuu! Nyt juuri otin käsittelyyni nainen perheväkivallan tekijänä ja vaikuttaa helpolta ja selvältä neurogeneesin verrattuna.
Mäkin meen yhden kerrallaan, nyt hallussa tilaston teoria ja kaavat, savant, terveyskäyttäytymis interventio, sekä identiteettiartikkeli. Osaan tutkijat, tulokset, teoriat jne. En toki kaikkia viittauksia (suluissa olevia) , mutta tutkijat, joiden teorioita on käsitelty tai muuten tekstissä mainittu. Ensi viikolla mm. neurogeneesi ja uupumusasteinen väsymys, uskon että on haastavimmat.
Vierailija kirjoitti:
Mä taas luen/opettelen yhden kerrallaan. Nyt ois hallussa savant ja neurogeneesi. Muita olen vain selaillut. Te ketkä olette kaikki lukeneet niin onko tuo neurogeneesi vaativin? Mietin että helpottuuko mun luku-urakka tästä eteenpäin. Siihen meni nimittäin kolme päivää. Ja kolme päivää/artikkeli ei riitä.
mun mielestä haastavimmat oli juuri nuo kaks, savant ja neurogeneesi.
Vierailija kirjoitti:
Mäkin meen yhden kerrallaan, nyt hallussa tilaston teoria ja kaavat, savant, terveyskäyttäytymis interventio, sekä identiteettiartikkeli. Osaan tutkijat, tulokset, teoriat jne. En toki kaikkia viittauksia (suluissa olevia) , mutta tutkijat, joiden teorioita on käsitelty tai muuten tekstissä mainittu. Ensi viikolla mm. neurogeneesi ja uupumusasteinen väsymys, uskon että on haastavimmat.
Ei suluissa olevia tarvitsekaan osata.
Oon itse kans lukenut kaikki artikkelit nyt läpi ja tarkempaan käsittelyyn pääsi ensimmäisenä just tuo Neurogeneesi, koska tulin siihen tulokseen, että se on vaikein. Siitä saattaa tulla sellainen harhakuvitelma, että kun on lukenut artikkelin kerran, niin luulee jo osaavansa sen täysin, koska se kuulostaa seuraavilla kerroilla tutulta. Ja lukemisessa miusta tärkeämpää on laatu kuin määrä. Jos lukee kellon ympäri, eikä esim. huolehdi itsestään ja jaksamisestaan siinä välissä, niin hyvin äkkiä se kostautuu. Mut kukin tekee tavallaan.
Onko tietoa Helsingin pääsykoepaikasta aiempien vuosien perusteella, tarkka (sali)paikka ilmoitetaan vasta viikkoa ennen koetta, mutta onko koe kuitenkin Meilahden kampuksella?
Mulla taas jotenki toimii tuo kellon ympäri taktiikka tosi hyvin :) T. Sillä taktiikalla neljä ällää ja juuri ne täydet pisteet Jyväskylästä :p
mutta nimenomaan, tärkeintä on löytää itselle sopiva tyyli, minulle sopii tällainen raivolukeminen :D tottakai 8H yöunet ja ravitsevaa ruokaa jne.
Kumpi teitä huolestuttaa enemmän, tilastot vai artikkelit? Itellä ehdottomasti enemmän pelottaa tilasto-osuus, kun se ei oo oma vahvuus ja varsinkin nyt kun artikkelit on ilmestyneet niin motivaatio tilasto-osaamisen ylläpitämiseen on tosi matala..
Vierailija kirjoitti:
Onko tietoa Helsingin pääsykoepaikasta aiempien vuosien perusteella, tarkka (sali)paikka ilmoitetaan vasta viikkoa ennen koetta, mutta onko koe kuitenkin Meilahden kampuksella?
Ei. Kaikki 3000 hakijaa ei mahtuis sinne, joten koe voi olla periaatteessa missä tahansa yliopiston tilassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tietoa Helsingin pääsykoepaikasta aiempien vuosien perusteella, tarkka (sali)paikka ilmoitetaan vasta viikkoa ennen koetta, mutta onko koe kuitenkin Meilahden kampuksella?
Ei. Kaikki 3000 hakijaa ei mahtuis sinne, joten koe voi olla periaatteessa missä tahansa yliopiston tilassa.
Helsingissä kokeeseen osallistuu enintään 1286 hakijaa. Osallistut sen yliopiston kokeeseen, jonka laitoit ykköseksi. Helsingin laittoi ykköseksi nämä 1286 henkilöä.
Jyväskylässäkin nyt iso muutos, kun kokeessa enintään n. 800 hakijaa.
Tilasto-osio huolestuttaa ehkä eniten tällä hetkellä. Lähinnä sen takia, kun on ollut niin paljon säätöä tuon tilastomateriaalin ja siinä olevien virheiden takia ja tuntuu, etten vaan hahmota niitä vanhojen kokeiden tehtävänantoja kunnolla, kun ovat niin soveltavia. En sit tiedä, olenko jotenkin vajaa, kun jos ei suoraan mainita, että pitäisi laskea vaikkapa binomi-/normaalijakaumalla, niin en välttämättä sitä (ainakaan heti) itsekään tajua.
Jos yhtään lohduttaa, niin mielestäni vuosien 2008-2018 kokeet ovat olleet todella paljon selkeämpiä tilaston osalta! Niitä osasin laskea, näitä 2000 lukua ennen en osaa :D Lisäksi, kun en esim ikinä ole pelannut pitkävetoa tms niin todella vaikea hahmottaa näitä tehtävänantoja. Tilasto huolettaa, jos tulee tälläistä settiä mitä näissä sekavissa todarilaskuissa pääsykoemateriaaleissa. Opin kyllä tilaston muuten, mutta todennäköisyyslaskut ongelma: osaan kyllä tilastolliset testit, korrelaatiot ja regressiot tosi hyvin. Toivottavasti ei todaria hirveesti kokeessa :(
Mulla tuottaa ehkä eniten ongelmia regressio. Ennen materiaalien julkaisuja kävin sen kyllä hyvin läpi, ja tuntui että osaan sen ihan kohtuullisen hyvin. Nyt noi materiaalin uudet kaavat ja pitkät selostukset hämmentää tosi paljon, ehkä senkin takia kun tähän mennessä oon vaan kerran lukenut sen läpi. Toivottavasti asiat selkenee kun käyn sitä enemmän ajatuksella läpi, mut silti vähän epävarma olo
Okei, aattelin vaan selventää koska itse pitkään ajattelin niin, että ensikertalaisuus menisi pois kun on käynyt pääsykokeissa. Tsemppiä ja jaksamista lukemiseen! :)