Aalto vs Hanken

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä tätä itkua. Hankenille pääsee kuka tahansa samoilla pisteillä, ei ne kysele, mikä on äidinkieli. Iso osa opiskelijoista on suomenkielisiä.

Kyllä siellä on ruotsinkielen kielikoe, jolla pidetään huolta että suomenkieliset eivät pääse pilaamaan hyvää etuoikeutta.

Vierailija kirjoitti:

Ekonomi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.

Onko tasa-arvoisen koulutuksen haluaminen Suomeen itkemistä? Yksi ystäväni haki lukemaan historiaa Helsingin yliopistoon eikä päässyt. Alemmilla pisteillä täsmälleen saman kokeen ruotsiksi tehnyt pääsi opiskelemaan. Onko tämä mielestäsi reilua? Ihmisen etnisen taustan, sukupuolen tai äidinkielen ei pitäisi olla syrjivä peruste. Suomessa vuonna 2018 se silti on! Missä oikeudenmukaisuus?

Muistan, että yksi aiemmista opetusministereistä otti kysyttäessä kantaa ja sanoi, että tähän pitäisi puuttua. RKP piti opetusministerille ankaran puhuttelun ja seuraavana päivänä opetusministeri pyysi anteeksi ja sanoi, että ruotsinkielisten etuoikeuksissa ei olekaan mitään väärää.

"Opetusministeriö saattaa puuttua keittiön kautta ruotsinkielisten suosimiseen yliopistojen opiskelijavalinnoissa."

"Kaikilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä yliopistoon, eikä millään kansalaisryhmillä voi olla mitään etuoikeuksia. Kyllä näihin opetusministeriö voi vaikuttaa, kun käydään tulosneuvotteluja yliopistojen kanssa, Gustafsson toteaa"

https://yle.fi/uutiset/3-5431972

Ja tämä siis peruttiin vähin äänin, koska RKP niin vaati...

Se ei riitä että selviää pääsykokeesta ruotsiksi. Pitää vielä selvittää ruotsinkielienkoe, joka vaaditaan vain suomea äidinkielenään phuvilta. Muilta skandinaaveilta esim. ei. Kielikokeen arvostelua säädetään niin, että vain haluttu määrä sen läpäisee. On ollut vuosia, jolloin yksi prepositiovirhe, eli på i:n sijaan on osoitus siitä, että hakijalla ei ole mitään mahdollisuutta pärjätä ruotsinkielisessä opetuksessa eikä kyetä toimimaan ruotsiksi ammatissaan.

Vierailija kirjoitti:

Ihme itkua. Sinne vaan hakemaan itsekin.

Tasa-arvon puolustaminen itkemistä?

Suomi on kuin siirtomaa. Siirtomaaisännillä on omat koulut omine pisterajoineen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.

Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.

Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen  hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää. 

Huoh. Alhaiset pisterajat aiheutuvat tietysti pohjimmiltaan siitä, että ruotsinkielisiä paikkoja on ihan liikaa väestöosuuteen ja ruotsinkielisten kykyihin nähden. Kauppatieteessä paikkoja on noin kolme kertaa enemmän ruotsinkielisille.

Eli ei tuo ole mikään puolustus, että "on vähemmän hakijoita". 

Niin kuin sanoin niin "jotain pitäisi tehdä", oli se sitten paikkojen karsiminen tai vähimmäispisterajan vaatiminen tms. Mutta kyllä näihin yksittäisiin paikkoihin on vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin vastaaviin, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että sisään on myös helpompi päästä. 

Olen itse aikoinaan päässyt ruotsinkieliseen AMK:n, vaikka suomenkieliseen en päässyt edes pääsykokeeseen asti. 

Totta kai on vähemmän hakijoita, koska kohderyhmä on vain noin 5% väestöstä.

Suomenkieliseen koulutuksiin voi käytännössä hakea kaikki, koska ns. ruotsinkieliset ovat käytännössä kaksikielisiä.

Täysin ruotsinkielisillä alueilla asuvat puhuvat monesti todella huonosti, jos lainkaan suomea, eivätkä siis varmasti hakeudu suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Ruotsin osaamisesta on apua. Jos osaat edes joten kuten ruotsia niin selviät kyllä ruotsinkielisestä pääsykokeesta ja opinnoistakin. Opiskelussa kun monesti on aika paljon englantia tai jopa koko koulutusohjelma voi olla englanniksi. Itse kun hain ruotsinkieliseen kouluun niin jopa kysyttiin haluanko tehdä pääsykokeen suomeksi. Olen silti samaa mieltä, että näitä paikkoja pitäisi karsia. 

Vaikka nimenomaan heidän omaksi edukseen olisi hakeutua sinne suomenkielisiin ohjelmiin. Yhteiskuntamme kuitenkin toimii suomen kielellä, jonka taito on välttämätön työuralla. Tuskin korkeasti koulutettu haluaa jäädä loppuiäkseen närpiöön poimimaan tomaatteja.

Eihän se tässä ollut pointtina. Tottakai olisi järkevää osata suomea. Oli kysymys siitä, että ruotsinkielisiltä alueilla asuvat eivät hakeudu suomenkielisiin opintoihin, joten eivät vie suomenkielisiltä paikkoja, kun joku uhosi miten ruotsinkieliset voivat kuitenkin hakea myös suomenkielisiin ohjelmiin. 

Vierailija kirjoitti:

Se ei riitä että selviää pääsykokeesta ruotsiksi. Pitää vielä selvittää ruotsinkielienkoe, joka vaaditaan vain suomea äidinkielenään phuvilta. Muilta skandinaaveilta esim. ei. Kielikokeen arvostelua säädetään niin, että vain haluttu määrä sen läpäisee. On ollut vuosia, jolloin yksi prepositiovirhe, eli på i:n sijaan on osoitus siitä, että hakijalla ei ole mitään mahdollisuutta pärjätä ruotsinkielisessä opetuksessa eikä kyetä toimimaan ruotsiksi ammatissaan.

Olen itse tehnyt tämän kielikokeen eikä siinä todellakaan ollut mitään ongelmaa. Piti kirjoittaa artikkelista referaatti. En ihan ymmärrä tätä valitusta siitä, että ruotsinkielisiin opintoihin pääsee helpommin. Samaan aikaan kuitenkin jatkuvasti valitetaan myös siitä, että eihän sitä ruotsia minnekään tarvi, että miksi sitä tarvitsee opiskella. Jos ei näiden yhteyttä osaa hahmottaa niin ei kai siinä mitään. 

Silti mielestäni touhu on epäreilua mutta kyllä niihin opintoihin ihan suomenkielinenkin pääsee ja pärjää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.

Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.

Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen  hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää. 

Huoh. Alhaiset pisterajat aiheutuvat tietysti pohjimmiltaan siitä, että ruotsinkielisiä paikkoja on ihan liikaa väestöosuuteen ja ruotsinkielisten kykyihin nähden. Kauppatieteessä paikkoja on noin kolme kertaa enemmän ruotsinkielisille.

Eli ei tuo ole mikään puolustus, että "on vähemmän hakijoita". 

Niin kuin sanoin niin "jotain pitäisi tehdä", oli se sitten paikkojen karsiminen tai vähimmäispisterajan vaatiminen tms. Mutta kyllä näihin yksittäisiin paikkoihin on vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin vastaaviin, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että sisään on myös helpompi päästä. 

Olen itse aikoinaan päässyt ruotsinkieliseen AMK:n, vaikka suomenkieliseen en päässyt edes pääsykokeeseen asti. 

Totta kai on vähemmän hakijoita, koska kohderyhmä on vain noin 5% väestöstä.

Suomenkieliseen koulutuksiin voi käytännössä hakea kaikki, koska ns. ruotsinkieliset ovat käytännössä kaksikielisiä.

Täysin ruotsinkielisillä alueilla asuvat puhuvat monesti todella huonosti, jos lainkaan suomea, eivätkä siis varmasti hakeudu suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Ruotsin osaamisesta on apua. Jos osaat edes joten kuten ruotsia niin selviät kyllä ruotsinkielisestä pääsykokeesta ja opinnoistakin. Opiskelussa kun monesti on aika paljon englantia tai jopa koko koulutusohjelma voi olla englanniksi. Itse kun hain ruotsinkieliseen kouluun niin jopa kysyttiin haluanko tehdä pääsykokeen suomeksi. Olen silti samaa mieltä, että näitä paikkoja pitäisi karsia. 

Vaikka nimenomaan heidän omaksi edukseen olisi hakeutua sinne suomenkielisiin ohjelmiin. Yhteiskuntamme kuitenkin toimii suomen kielellä, jonka taito on välttämätön työuralla. Tuskin korkeasti koulutettu haluaa jäädä loppuiäkseen närpiöön poimimaan tomaatteja.

Eihän se tässä ollut pointtina. Tottakai olisi järkevää osata suomea. Oli kysymys siitä, että ruotsinkielisiltä alueilla asuvat eivät hakeudu suomenkielisiin opintoihin, joten eivät vie suomenkielisiltä paikkoja, kun joku uhosi miten ruotsinkieliset voivat kuitenkin hakea myös suomenkielisiin ohjelmiin. 

Suurin osa ns. ruotsinkielisistä on kaksikielisiä. Ne ummehtuneet sisäsiittolat länsirannikolla ovat väestömäärältään kuitenkin aika pieniä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.

Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.

Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen  hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää. 

Huoh. Alhaiset pisterajat aiheutuvat tietysti pohjimmiltaan siitä, että ruotsinkielisiä paikkoja on ihan liikaa väestöosuuteen ja ruotsinkielisten kykyihin nähden. Kauppatieteessä paikkoja on noin kolme kertaa enemmän ruotsinkielisille.

Eli ei tuo ole mikään puolustus, että "on vähemmän hakijoita". 

Niin kuin sanoin niin "jotain pitäisi tehdä", oli se sitten paikkojen karsiminen tai vähimmäispisterajan vaatiminen tms. Mutta kyllä näihin yksittäisiin paikkoihin on vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin vastaaviin, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että sisään on myös helpompi päästä. 

Olen itse aikoinaan päässyt ruotsinkieliseen AMK:n, vaikka suomenkieliseen en päässyt edes pääsykokeeseen asti. 

Totta kai on vähemmän hakijoita, koska kohderyhmä on vain noin 5% väestöstä.

Suomenkieliseen koulutuksiin voi käytännössä hakea kaikki, koska ns. ruotsinkieliset ovat käytännössä kaksikielisiä.

Täysin ruotsinkielisillä alueilla asuvat puhuvat monesti todella huonosti, jos lainkaan suomea, eivätkä siis varmasti hakeudu suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Ruotsin osaamisesta on apua. Jos osaat edes joten kuten ruotsia niin selviät kyllä ruotsinkielisestä pääsykokeesta ja opinnoistakin. Opiskelussa kun monesti on aika paljon englantia tai jopa koko koulutusohjelma voi olla englanniksi. Itse kun hain ruotsinkieliseen kouluun niin jopa kysyttiin haluanko tehdä pääsykokeen suomeksi. Olen silti samaa mieltä, että näitä paikkoja pitäisi karsia. 

Vaikka nimenomaan heidän omaksi edukseen olisi hakeutua sinne suomenkielisiin ohjelmiin. Yhteiskuntamme kuitenkin toimii suomen kielellä, jonka taito on välttämätön työuralla. Tuskin korkeasti koulutettu haluaa jäädä loppuiäkseen närpiöön poimimaan tomaatteja.

Eihän se tässä ollut pointtina. Tottakai olisi järkevää osata suomea. Oli kysymys siitä, että ruotsinkielisiltä alueilla asuvat eivät hakeudu suomenkielisiin opintoihin, joten eivät vie suomenkielisiltä paikkoja, kun joku uhosi miten ruotsinkieliset voivat kuitenkin hakea myös suomenkielisiin ohjelmiin. 

Suurin osa ns. ruotsinkielisistä on kaksikielisiä. Ne ummehtuneet sisäsiittolat länsirannikolla ovat väestömäärältään kuitenkin aika pieniä.

Joo mutta miksi nämä sitten ehdoin tahdoin hakisivat suomenkielisiin koulutuksiin, jonne on vaikeampi päästä. Jos joku suomenruotsalainen hakee suomenkieliseen korkeakoutukseen ja sinne pääsee, niin eiköhän hän ole paikkansa ansainnut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ei riitä että selviää pääsykokeesta ruotsiksi. Pitää vielä selvittää ruotsinkielienkoe, joka vaaditaan vain suomea äidinkielenään phuvilta. Muilta skandinaaveilta esim. ei. Kielikokeen arvostelua säädetään niin, että vain haluttu määrä sen läpäisee. On ollut vuosia, jolloin yksi prepositiovirhe, eli på i:n sijaan on osoitus siitä, että hakijalla ei ole mitään mahdollisuutta pärjätä ruotsinkielisessä opetuksessa eikä kyetä toimimaan ruotsiksi ammatissaan.

Olen itse tehnyt tämän kielikokeen eikä siinä todellakaan ollut mitään ongelmaa. Piti kirjoittaa artikkelista referaatti. En ihan ymmärrä tätä valitusta siitä, että ruotsinkielisiin opintoihin pääsee helpommin. Samaan aikaan kuitenkin jatkuvasti valitetaan myös siitä, että eihän sitä ruotsia minnekään tarvi, että miksi sitä tarvitsee opiskella. Jos ei näiden yhteyttä osaa hahmottaa niin ei kai siinä mitään. 

Silti mielestäni touhu on epäreilua mutta kyllä niihin opintoihin ihan suomenkielinenkin pääsee ja pärjää. 

Jos et ymmärrä, niin saat kyllä syyttää itseäsi.

Siis ensin ruotsinkielisille järjestetään väestöosuuteen nähden moninkertaisesti opiskelupaikkoja, minkä vuoksi pisterajat luonnollisesti laskevat selvästi alemmaksi kuin suomenkielisissä kouluissa, koska paikkaa kohden on vähemmän hakijoita.

Ja sinä saat tästä jotenkin perustelun sille, että suomenkieliset pakotetaan opiskelemaan pakkoruotsia ja ruotsia muka tarvitaan ???

Tuohon on täysin keinotekoisesti järjestetty tarve ruotsille ja se poistuu, kun ruotsinkielisten opiskelupaikkojen määrää vähennetään väestöosuuden mukaiselle tasolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.

Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.

Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen  hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää. 

Huoh. Alhaiset pisterajat aiheutuvat tietysti pohjimmiltaan siitä, että ruotsinkielisiä paikkoja on ihan liikaa väestöosuuteen ja ruotsinkielisten kykyihin nähden. Kauppatieteessä paikkoja on noin kolme kertaa enemmän ruotsinkielisille.

Eli ei tuo ole mikään puolustus, että "on vähemmän hakijoita". 

Niin kuin sanoin niin "jotain pitäisi tehdä", oli se sitten paikkojen karsiminen tai vähimmäispisterajan vaatiminen tms. Mutta kyllä näihin yksittäisiin paikkoihin on vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin vastaaviin, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että sisään on myös helpompi päästä. 

Olen itse aikoinaan päässyt ruotsinkieliseen AMK:n, vaikka suomenkieliseen en päässyt edes pääsykokeeseen asti. 

Totta kai on vähemmän hakijoita, koska kohderyhmä on vain noin 5% väestöstä.

Suomenkieliseen koulutuksiin voi käytännössä hakea kaikki, koska ns. ruotsinkieliset ovat käytännössä kaksikielisiä.

Täysin ruotsinkielisillä alueilla asuvat puhuvat monesti todella huonosti, jos lainkaan suomea, eivätkä siis varmasti hakeudu suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Ruotsin osaamisesta on apua. Jos osaat edes joten kuten ruotsia niin selviät kyllä ruotsinkielisestä pääsykokeesta ja opinnoistakin. Opiskelussa kun monesti on aika paljon englantia tai jopa koko koulutusohjelma voi olla englanniksi. Itse kun hain ruotsinkieliseen kouluun niin jopa kysyttiin haluanko tehdä pääsykokeen suomeksi. Olen silti samaa mieltä, että näitä paikkoja pitäisi karsia. 

Vaikka nimenomaan heidän omaksi edukseen olisi hakeutua sinne suomenkielisiin ohjelmiin. Yhteiskuntamme kuitenkin toimii suomen kielellä, jonka taito on välttämätön työuralla. Tuskin korkeasti koulutettu haluaa jäädä loppuiäkseen närpiöön poimimaan tomaatteja.

Eihän se tässä ollut pointtina. Tottakai olisi järkevää osata suomea. Oli kysymys siitä, että ruotsinkielisiltä alueilla asuvat eivät hakeudu suomenkielisiin opintoihin, joten eivät vie suomenkielisiltä paikkoja, kun joku uhosi miten ruotsinkieliset voivat kuitenkin hakea myös suomenkielisiin ohjelmiin. 

Suurin osa ns. ruotsinkielisistä on kaksikielisiä. Ne ummehtuneet sisäsiittolat länsirannikolla ovat väestömäärältään kuitenkin aika pieniä.

Joo mutta miksi nämä sitten ehdoin tahdoin hakisivat suomenkielisiin koulutuksiin, jonne on vaikeampi päästä. Jos joku suomenruotsalainen hakee suomenkieliseen korkeakoutukseen ja sinne pääsee, niin eiköhän hän ole paikkansa ansainnut. 

Eihän tuolla väitetty sitä, että ruotsinkieliset vie suomenkielisten paikat. Vaan todettiin, että suomenkielisiin paikkoihin potentiaalisia hakijoita on lähes koko väestö, mutta ruotsinkielisiin paikkoihin potentiaalisia hakijoita on käytännössä vain ruotsinkieliset eli noin 5% väeöstästä. Silti ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja esim. kauppatieteeseen on selvästi enemmän kuin väestöosuutensa verran. Ja tämän vuoksi pisterajat ovat niin alhaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ei riitä että selviää pääsykokeesta ruotsiksi. Pitää vielä selvittää ruotsinkielienkoe, joka vaaditaan vain suomea äidinkielenään phuvilta. Muilta skandinaaveilta esim. ei. Kielikokeen arvostelua säädetään niin, että vain haluttu määrä sen läpäisee. On ollut vuosia, jolloin yksi prepositiovirhe, eli på i:n sijaan on osoitus siitä, että hakijalla ei ole mitään mahdollisuutta pärjätä ruotsinkielisessä opetuksessa eikä kyetä toimimaan ruotsiksi ammatissaan.

Olen itse tehnyt tämän kielikokeen eikä siinä todellakaan ollut mitään ongelmaa. Piti kirjoittaa artikkelista referaatti. En ihan ymmärrä tätä valitusta siitä, että ruotsinkielisiin opintoihin pääsee helpommin. Samaan aikaan kuitenkin jatkuvasti valitetaan myös siitä, että eihän sitä ruotsia minnekään tarvi, että miksi sitä tarvitsee opiskella. Jos ei näiden yhteyttä osaa hahmottaa niin ei kai siinä mitään. 

Silti mielestäni touhu on epäreilua mutta kyllä niihin opintoihin ihan suomenkielinenkin pääsee ja pärjää. 

Jos et ymmärrä, niin saat kyllä syyttää itseäsi.

Siis ensin ruotsinkielisille järjestetään väestöosuuteen nähden moninkertaisesti opiskelupaikkoja, minkä vuoksi pisterajat luonnollisesti laskevat selvästi alemmaksi kuin suomenkielisissä kouluissa, koska paikkaa kohden on vähemmän hakijoita.

Ja sinä saat tästä jotenkin perustelun sille, että suomenkieliset pakotetaan opiskelemaan pakkoruotsia ja ruotsia muka tarvitaan ???

Tuohon on täysin keinotekoisesti järjestetty tarve ruotsille ja se poistuu, kun ruotsinkielisten opiskelupaikkojen määrää vähennetään väestöosuuden mukaiselle tasolle.

Ei vaan sinä ymmärsit väärin. Tarkoitin sitä, että vuosikaudet on mm. nämä väittämät ruotsin kielestä elossa: "Miksi sitä ruotsia pitää opiskella, kun siitä ei mitään hyötyä ole. " "Miksi ruotsinkieliset pääsee helpommin opiskelemaan." 

Ei kukaan tässä pakkoruotsista puhunut, vaan jos samaan aikaan valitetaan sitä, että ruosinkieltä taitavilla on helpompaa ja miksi sitä ruotsia pitäisi opiskella. Niin eikö tässä ole pieni ristiriita. En välttämättä ole pakkoruotsin kannalla, vaan siinä, että jos samaan aikaan ihmettelee miten ruosinkielisiin koulutusohjelmiin pääsee helpommin ja miksi itse joutuu opiskelemaan ruotsia, niin eikö näe, että siinä omassa ruotsin osaamisessa voisi olla jotakin hyötyä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.

Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.

Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen  hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää. 

Huoh. Alhaiset pisterajat aiheutuvat tietysti pohjimmiltaan siitä, että ruotsinkielisiä paikkoja on ihan liikaa väestöosuuteen ja ruotsinkielisten kykyihin nähden. Kauppatieteessä paikkoja on noin kolme kertaa enemmän ruotsinkielisille.

Eli ei tuo ole mikään puolustus, että "on vähemmän hakijoita". 

Niin kuin sanoin niin "jotain pitäisi tehdä", oli se sitten paikkojen karsiminen tai vähimmäispisterajan vaatiminen tms. Mutta kyllä näihin yksittäisiin paikkoihin on vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin vastaaviin, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että sisään on myös helpompi päästä. 

Olen itse aikoinaan päässyt ruotsinkieliseen AMK:n, vaikka suomenkieliseen en päässyt edes pääsykokeeseen asti. 

Totta kai on vähemmän hakijoita, koska kohderyhmä on vain noin 5% väestöstä.

Suomenkieliseen koulutuksiin voi käytännössä hakea kaikki, koska ns. ruotsinkieliset ovat käytännössä kaksikielisiä.

Täysin ruotsinkielisillä alueilla asuvat puhuvat monesti todella huonosti, jos lainkaan suomea, eivätkä siis varmasti hakeudu suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Ruotsin osaamisesta on apua. Jos osaat edes joten kuten ruotsia niin selviät kyllä ruotsinkielisestä pääsykokeesta ja opinnoistakin. Opiskelussa kun monesti on aika paljon englantia tai jopa koko koulutusohjelma voi olla englanniksi. Itse kun hain ruotsinkieliseen kouluun niin jopa kysyttiin haluanko tehdä pääsykokeen suomeksi. Olen silti samaa mieltä, että näitä paikkoja pitäisi karsia. 

Vaikka nimenomaan heidän omaksi edukseen olisi hakeutua sinne suomenkielisiin ohjelmiin. Yhteiskuntamme kuitenkin toimii suomen kielellä, jonka taito on välttämätön työuralla. Tuskin korkeasti koulutettu haluaa jäädä loppuiäkseen närpiöön poimimaan tomaatteja.

Eihän se tässä ollut pointtina. Tottakai olisi järkevää osata suomea. Oli kysymys siitä, että ruotsinkielisiltä alueilla asuvat eivät hakeudu suomenkielisiin opintoihin, joten eivät vie suomenkielisiltä paikkoja, kun joku uhosi miten ruotsinkieliset voivat kuitenkin hakea myös suomenkielisiin ohjelmiin. 

Suurin osa ns. ruotsinkielisistä on kaksikielisiä. Ne ummehtuneet sisäsiittolat länsirannikolla ovat väestömäärältään kuitenkin aika pieniä.

Joo mutta miksi nämä sitten ehdoin tahdoin hakisivat suomenkielisiin koulutuksiin, jonne on vaikeampi päästä. Jos joku suomenruotsalainen hakee suomenkieliseen korkeakoutukseen ja sinne pääsee, niin eiköhän hän ole paikkansa ansainnut. 

Yksinkertainen, reilu ja tasa-arvoinen ratkaisu olisi helppo tehdä. Eli sulautetaan Hanken Aalto-yliopistoon. Kokeen voisi tehdä joko suomen kielellä tai ruotsin kielellä. Opetusta järjestettäisiin myös ruotsiksi. PISTERAJAT olisivat samat kaikille eli ruotsinkielisten pitäisi myös saada tuo 30 pistettä jos haluavat AITOON yliopistoon. Tämä olisi reilua kaikille! Tätä ei koskaan tulla tekemään, koska tietty eliitti suuttuisi siitä liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ei riitä että selviää pääsykokeesta ruotsiksi. Pitää vielä selvittää ruotsinkielienkoe, joka vaaditaan vain suomea äidinkielenään phuvilta. Muilta skandinaaveilta esim. ei. Kielikokeen arvostelua säädetään niin, että vain haluttu määrä sen läpäisee. On ollut vuosia, jolloin yksi prepositiovirhe, eli på i:n sijaan on osoitus siitä, että hakijalla ei ole mitään mahdollisuutta pärjätä ruotsinkielisessä opetuksessa eikä kyetä toimimaan ruotsiksi ammatissaan.

Olen itse tehnyt tämän kielikokeen eikä siinä todellakaan ollut mitään ongelmaa. Piti kirjoittaa artikkelista referaatti. En ihan ymmärrä tätä valitusta siitä, että ruotsinkielisiin opintoihin pääsee helpommin. Samaan aikaan kuitenkin jatkuvasti valitetaan myös siitä, että eihän sitä ruotsia minnekään tarvi, että miksi sitä tarvitsee opiskella. Jos ei näiden yhteyttä osaa hahmottaa niin ei kai siinä mitään. 

Silti mielestäni touhu on epäreilua mutta kyllä niihin opintoihin ihan suomenkielinenkin pääsee ja pärjää. 

Jos et ymmärrä, niin saat kyllä syyttää itseäsi.

Siis ensin ruotsinkielisille järjestetään väestöosuuteen nähden moninkertaisesti opiskelupaikkoja, minkä vuoksi pisterajat luonnollisesti laskevat selvästi alemmaksi kuin suomenkielisissä kouluissa, koska paikkaa kohden on vähemmän hakijoita.

Ja sinä saat tästä jotenkin perustelun sille, että suomenkieliset pakotetaan opiskelemaan pakkoruotsia ja ruotsia muka tarvitaan ???

Tuohon on täysin keinotekoisesti järjestetty tarve ruotsille ja se poistuu, kun ruotsinkielisten opiskelupaikkojen määrää vähennetään väestöosuuden mukaiselle tasolle.

Ei vaan sinä ymmärsit väärin. Tarkoitin sitä, että vuosikaudet on mm. nämä väittämät ruotsin kielestä elossa: "Miksi sitä ruotsia pitää opiskella, kun siitä ei mitään hyötyä ole. " "Miksi ruotsinkieliset pääsee helpommin opiskelemaan." 

Ei kukaan tässä pakkoruotsista puhunut, vaan jos samaan aikaan valitetaan sitä, että ruosinkieltä taitavilla on helpompaa ja miksi sitä ruotsia pitäisi opiskella. Niin eikö tässä ole pieni ristiriita. En välttämättä ole pakkoruotsin kannalla, vaan siinä, että jos samaan aikaan ihmettelee miten ruosinkielisiin koulutusohjelmiin pääsee helpommin ja miksi itse joutuu opiskelemaan ruotsia, niin eikö näe, että siinä omassa ruotsin osaamisessa voisi olla jotakin hyötyä. 

Niin ja itse ainakin tulen sellaisesta perheestä, jossa kielten osaaminen nähtiin enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. En saanut mitään asenteellista kasvatusta ruotsin kieltä kohtaan, vaan painotettiin kuinka ruotsin kielen osaamisesta on hyötyä. Pääsin sitten ruotsinkieliseen korkeakouluun, vaikkakin nyt opiskelen suomenkielisessä, kieli ei kuitenkaan ollut syynä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ei riitä että selviää pääsykokeesta ruotsiksi. Pitää vielä selvittää ruotsinkielienkoe, joka vaaditaan vain suomea äidinkielenään phuvilta. Muilta skandinaaveilta esim. ei. Kielikokeen arvostelua säädetään niin, että vain haluttu määrä sen läpäisee. On ollut vuosia, jolloin yksi prepositiovirhe, eli på i:n sijaan on osoitus siitä, että hakijalla ei ole mitään mahdollisuutta pärjätä ruotsinkielisessä opetuksessa eikä kyetä toimimaan ruotsiksi ammatissaan.

Olen itse tehnyt tämän kielikokeen eikä siinä todellakaan ollut mitään ongelmaa. Piti kirjoittaa artikkelista referaatti. En ihan ymmärrä tätä valitusta siitä, että ruotsinkielisiin opintoihin pääsee helpommin. Samaan aikaan kuitenkin jatkuvasti valitetaan myös siitä, että eihän sitä ruotsia minnekään tarvi, että miksi sitä tarvitsee opiskella. Jos ei näiden yhteyttä osaa hahmottaa niin ei kai siinä mitään. 

Silti mielestäni touhu on epäreilua mutta kyllä niihin opintoihin ihan suomenkielinenkin pääsee ja pärjää. 

Jos et ymmärrä, niin saat kyllä syyttää itseäsi.

Siis ensin ruotsinkielisille järjestetään väestöosuuteen nähden moninkertaisesti opiskelupaikkoja, minkä vuoksi pisterajat luonnollisesti laskevat selvästi alemmaksi kuin suomenkielisissä kouluissa, koska paikkaa kohden on vähemmän hakijoita.

Ja sinä saat tästä jotenkin perustelun sille, että suomenkieliset pakotetaan opiskelemaan pakkoruotsia ja ruotsia muka tarvitaan ???

Tuohon on täysin keinotekoisesti järjestetty tarve ruotsille ja se poistuu, kun ruotsinkielisten opiskelupaikkojen määrää vähennetään väestöosuuden mukaiselle tasolle.

Ei vaan sinä ymmärsit väärin. Tarkoitin sitä, että vuosikaudet on mm. nämä väittämät ruotsin kielestä elossa: "Miksi sitä ruotsia pitää opiskella, kun siitä ei mitään hyötyä ole. " "Miksi ruotsinkieliset pääsee helpommin opiskelemaan." 

Ei kukaan tässä pakkoruotsista puhunut, vaan jos samaan aikaan valitetaan sitä, että ruosinkieltä taitavilla on helpompaa ja miksi sitä ruotsia pitäisi opiskella. Niin eikö tässä ole pieni ristiriita. En välttämättä ole pakkoruotsin kannalla, vaan siinä, että jos samaan aikaan ihmettelee miten ruosinkielisiin koulutusohjelmiin pääsee helpommin ja miksi itse joutuu opiskelemaan ruotsia, niin eikö näe, että siinä omassa ruotsin osaamisessa voisi olla jotakin hyötyä. 

Etkö tosiaan tajua väittämäsi järjettömyyttä? Meillä on siis rakenteellisesti suomenkielisiä syrjivä ja ruotsinkielisiä suosiva tilanne esim. kauppatieteen opintoihin hakemisessa. Sinun mielestäsi tämä onkin kuitenkin hyvä perustelu sille, miksi pitäisi osata ruotsia, koska ruotsia osaamalla voisikin hakea tässä ruotsinkielisiä suosivassa kiintiössä.

Mutta eikö oikea ratkaisu olisi lopettaa ruotsinkielisten suosiminen ja asettaa pisterajat samalle tasolle?

Sinun logiikkasi mukaan apertheidista valittavan mustan olisi kannattanut vaalentaa ihonsa ja pyrkiä hyötymään valkoisten eduista eikä suinkaan vastustaa apartheidia itsessään.

Oikeus ja kohtuus kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.

Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.

Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen  hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää. 

Huoh. Alhaiset pisterajat aiheutuvat tietysti pohjimmiltaan siitä, että ruotsinkielisiä paikkoja on ihan liikaa väestöosuuteen ja ruotsinkielisten kykyihin nähden. Kauppatieteessä paikkoja on noin kolme kertaa enemmän ruotsinkielisille.

Eli ei tuo ole mikään puolustus, että "on vähemmän hakijoita". 

Niin kuin sanoin niin "jotain pitäisi tehdä", oli se sitten paikkojen karsiminen tai vähimmäispisterajan vaatiminen tms. Mutta kyllä näihin yksittäisiin paikkoihin on vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin vastaaviin, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että sisään on myös helpompi päästä. 

Olen itse aikoinaan päässyt ruotsinkieliseen AMK:n, vaikka suomenkieliseen en päässyt edes pääsykokeeseen asti. 

Totta kai on vähemmän hakijoita, koska kohderyhmä on vain noin 5% väestöstä.

Suomenkieliseen koulutuksiin voi käytännössä hakea kaikki, koska ns. ruotsinkieliset ovat käytännössä kaksikielisiä.

Täysin ruotsinkielisillä alueilla asuvat puhuvat monesti todella huonosti, jos lainkaan suomea, eivätkä siis varmasti hakeudu suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Ruotsin osaamisesta on apua. Jos osaat edes joten kuten ruotsia niin selviät kyllä ruotsinkielisestä pääsykokeesta ja opinnoistakin. Opiskelussa kun monesti on aika paljon englantia tai jopa koko koulutusohjelma voi olla englanniksi. Itse kun hain ruotsinkieliseen kouluun niin jopa kysyttiin haluanko tehdä pääsykokeen suomeksi. Olen silti samaa mieltä, että näitä paikkoja pitäisi karsia. 

Vaikka nimenomaan heidän omaksi edukseen olisi hakeutua sinne suomenkielisiin ohjelmiin. Yhteiskuntamme kuitenkin toimii suomen kielellä, jonka taito on välttämätön työuralla. Tuskin korkeasti koulutettu haluaa jäädä loppuiäkseen närpiöön poimimaan tomaatteja.

Eihän se tässä ollut pointtina. Tottakai olisi järkevää osata suomea. Oli kysymys siitä, että ruotsinkielisiltä alueilla asuvat eivät hakeudu suomenkielisiin opintoihin, joten eivät vie suomenkielisiltä paikkoja, kun joku uhosi miten ruotsinkieliset voivat kuitenkin hakea myös suomenkielisiin ohjelmiin. 

Suurin osa ns. ruotsinkielisistä on kaksikielisiä. Ne ummehtuneet sisäsiittolat länsirannikolla ovat väestömäärältään kuitenkin aika pieniä.

Joo mutta miksi nämä sitten ehdoin tahdoin hakisivat suomenkielisiin koulutuksiin, jonne on vaikeampi päästä. Jos joku suomenruotsalainen hakee suomenkieliseen korkeakoutukseen ja sinne pääsee, niin eiköhän hän ole paikkansa ansainnut. 

Yksinkertainen, reilu ja tasa-arvoinen ratkaisu olisi helppo tehdä. Eli sulautetaan Hanken Aalto-yliopistoon. Kokeen voisi tehdä joko suomen kielellä tai ruotsin kielellä. Opetusta järjestettäisiin myös ruotsiksi. PISTERAJAT olisivat samat kaikille eli ruotsinkielisten pitäisi myös saada tuo 30 pistettä jos haluavat AITOON yliopistoon. Tämä olisi reilua kaikille! Tätä ei koskaan tulla tekemään, koska tietty eliitti suuttuisi siitä liikaa.

Tästä olen samaa mieltä, tämän tyylinen idea olisikin tasa-arvoista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ei riitä että selviää pääsykokeesta ruotsiksi. Pitää vielä selvittää ruotsinkielienkoe, joka vaaditaan vain suomea äidinkielenään phuvilta. Muilta skandinaaveilta esim. ei. Kielikokeen arvostelua säädetään niin, että vain haluttu määrä sen läpäisee. On ollut vuosia, jolloin yksi prepositiovirhe, eli på i:n sijaan on osoitus siitä, että hakijalla ei ole mitään mahdollisuutta pärjätä ruotsinkielisessä opetuksessa eikä kyetä toimimaan ruotsiksi ammatissaan.

Olen itse tehnyt tämän kielikokeen eikä siinä todellakaan ollut mitään ongelmaa. Piti kirjoittaa artikkelista referaatti. En ihan ymmärrä tätä valitusta siitä, että ruotsinkielisiin opintoihin pääsee helpommin. Samaan aikaan kuitenkin jatkuvasti valitetaan myös siitä, että eihän sitä ruotsia minnekään tarvi, että miksi sitä tarvitsee opiskella. Jos ei näiden yhteyttä osaa hahmottaa niin ei kai siinä mitään. 

Silti mielestäni touhu on epäreilua mutta kyllä niihin opintoihin ihan suomenkielinenkin pääsee ja pärjää. 

Jos et ymmärrä, niin saat kyllä syyttää itseäsi.

Siis ensin ruotsinkielisille järjestetään väestöosuuteen nähden moninkertaisesti opiskelupaikkoja, minkä vuoksi pisterajat luonnollisesti laskevat selvästi alemmaksi kuin suomenkielisissä kouluissa, koska paikkaa kohden on vähemmän hakijoita.

Ja sinä saat tästä jotenkin perustelun sille, että suomenkieliset pakotetaan opiskelemaan pakkoruotsia ja ruotsia muka tarvitaan ???

Tuohon on täysin keinotekoisesti järjestetty tarve ruotsille ja se poistuu, kun ruotsinkielisten opiskelupaikkojen määrää vähennetään väestöosuuden mukaiselle tasolle.

Ei vaan sinä ymmärsit väärin. Tarkoitin sitä, että vuosikaudet on mm. nämä väittämät ruotsin kielestä elossa: "Miksi sitä ruotsia pitää opiskella, kun siitä ei mitään hyötyä ole. " "Miksi ruotsinkieliset pääsee helpommin opiskelemaan." 

Ei kukaan tässä pakkoruotsista puhunut, vaan jos samaan aikaan valitetaan sitä, että ruosinkieltä taitavilla on helpompaa ja miksi sitä ruotsia pitäisi opiskella. Niin eikö tässä ole pieni ristiriita. En välttämättä ole pakkoruotsin kannalla, vaan siinä, että jos samaan aikaan ihmettelee miten ruosinkielisiin koulutusohjelmiin pääsee helpommin ja miksi itse joutuu opiskelemaan ruotsia, niin eikö näe, että siinä omassa ruotsin osaamisessa voisi olla jotakin hyötyä. 

Niin ja itse ainakin tulen sellaisesta perheestä, jossa kielten osaaminen nähtiin enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. En saanut mitään asenteellista kasvatusta ruotsin kieltä kohtaan, vaan painotettiin kuinka ruotsin kielen osaamisesta on hyötyä. Pääsin sitten ruotsinkieliseen korkeakouluun, vaikkakin nyt opiskelen suomenkielisessä, kieli ei kuitenkaan ollut syynä. 

Kyllähän urdun kielestäkin on hyötyä, jos perustetaan Suomeen urdunkielinen yliopisto, johon on naurettavan alhaiset pisterajat.

Onko tällöin urdun kielestä OIKEASTI hyötyä, vai onko se vain väline suomenkielisille hyödyntää urdunkielisiä suosivaa yliopistoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ei riitä että selviää pääsykokeesta ruotsiksi. Pitää vielä selvittää ruotsinkielienkoe, joka vaaditaan vain suomea äidinkielenään phuvilta. Muilta skandinaaveilta esim. ei. Kielikokeen arvostelua säädetään niin, että vain haluttu määrä sen läpäisee. On ollut vuosia, jolloin yksi prepositiovirhe, eli på i:n sijaan on osoitus siitä, että hakijalla ei ole mitään mahdollisuutta pärjätä ruotsinkielisessä opetuksessa eikä kyetä toimimaan ruotsiksi ammatissaan.

Olen itse tehnyt tämän kielikokeen eikä siinä todellakaan ollut mitään ongelmaa. Piti kirjoittaa artikkelista referaatti. En ihan ymmärrä tätä valitusta siitä, että ruotsinkielisiin opintoihin pääsee helpommin. Samaan aikaan kuitenkin jatkuvasti valitetaan myös siitä, että eihän sitä ruotsia minnekään tarvi, että miksi sitä tarvitsee opiskella. Jos ei näiden yhteyttä osaa hahmottaa niin ei kai siinä mitään. 

Silti mielestäni touhu on epäreilua mutta kyllä niihin opintoihin ihan suomenkielinenkin pääsee ja pärjää. 

Jos et ymmärrä, niin saat kyllä syyttää itseäsi.

Siis ensin ruotsinkielisille järjestetään väestöosuuteen nähden moninkertaisesti opiskelupaikkoja, minkä vuoksi pisterajat luonnollisesti laskevat selvästi alemmaksi kuin suomenkielisissä kouluissa, koska paikkaa kohden on vähemmän hakijoita.

Ja sinä saat tästä jotenkin perustelun sille, että suomenkieliset pakotetaan opiskelemaan pakkoruotsia ja ruotsia muka tarvitaan ???

Tuohon on täysin keinotekoisesti järjestetty tarve ruotsille ja se poistuu, kun ruotsinkielisten opiskelupaikkojen määrää vähennetään väestöosuuden mukaiselle tasolle.

Ei vaan sinä ymmärsit väärin. Tarkoitin sitä, että vuosikaudet on mm. nämä väittämät ruotsin kielestä elossa: "Miksi sitä ruotsia pitää opiskella, kun siitä ei mitään hyötyä ole. " "Miksi ruotsinkieliset pääsee helpommin opiskelemaan." 

Ei kukaan tässä pakkoruotsista puhunut, vaan jos samaan aikaan valitetaan sitä, että ruosinkieltä taitavilla on helpompaa ja miksi sitä ruotsia pitäisi opiskella. Niin eikö tässä ole pieni ristiriita. En välttämättä ole pakkoruotsin kannalla, vaan siinä, että jos samaan aikaan ihmettelee miten ruosinkielisiin koulutusohjelmiin pääsee helpommin ja miksi itse joutuu opiskelemaan ruotsia, niin eikö näe, että siinä omassa ruotsin osaamisessa voisi olla jotakin hyötyä. 

Etkö tosiaan tajua väittämäsi järjettömyyttä? Meillä on siis rakenteellisesti suomenkielisiä syrjivä ja ruotsinkielisiä suosiva tilanne esim. kauppatieteen opintoihin hakemisessa. Sinun mielestäsi tämä onkin kuitenkin hyvä perustelu sille, miksi pitäisi osata ruotsia, koska ruotsia osaamalla voisikin hakea tässä ruotsinkielisiä suosivassa kiintiössä.

Mutta eikö oikea ratkaisu olisi lopettaa ruotsinkielisten suosiminen ja asettaa pisterajat samalle tasolle?

Sinun logiikkasi mukaan apertheidista valittavan mustan olisi kannattanut vaalentaa ihonsa ja pyrkiä hyötymään valkoisten eduista eikä suinkaan vastustaa apartheidia itsessään.

Jätin juuri kommentin, jossa mielestäni Hankenin ja Aallon yhdistyminen olisi hyvä idea, jossa olisi yhteinen sisäänpääsy. En todellakaan ole sitä mieltä, että nykyinen systeemi on hyvä. Ruotsinkielisiä suositaan liikaa. Tarkoitin edelleenkin sitä, että niin kauan kuin systeemi on tämä, niin sen sijaan, että mussuttaa siitä, kuinka ruotsinkielisillä on helpompaa niin itsekin voi halutessaan sinne ruotsinkieliseen korkeakouluun hakea, jonne on helpompi päästä. Kielikokeesta selviytyy, jos osaa perustasoisesti ruotsia eli opiskellut koulussa ruotsia. 

Vierailija kirjoitti:

Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.

Verkostoituminen hankenilaisten kanssa on sama kuin sylkisi suomenkielisiä päin naamaa. Siinä hommassa vaan pitää yllä tätä vääristynyttä kielipolitiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ei riitä että selviää pääsykokeesta ruotsiksi. Pitää vielä selvittää ruotsinkielienkoe, joka vaaditaan vain suomea äidinkielenään phuvilta. Muilta skandinaaveilta esim. ei. Kielikokeen arvostelua säädetään niin, että vain haluttu määrä sen läpäisee. On ollut vuosia, jolloin yksi prepositiovirhe, eli på i:n sijaan on osoitus siitä, että hakijalla ei ole mitään mahdollisuutta pärjätä ruotsinkielisessä opetuksessa eikä kyetä toimimaan ruotsiksi ammatissaan.

Olen itse tehnyt tämän kielikokeen eikä siinä todellakaan ollut mitään ongelmaa. Piti kirjoittaa artikkelista referaatti. En ihan ymmärrä tätä valitusta siitä, että ruotsinkielisiin opintoihin pääsee helpommin. Samaan aikaan kuitenkin jatkuvasti valitetaan myös siitä, että eihän sitä ruotsia minnekään tarvi, että miksi sitä tarvitsee opiskella. Jos ei näiden yhteyttä osaa hahmottaa niin ei kai siinä mitään. 

Silti mielestäni touhu on epäreilua mutta kyllä niihin opintoihin ihan suomenkielinenkin pääsee ja pärjää. 

Jos et ymmärrä, niin saat kyllä syyttää itseäsi.

Siis ensin ruotsinkielisille järjestetään väestöosuuteen nähden moninkertaisesti opiskelupaikkoja, minkä vuoksi pisterajat luonnollisesti laskevat selvästi alemmaksi kuin suomenkielisissä kouluissa, koska paikkaa kohden on vähemmän hakijoita.

Ja sinä saat tästä jotenkin perustelun sille, että suomenkieliset pakotetaan opiskelemaan pakkoruotsia ja ruotsia muka tarvitaan ???

Tuohon on täysin keinotekoisesti järjestetty tarve ruotsille ja se poistuu, kun ruotsinkielisten opiskelupaikkojen määrää vähennetään väestöosuuden mukaiselle tasolle.

Ei vaan sinä ymmärsit väärin. Tarkoitin sitä, että vuosikaudet on mm. nämä väittämät ruotsin kielestä elossa: "Miksi sitä ruotsia pitää opiskella, kun siitä ei mitään hyötyä ole. " "Miksi ruotsinkieliset pääsee helpommin opiskelemaan." 

Ei kukaan tässä pakkoruotsista puhunut, vaan jos samaan aikaan valitetaan sitä, että ruosinkieltä taitavilla on helpompaa ja miksi sitä ruotsia pitäisi opiskella. Niin eikö tässä ole pieni ristiriita. En välttämättä ole pakkoruotsin kannalla, vaan siinä, että jos samaan aikaan ihmettelee miten ruosinkielisiin koulutusohjelmiin pääsee helpommin ja miksi itse joutuu opiskelemaan ruotsia, niin eikö näe, että siinä omassa ruotsin osaamisessa voisi olla jotakin hyötyä. 

Etkö tosiaan tajua väittämäsi järjettömyyttä? Meillä on siis rakenteellisesti suomenkielisiä syrjivä ja ruotsinkielisiä suosiva tilanne esim. kauppatieteen opintoihin hakemisessa. Sinun mielestäsi tämä onkin kuitenkin hyvä perustelu sille, miksi pitäisi osata ruotsia, koska ruotsia osaamalla voisikin hakea tässä ruotsinkielisiä suosivassa kiintiössä.

Mutta eikö oikea ratkaisu olisi lopettaa ruotsinkielisten suosiminen ja asettaa pisterajat samalle tasolle?

Sinun logiikkasi mukaan apertheidista valittavan mustan olisi kannattanut vaalentaa ihonsa ja pyrkiä hyötymään valkoisten eduista eikä suinkaan vastustaa apartheidia itsessään.

Jätin juuri kommentin, jossa mielestäni Hankenin ja Aallon yhdistyminen olisi hyvä idea, jossa olisi yhteinen sisäänpääsy. En todellakaan ole sitä mieltä, että nykyinen systeemi on hyvä. Ruotsinkielisiä suositaan liikaa. Tarkoitin edelleenkin sitä, että niin kauan kuin systeemi on tämä, niin sen sijaan, että mussuttaa siitä, kuinka ruotsinkielisillä on helpompaa niin itsekin voi halutessaan sinne ruotsinkieliseen korkeakouluun hakea, jonne on helpompi päästä. Kielikokeesta selviytyy, jos osaa perustasoisesti ruotsia eli opiskellut koulussa ruotsia. 

Ruotsin opiskelun sijaan kannattaa lukea sekin aika niitä suomenkielisen kauppakorkeakoulun pääsykoekirjoja. Suomenkielisessä kauppakorkeakoulussa on parempi taso johtuen ihan opiskelijoiden paremmasta valikoituneisuudesta, eikä sieltä valmistuneita kohdella "kiintiömaistereina".