Lue keskustelun säännöt.
Mies osti treffeilla lasin skumppaa vain itselleen!
01.07.2018 |
Sovittiin treffit yhteen kivaan kahvilaan miehen kanssa. Kassajonossa kun oltiin niin en oikein heti keksinyt mitä ottaisin, mies sen sijaan töräytti takaani että ”olen lasin kuohuvaa”.
Hölmistyneenä sitten tilasin lasin itsellekin, sen jälkeen kun mies oli omansa maksanut.
Aika kummaa ettei tilannut sitten kahta samalla?
Kommentit (301)
Vierailija kirjoitti:
198/234, minä en ole alotusviestin kirjoittaja, lainaamasi viesti on eri ihmisen kirjoittama, eli minun.
Selkewästi kysyit MINULTA ettei selveinnyt kuka oli kutsuja ja minä vastaan, että selvisi jos osaa lukea tai vaivautuu uholtaan sen vertaa, että lukee tekstin.
Tähän siis vastasin, että tekstissä kyllä ilmenee, että mies on kutsujana.
Tuossa vielä kertaalleen viesti 198:
"Ja entäs sitten kun nainen on kutsunut miehen ensitreffeille? Vieläkö se silloinkin on mies jonka pitää tehdä se hyvä ensivaikutelma vai olisiko naisen kutsujana paikallaan tarjota jos kerran toivoo jatkoa? Aloituksessa ei kerrottu kumpi treffeille kutsui ja kenet. Mutta kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että juuri miehen olisi kuulunut tarjota? Ei ole tasa-arvo vielä päässyt kovin pitkälle naisten parissa."
En kysynyt keneltäkään kuka oli kutsuja tai väittänyt ettei lainaamassani viestissä olisi kutsuja selvinnyt. Minä kysyin, että entä jos kutsuja olisi ollut nainen. Tätä kysyin siksi, että olen törmännyt naisten tahoilta perusteluihin, että kutsuja maksaa koska olettavat miehen aina kutsuvan.
Väitin että ketjun aloituksessa ei selvinnyt kumpi kutsui ja että silti monet ovat sitä mieltä että miehen tulee maksaa. Tämä oli tarkoitettu perusteluksi epäilylleni siitä, että "kutsuja maksaa"periaate pätee vain miehen kutsuessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
56, kyllä naisen ja miehen ajatusmaailma on erilainen.
Itse juuri ajattelen, että ne ensimmäiset fiilikset on usein tärkeitä.
En ajattele että sitten mahdollisessa jatkossa kumpikaan haluaa maksattaa tai hyväksikäyttää toista.Mutta itselle ehdottomasti miehen turha nuukailu alkumetreillä antaa kuvan turhaan nuukailevasta miehestä.usein se myös pitää paikkaansakin.
Minä en ole nuuka enkä tykkää nuukista ihmisistä. Pakolliset nuukailemiset asia erikseen.Sama vaatetuksen ja siisteyden suhteen, jos mies ensitreffeillä ja alussa on epäsiisti tai vaatetus paikkaan sopimaton, niin se usein on jatkossakin.
En tykkää epäsiististä miehestä enkä siitä, että minun täytyy ohjeistaa aikuista miestä normaalielämän asioissa.Minulle ensivaikutelma on tärkeää ja myös ehkä se, että en ole ihan untuvikko miesasioissa.ja minun mielestäni tosiaan todelliset raha-asiat ovat ihan eri kuin alkumetrien kahvikupin tai lasillisen tarjoaminen.
Jokainen aikuinen ihminen ymmärtää, että jos yhteistä elämää jatkossa tulee, niin ne raha-asiat sitten neuvotellaan ihan omana asianaan.
Ja edelleen sen varsinaisen budjetin ulkopuolella saatetaan ristiin rastiin spontaanisti tarjota muutaman euron tarjoilut ilman, että muistetaan laittaa *tilikirjaan*.Jos tämä ei käy, niin sitten emme ole tuleva pari.
Ja parempi sitten niin, erilaisuutemme että selviääkin jo ensitreffeillä.Mutta on myös naisia joille se mies elättää on ihan perusoletus, joka jatkuu parisuhteessakin. On myös naisia joiden mielestä tuollainen tarjoaminen on naista alentavaa. Miehellä voi olla tarjoamattomuuteensa muitakin syötä kuin nuukuus. Sitä ensifiilistä kuin voi kohottaa muutenkin kuin tarjoutumalla maksamaan.
Tässähän se juttu onkin, että jokainen saa valita sen samanhenkisen tyypin. Se joka ei halua tarjota valkkaa sellaisen jolle asialla ei ole merkitystä. Joka haluaa tarjota valkkaa sellaisen joka tykkää saada huomionosoituksia. Miksi pitäisikään väkisin saada itselleen epäsopiva. Sitähän tässä on koko ajan sanottu. Ihmiset , niin miehet kuin naisetkin suhtautuu mm tähän tarjoamisasiaan eri tavoin ja se mitä en käsitä on se, että miksi joitakin risoo niin paljon, se, että joillakin on asiasta eri ajatukset kuin itsellä. Ei kukaan pakota ketään vastentahtoaan parisuhteeseen tai edes tarjoamaan.
Minä ihmettelen miten toisia se tarjoamatta jättäminen risoo niin paljon, että kaikki erilailla ajattelevat julistetaan junteiksi tai törpöiksi? Ja toisaalta ihmettelen sitä, että onko se kahvin tarjoaminen todellakin ainoa tapa osoittaa haluavansa huomioida puolisoaan?
Jos nyt luet viestin, johon vastasit tarkemmin niin huomaat, ettei siinä sanottu ollenkaan minkälaisena ihmisenä pidetään niitä, jotka ei syystä tai toisesta halua tarjota. Juntti ja törppö olivat ihan omat mielikuvasi.
Jos luet ketjusta muitakin kuin omat viestisi, niin huomaat että miehet ovat saaneet kuraa aika lailla. Juntti ja törppö on molemmat suoria lainauksia tästä ketjusta.
Itseasiassa en juuri koskaan vastaa muuhun kuin juuri siihen ketjun viestiin, jota lainaan ja ilmeisesti olen virheellisesti olettanut muidenkin niin tekevän. Jos haluan sanoa jonkin asian koko keskusteluun liittyen en lainaa mitään edellistä kirjoitusta, joka ei asiaan liity mitenkään. Jos en ole viestissäni ketään nimitellyt,niin miksi koko keskustelua koskien tullaan minulle nillittämään?
Kyllä minua vähän harmittaisi, jos olisin halunnut toisaalta olla kotona ja lukea hyvää kirjaa. Olla tukka likaisena pyjamassa.
Sitten kuitenkin halusin olla kohtelias (ja kiinnosti tutustua kutsujaan) ja mennä treffeille. Pesin sen tukan, laitoin naamani ja vaihdoin toiset vaatteet. Käytin omaa aikaani siihen treffeihin valmistautumiseen.
Ehkä meni myös aikaa ja (rahaakin?) matkaan?
Sitten odotin edes kahvikuppia miehen tarjoavan, ei ollut paljon toivottu, mielestäni.
Mies esimerkiksi on saattanut ehdottaa itselle lähelle olevaa paikkaa, johon pääsi nopeasti kävellen.
Tai nainen saattoi tulla treffeille kiireellä töistä tai muualta ehtimättä saada mitään suuhunsa. Nainen halusi olla kohtelias ja kuitenkin tulla treffeille. Odotti ehkä vastavuoroisesti mieheltä kohteliasuutta ja huomaavaisuutta.
Asoissa on aina puolensa ja puolensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ku nyt eräät miehet tosiaan ymmärtäisivät, että kyse ei ole ensitreffeillä rahasta vaan ensivaikutelmasta.
Ajatellaan, että mies on kutsunut naisen ekatreffeille. Oletetaan myös, että kummallakin on jonkinverran rahaa.
Kun mies kutsuu, niin yleensä on toiveena, että olisi mukavat treffit ja seuraavatkin sitten mahdolliset. Oletan siis näin.
(suljetaan nyt vänkäämisen vuoksi heti pois poskeennotot sun muut epäasialliset)
Miehenä minä olisin kohtelias ja halutessani tehdä hyvän vaikutelman jatkoa ajatellen jopa haluaisin tarjota jotain naiselle.
Koska tietäisin, että se on plussaa minulle. Muutaman euron mentys ei ole silloin paha juttu, jos se vahvistaa minun mahdollisuuksiani miehenä "päästä jatkoon".
Vielä innokkaammin tarjoasin nyt, miehenä, kun lukisin näitä joidenkin epäherrasmiesten kommentteja täällä.
Kohtelias ja huomaavainen herrasmies saa näiden epäherrasmiesten rinnalla 110 % pisteet itselleen.
Jankkaamisen "minä en ainakaan maksa" ja "miksei se nainenkin voi" jne. sijasta viisas voisi ottaa järjen käteen, vaikka tunne- ja fiilisasioista nyt puhutaan.
Kumpi on tärkeämpää miehille:
A: Halu olla "oikeassa" tai saada jääräpäisesti pitää omasta näkökulmastaan kiinni olla tarjoamatta yhtäkään lasillista tai kahvikupposta ja jäädä ilman seuraavia treffejä
B: olemalla kohtelias, antamalla mukavan ja laajastiajattelevan miehen kuvan saada mahdollisuus seuraaviin treffeihin ja ehkä myös jatkossa mukavaa ja hyvää seuraa.
Ja entäs sitten kun nainen on kutsunut miehen ensitreffeille? Vieläkö se silloinkin on mies jonka pitää tehdä se hyvä ensivaikutelma vai olisiko naisen kutsujana paikallaan tarjota jos kerran toivoo jatkoa? Aloituksessa ei kerrottu kumpi treffeille kutsui ja kenet. Mutta kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että juuri miehen olisi kuulunut tarjota? Ei ole tasa-arvo vielä päässyt kovin pitkälle naisten parissa.
Ihan maalaisjärjellä olen itse 40 vuoden seurusteluhistoriallani päätellyt, että sen kannattaa pyrkiä tekemään hyvä vaikutelma, joka on kiinnostunut tapaamaan uudestaan. Itse olen pyrkinyt siihen olemalla mahdollisimman mukavaa ja kiinnostavaa seuraa. Toki voi laskea aina mieluummin sen, mikä tässä tilanteessa on oikeudenmukaista (kuka kutsui, miten kutsui, minne kutsui), mutta yleensä kannattaa mieluummin miettiä, mikä tässä tilanteessa edistää mahdollisuutta uusiinkin treffeihin tämän ihmisen kanssa.
Sitähän minä mietinkin, mutta naisten näkökulmasta. Vai onko toiset treffit naisille aina niin itsestäänselvyys ettei heidän kannata panostaa hyvän vaikutuksen tekemiseen?
Mitä kohtaa tekstistäni et ymmärtänyt? Itse olen pyrkinyt siihen olemalla mahdollisimman mukavaa ja kiinnostavaa seuraa. Uskallan väittää, että yhdenkään miehen kiinnostus ei ole herännyt eikä lakannut siihen, olenko tarjoutunut maksamaan oman kahvikuppini tai peräti hänenkin.
En tiedä mikä näiden harva se päivä toistuvien jankutusketjujen tavoite on, mutta ainakaan omaa suhtautumistani nämä eivät ole muuttaneet eivätkä muuta. Jos kahvikupillisen maksaminen on miehelle kynnyskysymys, niin suhtautumisemme rahaan on liian erilaista. Ja kyllä, odotan ensitapaamisella nimenomaan miehen tarjoutuvan sen maksamaan. Jos meillä on kivaa, niin hän saa kyllä sen kahvinsa moneen kertaan takaisin, kun minä vuorostani tarjoan, ehkä jo saman tapaamisen aikana mennään jäätelölle tai jotain. Olen maksanut miesystävälleni ulkomaanmatkan ja paljon muuta, mutta en todellakaan olisi tehnyt sitä, jos hän olisi ollut moukka, joka olisi alkanut katsella seinille kun ensimmäisiä kahvikupillisia yhdessä oltiin ostamassa.
Minäkin miehenä olen pyrkinyt panostamaan ensivaikutelmaan olemalla mukavaa, hauskaa ja kiinnostavaa seuraa sekä pukeutumalla hyvin. Jos homma etenee, niin tarjoan kyllä kaiken mitä vain voin. Mutta jos kahvikupin tarjoamatta jättäminen ensitreffeillä on naiselle kynnyskysymys, niin käsityksemme tasa-arvosta ja hyvistä tavoista ovat liian erilaiset, jotta suhteemme voisi toimia.
Hienoa, kun toimit niin kuin periaatteesi vaatii, löydät taatusti naisen joka sopii juuri sinulle. Kaikki naiset eivät tietenkään sovi sinulle, koska osan mielestä se, että mies maksaa ensitreffeillä kertoo kaiken siitä, kuinka paljon mies naista arvostaa (tai ei arvosta). Ja en ymmärrä miksi näitä naisia syyllistetään? Jokaisella oma mielipiteensä ja toiveensa tästä asiasta.
Paras toimia omalla tavallaan, niin löytyy itselle sopiva nainen/mies.
Olen eri vastaaja, mutta minua ärsyttää tuo koska se edustaa tuplastandardeja. Kulttuurillisesti ymmärrän taustan, mutta yksilötasolla minun on vaikea ymmärtää sellaisen ihmisen ajatusmaailmaa, joka ihan tosissaan ajattelee että sama käytös on häneltä itseltään täysin hyväksyttävää mutta toisen ihmisen kohdalla itsekästä ja moukkamaista. Ja varsinkin, kun tällaisista itselle täysin hyväksytyistä käytösmalleista aletaan vetämään pitkälle vietyjä johtopäätöksiä toisen ihmisen henkilökohtaisista ominaisuuksista, joita ei kuitenkaan olla lainkaan valmiita allekirjoittamaan omalla kohdalla.
Jos kerran asia x on merkki asiasta y, ja itse toimii tavalla x, niin pitäisi joko rehdisti hyväksyä olevansa itsekin ihan yhtä y kuin ne parjaamansa muutkin ihmiset, tai sitten myöntää ettei nämä ominaisuudet ehkä sittenkään ole ihan niin riippuvaisia toisistaan kuin on väittänyt. Muu on älyllisesti epärehellistä. Ei se millään muotoa estä valitsemasta kumppaneita haluamallaan perusteella, mutta näiltä tämän ketjun jatkuvilta pihi/kylmä/tunnevammainen/itsekäs jne solvauksilta se kyllä vie pohjan.
Näköjään se koira älähtää johon kalikka kajahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ku nyt eräät miehet tosiaan ymmärtäisivät, että kyse ei ole ensitreffeillä rahasta vaan ensivaikutelmasta.
Ajatellaan, että mies on kutsunut naisen ekatreffeille. Oletetaan myös, että kummallakin on jonkinverran rahaa.
Kun mies kutsuu, niin yleensä on toiveena, että olisi mukavat treffit ja seuraavatkin sitten mahdolliset. Oletan siis näin.
(suljetaan nyt vänkäämisen vuoksi heti pois poskeennotot sun muut epäasialliset)
Miehenä minä olisin kohtelias ja halutessani tehdä hyvän vaikutelman jatkoa ajatellen jopa haluaisin tarjota jotain naiselle.
Koska tietäisin, että se on plussaa minulle. Muutaman euron mentys ei ole silloin paha juttu, jos se vahvistaa minun mahdollisuuksiani miehenä "päästä jatkoon".
Vielä innokkaammin tarjoasin nyt, miehenä, kun lukisin näitä joidenkin epäherrasmiesten kommentteja täällä.
Kohtelias ja huomaavainen herrasmies saa näiden epäherrasmiesten rinnalla 110 % pisteet itselleen.
Jankkaamisen "minä en ainakaan maksa" ja "miksei se nainenkin voi" jne. sijasta viisas voisi ottaa järjen käteen, vaikka tunne- ja fiilisasioista nyt puhutaan.
Kumpi on tärkeämpää miehille:
A: Halu olla "oikeassa" tai saada jääräpäisesti pitää omasta näkökulmastaan kiinni olla tarjoamatta yhtäkään lasillista tai kahvikupposta ja jäädä ilman seuraavia treffejä
B: olemalla kohtelias, antamalla mukavan ja laajastiajattelevan miehen kuvan saada mahdollisuus seuraaviin treffeihin ja ehkä myös jatkossa mukavaa ja hyvää seuraa.
Ja entäs sitten kun nainen on kutsunut miehen ensitreffeille? Vieläkö se silloinkin on mies jonka pitää tehdä se hyvä ensivaikutelma vai olisiko naisen kutsujana paikallaan tarjota jos kerran toivoo jatkoa? Aloituksessa ei kerrottu kumpi treffeille kutsui ja kenet. Mutta kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että juuri miehen olisi kuulunut tarjota? Ei ole tasa-arvo vielä päässyt kovin pitkälle naisten parissa.
Ihan maalaisjärjellä olen itse 40 vuoden seurusteluhistoriallani päätellyt, että sen kannattaa pyrkiä tekemään hyvä vaikutelma, joka on kiinnostunut tapaamaan uudestaan. Itse olen pyrkinyt siihen olemalla mahdollisimman mukavaa ja kiinnostavaa seuraa. Toki voi laskea aina mieluummin sen, mikä tässä tilanteessa on oikeudenmukaista (kuka kutsui, miten kutsui, minne kutsui), mutta yleensä kannattaa mieluummin miettiä, mikä tässä tilanteessa edistää mahdollisuutta uusiinkin treffeihin tämän ihmisen kanssa.
Sitähän minä mietinkin, mutta naisten näkökulmasta. Vai onko toiset treffit naisille aina niin itsestäänselvyys ettei heidän kannata panostaa hyvän vaikutuksen tekemiseen?
Mitä kohtaa tekstistäni et ymmärtänyt? Itse olen pyrkinyt siihen olemalla mahdollisimman mukavaa ja kiinnostavaa seuraa. Uskallan väittää, että yhdenkään miehen kiinnostus ei ole herännyt eikä lakannut siihen, olenko tarjoutunut maksamaan oman kahvikuppini tai peräti hänenkin.
En tiedä mikä näiden harva se päivä toistuvien jankutusketjujen tavoite on, mutta ainakaan omaa suhtautumistani nämä eivät ole muuttaneet eivätkä muuta. Jos kahvikupillisen maksaminen on miehelle kynnyskysymys, niin suhtautumisemme rahaan on liian erilaista. Ja kyllä, odotan ensitapaamisella nimenomaan miehen tarjoutuvan sen maksamaan. Jos meillä on kivaa, niin hän saa kyllä sen kahvinsa moneen kertaan takaisin, kun minä vuorostani tarjoan, ehkä jo saman tapaamisen aikana mennään jäätelölle tai jotain. Olen maksanut miesystävälleni ulkomaanmatkan ja paljon muuta, mutta en todellakaan olisi tehnyt sitä, jos hän olisi ollut moukka, joka olisi alkanut katsella seinille kun ensimmäisiä kahvikupillisia yhdessä oltiin ostamassa.
Minäkin miehenä olen pyrkinyt panostamaan ensivaikutelmaan olemalla mukavaa, hauskaa ja kiinnostavaa seuraa sekä pukeutumalla hyvin. Jos homma etenee, niin tarjoan kyllä kaiken mitä vain voin. Mutta jos kahvikupin tarjoamatta jättäminen ensitreffeillä on naiselle kynnyskysymys, niin käsityksemme tasa-arvosta ja hyvistä tavoista ovat liian erilaiset, jotta suhteemme voisi toimia.
Hienoa, kun toimit niin kuin periaatteesi vaatii, löydät taatusti naisen joka sopii juuri sinulle. Kaikki naiset eivät tietenkään sovi sinulle, koska osan mielestä se, että mies maksaa ensitreffeillä kertoo kaiken siitä, kuinka paljon mies naista arvostaa (tai ei arvosta). Ja en ymmärrä miksi näitä naisia syyllistetään? Jokaisella oma mielipiteensä ja toiveensa tästä asiasta.
Paras toimia omalla tavallaan, niin löytyy itselle sopiva nainen/mies.
Ja minä en ymmärrä miksi miehiä jotka eivät tarjoa ensitreffeillä syyllistetään?
Miten niin syyllistetään. Ihan vapaasti saat olla tarjoamatta, mutta näin et vaan välttämättä esiinny eduksesi kaikkien mielestä. Miksi edes haluat kaikkia miellyttää? Etsi semmoinen deitti, joka ajattelee asiasta samoin kuin sinä.
No mitenkä niitä naisia mielestäsi mielipiteestään syyllistetään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
198/244. Kyllä, tuo oli viestin alaosa, jonka itse kirjoitit, mutta harmaalla lainattuna, ainakin minun koneellani näkyy, on yläpuolella lainattuna minun tekstini. Ei aloittajan teksti.
Eli ymmärrän niin, että vastauksesi koskee minun kirjoittamaani ajatusleikkiä.
Miksi sitten ylipäätään lainasit viestiisi minun tekstiäni, jos kerrat nyt puhut "aloituksesta"?
Multa mies kysyi treffeillä herrasmiehenä että haluanko jotain juotavaa, lähdetään baaritiskiltä hakemaan yhdessä. Mies kysyi tiskillä kohteliaasti mitä haluan juoda ja tilasi samalla itselleen oluen.
Baarimikko antoi juomat ja pyyti maksua, mies ei tehnyt elettäkään maksaakseen tai edes osallistua millään lailla tilaamiensa juomien maksuun vaan alkoi katsella ympärilleen muina miehinä odotellen että hoidan maksun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua vähän harmittaisi, jos olisin halunnut toisaalta olla kotona ja lukea hyvää kirjaa. Olla tukka likaisena pyjamassa.
Sitten kuitenkin halusin olla kohtelias (ja kiinnosti tutustua kutsujaan) ja mennä treffeille. Pesin sen tukan, laitoin naamani ja vaihdoin toiset vaatteet. Käytin omaa aikaani siihen treffeihin valmistautumiseen.
Ehkä meni myös aikaa ja (rahaakin?) matkaan?
Sitten odotin edes kahvikuppia miehen tarjoavan, ei ollut paljon toivottu, mielestäni.
Mies esimerkiksi on saattanut ehdottaa itselle lähelle olevaa paikkaa, johon pääsi nopeasti kävellen.
Tai nainen saattoi tulla treffeille kiireellä töistä tai muualta ehtimättä saada mitään suuhunsa. Nainen halusi olla kohtelias ja kuitenkin tulla treffeille. Odotti ehkä vastavuoroisesti mieheltä kohteliasuutta ja huomaavaisuutta.
Asoissa on aina puolensa ja puolensa.
Se, että mies on miettinyt mikä olisi hyvä paikka ensitreffeille ja odottanut että olisi hyvä hetki pyytä sinua ulos, ei osoita minkäänlaista mielenkiintoa tai panostusta. Hänkin on pessyt hiuksena, ajanut partansa, vaihtanut vaatteensa ja käyttänyt aikaa ja rahaa matkaan treffeille. Sitten hän odotti naisen edes maksavan oman kahvinsa, kun hän on hoitanut kaiken muun. Mutta ei, se oli liika odotettu.
Tai ehkä hänellä on ollut yllättäen isoja ongelmia töissä jotka olisi vaatineet ylitöitä, mutta halusi tulla treffeille kun kerran oli itse treffejä ehdottanut. Työmurheet pyörivät vielä päässä, joten kahvi jäi epähuomiossa tarjoamatta. Sitten siitä päätellään, ettei nainen oikeasti häntä kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
198/244. Kyllä, tuo oli viestin alaosa, jonka itse kirjoitit, mutta harmaalla lainattuna, ainakin minun koneellani näkyy, on yläpuolella lainattuna minun tekstini. Ei aloittajan teksti.
Eli ymmärrän niin, että vastauksesi koskee minun kirjoittamaani ajatusleikkiä.
Miksi sitten ylipäätään lainasit viestiisi minun tekstiäni, jos kerrat nyt puhut "aloituksesta"?
Sinä esitit mielenkiintoisen ajatusleikin ja minä halusin jatkaa sitä ja kuulla mielipiteesi, että entäs jos asia olisikin toisin. Koska kysymykseni oli vähän provosoiva, niin ajattelin perustella näkökulmaani ketjun aloitukseen jo tulleilla reaktioilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Multa mies kysyi treffeillä herrasmiehenä että haluanko jotain juotavaa, lähdetään baaritiskiltä hakemaan yhdessä. Mies kysyi tiskillä kohteliaasti mitä haluan juoda ja tilasi samalla itselleen oluen.
Baarimikko antoi juomat ja pyyti maksua, mies ei tehnyt elettäkään maksaakseen tai edes osallistua millään lailla tilaamiensa juomien maksuun vaan alkoi katsella ympärilleen muina miehinä odotellen että hoidan maksun.
Varmaan oppinut tuon aiemmin tapailemiltaan naisilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ku nyt eräät miehet tosiaan ymmärtäisivät, että kyse ei ole ensitreffeillä rahasta vaan ensivaikutelmasta.
Ajatellaan, että mies on kutsunut naisen ekatreffeille. Oletetaan myös, että kummallakin on jonkinverran rahaa.
Kun mies kutsuu, niin yleensä on toiveena, että olisi mukavat treffit ja seuraavatkin sitten mahdolliset. Oletan siis näin.
(suljetaan nyt vänkäämisen vuoksi heti pois poskeennotot sun muut epäasialliset)
Miehenä minä olisin kohtelias ja halutessani tehdä hyvän vaikutelman jatkoa ajatellen jopa haluaisin tarjota jotain naiselle.
Koska tietäisin, että se on plussaa minulle. Muutaman euron mentys ei ole silloin paha juttu, jos se vahvistaa minun mahdollisuuksiani miehenä "päästä jatkoon".
Vielä innokkaammin tarjoasin nyt, miehenä, kun lukisin näitä joidenkin epäherrasmiesten kommentteja täällä.
Kohtelias ja huomaavainen herrasmies saa näiden epäherrasmiesten rinnalla 110 % pisteet itselleen.
Jankkaamisen "minä en ainakaan maksa" ja "miksei se nainenkin voi" jne. sijasta viisas voisi ottaa järjen käteen, vaikka tunne- ja fiilisasioista nyt puhutaan.
Kumpi on tärkeämpää miehille:
A: Halu olla "oikeassa" tai saada jääräpäisesti pitää omasta näkökulmastaan kiinni olla tarjoamatta yhtäkään lasillista tai kahvikupposta ja jäädä ilman seuraavia treffejä
B: olemalla kohtelias, antamalla mukavan ja laajastiajattelevan miehen kuvan saada mahdollisuus seuraaviin treffeihin ja ehkä myös jatkossa mukavaa ja hyvää seuraa.
Ja entäs sitten kun nainen on kutsunut miehen ensitreffeille? Vieläkö se silloinkin on mies jonka pitää tehdä se hyvä ensivaikutelma vai olisiko naisen kutsujana paikallaan tarjota jos kerran toivoo jatkoa? Aloituksessa ei kerrottu kumpi treffeille kutsui ja kenet. Mutta kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että juuri miehen olisi kuulunut tarjota? Ei ole tasa-arvo vielä päässyt kovin pitkälle naisten parissa.
Ihan maalaisjärjellä olen itse 40 vuoden seurusteluhistoriallani päätellyt, että sen kannattaa pyrkiä tekemään hyvä vaikutelma, joka on kiinnostunut tapaamaan uudestaan. Itse olen pyrkinyt siihen olemalla mahdollisimman mukavaa ja kiinnostavaa seuraa. Toki voi laskea aina mieluummin sen, mikä tässä tilanteessa on oikeudenmukaista (kuka kutsui, miten kutsui, minne kutsui), mutta yleensä kannattaa mieluummin miettiä, mikä tässä tilanteessa edistää mahdollisuutta uusiinkin treffeihin tämän ihmisen kanssa.
Sitähän minä mietinkin, mutta naisten näkökulmasta. Vai onko toiset treffit naisille aina niin itsestäänselvyys ettei heidän kannata panostaa hyvän vaikutuksen tekemiseen?
Mitä kohtaa tekstistäni et ymmärtänyt? Itse olen pyrkinyt siihen olemalla mahdollisimman mukavaa ja kiinnostavaa seuraa. Uskallan väittää, että yhdenkään miehen kiinnostus ei ole herännyt eikä lakannut siihen, olenko tarjoutunut maksamaan oman kahvikuppini tai peräti hänenkin.
En tiedä mikä näiden harva se päivä toistuvien jankutusketjujen tavoite on, mutta ainakaan omaa suhtautumistani nämä eivät ole muuttaneet eivätkä muuta. Jos kahvikupillisen maksaminen on miehelle kynnyskysymys, niin suhtautumisemme rahaan on liian erilaista. Ja kyllä, odotan ensitapaamisella nimenomaan miehen tarjoutuvan sen maksamaan. Jos meillä on kivaa, niin hän saa kyllä sen kahvinsa moneen kertaan takaisin, kun minä vuorostani tarjoan, ehkä jo saman tapaamisen aikana mennään jäätelölle tai jotain. Olen maksanut miesystävälleni ulkomaanmatkan ja paljon muuta, mutta en todellakaan olisi tehnyt sitä, jos hän olisi ollut moukka, joka olisi alkanut katsella seinille kun ensimmäisiä kahvikupillisia yhdessä oltiin ostamassa.
Minäkin miehenä olen pyrkinyt panostamaan ensivaikutelmaan olemalla mukavaa, hauskaa ja kiinnostavaa seuraa sekä pukeutumalla hyvin. Jos homma etenee, niin tarjoan kyllä kaiken mitä vain voin. Mutta jos kahvikupin tarjoamatta jättäminen ensitreffeillä on naiselle kynnyskysymys, niin käsityksemme tasa-arvosta ja hyvistä tavoista ovat liian erilaiset, jotta suhteemme voisi toimia.
Hienoa, kun toimit niin kuin periaatteesi vaatii, löydät taatusti naisen joka sopii juuri sinulle. Kaikki naiset eivät tietenkään sovi sinulle, koska osan mielestä se, että mies maksaa ensitreffeillä kertoo kaiken siitä, kuinka paljon mies naista arvostaa (tai ei arvosta). Ja en ymmärrä miksi näitä naisia syyllistetään? Jokaisella oma mielipiteensä ja toiveensa tästä asiasta.
Paras toimia omalla tavallaan, niin löytyy itselle sopiva nainen/mies.
Olen eri vastaaja, mutta minua ärsyttää tuo koska se edustaa tuplastandardeja. Kulttuurillisesti ymmärrän taustan, mutta yksilötasolla minun on vaikea ymmärtää sellaisen ihmisen ajatusmaailmaa, joka ihan tosissaan ajattelee että sama käytös on häneltä itseltään täysin hyväksyttävää mutta toisen ihmisen kohdalla itsekästä ja moukkamaista. Ja varsinkin, kun tällaisista itselle täysin hyväksytyistä käytösmalleista aletaan vetämään pitkälle vietyjä johtopäätöksiä toisen ihmisen henkilökohtaisista ominaisuuksista, joita ei kuitenkaan olla lainkaan valmiita allekirjoittamaan omalla kohdalla.
Jos kerran asia x on merkki asiasta y, ja itse toimii tavalla x, niin pitäisi joko rehdisti hyväksyä olevansa itsekin ihan yhtä y kuin ne parjaamansa muutkin ihmiset, tai sitten myöntää ettei nämä ominaisuudet ehkä sittenkään ole ihan niin riippuvaisia toisistaan kuin on väittänyt. Muu on älyllisesti epärehellistä. Ei se millään muotoa estä valitsemasta kumppaneita haluamallaan perusteella, mutta näiltä tämän ketjun jatkuvilta pihi/kylmä/tunnevammainen/itsekäs jne solvauksilta se kyllä vie pohjan.
Mietitkö sinä sitten kauheasti sitä millaisen vaikutelman annat itsestäsi käytöksesi perusteella? Ja mihin se randomin deitin mielikuva sinusta vaikuttaa? Jos pidän henkilöä, joka ei tarjoa pihinä, niin minulle on aivan ok , että mikäli tilanne on toisin päin tämä toinen pitää minua pihinä. Ei tunnu missään ja koska jokainen katsoo asiaa omasta navastaan käsin hän varmaan tekee mielestään oikean johtopäätöksen. Miksi minä siitä välittäisin, mitä hän ajattelee? Taatusti jokaisella tapaamallani ihmisellä on oma mielikuvansa siitä millainen olen riippuen siitä missä yhteydessä ollaan oltu tekemisissä ja miten olen silloin reagoinut ja käyttäytynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ku nyt eräät miehet tosiaan ymmärtäisivät, että kyse ei ole ensitreffeillä rahasta vaan ensivaikutelmasta.
Ajatellaan, että mies on kutsunut naisen ekatreffeille. Oletetaan myös, että kummallakin on jonkinverran rahaa.
Kun mies kutsuu, niin yleensä on toiveena, että olisi mukavat treffit ja seuraavatkin sitten mahdolliset. Oletan siis näin.
(suljetaan nyt vänkäämisen vuoksi heti pois poskeennotot sun muut epäasialliset)
Miehenä minä olisin kohtelias ja halutessani tehdä hyvän vaikutelman jatkoa ajatellen jopa haluaisin tarjota jotain naiselle.
Koska tietäisin, että se on plussaa minulle. Muutaman euron mentys ei ole silloin paha juttu, jos se vahvistaa minun mahdollisuuksiani miehenä "päästä jatkoon".
Vielä innokkaammin tarjoasin nyt, miehenä, kun lukisin näitä joidenkin epäherrasmiesten kommentteja täällä.
Kohtelias ja huomaavainen herrasmies saa näiden epäherrasmiesten rinnalla 110 % pisteet itselleen.
Jankkaamisen "minä en ainakaan maksa" ja "miksei se nainenkin voi" jne. sijasta viisas voisi ottaa järjen käteen, vaikka tunne- ja fiilisasioista nyt puhutaan.
Kumpi on tärkeämpää miehille:
A: Halu olla "oikeassa" tai saada jääräpäisesti pitää omasta näkökulmastaan kiinni olla tarjoamatta yhtäkään lasillista tai kahvikupposta ja jäädä ilman seuraavia treffejä
B: olemalla kohtelias, antamalla mukavan ja laajastiajattelevan miehen kuvan saada mahdollisuus seuraaviin treffeihin ja ehkä myös jatkossa mukavaa ja hyvää seuraa.
Ja entäs sitten kun nainen on kutsunut miehen ensitreffeille? Vieläkö se silloinkin on mies jonka pitää tehdä se hyvä ensivaikutelma vai olisiko naisen kutsujana paikallaan tarjota jos kerran toivoo jatkoa? Aloituksessa ei kerrottu kumpi treffeille kutsui ja kenet. Mutta kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että juuri miehen olisi kuulunut tarjota? Ei ole tasa-arvo vielä päässyt kovin pitkälle naisten parissa.
Ihan maalaisjärjellä olen itse 40 vuoden seurusteluhistoriallani päätellyt, että sen kannattaa pyrkiä tekemään hyvä vaikutelma, joka on kiinnostunut tapaamaan uudestaan. Itse olen pyrkinyt siihen olemalla mahdollisimman mukavaa ja kiinnostavaa seuraa. Toki voi laskea aina mieluummin sen, mikä tässä tilanteessa on oikeudenmukaista (kuka kutsui, miten kutsui, minne kutsui), mutta yleensä kannattaa mieluummin miettiä, mikä tässä tilanteessa edistää mahdollisuutta uusiinkin treffeihin tämän ihmisen kanssa.
Sitähän minä mietinkin, mutta naisten näkökulmasta. Vai onko toiset treffit naisille aina niin itsestäänselvyys ettei heidän kannata panostaa hyvän vaikutuksen tekemiseen?
Mitä kohtaa tekstistäni et ymmärtänyt? Itse olen pyrkinyt siihen olemalla mahdollisimman mukavaa ja kiinnostavaa seuraa. Uskallan väittää, että yhdenkään miehen kiinnostus ei ole herännyt eikä lakannut siihen, olenko tarjoutunut maksamaan oman kahvikuppini tai peräti hänenkin.
En tiedä mikä näiden harva se päivä toistuvien jankutusketjujen tavoite on, mutta ainakaan omaa suhtautumistani nämä eivät ole muuttaneet eivätkä muuta. Jos kahvikupillisen maksaminen on miehelle kynnyskysymys, niin suhtautumisemme rahaan on liian erilaista. Ja kyllä, odotan ensitapaamisella nimenomaan miehen tarjoutuvan sen maksamaan. Jos meillä on kivaa, niin hän saa kyllä sen kahvinsa moneen kertaan takaisin, kun minä vuorostani tarjoan, ehkä jo saman tapaamisen aikana mennään jäätelölle tai jotain. Olen maksanut miesystävälleni ulkomaanmatkan ja paljon muuta, mutta en todellakaan olisi tehnyt sitä, jos hän olisi ollut moukka, joka olisi alkanut katsella seinille kun ensimmäisiä kahvikupillisia yhdessä oltiin ostamassa.
Minäkin miehenä olen pyrkinyt panostamaan ensivaikutelmaan olemalla mukavaa, hauskaa ja kiinnostavaa seuraa sekä pukeutumalla hyvin. Jos homma etenee, niin tarjoan kyllä kaiken mitä vain voin. Mutta jos kahvikupin tarjoamatta jättäminen ensitreffeillä on naiselle kynnyskysymys, niin käsityksemme tasa-arvosta ja hyvistä tavoista ovat liian erilaiset, jotta suhteemme voisi toimia.
Hienoa, kun toimit niin kuin periaatteesi vaatii, löydät taatusti naisen joka sopii juuri sinulle. Kaikki naiset eivät tietenkään sovi sinulle, koska osan mielestä se, että mies maksaa ensitreffeillä kertoo kaiken siitä, kuinka paljon mies naista arvostaa (tai ei arvosta). Ja en ymmärrä miksi näitä naisia syyllistetään? Jokaisella oma mielipiteensä ja toiveensa tästä asiasta.
Paras toimia omalla tavallaan, niin löytyy itselle sopiva nainen/mies.
Ja minä en ymmärrä miksi miehiä jotka eivät tarjoa ensitreffeillä syyllistetään?
Miten niin syyllistetään. Ihan vapaasti saat olla tarjoamatta, mutta näin et vaan välttämättä esiinny eduksesi kaikkien mielestä. Miksi edes haluat kaikkia miellyttää? Etsi semmoinen deitti, joka ajattelee asiasta samoin kuin sinä.
No mitenkä niitä naisia mielestäsi mielipiteestään syyllistetään?
Edellinen kirjoittaja kysyiiksi miehiä syyllistetään. Minä kysyin , että miten hänen mielestään miehiä sitten syyllistetään? Kukaan ei puhunut naisten syyllistämisestä yhtään mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ku nyt eräät miehet tosiaan ymmärtäisivät, että kyse ei ole ensitreffeillä rahasta vaan ensivaikutelmasta.
Ajatellaan, että mies on kutsunut naisen ekatreffeille. Oletetaan myös, että kummallakin on jonkinverran rahaa.
Kun mies kutsuu, niin yleensä on toiveena, että olisi mukavat treffit ja seuraavatkin sitten mahdolliset. Oletan siis näin.
(suljetaan nyt vänkäämisen vuoksi heti pois poskeennotot sun muut epäasialliset)
Miehenä minä olisin kohtelias ja halutessani tehdä hyvän vaikutelman jatkoa ajatellen jopa haluaisin tarjota jotain naiselle.
Koska tietäisin, että se on plussaa minulle. Muutaman euron mentys ei ole silloin paha juttu, jos se vahvistaa minun mahdollisuuksiani miehenä "päästä jatkoon".
Vielä innokkaammin tarjoasin nyt, miehenä, kun lukisin näitä joidenkin epäherrasmiesten kommentteja täällä.
Kohtelias ja huomaavainen herrasmies saa näiden epäherrasmiesten rinnalla 110 % pisteet itselleen.
Jankkaamisen "minä en ainakaan maksa" ja "miksei se nainenkin voi" jne. sijasta viisas voisi ottaa järjen käteen, vaikka tunne- ja fiilisasioista nyt puhutaan.
Kumpi on tärkeämpää miehille:
A: Halu olla "oikeassa" tai saada jääräpäisesti pitää omasta näkökulmastaan kiinni olla tarjoamatta yhtäkään lasillista tai kahvikupposta ja jäädä ilman seuraavia treffejä
B: olemalla kohtelias, antamalla mukavan ja laajastiajattelevan miehen kuvan saada mahdollisuus seuraaviin treffeihin ja ehkä myös jatkossa mukavaa ja hyvää seuraa.
Ja entäs sitten kun nainen on kutsunut miehen ensitreffeille? Vieläkö se silloinkin on mies jonka pitää tehdä se hyvä ensivaikutelma vai olisiko naisen kutsujana paikallaan tarjota jos kerran toivoo jatkoa? Aloituksessa ei kerrottu kumpi treffeille kutsui ja kenet. Mutta kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että juuri miehen olisi kuulunut tarjota? Ei ole tasa-arvo vielä päässyt kovin pitkälle naisten parissa.
Kyllä, naisen olisi kuulunut tarjoutua maksamaan, jos hän oli aloitteellinen treffeille menossa. Mikä tässä nyt on niin vaikeaa? Se joka pyytää ja varsinkin jos vielä valitsee paikan, myös ainakin tarjoutuu maksamaan. Toki sitten on ihan hyvien tapojen mukaista joko haluta maksaa itse omansa tai tarjoutua maksamaan seuraavat. Näin kummastakaan ei tule saiturin tai lokkeilijan vaikutelmaa, mutta silti ollaan kohteliaita. Näin minä toimin, ja jos toinen ei hallitse tätä käytöstapaa, ei ole minun tyyppinseni ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla miehenä viimeisin tapailu käynnistyi niin, että:
1.treffit kävely.
2. treffit seinäkiipeily 20€, kumpikin maksoi omansa (tietenkin). Kiipeilyn jälkeen käytiin ravintolassa syömässä ja molempien annokset maksoi n. 15€, kumpikin maksoi omansa (tietenkin).
Mulla ei käynyt hetkenkään ajan mielessä, että olisin tarjonnut mitään ja ei nainenkaan sitä olettanut.
En ymmärrä miten joku nainen voisi tehdä maksamisesta kynnyskysymyksen niin, että jos mies ei maksa niin jatkoa ei tulisi, älytöntä..
Kumpi teistä pyysi toista toisille treffeille ja keksi että mennään seinäkiipeilemään ja syömään?
Voi luoja. Mitä väliä? Kumpikin suostui lähtemään, kumpikin maksoi osansa, treffit toteutuivat. Eikö naiset nyt voi sen vertaa miettiä, että jos toinen ehdottaa tekemistä, a) miettii onko tähän tekemiseen varaa, b) miettii haluaako tähän tekemiseen satsata rahaa. Jos kumpikaan ei toteudu, ehdottaa sitten vaikka kävelyä puistossa tai muuta ilmaista tekemistä.
Toteutuuko muuten toisinpäin, jos nainen ehdottaa jotain (tapahtuuko näin ikinä?), tarjoaako sitten aktiviteetin? Vai meneekö vain toiseen suuntaan ja mies on moukka jos ei maksakaan osaansa tai herrasmiehenä naisenkin osaa? Näin naisena haluan vastauksia, niin vieras tämä ajatusmalli on.
Tietysti. Näin minä ja kaikki tuntemani ihmiset toimimme. Taitaa olla kiinni piireistä, joissa liikkuu?
Minulle ei tulisi mieleenkään ehdottaa jotain maksullista rientoa toiselle ja sitten vaatia häntä itse maksamaan osallistumisensa. Oletusarvoisesti tarjoan.
Oma lukunsa ovat sitten tilanteet, joissa kaverien kesken mietitään tekemisiä ja ehdotellaan eri vaihtoehtoja. Silloin tietysti jokainen mukaan haluava maksaa oman osallistumisena.
Ei voi olla niin vaikeaa!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua vähän harmittaisi, jos olisin halunnut toisaalta olla kotona ja lukea hyvää kirjaa. Olla tukka likaisena pyjamassa.
Sitten kuitenkin halusin olla kohtelias (ja kiinnosti tutustua kutsujaan) ja mennä treffeille. Pesin sen tukan, laitoin naamani ja vaihdoin toiset vaatteet. Käytin omaa aikaani siihen treffeihin valmistautumiseen.
Ehkä meni myös aikaa ja (rahaakin?) matkaan?
Sitten odotin edes kahvikuppia miehen tarjoavan, ei ollut paljon toivottu, mielestäni.
Mies esimerkiksi on saattanut ehdottaa itselle lähelle olevaa paikkaa, johon pääsi nopeasti kävellen.
Tai nainen saattoi tulla treffeille kiireellä töistä tai muualta ehtimättä saada mitään suuhunsa. Nainen halusi olla kohtelias ja kuitenkin tulla treffeille. Odotti ehkä vastavuoroisesti mieheltä kohteliasuutta ja huomaavaisuutta.
Asoissa on aina puolensa ja puolensa.
Mua olisi hotsittanut olla rauhassa himassa, porkkaa katsellen, runk.kaillen ja olutta särpien. Mutta ei. Parta piti ajaa, hakea partavettä kemikaliosta, laittaa tukka, Bossia kainaloon. Paita piti silittää ja solmio solmia. Kenkiin uudet nauhat Tokmannilta ja lankkia kehiin. Kahdella dösällä treffeille ja sporalla pummilla.
Olisin odottanut rankan työpäivän jälkeen misun tarjoavan edes kahvin mustana, mutta ei. Maksun aikaan nakkeli niskojaan ja jouduin 8.40e kahdesta kahvista. Enkä tyhjällä vatsalla jaksanut muuta kujin piereskellä kananmunapieruja kankkua nostellen ja äänettömästi tuhauttaen.
Aika törppö misu, ei jatkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua vähän harmittaisi, jos olisin halunnut toisaalta olla kotona ja lukea hyvää kirjaa. Olla tukka likaisena pyjamassa.
Sitten kuitenkin halusin olla kohtelias (ja kiinnosti tutustua kutsujaan) ja mennä treffeille. Pesin sen tukan, laitoin naamani ja vaihdoin toiset vaatteet. Käytin omaa aikaani siihen treffeihin valmistautumiseen.
Ehkä meni myös aikaa ja (rahaakin?) matkaan?
Sitten odotin edes kahvikuppia miehen tarjoavan, ei ollut paljon toivottu, mielestäni.
Mies esimerkiksi on saattanut ehdottaa itselle lähelle olevaa paikkaa, johon pääsi nopeasti kävellen.
Tai nainen saattoi tulla treffeille kiireellä töistä tai muualta ehtimättä saada mitään suuhunsa. Nainen halusi olla kohtelias ja kuitenkin tulla treffeille. Odotti ehkä vastavuoroisesti mieheltä kohteliasuutta ja huomaavaisuutta.
Asoissa on aina puolensa ja puolensa.
Mua olisi hotsittanut olla rauhassa himassa, porkkaa katsellen, runk.kaillen ja olutta särpien.
Miksi ihmeessä sitten väen väkisin pyydät toista treffeille, joille et itsekään halunnut? Et kyllä vaikuta kovin fiksulta tyypiltä.
Vierailija kirjoitti:
Herrasmiesmäisyys on so ladt season... Ikävä kyllä. Itse en vaivautuisi mokoman moukan kanssa uusille treffeille. Jos kyse olisi ollut ruuasta, niin sit ymmärrän että omat laskut. Lasillisen skumppaa jos ei edes naiselle tarjoa, niin kaverilta puuttuu pelisilmää, tai on äärimmäisen nuuka tai sitten ei vaan ole kiinnostunut susta.
Turhaapa siinä whineät. Nykyisin ei voi perustella millään että mies tarjoaa treffeillä juomat tai ruuat.. Se tasa-arvo nääs . Sitä saa mitä tilaa
justii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herrasmiesmäisyys on so ladt season... Ikävä kyllä. Itse en vaivautuisi mokoman moukan kanssa uusille treffeille. Jos kyse olisi ollut ruuasta, niin sit ymmärrän että omat laskut. Lasillisen skumppaa jos ei edes naiselle tarjoa, niin kaverilta puuttuu pelisilmää, tai on äärimmäisen nuuka tai sitten ei vaan ole kiinnostunut susta.
Turhaapa siinä whineät. Nykyisin ei voi perustella millään että mies tarjoaa treffeillä juomat tai ruuat.. Se tasa-arvo nääs . Sitä saa mitä tilaa
Kovasti ihmettelen, miksi ihmeessä nämä saiturit haluavat treffeille naisten kanssa, kun heitä niin kovasti inhoavat ja vihaavat. Masokisteja?
Voi ei, köyhät ja naisettomat miehet kitisemässä!
Mun edelliset ekat treffit. Mies pyysi leffaan ja maksoi herrasmiehenä liput. Mun edelliset tokat treffit. Mies (sama kuin edellinen) pyysi treffeille ja ehdotti keilaamista. Mä sanoin maksavani, mutta mies vaati saada maksaa. Kolmansilla treffeillä se olinkin jo minä, kuka maksoi... Ja maailma pyörii vieläkin!
Mutta joo, jos muutaman euron skumppa on liikaa (miehelle tai naiselle, kumpi siihen tiskille nyt ensin ehtiikään), niin oh my. Ei jatkoon. Kallis illallinen onkin sitten jo eri juttu.
Olen eri vastaaja, mutta minua ärsyttää tuo koska se edustaa tuplastandardeja. Kulttuurillisesti ymmärrän taustan, mutta yksilötasolla minun on vaikea ymmärtää sellaisen ihmisen ajatusmaailmaa, joka ihan tosissaan ajattelee että sama käytös on häneltä itseltään täysin hyväksyttävää mutta toisen ihmisen kohdalla itsekästä ja moukkamaista. Ja varsinkin, kun tällaisista itselle täysin hyväksytyistä käytösmalleista aletaan vetämään pitkälle vietyjä johtopäätöksiä toisen ihmisen henkilökohtaisista ominaisuuksista, joita ei kuitenkaan olla lainkaan valmiita allekirjoittamaan omalla kohdalla.
Jos kerran asia x on merkki asiasta y, ja itse toimii tavalla x, niin pitäisi joko rehdisti hyväksyä olevansa itsekin ihan yhtä y kuin ne parjaamansa muutkin ihmiset, tai sitten myöntää ettei nämä ominaisuudet ehkä sittenkään ole ihan niin riippuvaisia toisistaan kuin on väittänyt. Muu on älyllisesti epärehellistä. Ei se millään muotoa estä valitsemasta kumppaneita haluamallaan perusteella, mutta näiltä tämän ketjun jatkuvilta pihi/kylmä/tunnevammainen/itsekäs jne solvauksilta se kyllä vie pohjan.