Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2019
15.07.2018 |
Hei tein tällasen jo nyt tosi ajoissa, jotta tää ehtisi tavoittaa mahdollisimman monen ennen ensi kevättä. :D Ja voihan tässä jo fiilistellä seuraavia pääsykokeita etukäteen vaikka niiden sisällöstä ei vielä olekaan paljoa tietoa.
Tän vuoden keskustelu oli musta ihanaa seurattavaa, ja vaikka ite onnekseni pääsin jo tänä vuonna sisään niin olis mulla mielenkiintoa mahdollisesti auttaa muita ens vuonna (hki/tku/tre) hakevia. (Varsinkin jos koe pysyy vielä tän vuoden samanlaisena kuin mitä se oli nyt tänä keväänä:)!)
Kommentit (5687)
Eihän tuossa kerrota esimerkiksi t-jakaumasta juuri mitään, esimerkiksi onko yksi vai kaksi häntää.. Tuolla materiaalillako pitäisi oppia?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko Thiofold Rein suomalainen?
Millaisia tehtäviä toivoisitte kokeessa olevan artikkelien, tilaston ja logiikan osalta?
Mun mielestä viime vuoden logiikkatehtävä oli mahtava, joku sen tapainen olis kiva!
Tilastosta toivoisin tehtäviä, jotka periaatteessa olis helposti laskettavissa, mutta kuitenkin tarpeeksi monimutkaisia.
Artikkeleihin liittyen jonkinlaiset muistamistehtävät olis omalta kohdalta jees, kun vahvuutena on esim. tutkijoiden nimien mieleenpainaminen.
Nämä uudistukset eivät suinkaan vähennä valmennuskurssien merkitystä vaan lisäävät sitä entisestään varsinkin halutuimmilla aloilla kuten lääkis, psyka, oikis jne. Kuukausi aikaa paneutua kaikkeen ja matikka vie eniten aikaa, vaikka aiempaa pohjaa jonkin verran siihen on. Täytyy olla vaan kiitollinen, että itse pääsin valmennuskurssille, jonka materiaalit ja tehtävät helpottavat hankalimpien materiaalien ymmärtämistä + on pääsykoeammattilainen, jolta kysyä ja joka tässä tapauksessa sattuu olemaan vielä psykologi itse ja hänen lisäksi matikanopettaja, jolta pyytää apua vaikeimpien tehtävien ymmärtämiseen. Aika ei tule itsellä riittämään siihen, että tekisin jokaisen artikkelin kohdalla erikseen käsitteiden selityslistan, joten oli ihanaa huomata, että valmennusopettaja teki sen kaikille valmiiksi, joten ei tarvitse noukkia käsitteitä erikseen itse. Myöskin se, että on verkko-oppimisympäristö kaiken tukena ja videot matikasta sekä artikkeleista, joiden hyödyllisyys on merkittävä, sillä niitä voi katsoa yhä uudestaan, pysäyttää ja kelata edestakaisin niin paljon kuin haluaa vaikeimpien asioiden kohdalla kunnes ne menee perille. Sekä kysymyspalsta. Kaikki artikkelien kohdalla säästetty aika menee matikkaan, johon yliopisto antoi meille epäreilusti virheitä täynnä olevan juosten kustun materiaalin.
Kun valmennuspaine siirtyy jo peruskouluun vanhempien halutessa lastensa pääsevän parhaimpiin lukioihin, on selvää, että eriarvoisuus tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Ylipäätänsä paineet tulevat lapsilla ja nuorilla kasvamaan. Pallottelu opintomenestykseen panostuksen, harrastusten ja vapaa-ajan on jo nyt haastavaa varsinkin heille, joiden vanhemmat vaativat paljon. Kyllä se ihan työstä menee, joten lapsuus loppuu lyhyeen. Eihän minun pitäisi tietenkään tässä kurssien eettisyydestä valittaa, koska tuen itse kyseistä toimintaa, mutta koin, ettei ollut muutakaan vaihtoehtoa. En missään nimessä olisi halunnut maksaa.
Jaksuhalit kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Millaisia tehtäviä toivoisitte kokeessa olevan artikkelien, tilaston ja logiikan osalta?
Mun mielestä viime vuoden logiikkatehtävä oli mahtava, joku sen tapainen olis kiva!
Tilastosta toivoisin tehtäviä, jotka periaatteessa olis helposti laskettavissa, mutta kuitenkin tarpeeksi monimutkaisia.
Artikkeleihin liittyen jonkinlaiset muistamistehtävät olis omalta kohdalta jees, kun vahvuutena on esim. tutkijoiden nimien mieleenpainaminen.
Mäkin tykkäsin viime vuoden logiikkatehtävästä! Artikkelien osalta oma ihanteeni olisi monivalinnat (vaikka sitten ihan jäätävän hankalat ja tarkat), joissa olisi vain yksi oikea vaihtoehto.... Tilaston osalta pientä soveltamista vaatimat, itse laskuiltaan kuitenkin yksinkertaiset olisi ihanne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olikos täällä muita ei-ensikertalaisia hakijoita (ja mahdollisesti myös todennäköisesti pelkässä koekiintiössä hakevia)? Mitkä fiilikset sisäänpääsyn suhteen?
Ja tosiaan valmennuskurssit... Niin epäreilu systeemi mun mielestä. Mut pitää myöntää, että itsekin niitä harkitsin ja jos rahatilanne olisi parempi, oisin varmaan sellaisen ottanutkin. Mitenkäs muut? Onkohan suurin osa ihan itseopiskelevia vai valmennuskurssilaisia?
Onkohan muuten kellään vinkata jotain psykalle 2019-ryhmiä? Facebookista löytyi yksi hiljainen ja melko epäaktiivinen ryhmä... Aiemmin vakavalle hakeneena somet oli pullollaan tsemppiryhmiä, oli ilmaiset verkko-opiskelumatskut (olisiko ollut opiskelijoiden ylläpitämä juttu), whatsapp-ryhmät ja muut. Tuntuu, että psykalle ainoo suht aktiivinen vertaistukiryhmä on tasan tämä ketju...
Olisiko jollain vastauksia tuohon 1992 vuoden tehtävään? Intuitiivisesti ajattelisin että a kohdan vastaus olisi luku 2 ja c kohdan luku 4. Mutta ovatko oikein ja onko näihin oikein joku laskusysteemi? Tai voisiko joku ihana joka on valmennuskurssilla kysyä sieltä ja kertoa tännekkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt vasta katsoin tilastomateriaalia, tuohan on ihan kamalaa luettavaa! Itselläkin meinasi palaa käpy, vaikka on jo jonkin verran tilasto-osaamista pohjilla. Voin vain kuvitella, millaisia epätoivon ja/tai aggression tunteita tuo materiaali herättää niillä, jotka tutustuvat aiheeseen ensimmäistä kertaa.
Niin kuin nyt vaikka tuo t-jakauma. Miksi ottaa sitä lainkaan esille, jos sitä ei edes selitetä kunnolla?
Tuntuu siltä, että aikaisempina vuosina Holopulkkia tankanneet ovat tässä kokeessa vahvoilla. Tosin sitähän ei tiedä, mikä on tilastojen painotus tänä vuonna. Itse heittäisin villin veikkauksen, että 30-40 %.
jep, ihan naurattaa toi tilasto :D itsellä yliopisto opintoja takana tilastosta, ja munkin mielestä suht. Simppeli asia on selitetty todella sekavasti ja vaikean kautta. korrelaatio ja regressiokertoimen laskut oli ihan ok selkeätä, mutta jakaumat ja tilastollinen testaus, en tajuaisi varmaan ikinä tuosta materiaalista jos ei olisi tilastopohjaa. valmennuskurssit on tavallaan eettinen kysymys, eikös pääsykoeuudistusksen yksi tavoite ole vähentää niiden painoarvoa? T. Yksi köyhä jolla ei ole varaa maksaa tuhansia euroja valmennuksesta :( toisaalta, itse kaikkien täytyy artikkelikokoelma päähänsä jankata. tilasto ja matikka on itselleni vahvin osa alue, niin lohduttaa ettei valmennuskurssia siihen tarvi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Merenneito3 kirjoitti:
Olisiko jollain vastauksia tuohon 1992 vuoden tehtävään? Intuitiivisesti ajattelisin että a kohdan vastaus olisi luku 2 ja c kohdan luku 4. Mutta ovatko oikein ja onko näihin oikein joku laskusysteemi? Tai voisiko joku ihana joka on valmennuskurssilla kysyä sieltä ja kertoa tännekkin?
Siinä käytetään binomijakaumaa, joten vastaukset puuttunevat tarkoituksella.
Vierailija kirjoitti:
Olikos täällä muita ei-ensikertalaisia hakijoita (ja mahdollisesti myös todennäköisesti pelkässä koekiintiössä hakevia)? Mitkä fiilikset sisäänpääsyn suhteen?
Ja tosiaan valmennuskurssit... Niin epäreilu systeemi mun mielestä. Mut pitää myöntää, että itsekin niitä harkitsin ja jos rahatilanne olisi parempi, oisin varmaan sellaisen ottanutkin. Mitenkäs muut? Onkohan suurin osa ihan itseopiskelevia vai valmennuskurssilaisia?
Onkohan muuten kellään vinkata jotain psykalle 2019-ryhmiä? Facebookista löytyi yksi hiljainen ja melko epäaktiivinen ryhmä... Aiemmin vakavalle hakeneena somet oli pullollaan tsemppiryhmiä, oli ilmaiset verkko-opiskelumatskut (olisiko ollut opiskelijoiden ylläpitämä juttu), whatsapp-ryhmät ja muut. Tuntuu, että psykalle ainoo suht aktiivinen vertaistukiryhmä on tasan tämä ketju...
Mulla just sama, että en oo ensikertalainen eikä todennäköisesti riitä yo-arvosanat yhteispistekiintiöön. Valmennuskurssi mulla tosin on verkkokurssina. Fiilikset sisäänpääsyn suhteen... Uskon että olen keskivertohakijaa parempi, mutta se nyt ois vielä kaukana sisäänpääsystä. Pitäisi olla selkeästi kaikista parhaiden pienessä joukossa, niin ei se kauhean todennäköiseltä kyllä tunnu. Mutta yritän vaan parhaani enkä anna periksi ennen kuin koe on ohi. (Enkä kyllä luultavasti sen jälkeenkään.) Ei sitä koskaan tiedä, vaikka olis tuuria matkassa, tai sattuisi vaikka tekemään jotakin juuri oikein valmistautumisessa tai kokeessa huomaamaan jotain, mitä useimmat ei huomaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te jotka olette noita vanhoja pääsykokeita laskeskellut niin vaaditaanko vastaus usein murtolukuna? Vai saako vastaus aina olla likiarvo desimaalilukuna?
Vierailija kirjoitti:
Millaisia tehtäviä toivoisitte kokeessa olevan artikkelien, tilaston ja logiikan osalta?
Mun mielestä viime vuoden logiikkatehtävä oli mahtava, joku sen tapainen olis kiva!
Tilastosta toivoisin tehtäviä, jotka periaatteessa olis helposti laskettavissa, mutta kuitenkin tarpeeksi monimutkaisia.
Artikkeleihin liittyen jonkinlaiset muistamistehtävät olis omalta kohdalta jees, kun vahvuutena on esim. tutkijoiden nimien mieleenpainaminen.
Toivon artikkeleista samanlaisia tehtäviä kuin ennenkin. Eli sellaisia jotka ihan oikeasti testaa oletko ymmärtänyt, että miten nyt vaikkapa astrosyytit osallistuvat neurogeneesiin ja mitä ne ovat (kunhan heitin päästä jotain) ja monivalintavaihtoehdot joista useampi voi olla oikein. Mitä ihmeen järkeä olisi testata muistaako vaikka jonkun tutkijan nimiä tai jotain tarkkoja vuosilukuja, se on ihan kaikista epäolennaisinta tietoa noissa artikkeleissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka monta desimaalia kuljetatte mukana laskuissa esim. nyt vaikka kun muunnatte kontingenssitaulusta frekvenssit (khiin neliötestä varten) odotusfrekvensseiksi, niin monenko desimaalin tarkkuudella? Pelkään näppäilyvirheitä laskimen kanssa. Saako kokeessa ohjeet laskimen käyttöön? (esim. muisti). Ja saakohan siitä laskimesta luvun toisen potenssin painamalla luvun jälkeen × ja = merkit vai mitenköhän..?
Onko bayesin kaava ja teoreema samaa vai eri asiaa :D
En ole ensikertalainen, vaan olen hakenut kaksi kertaa aiemmin. Tosin vaan viime vuoden kerran lasken ensimmäiseksi oikeaksi hakukerraksi, vuonna 2016 lukiosta juuri valmistuneena kävin vaan katsomassa kokeen ja tyyliin kirjoittamassa nimen paperiin. Kävin nyt keväällä uusimassa psykan kirjoitukset ja kirjoittamassa kokonaan yhden uuden ainee, lyhyen matikan siis. Mutta olen sillä periaatteella liikkeellä, että pyrin pelkän pääsykokeen kautta, koska luulen, ettei matikan yo-kokeesta ainakaan kovin suuria pisteitä heru. Tosin, matikanopettajakin mulle sanoi pari päivää yo-kokeen jälkeen, että siinä oli muutama outo tehtävä.
Viime vuonna kävin tilastotieteen valmennuskurssin, jossa oli netissä luentoja yms ja sai kysyä epäselvistä asioista siltä kurssin pitäjältä, joka oli matikanopettaja. Oli tosi hyödyllinen kyllä, mut en haluaisi enää pulittaa monia satoja euroja valmennuskursseihin, kun sisäänpääsy ei ole koskaan varmaa. Tuntuisi siis vähän turhalta vaan pulittaa hirveitä rahamääriä, kun ei edes tiedä, onko niillä sisäänpääsy varmistettu.
Fiilikset vaihtelee päivittäin ja koko ajan. Eilen tuli ensimmäinen romahdus, kun luin ekaa kertaa tuon Neurogeneesi-artikkelin läpi ja tuntui, etten ymmärtänyt siitä yhtään mitään. Luulin, että romahtaisin ekaa kertaa jo aineiston julkaisuvaiheessa, mutta niin ei käynyt (panikoin kyllä ja paljon, koko tiistain ajan). Tilaston osalta ahdistaa se, että tuntuu, etten yhtäkkiä enää osaakaan ratkaista mitään noista vanhoista valintakoetehtävistä, kun en oikein tunnu ymmärtävän edes tehtävänantoa. Ja kun tuossa tilastomateriaalissa on tuhat kaavaa samalle asialle, onkohan sillä koetettu johtaa hakijoita harhaan? Tai siis että tuottaa paineita ja ahdistuksen tunteita, kun on niin monia eri hirviökaavoja esim. korrelaatiokertoimen laskemiselle, joista kaikista tulee sama vastaus. Ja asiat selitetty jotenkin tosi monimutkaisesti ja niitä virheitä löytyy kans liikaa. Ja itsekin huomasin, että tuosta MoCa-artikkelista taitaa puuttua joku osa. Olis hyvä, että näiden jokavuotisten valintakoeuudistusten myötä myös materiaalit tehtäisiin huolella... Mut en aio nyt luovuttaa, teen parhaani ja toivon, että se tällä kertaa todellakin riittää.
varasija kirjoitti:
En ole ensikertalainen, vaan olen hakenut kaksi kertaa aiemmin. Tosin vaan viime vuoden kerran lasken ensimmäiseksi oikeaksi hakukerraksi, vuonna 2016 lukiosta juuri valmistuneena kävin vaan katsomassa kokeen ja tyyliin kirjoittamassa nimen paperiin. Kävin nyt keväällä uusimassa psykan kirjoitukset ja kirjoittamassa kokonaan yhden uuden ainee, lyhyen matikan siis. Mutta olen sillä periaatteella liikkeellä, että pyrin pelkän pääsykokeen kautta, koska luulen, ettei matikan yo-kokeesta ainakaan kovin suuria pisteitä heru. Tosin, matikanopettajakin mulle sanoi pari päivää yo-kokeen jälkeen, että siinä oli muutama outo tehtävä.
Viime vuonna kävin tilastotieteen valmennuskurssin, jossa oli netissä luentoja yms ja sai kysyä epäselvistä asioista siltä kurssin pitäjältä, joka oli matikanopettaja. Oli tosi hyödyllinen kyllä, mut en haluaisi enää pulittaa monia satoja euroja valmennuskursseihin, kun sisäänpääsy ei ole koskaan varmaa. Tuntuisi siis vähän turhalta vaan pulittaa hirveitä rahamääriä, kun ei edes tiedä, onko niillä sisäänpääsy varmistettu.
Fiilikset vaihtelee päivittäin ja koko ajan. Eilen tuli ensimmäinen romahdus, kun luin ekaa kertaa tuon Neurogeneesi-artikkelin läpi ja tuntui, etten ymmärtänyt siitä yhtään mitään. Luulin, että romahtaisin ekaa kertaa jo aineiston julkaisuvaiheessa, mutta niin ei käynyt (panikoin kyllä ja paljon, koko tiistain ajan). Tilaston osalta ahdistaa se, että tuntuu, etten yhtäkkiä enää osaakaan ratkaista mitään noista vanhoista valintakoetehtävistä, kun en oikein tunnu ymmärtävän edes tehtävänantoa. Ja kun tuossa tilastomateriaalissa on tuhat kaavaa samalle asialle, onkohan sillä koetettu johtaa hakijoita harhaan? Tai siis että tuottaa paineita ja ahdistuksen tunteita, kun on niin monia eri hirviökaavoja esim. korrelaatiokertoimen laskemiselle, joista kaikista tulee sama vastaus. Ja asiat selitetty jotenkin tosi monimutkaisesti ja niitä virheitä löytyy kans liikaa. Ja itsekin huomasin, että tuosta MoCa-artikkelista taitaa puuttua joku osa. Olis hyvä, että näiden jokavuotisten valintakoeuudistusten myötä myös materiaalit tehtäisiin huolella... Mut en aio nyt luovuttaa, teen parhaani ja toivon, että se tällä kertaa todellakin riittää.
Jos et ole vastaanottanut korkeakoulun opiskelupaikkaa tai suorittanut korkeakoulun tutkintoa, niin olet vielä ensikertalainen.
Joo, ei se ensikertalaisuus hakukertoihin liity vaan siihen, onko aiemmin tullut valituksi ja/tai onko suorittanut korkeakoulututkinnon.
En sanonut missään vaiheessa, että olisin korkeakoulupaikkaa vastaanottanut? Ilmaisin itseäni ehkä vähän väärin: siis hakijana en oo ensikertalainen, mutta muuten olen, koska en ole korkeakoulupaikkaa vastaanottanut.
Kaikkea voidaan aina kysyä.