Hoitoala on liian rankkaa, nuoret ei enää lähde alalle ja alaa kokeilleet lopettaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä niitä hoitoalan työpaikkojakaan hirveästi auki ole.

Kaikki on töissä jo ennen valmistumista. Työpaikat saadaan kouluaikana, suhteilla, harjoittelupaikkojen kautta. Itse en ole ikinä hakenut mistään molista tms töitä. En ole myöskään koskaan pyytänyt töitä vaan niitä on tarjottu aina.. kyllä, TARJOTTU. :D

No minulle ei kyllä tarjottu. En hyväksynyt vanhusten huonoa hoitoa, huonoa ruokaa, ulkoilun puutetta, enkä liian vähäistä henkilökuntamitoitusta. Uskalsin epäkohdat myös sanoa ääneen. En ole saanut töitä. Yllätys? Alalla pärjää, kun pitää turpansa kiinni ja mielistelee pomoja.

En minä ole koskaan ollut mikään pomojen mielistelijä. Enkä ole kohdannut mitään tuollaista. Nautin tästä alasta😊

Kaikki tuntuu inhoavan työtään. Oon hoitsun hommia tehnyt yli 30 vuotta ja olen tykännyt työstäni. Vuorotyökin on sopinut hyvin. Todennäköisesti jatkan eläkkeelläkin keikkailua. Työyhteisössäni tuntuu muutkin tykkäävän töistään

Naurattaa tämä termi "kutsumusammatti". Nykyään jokainen työtön työnnetään lähihoitajaopintoihin, te-keskuksen toimesta. Lähihoitajia koulutetaan liikaa, työttöminä on tuhansia lähihoitajia, silti suomeen tuodaan hoitsuja filippiineiltä. Kunnilla on kielto rekrytoida, sijaisia ei saa palkata. Kotihoito tukehtuu hoitajapulaan. Mikä mättää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo. Ja kun lisäksi palkkakaan ei ole mitenkään järkevässä suhteessa vastuuseen ja työn raskauteen, niin avot. Jos hoitoala olisi miesvaltainen, niin satavarmasti bruttopalkka olisi ainakin tonnin korkeampi, luultavasti enemmänkin.

No miksi miesvaltaisilla aloilla poliisi, palomies ja muut pelastustustyöntekijät on huono palkka? Ja ambulanssimiehilläkin huono palkka. Tai siis ihan samaa tasoa kuin hoitoalalla.

Eihän nyt mikään asia päde täydellisesti. Ei voi sanoa, että kaikilla miesvaltaisilla aloilla on parempi palkka kuin naisvaltaisilla, koska ei ole, mutta hyvin monesti kuitenkin on. Ja "ambulanssimiehet" ovat hoitoalan henkilökuntaa hekin, joten toki palkka on heillä huono. Se nyt olisi vähän liian paksua, että mieshoitajat saisivat parempaa palkkaa kuin naiset.

Esimiesten ammattitaito tai taidottomuus vaikuttaa todella paljon koko työyhteisöön. Esiintyy työpaikkakiusaamista, jos on huono esimies, sellainen joka ei osaa hommiaan. Tunneälyä pitäisi olla ja johtamistaitoa. Vaikka työ ja hoidettavat mukavia, niin koko paletti ei ole kunnossa, jos jokin mättää työpaikalla.

Kaikkien hoitajien motivaatiota ja työmoraalia kyseenalaistan, hoidetaanko asiakkaat, potilaat kuten toivoisit itseäsi hoidettavan. Nimimerkki Alanvaihdon tehnyt aikanaan.

Vierailija kirjoitti:

Joku pyhäviikonloppu niin semmoset hillot ettei tiedä mihin tuhlais! Juhannus taas sateinen niin käärin hyvät rahat kun muut kärvisteli mökillä. Ei tämä työ niin erityisen raskasta ole 👍

Sulla on asenne kohdillaan.

Itse jaksoin vuoden. Rakastin asiakkaitani mutta en jaksanut antaa kaikkea itsestäni puoli-ilmaiseksi. Kouluttauduin alalle jossa tienaa hyvin ja saa silti auttaa ihmisiä mikä on minulle tärkein arvo työssä.

Minä olen ollut jo pitkään huolissani siitä kuinka paljon yhteiskuntamme varoja menee hyödyttömiin koulutuksiin.

Kyllä epäkohdat ovat ihan oikeita.

Kuitenkin hoitoalalla on myös ikäviä ihmisiä töissä. Eniten vaaditaan harjoittelijoilta ja muilta surkeinta palkkaa saavilta. Omasta työmäärästä valitetaan ja samalla simputetaan huonommassa asemassa olevia.

Tällöin se oma aiheellinenkin rutina työoloista tuntuu vain ruikutukselta.

Eniten alassa häiritsi palkkaus. Etenkin sairaanhoitajana joutuu olemaan aika isossa vastuussa, mutta se ei näy palkassa mitenkään. Lisäksi palkkaero lähihoitajaan on melko pieni ja kuitenkin sairaanhoitajan vastuu on paljon isompi. En kaipaa takaisin.

Nyt oli lehdessä ensihoitajien kunnon huonontumisesta. He tarvitsevat usein pelastajien (palomiesten) kantoapua. Syynä kunnon huonontumisen on alan naisistuminen ja kun katsoo ambulanssinaisia, niin usein he ovat sellaisia 150 senttisiä tytöntylleröitä tai sitten tupakoivia plösöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten työmäärät on suuria? Ihan kiinnostuksesta kysyn :) Olen nyt lähihoitaja ja työskentelen päiväkodissa. Työ on hetkistä, meluisaa ja nuo moniongelmaiset perheet on tuttuja...

Olen hakemassa terveydenhoitajan opintoihin, mutta mahdanko sitten joutua ojasta allikkoon? 🤔 Haluaisin kuitenkin tehdä edelleen päivätyötä, auttaa lapsia/ naisia, hieman enemmän vastuuta ja palkkaa (päiväkodissa vastuusta maksetaan lto:lle, vaikka käytännössä hoitajana saatan joutua tekemään ihan samat työtehtävät ja se kyrsii).

Isoissa kaupungeissa paine asiakasmääriin on kova, joten vastaanottoja pitää varsinkin neuvolassa tehdä tiheää tahtia. Ilmaa ei ajoissa meinaa olla joten vastaanotot venyy herkästi, varsinkin jos perheen tarpeet on monialaisia. Asioihin ei pääse paneutumaan niin paljon kuin perhe aina tarvitsisi joten avun tai ihan keskustelunkin tarve saattaa venyä, ja se harmittaa :/ Moni tilanne kun ratkeaisi jo sillä että jollakulla on aikaa ja jotakuta kiinnostaa juuri sen perheen, lapsen, äidin tai isän asiat.

Auttamaan tässä työssä kyllä pääsee ja se on todella palkitsevaa :) Rakastan työtäni enkä mistään hinnasta vaihtaisi alaa, mutta resursseja toivoisin tähän ennaltaehkäisevään työhön enemmän. En usko että alanvalintaasi tulet katumaan, mutta sitä hyvää paikkaa jossa kokee voivansa antaa hyvän työpanoksen saattaa joutua hetken etsimään :)  

-se vastavalmistunut terveydenhoitaja

Kiitos vastauksesta! Se on kyllä kumma homma ettei ennaltaehkäisevän työn merkitystä ymmärretä. Oli se sitten neuvolapalvelut, päivähoito tai vaikka kouluterveydenhuolto. Tulisi niin paljon halvemmaksi hoitaa ongelmia kun ne on vielä alussa, sen sijaan että ne etenee esim. lastensuojeluun. :/

Opiskelin sotealalle. Pidän työstä ja koen olevani siihen sopiva. Mutta kaikki muu yllätti negatiivisesti. Huonoa johtamista, kiusaamista, henkilökunnalta odotetaan venymistä, vuoronvaihtoja, on hierarkiaa, kyttäämistä... työpaikkojen vanhat eukot ovat todella tarkkoja asemastaan, joten vaikka sinulla olisi uudempaa tietoa jostain asiasta, et voi tuoda sitä esiin, vaikka se olisi potilaan etu. Jos joudut epäsuosioon, sinua kytätään ja teet kaiken ns. väärin.

Olen pettynyt. Tällaista ihan Suomen suurimmalla työnantajalla. Eri toimipisteitä tullut nähtyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijavalinta tiukemmaksi

Jos näin tehdään niin ei riitä pian opiskelijoitakaan

Sitten ei ole. Hoitoalalle ei tarvita sinne kuulumattomia tumpeloita. Olen törmännyt muutamaan. Pääsääntöisesti olen kuitenkin tavannut erittäin päteviä ja hyviä hoitoalan ammattilaisia. Arvostan kaikkia hoiroalan ihmisiä ja toivon, että saisivat parempaa palkkaa (no lekurit saavat jo nyt) ja paremmat työolot.

Koko ajan tulee tilanteita, joissa painostetaan toimimaan ergonomiaa vastaan. Pitää saada nopeasti siirrettyä ihmisiä, viis siitä että oma kroppa menee tuosta pilalle ja olet ennen aikojasi työkyvytön.

Kaikista eniten huonon palkan ja muiden epäkohtien lisäksi minut ajoi pois hoitoalalta se, kun ei pysty hoitamaan asiakkaita niin hyvin kuin haluaisi. Aikaa riittää vain perushoitoon ja siihenkin hutiloiden.

Ensihoitajien kunnon huonontuminen? Ei uutisessa ollut kyseessä siitä, vaan hiljalleen kasvavasta potilasryhmästä jonka kokoluokka on Gilbert Grapen äiti. Meillä on erikoissairaanhoidossa ollut pari kertaa tilanne, että potilas on ollut niin valtava ettei edes ''tavallinen'' ylileveä sänky riitä, vaan on käytettävä jättisänkyä joka ei mahdu potilashuoneiden ovista sitään. Leikkaussaleissa ei laverit kestä kuin 250-kiloisia, sitä isommat potilaat tarvitsevat erikoisjärjestelyjä.

Kaksi raavaintakaan mies-ensihoitajaa eivät lähde kuljettamaan paareilla 250-kiloista potilasta kerrostalon rappuja alas. Kyllä siihen tarvitaan se 5-6 käsiparia ainakin. 

Kyllä hoitoalalla tienaa ihan ok. jos teet vuorotyötä. Työtiimeillä, niiden s.puolijakaumalla ja työn luonteella on myös ollut suuri merkitys työviihtyvyyden ja jaksamisen kannalta. Sekatiimit ovat hyviä.

Yleensä sitä työmotivaatiota syö: huono työn organisointi, joka lisää turhaa stressiä sekä hosumista ja rasittaa työntekijää, myöskin alhainen hoitajamitoitus kyllä varmasti syö työntekijöiden jaksamista. Väkivaltaiset ja sekavasti käyttäytyvät potilaat kuuluvat oman työni luonteeseen ja heidän käsittelemiseen meillä on työkaluja, joten ne eivät aiheuta mitään erityistä stressiä - hommat hoidetaan.

Itselläni on käynyt todella hyvä tuuri työnjohdon puolesta. Ammattimaisia johtajia on löytynyt niin miehistä kuin naisista. Nykyinen pomoni on mies, ja erittäin pätevä hommassaan. Pääsääntöisesti pomot ovat olleet naisia., hyviä pomoja myös heissä. No, muutama "tyttökerhon" vetäjään olen törmännyt - vaikuttaa kyllä negatiivisesti työhyvinvointiin ja näkyy sitten usein työntekijöiden sairauspoissaoloissa.  Aikas äkkiä sitä näkee, että kannattaako tiimiin jäädä vai pitääkö nostaa kytkintä.

Hyviin tiimeihin kyllä jonotetaan, kuten joku jo totesi.

Olen ollut alalla kymmenen vuotta ja olen uupunut. Työmäärä ja vastuu senkun lisääntyy, lääkärit siirtävät osan työstään hoitajille ja kukaan ei puutu asiaan. Hoitajien pitäisi vaan joustaa ja jaksaa työtaakan alla. Jos olet pätevä ja teet työsi hyvin niin et siitä mitään kiitosta saa, töitä vaan lisätään "koska sinähän osaat ja pystyt". Mukamas autonominen työvuorosuunnittelu pitäisi helpottaa arkea mutta siinä ei paljon auta kun apulaisosastonhoitaja muuttaa vuoroja niin että viikon aikana saattaa olla aamuvuoro, iltavuoro, aamuvuoro, yövuoro jne. Lyhyellä matikallakin osaa laskea ettei unta saa riittävästi jos iltavuoron jälkeen on kotona klo 22:30 jälkeen ja aamuvuoro alkaa klo 7.

Työaikaan ei lasketa se että joudut tulemaan työpaikalle vähintään 15 minuuttia ennen vuoron alkua vaatteidenvaihtoon, ja pukukaapit saattavat sijaita kaukana työpisteestä. Kellokortti on käytössä mutta ei kerrytä aikaa ennen työvuoron alkua.

Lääkärit, osastonhoitajat, ylihoitajat, potilaat ja omaiset saavat kohdella sinua miten sattuu. Virheistä vaietaan ellei se koske sairaanhoitajan tekemää virhettä; silloin on kyllä kaikki syyttämässä sinua vaikka virhe saattaa johtua ylikuormituksesta ja huonosta henkilöstöpolitiikasta.

Puhumattakaan että alalla on paljon mielenvikaisesti käyttäytyviä esimiehiä ja hoitajia, jotka kostavat huonoa oloaan kyykyttämällä sekä potilaita että kollegoja.

Paljon saa tehdä sunnuntai ja yövuoroja (joista lisä on vain 40%) että liksa nousee edes tuohon kolmeen tonniin. Mietin joka päivä miksi myyn itseäni näin halvalla.

Olen huomioinut vanhustenhoitajissa työhönsä tyytymättömiä, jotka alati valittavat mutta eivät tee asioille mitään, jotta ne paranisivat. Kohtelu vanhuksia ja työkavereita, ehkä omaisiakin kohtaan on mitä on. Miksi eivät vaihda alaa jos työ ei kiinnosta, uskalluksen puute.

Johtamisen taito, sekä työntekijöiden arvostus ja kuunteleminen on esimiehille tuiki tärkeää, jotta työyhteisössä voidaan hyvin.