Lue keskustelun säännöt.
Te, joilla on nirso lapsi. Laitatteko joka aterialle jotain kelpaavaa?
22.06.2023 |
Oma lapseni on ruoan suhteen varsin nirso, on ollut aina, mikään maistattaminen ei ole asiaa mihinkään muuttanut. Maistaa kyllä aina kaikkea rohkeasti, mutta juuri mikään ei kelpaa syötäväksi, vaikka maistaisi samaa sata kertaa. Tuttavien lapsi syö pelkkää leipää ja sen päällä pelkkää voita, ja sitten maitoa. Ei koskaan yhtään mitään muuta (monivitamiinia purkista sitten). He eivät enää yritä maistattaa, koska ei koskaan mikään muu kuin leipä mene. Kouluun hän ottaa evääksi leivän.
Miten te muut, joilla on nirso lapsi, laitatteko joka aterialle jotain, mitä lapsi suostuu syömään? Entä päiväkodin ja koulun syömiset?
Kommentit (136)
Laitan. Ruuan ns. monipuolisuus tulee sitten noilla maistiaisilla, joita pyrkii rohkeasti maistamaan. Onhan tämä välillä aika tuskaa, vaan ei pakottamalla ainakaan saa lasta syömään mikä ei kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En laita. Ateriat laaditaan ravintosuositusten mukaan ja jos lapsi ei syö, hän on sitten syömättä siihen asti kunnes seuraavalle aterialle tulee nälkä. Jokaisella on lempiruokansa ja ei ole tarkoitus että joka päivä syötäisiin sitä omaa lempiruokaa, joskus on syötävä myös sitä vähemmän hyvältä maistuvaa.
Tuttavien lapsi syö pelkkää leipää ja sen päällä pelkkää voita, ja sitten maitoa. Ei koskaan yhtään mitään muuta (monivitamiinia purkista sitten). He eivät enää yritä maistattaa, koska ei koskaan mikään muu kuin leipä mene. Kouluun hän ottaa evääksi leivän.
Tämä kuulostaa jo siltä, että kannattaisi hakea apua. Pitäisi selvittää, miksi lapsi ei pysty syömään muuta ruokaa kuin leipää. Jonkinlainen terapia voisi auttaa, jos kyseessä on psyykkinen juttu.
Pakko, kun lapsi on jo nyt todella alipainoinen. Ja ei, ei todellakaan syö seuraavalla ruoalla sitten paremmin, jos ei edellisellä suostu syömään. Hän ei vaan yksinkertaisesti sitten syö ollenkaan, jos ei ole mieleistä ruokaa.
Juu, laitoin, ja nyt teini-ikään mennessä ovat kyllä hyvin oppineet syömään monipuolisesti ilman pakottamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi opetit nirsoksi?
Miksiköhän sun vanhemmat opetti sut k*pääksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä syödään, mitä on ruokana. Jos ei kelpaa, seuraavalla aterialla uusi yritys. Tarpeeksi kun on nälkä, alkaa maittaa.
No en tietenkään herrajumala, rupeisi nyt passaamaan vielä lapsia. 😂🤣 Saavat sitä ruokaa mitä laitan. Jos ei kelpaa, niin olkoot syömättä. T. Isä 43
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitä syödään, mitä on ruokana. Jos ei kelpaa, seuraavalla aterialla uusi yritys. Tarpeeksi kun on nälkä, alkaa maittaa.
Entäs kun ei vaan ala?
Vierailija kirjoitti:
Pakko, kun lapsi on jo nyt todella alipainoinen. Ja ei, ei todellakaan syö seuraavalla ruoalla sitten paremmin, jos ei edellisellä suostu syömään. Hän ei vaan yksinkertaisesti sitten syö ollenkaan, jos ei ole mieleistä ruokaa.
Kyllä se tällaisellekin uppoaa jossain vaiheessa. Jos ei muuten, niin pakkosyöttämällä. Suu aukeaa, kun pitää kiinni nenästä. Jossain vaiheessa hapentarve yllättää. Ruoka suuhun ja teippi suun päälle. Kädet pidetään kiinni seläntakana. Jossain vaiheessa ruoka joko sulaa suuhun tai se nielaistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En laita. Ateriat laaditaan ravintosuositusten mukaan ja jos lapsi ei syö, hän on sitten syömättä siihen asti kunnes seuraavalle aterialle tulee nälkä. Jokaisella on lempiruokansa ja ei ole tarkoitus että joka päivä syötäisiin sitä omaa lempiruokaa, joskus on syötävä myös sitä vähemmän hyvältä maistuvaa.
Minä yritin jonkin aikaa noudattaa tätä linjaa. Huomasin, että lapsen ruokavalio muuttui todella yksipuoliseksi, kun hän ei aterioilla syönyt juuri mitään, vaan söi sitten iltapalalla voileipää vatsansa täyteen. Lisäksi lapsen painokäyrä oli alipainon rajoilla.
Tulin lopulta siihen tulokseen, että on järkevämpää tehdä lapselle sellaista terveellistä ja monipuolista ruokaa, jota hän suostuu syömään. En suinkaan tehnyt lapselle omia ruokia joka aterialle, mutta tein useammin koko perheelle lapselle kelpaavaa ruokaa ja silloin kuin sitä ei ollut, lämmitin lapselle jääkaapista jonkin aikaisemman aterian tähteitä.
Nyt lapsi on jo aikuinen ja syö monipuolisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä syödään, mitä on ruokana. Jos ei kelpaa, seuraavalla aterialla uusi yritys. Tarpeeksi kun on nälkä, alkaa maittaa.
Entäs kun ei vaan ala?
Kyllä ruoka AINA rupee maistumaan, kun tarpeeksi kauan on nälissään, vaikka 2 päivää. Luonto tikan puuhun ajaa jne. Kärsiköön niin kauan, niin oppii auktoriteetin kunnioitusta ja talon sääntöjä. T. Isä 43
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuttavien lapsi syö pelkkää leipää ja sen päällä pelkkää voita, ja sitten maitoa. Ei koskaan yhtään mitään muuta (monivitamiinia purkista sitten). He eivät enää yritä maistattaa, koska ei koskaan mikään muu kuin leipä mene. Kouluun hän ottaa evääksi leivän.
Tämä kuulostaa jo siltä, että kannattaisi hakea apua. Pitäisi selvittää, miksi lapsi ei pysty syömään muuta ruokaa kuin leipää. Jonkinlainen terapia voisi auttaa, jos kyseessä on psyykkinen juttu.
Minusta on ihan turha triggeröityä moisesta. Minullakin on ollut koko elämän ajan syömishäiriötasoinen nirsous. Silti olen elänyt jo lähes 60 vuotta ja saanut aikaan kuusi jälkeläistä. Syömättömyydestä ei ole ollut mitään haittaa, ja jos sen suhteen olisi tajuttu antaa periksi heti pikkulapsena, niin luultavasti suhde ruokaan olisi nyt normaalimpi. Joku terapia olisi taatusti pahentanut asiaa potenssiin 10
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko, kun lapsi on jo nyt todella alipainoinen. Ja ei, ei todellakaan syö seuraavalla ruoalla sitten paremmin, jos ei edellisellä suostu syömään. Hän ei vaan yksinkertaisesti sitten syö ollenkaan, jos ei ole mieleistä ruokaa.
Kyllä se tällaisellekin uppoaa jossain vaiheessa. Jos ei muuten, niin pakkosyöttämällä. Suu aukeaa, kun pitää kiinni nenästä. Jossain vaiheessa hapentarve yllättää. Ruoka suuhun ja teippi suun päälle. Kädet pidetään kiinni seläntakana. Jossain vaiheessa ruoka joko sulaa suuhun tai se nielaistaan.
Tuo on pahoinpitely, ja tiedät sen itsekin. Eikä tuolla tavalla saada ketään syömään.
Teille jeesustelijoille tiedoksi, ihan virallisestikin tällaisten lasten kanssa vältetään syömään pakottamista ja syötetään sitä, mitä lapsi suostuu syömään. Joka ruokaryhmästä pyritään etsimään jotain syötävää. Yleensä ongelma ratkeaa itsekseen, kun lapsi kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä syödään, mitä on ruokana. Jos ei kelpaa, seuraavalla aterialla uusi yritys. Tarpeeksi kun on nälkä, alkaa maittaa.
Entäs kun ei vaan ala?
Alkaa, kun ei anneta lapsen pomottaa. Ei ole vielä kukaan lapsi ruokapöydän ääreen nälkään kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko, kun lapsi on jo nyt todella alipainoinen. Ja ei, ei todellakaan syö seuraavalla ruoalla sitten paremmin, jos ei edellisellä suostu syömään. Hän ei vaan yksinkertaisesti sitten syö ollenkaan, jos ei ole mieleistä ruokaa.
Kyllä se tällaisellekin uppoaa jossain vaiheessa. Jos ei muuten, niin pakkosyöttämällä. Suu aukeaa, kun pitää kiinni nenästä. Jossain vaiheessa hapentarve yllättää. Ruoka suuhun ja teippi suun päälle. Kädet pidetään kiinni seläntakana. Jossain vaiheessa ruoka joko sulaa suuhun tai se nielaistaan.
Toivottavasti et ole tosissasi. Tuolla tavalla saadaan vain aikaiseksi syömishäiriö ja ongelmat voivat jatkua aikuisikään asti ja koko elämän.
Oma lapsi oli nirso enkä todellakaan häntä sellaiseksi opettanut. On jo vuosia syönyt monipuolisesti eikä nirsoile enää, ikää nyt 20v.
Meillä lasten on syötävä sitä mitä tarjolla on. Muuten he saavat olla nälässä kunnes se mitä tarjolla on kelpaa. Sama annos lämmitetään mikrossa yhä uudestaan kunnes se on syöty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko, kun lapsi on jo nyt todella alipainoinen. Ja ei, ei todellakaan syö seuraavalla ruoalla sitten paremmin, jos ei edellisellä suostu syömään. Hän ei vaan yksinkertaisesti sitten syö ollenkaan, jos ei ole mieleistä ruokaa.
Kyllä se tällaisellekin uppoaa jossain vaiheessa. Jos ei muuten, niin pakkosyöttämällä. Suu aukeaa, kun pitää kiinni nenästä. Jossain vaiheessa hapentarve yllättää. Ruoka suuhun ja teippi suun päälle. Kädet pidetään kiinni seläntakana. Jossain vaiheessa ruoka joko sulaa suuhun tai se nielaistaan.
Tuo on pahoinpitely, ja tiedät sen itsekin. Eikä tuolla tavalla saada ketään syömään.
Teille jeesustelijoille tiedoksi, ihan virallisestikin tällaisten lasten kanssa vältetään syömään pakottamista ja syötetään sitä, mitä lapsi suostuu syömään. Joka ruokaryhmästä pyritään etsimään jotain syötävää. Yleensä ongelma ratkeaa itsekseen, kun lapsi kasvaa.
En usko tuohon kasvatusmetodiin. Uskon, että kaikki modernit kasvatusmetodit eivät ole hyväksi. Uskon auktoriteetin kunnioittamiseen, sääntöihin ja kuriin tässä asiassa enemmän. T. Isä 43
Lapsi on saanut tehdä itse ruokaa heti kun on pystynyt.