Aalto vs Hanken

Vierailija kirjoitti:

Z kirjoitti:

Suomenkieliset eivät nyt vain ymmärrä, että ruotsinkielisille se oma kieli ja kulttuuri on tärkeä. Ei haluta yhdistyä suomenkielisten koulujen kanssa koska niistähän tulisi käytännössä ihan suomenkielisiä. Ja kun suomi nyt ei ole kaikille suomalaisille se oma rakas äidinkieli.

Ruotsinkieliset eivät ymmärrä, että suomenkielisille se oma kieli ja kulttuuri on tärkeä. Ruotsi nyt ei ole kaikille suomalaisille se oma rakas äidinkieli.

Silti sitä pitää pakottaa suomenkieliset lukemaan, jotta voidaan sanoa, että he voivat hakea myös ruotsinkielisten kiintiössä. Miksi?

Moni ruotsinkielinen alkaa kolmannella luokalla suomen ja neljännellä englannin. Suomenkielinen aloittaa ruotsin myöhemmin ja kuitenkin valittaa. Mentaliteettiero!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä tätä itkua. Hankenille pääsee kuka tahansa samoilla pisteillä, ei ne kysele, mikä on äidinkieli. Iso osa opiskelijoista on suomenkielisiä.

Kyllä siellä on ruotsinkielen kielikoe, jolla pidetään huolta että suomenkieliset eivät pääse pilaamaan hyvää etuoikeutta.

Höpö höpö! Olen Itä-Suomesta ja pystyn opiskelemaan ruotsinkielisissä avoimissa yliopistoissa kursseja. Hyvin luonnistuvat opintopäiväkirjat, ryhmätyöt, tentit ja muut henkilökohtaiset työt. Eikä kukaan kitise siitä, että nimestäni voi päätellä minun olevan suomenkielinen.

Olen ollut hereillä peruskoulussa ja lukiossa ruotsin tunnilla ja lukenut itseäni kiinnostavista aiheista ruotsiksi netistä. Ei siihen mitään sen kummempaa taikatemppua tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.

Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.

Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen  hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää. 

Huoh. Alhaiset pisterajat aiheutuvat tietysti pohjimmiltaan siitä, että ruotsinkielisiä paikkoja on ihan liikaa väestöosuuteen ja ruotsinkielisten kykyihin nähden. Kauppatieteessä paikkoja on noin kolme kertaa enemmän ruotsinkielisille.

Eli ei tuo ole mikään puolustus, että "on vähemmän hakijoita". 

Niin kuin sanoin niin "jotain pitäisi tehdä", oli se sitten paikkojen karsiminen tai vähimmäispisterajan vaatiminen tms. Mutta kyllä näihin yksittäisiin paikkoihin on vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin vastaaviin, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että sisään on myös helpompi päästä. 

Olen itse aikoinaan päässyt ruotsinkieliseen AMK:n, vaikka suomenkieliseen en päässyt edes pääsykokeeseen asti. 

Totta kai on vähemmän hakijoita, koska kohderyhmä on vain noin 5% väestöstä.

Suomenkieliseen koulutuksiin voi käytännössä hakea kaikki, koska ns. ruotsinkieliset ovat käytännössä kaksikielisiä.

Täysin ruotsinkielisillä alueilla asuvat puhuvat monesti todella huonosti, jos lainkaan suomea, eivätkä siis varmasti hakeudu suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Ruotsin osaamisesta on apua. Jos osaat edes joten kuten ruotsia niin selviät kyllä ruotsinkielisestä pääsykokeesta ja opinnoistakin. Opiskelussa kun monesti on aika paljon englantia tai jopa koko koulutusohjelma voi olla englanniksi. Itse kun hain ruotsinkieliseen kouluun niin jopa kysyttiin haluanko tehdä pääsykokeen suomeksi. Olen silti samaa mieltä, että näitä paikkoja pitäisi karsia. 

Vaikka nimenomaan heidän omaksi edukseen olisi hakeutua sinne suomenkielisiin ohjelmiin. Yhteiskuntamme kuitenkin toimii suomen kielellä, jonka taito on välttämätön työuralla. Tuskin korkeasti koulutettu haluaa jäädä loppuiäkseen närpiöön poimimaan tomaatteja.

Eihän se tässä ollut pointtina. Tottakai olisi järkevää osata suomea. Oli kysymys siitä, että ruotsinkielisiltä alueilla asuvat eivät hakeudu suomenkielisiin opintoihin, joten eivät vie suomenkielisiltä paikkoja, kun joku uhosi miten ruotsinkieliset voivat kuitenkin hakea myös suomenkielisiin ohjelmiin. 

Suurin osa ns. ruotsinkielisistä on kaksikielisiä. Ne ummehtuneet sisäsiittolat länsirannikolla ovat väestömäärältään kuitenkin aika pieniä.

Joo mutta miksi nämä sitten ehdoin tahdoin hakisivat suomenkielisiin koulutuksiin, jonne on vaikeampi päästä. Jos joku suomenruotsalainen hakee suomenkieliseen korkeakoutukseen ja sinne pääsee, niin eiköhän hän ole paikkansa ansainnut. 

Koulutus kotipaikkakunnalla eikä tarvi muuttaa jos vanhempien luona on tilaa. Syitä on monia.

Up

Ihmettelen sitä kun ihmiset sanovat että Hankkenin pitäisi vaan liittää esimerkiksi Aaltoon tai että se pitäisi lakkauttaa.

Hanken on suomen vanhin kauppakorkeakoulu ja pohjoismaidenkin vanhimpia. Sillä on pitkät perinteet, rikas historia ja se tarjoaa laadukasta kansainvälistä opetusta. Eikö tämä nyt oikeuta olemassaoloon?

Suomessa ei ole huonoja yliopistoja vaan kansainvälisillä mittareilla kaikista saa laadukasta opetusta. Kuitenkin jos halutaan Suomen sisällä hakea eroja niin silloin kauppatieteiden opetuksessa on Hanken ja Aalto se kärkikaksikko. Tätä väitettä tukee esim financial times -ranking, kansainväliset laatuleimat, jotka ovat samat Aallolla ja Hankkenilla (muut suomalaiset kauppakorkeat ei näitä kaikkia samoja laatuleimoja omista), ja opetusministeriön julkaisemat datat yliopistoille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja menestyksestä.

Yliopistojen rahoitus muodostuu valtion budjetista ja lahjoituksista. Valtio mittaa yliopistoja yhtenäisin mittarein, jotka määrittävät sen kuinka paljon yliopistolle annetaan rahoitusta. Yliopistot voivat myös hakea rahoitusta esim EU:lta ja Suomen Akatemialta erilaisiin hankkeisiin, tutkimukseen ja erikoisosaamisen rahoittamiseen. Hanken saa paljon lahjoituksia suomenruotsalaisilta säätiöitä ja liike-elämältä, sillä koulu on monelle rakas ja sitä halutaan tukea.

Kieltämättä on ruotsia puhuvien etu että koulupaikkoja riittää. Tämä johtuu antoisasta rahoituksesta, mikä mahdollistaa suuremman sisäänoton. Pisterajatkin pysyvät maltillisina sillä hakijoita on vähemmän suhteessa aloituspaikkoihin.

Sitä en ymmärrä että tämä koetaan niin vääränä. Jos suomalaisetkin lahjoittaisivat suomenkieliseen opetukseen rahaa saataisiin sisäänottoa varmasti nostettua ja pisterajoja sitä kautta laskettua. Ilman tukea ei Hankkenin sisäänotto olisi näin suuri.

Se että miksi Hanken ei ole halunnut yhdistyä muiden yliopistojen kanssa johtuu varmasti perinteistä ja siitä että omaa autonomiaa halutaan varjella. Kauppatieteiden opetuksen kustannukset opiskelijaa kohti on alhaisemmat kuin esim tekniikan ja taiteiden opetuksessa. Tämä johtuu siitä että näiden aineiden opetukseen tarvitaan erityisiä opetustiloja. Silloin kun yliopistolla on monta eri tieteenalaa niin näiden aineiden opetus syö enemmän yliopiston budjetista. Kun Hanken pysyy vain kauppatieteiden opetuksessa jää rahaa suhteessa enemmän esimerkiksi opiskelupaikkojen lisäämiseen, osaavan henkilöstön palkkaamiseen ja hyvän tutkimuksen rahoittamiseen.

Lopuksi haluan sanoa, että Hankkenilla on paljon myös muita, kuin ruotsia puhuvia opiskelijoita. Muistaakseni 30-40% (ei ole tähän lähdettä mutta näin muistan lukeneeni) puhuu äidinkielenään muuta kuin ruotsia, joko suomea tai muuta kieltä. Yliopisto on siis hyvin kansainvälinen ja haluaa ylläpitää tätä identiteettiä.