Pukeutumisen normien muutos. Pysyttekö ajan hermolla?
Muoti muuttuu jatkuvasti ja samalla muuttuu se, mikä on "normaalia" pukeutumista. Reipas vuosikymmen sitten kaikki pukeutuivat leveälahkeisiin housuihin, nyt taas pillifarkut ovat normi. Samoin urheillessa pidettiin collegehousuja, nyt lähes kaikilla naisilla on trikoot.
Oletteko pysyneet ns. ajan hermolla vai pukeudutteko yhä jollain tapaa vanhojen virtausten mukaisesti? Huomaatteko sukupolvien välistä kuilua tässä asiassa? Mitä ajatuksia herää?
Kommentit (108)
Hienoa raivoamista viestissä 40, harmi ettei ketään kiinnosta mitä sanoja sinä kiellät. Pukeutuminen on kaikista merkittävin tekijä millä ihminen viestittää itsestään muille ihmisille. Muodin mukaan pukeutuminen ei ole oman tyylin ilmentämistä.
Olet sama tyyppi joka syö omaa räkäänsä ja pahoittaa mielensä nettifoorumeilla.
kermis aka kermaperä kirjoitti:
No täähän meni nopeesti "kuuntelen musiikkia laidasta laitaan" - tyyppien tylsämieliseksi lollotukseksi siitä, miten "eivät ymmärrä muodin perässä juoksemista". Mitä helvetin JUOKSEMISTA? Eikö asioista voi ja saa olla kiinnostunut ilmiöinä? Miksi oman tyylin ilmentäminen - oli se sitten mikä tahansa - on aina "juoksemista"? Älköön kukaan ikinä sanoko enää "pyllyhousut"; keksikää sentään jotain itse, joku muu tapa ilmaista katkeruuttanne ja harmistusta rajoittunutta elämänne kohtaan. ( Pylly on vain lapsilla, aikuisilla se on ihan mikä muu tahansa...paitsi peppu, koska sekin on vain vauvoilla. ).
Mikä helvetti sinä on, että juuri muoti, musiikki, taide, kirjallisuus - ylipäätään populaarikulttuuri ja lifestyle ( vaikka hipsterit joskus muinoin, kun niitä oli ja kaikki muutkin, punkkareiden ULKONÄÖSTÄ lähtien ) saavat tietyissä junttimassoissa aikaan niin valtavan vastustuksen, jopa ihan inhon.
Ovat samoja tyyppejä, joiden suusta kuullaan "en missään nimessä ole rasisti, mutta..." tai "mun puolesta saa olla homoja, kunneivat vaan tuu mun polvea hiplaamaan..." jne.
Olisko tuollainen sitä ehtaa junttiutta, suomalaista punaniskaisuutta? On kai helpompaa sanoa, etteivät asiat kiinnosta tai että niitä vihaa - kuin myöntää se fakta, ettei ole kykyä ajatella itse. Miksiköhän niin monien tunteet nousevat pintaan nimenomaan muiden ihmisten VAATTEISTA? Eikö se kuulosta aika merkilliseltä? Ne kun ovat vain eri tavoin yhteen ommeltuja kangaspaloja. Kulutuksen vastustaminen on tietenkin oma juttunsa, mutta se ei nyt kuulu tähän keskusteluun.
No nyt meni mammalla rankasti tunteisiin :D
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä jännä muutos, että miten pitkien kalsareitten pitämisestä julkisilla paikoilla tuli täysin normaalia
Sydämellinen kiitos sille joka sai tämän muutoksen läpi!
M
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kapealahkeiset housut ovat aivan ihastuttavia.
Ainakin loskaisessa Suomessa. Muistan kun leveälahkeiset housut imivät maasta aina kosteutta polviin saakka. Alan mieluummin käyttämään vaikka hameita kuin leveälahkeisia housuja.
Jep. Kun on elänyt nuoruutensa 70-luvulla, paluuta trumpettilahkeisiin housuihin ei enää ole. Sitä paitsi olen lyhytjalkainen ja muutenkin pienikokoinen, joten kapealahkeiset housut ovat aina sopineet minulle paremmin.
kermis aka kermaperä kirjoitti:
No täähän meni nopeesti "kuuntelen musiikkia laidasta laitaan" - tyyppien tylsämieliseksi lollotukseksi siitä, miten "eivät ymmärrä muodin perässä juoksemista". Mitä helvetin JUOKSEMISTA? Eikö asioista voi ja saa olla kiinnostunut ilmiöinä? Miksi oman tyylin ilmentäminen - oli se sitten mikä tahansa - on aina "juoksemista"? Älköön kukaan ikinä sanoko enää "pyllyhousut"; keksikää sentään jotain itse, joku muu tapa ilmaista katkeruuttanne ja harmistusta rajoittunutta elämänne kohtaan. ( Pylly on vain lapsilla, aikuisilla se on ihan mikä muu tahansa...paitsi peppu, koska sekin on vain vauvoilla. ).
Mikä helvetti sinä on, että juuri muoti, musiikki, taide, kirjallisuus - ylipäätään populaarikulttuuri ja lifestyle ( vaikka hipsterit joskus muinoin, kun niitä oli ja kaikki muutkin, punkkareiden ULKONÄÖSTÄ lähtien ) saavat tietyissä junttimassoissa aikaan niin valtavan vastustuksen, jopa ihan inhon.
Ovat samoja tyyppejä, joiden suusta kuullaan "en missään nimessä ole rasisti, mutta..." tai "mun puolesta saa olla homoja, kunneivat vaan tuu mun polvea hiplaamaan..." jne.
Olisko tuollainen sitä ehtaa junttiutta, suomalaista punaniskaisuutta? On kai helpompaa sanoa, etteivät asiat kiinnosta tai että niitä vihaa - kuin myöntää se fakta, ettei ole kykyä ajatella itse. Miksiköhän niin monien tunteet nousevat pintaan nimenomaan muiden ihmisten VAATTEISTA? Eikö se kuulosta aika merkilliseltä? Ne kun ovat vain eri tavoin yhteen ommeltuja kangaspaloja. Kulutuksen vastustaminen on tietenkin oma juttunsa, mutta se ei nyt kuulu tähän keskusteluun.
Tälle amen 😊 Olen kanssasi 100% samaa mieltä. T. 34
Olen aina pitänyt pillifarkkuja rumina. Naisten jalat näyttävät tosi paksuilta niissä.
Vierailija kirjoitti:
kermis aka kermaperä kirjoitti:
No täähän meni nopeesti "kuuntelen musiikkia laidasta laitaan" - tyyppien tylsämieliseksi lollotukseksi siitä, miten "eivät ymmärrä muodin perässä juoksemista". Mitä helvetin JUOKSEMISTA? Eikö asioista voi ja saa olla kiinnostunut ilmiöinä? Miksi oman tyylin ilmentäminen - oli se sitten mikä tahansa - on aina "juoksemista"? Älköön kukaan ikinä sanoko enää "pyllyhousut"; keksikää sentään jotain itse, joku muu tapa ilmaista katkeruuttanne ja harmistusta rajoittunutta elämänne kohtaan. ( Pylly on vain lapsilla, aikuisilla se on ihan mikä muu tahansa...paitsi peppu, koska sekin on vain vauvoilla. ).
Mikä helvetti sinä on, että juuri muoti, musiikki, taide, kirjallisuus - ylipäätään populaarikulttuuri ja lifestyle ( vaikka hipsterit joskus muinoin, kun niitä oli ja kaikki muutkin, punkkareiden ULKONÄÖSTÄ lähtien ) saavat tietyissä junttimassoissa aikaan niin valtavan vastustuksen, jopa ihan inhon.
Ovat samoja tyyppejä, joiden suusta kuullaan "en missään nimessä ole rasisti, mutta..." tai "mun puolesta saa olla homoja, kunneivat vaan tuu mun polvea hiplaamaan..." jne.
Olisko tuollainen sitä ehtaa junttiutta, suomalaista punaniskaisuutta? On kai helpompaa sanoa, etteivät asiat kiinnosta tai että niitä vihaa - kuin myöntää se fakta, ettei ole kykyä ajatella itse. Miksiköhän niin monien tunteet nousevat pintaan nimenomaan muiden ihmisten VAATTEISTA? Eikö se kuulosta aika merkilliseltä? Ne kun ovat vain eri tavoin yhteen ommeltuja kangaspaloja. Kulutuksen vastustaminen on tietenkin oma juttunsa, mutta se ei nyt kuulu tähän keskusteluun.
No nyt meni mammalla rankasti tunteisiin :D
En usko. Ilmaisi itseään oikein hyvin. Mutta sinuun taisi osua tuo punaniskuus ja se, että toisten pukeutuminen on niin kova pala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä jännä muutos, että miten pitkien kalsareitten pitämisestä julkisilla paikoilla tuli täysin normaalia
Sydämellinen kiitos sille joka sai tämän muutoksen läpi!
M
Jep, samaa mieltä. Ylipäätään positiivista, että pukeutumisessa on nykyään enemmän kirjoa kuin ennen. Ja toisia kyräilevät saavat vähemmän tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Hienoa raivoamista viestissä 40, harmi ettei ketään kiinnosta mitä sanoja sinä kiellät. Pukeutuminen on kaikista merkittävin tekijä millä ihminen viestittää itsestään muille ihmisille. Muodin mukaan pukeutuminen ei ole oman tyylin ilmentämistä.
Olet sama tyyppi joka syö omaa räkäänsä ja pahoittaa mielensä nettifoorumeilla.
Käytännössä kaikki seuraavat muotia ts. ajan virtauksia eri asioissa (ei vain puketuminen). Toiset ennemmin, toiset myöhemmin. Sinällään muodin "mukaan" pukeutuminen voi joko olla omaa tyyliä tai sitten ei. Se, että kopioit jonkin asun jatkuvasti suoraan ei ole kovin omintakeista. Sen sijaan muodikkaiden elementtien poimiminen osaksi omaa tyyliä on taitolaji. Ja sitä tekevät kyllä lähes kaikki, tietämättään tai tiedostaen - ja yksi jo ennen trendin nousua (valtavirtaistumista), toinen jälkijunassa.
Muoti ei kiinnostanut edes nuorena, tyyli kyllä. Olen aina pukeutunut omalla laillani, toki ihan käytännön pakosta siihen välillä varmasti kuuluu pintamuodin osia kun niitä kerran on tarjolla.
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pukeudun trendien mukaisesti. Jos päivittää vaatekaappiaan trendien mukana menevissä liikkeissä kuten vaikka gina tricot, bikbok jne niin pysyy sitten aina muodin mukaisena. Ongelma ehkä on enemmän se esim. keski-ikäisillä että shoppaillaan kaupoissa joissa ei mennä niin trendien mukaan vaan enemmän sellasta arjen perus trikoorättimeininkiä.
Tämä taisi olla huumorilla kirjoitettu? Nimenomaan Kiina-trikoosta ja Bik Bokista löytyy niitä halpistrikoorättejä. Eikös noissa asioi enimmäkseen teinit?
Keski-ikäisen, tai itse asiassa ihan joka ikäisen, kannattaa kiertää ne kaukaa ja satsata laadukkaisiin klassikoihin.
Stokkalta löytyy jotain hyviä merkkejä, esim. Max Mara, Tiger of Sweden, Philippa K jne.
Olen vihannut kulloinkin muodissa olevaa pintatrendipotaskaa AINA ja jo 90-luvulla pukeuduin popliinitakkiin ja polvipituiseen hameeseen, kun muilla oli Leviksen 510:at. Erilainen nuori jo silloin!
Arvostan omaa tyyliä, Kaffepulla. Olen osittain samanlainen oman toen kulkija. Samaa mieltä siis laatuvaatteista osaksi. Olen kuitenkin osittain samaa mieltä myös tämän kanssa, jolle vastasit.
Olemme samaa ikäluokkaa ja minä kierrän säännöllisesti näitä trendipaikkoja (myös), tosin useimmiten ulkomailla (laajempi valikoima, enemmän liikkeitä) - ja kirppareita. Poimin kaikkea kivaa ja omaan tyyliin sopivaa. Olen kuitenkin pitkän linjan tyylinikkarina todella laatutietoinen. Halpiskaupoista saa kyllä laatua, mutta on oltava tarkkana ja jätettävä kaikki polyesterviritykset omaan arvoonsa. Ystävät ja kylänmiehet ihastelevat aina vaatteitani ja moni niistä on liikkeistä, joissa he vain eivät käy. Osa tyylistäni tietysti selittyy sillä, että harjoitusta on takana ja erittäin laadukkaita ja tyylin viimeisteleviä asusteita on vaikka millä mitalla.
Paras pysyä mukana, kun taloudesta löytyy 16v ja 18v teinit, joista vanhempi käy minunkin vaatehuoneessani.
Vierailija kirjoitti:
Paras pysyä mukana, kun taloudesta löytyy 16v ja 18v teinit, joista vanhempi käy minunkin vaatehuoneessani.
Lainaako ne sun vaatteita vai arvostelee niitä?
En varmaan tule koskaan pääsemään yli siitä, että pillifarkut näyttävät mielestäni vanhanaikaisilta. Vietin nuoruuteni 90-luvulla, ja pillifarkut olivat olleet suurta huutoa 80-luvulla. En myöskään pidä trikoista, anteeksi legginsseistä. Toki käytän niitä pitkänä kalsarina, ja ehkä hameen kanssa voisi käyttää, mutta pelkkänä alaosana, ei ei.
Tätä oli kyllä jo 90-luvullakin joillain todella urheiluillisilla tytöillä, mutta urheilurintaliivien käyttäminen toppina. EI! Ethän käytä pikkuhousujaan shortseina!
En tosiaan seuraile muotia enkä trendejä, en ole kiinnostunut. Tämä ei toki tee minusta mitenkään älykkäämpää tai muulla tavalla parempaa ihmistä. Joku ei ole kiinnostunut historiasta, minä taas olen.
En vitussa seuraa. Pukeudun mukavasti ja tyylikkäästi, mutta silti massasta helposti erottuvasti. Saan naisilta positiivisia kommentteja baareissa ja vaikka ihan bussipysäkillä pukeutumisesta.
Steve McQueen, James Dean & Cary Grant > Nykyajan hiihtäjät.
Enkä ole mikään omahyväinen tyyppi, vaikka tästä viestistä voisi sen kuvan saada, päinvastoin.
Miten pitkään legginssejä on ollut katukuvassa? Ja silti eräät ei pääse niistä yli millään. Että ai kamala, ja siis ihan hirveetä. Menkää jo nillittäjät eteenpäin!
Itse olen klassinen pukeutuja, joka nyt osti itselleen leveälahkeiset vajaamittaiset housut. Jo viime kesänä katselin niitä Tukholman katukuvassa, ja vuosi meni että itselleni hankin. En siksi, että ne on muotia vaan siksi, että olen hoikistunut vuoden sisällä sen verran, että saan ostaa uusia kesävaatteita. Kokeilin niitä ja ai että, onpa hauskan näköiset.
Minäkin seuraan muotia, joskaan se ei tarkoita sitä että pukeutuisin miten muutkin aina ja kaikkialla. Ja jos yhtään katukuvassa katselee muualle kuin omiin varpaisiin, niin huomaa kyllä mikä on suurin piirtein muotia nuorten keskuudessa. Kovasti näyttää kasarilta ainakin täällä päin Suomea. Minua se ei niin hetkauta. Jos jokin on minusta ruman näköistä niin sitten on, en tiedä miksi lähtisin sitä julistamaan missään kenellekään. Jos jotain on pakko muiden pukeutumisesta sanoa, niin sitä toivoo että juhlapukeutuminen menisi vielä enemmän etelä-eurooppalaiseen suuntaan. Juhlissa pukeutumisella kunnioitetaan juhlia ja sitä, ketä tai mitä juhlitaan. Suomalainen ei välttämättä kunnioita ketään ja sen kyllä huomaa. Valitettavasti.
N36
Vaaleansininen paitapusero ja kynähame on olleet jo äidilläni 50-luvulla ja edelleen sama tyyli on OK. Urheiluvaatetus jopa juhlissa on minulle uutta.
Vierailija kirjoitti:
Muoti muuttuu jatkuvasti ja samalla muuttuu se, mikä on "normaalia" pukeutumista. Reipas vuosikymmen sitten kaikki pukeutuivat leveälahkeisiin housuihin, nyt taas pillifarkut ovat normi. Samoin urheillessa pidettiin collegehousuja, nyt lähes kaikilla naisilla on trikoot.
Oletteko pysyneet ns. ajan hermolla vai pukeudutteko yhä jollain tapaa vanhojen virtausten mukaisesti? Huomaatteko sukupolvien välistä kuilua tässä asiassa? Mitä ajatuksia herää?
Herää se ajatus ettei ap ole kuullut että viimeisimpien trendien perässä juokseminen on mieleltään vajavaisten hommaa.
Ajattomuus rulettaa.
Näin vanhana mulla on jo perspektiiviä. Todellinen nuorisomuoti alkoi silloin, kun minusta tuli varhaisteini. Silloin tuli ilmiö nimeltä Mary Quant ja kaikki mullistui. Minäkin lyllersin minihameessa vaikka silloiset paksut ja lyhyet jalat ei ehkä olisi ihan muottiin sopineet, mutta niin ne tekivät kaikki muutkin. Minihameita pidettiin turmiollisina ja vaikka minä.
Mutta nyt kun katselen joskus näitä tiukkoja trikoita naisten päällä, niin pakko sanoa, että joskus minun nuoruudessani niissä kulkeva nainen olisi viety putkaan epäsiveellisestä pukeutumisesta. Saati naiset, jotka kulkee tissit melkein paljaina tiukissa topeissa. Jos lantio ja napa olisi näkynyt paljaana, sama juttu.
Tietysti hassua ajatella, että uimarannalla sai olla vaikka kuinka pienissä bikineissä. Mutta ei niissä saanut muualle lähteä kävelemään.
Jotenkin silmä on tottunut, mutta joskus sitä vieläkin huomaa, että nyt mennään jossain rajoilla jo. Näin takaapäin nuoren naisen, jolla oli mustan asun alaosana kuin pelkät pienet alushousut, puolet pakaroista paljaana, siis alapuolelta. Saati se erittäin paksu ja pönkköjalkainen nuorehko nainen, jonka näin myös tässä hellepäivänä pukeutuneena lähinnä kuin kinnaavan näköiseen mustaan uimapukuun, olkaimet alas vedettyinä, yleisellä paikalla. Ihmiset kyllä jo tuijotti. Mihin meitä totutetaan?
Kauppajonossa oli edelläni n. viisikymppinen hyvin laiha nainen, jolla oli polvipituiset trikoot ja lyhyt ohut jonkinlainen mekko tai tunika. Joku siinä vaan ei ollut kohdallaan, hän näytti alastomalta. Voisin pukeutua sillä lailla rennosti kotioloissa, mutta ihmisten ilmoille meneminen olisi jo haaste.
Missä vaiheessa morsiuspukuihin on tullut kuin pakollisiksi toppimainen yläosa? Jossain vaiheessa se vain on tapahtunut, morsiamet näyttävät alastomiksi riisutuilta. Sulhanen saa sentään pitää paitansa ja takkinsa kylmässäkin säässä.
Kuinka alastomaksi nainen riisutaan ja kuinka selkeästi hänen on ruumiinsa ääriviivat ja piirteet paljastettava kaikelle kansalle? Vanhemmilla naisilla legginsit näyttävät hassuilta, varsinkin kun sääret ovat oikein ohuet. Ne ovat kuin suonikkaat kanankoivet, onko ne pakko kaikille näyttää?
Kaupassa näin myös pitkälle raskaana olleen nuoren naisen, jolla oli lyhyt toppi yläosana, alaosana harmaat fleecelökärit vatsan alle vedettynä ja valtava raskausvatsa siinä paljaana kaiken kansan näkyvillä. Ei siinä mitään, onhan se ihailtavan luonnollista, mutta halusiko hän todellakin näyttää kaikki ne raskausarpensa ja ulos pullistuneen napansa ihan kaikille vieraillekin ihmisille? Olen suoraan sanoen hieman hämmentynyt enkä tiedä, mihin tämä kaikki meidät johtaa.
Ja meidän minihameemme ja poikien beatlestukat olivat silloin se maailmanloppu! Vai siitäkö tämä kaikki saikin alkunsa?
Tämä taisi olla huumorilla kirjoitettu? Nimenomaan Kiina-trikoosta ja Bik Bokista löytyy niitä halpistrikoorättejä. Eikös noissa asioi enimmäkseen teinit?
Keski-ikäisen, tai itse asiassa ihan joka ikäisen, kannattaa kiertää ne kaukaa ja satsata laadukkaisiin klassikoihin.
Stokkalta löytyy jotain hyviä merkkejä, esim. Max Mara, Tiger of Sweden, Philippa K jne.
Olen vihannut kulloinkin muodissa olevaa pintatrendipotaskaa AINA ja jo 90-luvulla pukeuduin popliinitakkiin ja polvipituiseen hameeseen, kun muilla oli Leviksen 510:at. Erilainen nuori jo silloin!
🇺🇦🇮🇱