Lue keskustelun säännöt.
Aalto vs Hanken
30.06.2018 |
Aalto 30 ja Hanken 17,5 :)
Ei kauheasti tarvi osata mitään pääsykokeessa, että ovet avautuvat Hankenille.
Kysymykset pitää osata lukea ruotsiksi. Tämä riittää ;)
http://www.kauppatieteet.fi/28-6-2018-koepistevalinnan-pisterajat-28-6-…
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ei riitä että selviää pääsykokeesta ruotsiksi. Pitää vielä selvittää ruotsinkielienkoe, joka vaaditaan vain suomea äidinkielenään phuvilta. Muilta skandinaaveilta esim. ei. Kielikokeen arvostelua säädetään niin, että vain haluttu määrä sen läpäisee. On ollut vuosia, jolloin yksi prepositiovirhe, eli på i:n sijaan on osoitus siitä, että hakijalla ei ole mitään mahdollisuutta pärjätä ruotsinkielisessä opetuksessa eikä kyetä toimimaan ruotsiksi ammatissaan.
Olen itse tehnyt tämän kielikokeen eikä siinä todellakaan ollut mitään ongelmaa. Piti kirjoittaa artikkelista referaatti. En ihan ymmärrä tätä valitusta siitä, että ruotsinkielisiin opintoihin pääsee helpommin. Samaan aikaan kuitenkin jatkuvasti valitetaan myös siitä, että eihän sitä ruotsia minnekään tarvi, että miksi sitä tarvitsee opiskella. Jos ei näiden yhteyttä osaa hahmottaa niin ei kai siinä mitään.
Silti mielestäni touhu on epäreilua mutta kyllä niihin opintoihin ihan suomenkielinenkin pääsee ja pärjää.
Jos et ymmärrä, niin saat kyllä syyttää itseäsi.
Siis ensin ruotsinkielisille järjestetään väestöosuuteen nähden moninkertaisesti opiskelupaikkoja, minkä vuoksi pisterajat luonnollisesti laskevat selvästi alemmaksi kuin suomenkielisissä kouluissa, koska paikkaa kohden on vähemmän hakijoita.
Ja sinä saat tästä jotenkin perustelun sille, että suomenkieliset pakotetaan opiskelemaan pakkoruotsia ja ruotsia muka tarvitaan ???
Tuohon on täysin keinotekoisesti järjestetty tarve ruotsille ja se poistuu, kun ruotsinkielisten opiskelupaikkojen määrää vähennetään väestöosuuden mukaiselle tasolle.
Ei vaan sinä ymmärsit väärin. Tarkoitin sitä, että vuosikaudet on mm. nämä väittämät ruotsin kielestä elossa: "Miksi sitä ruotsia pitää opiskella, kun siitä ei mitään hyötyä ole. " "Miksi ruotsinkieliset pääsee helpommin opiskelemaan."
Ei kukaan tässä pakkoruotsista puhunut, vaan jos samaan aikaan valitetaan sitä, että ruosinkieltä taitavilla on helpompaa ja miksi sitä ruotsia pitäisi opiskella. Niin eikö tässä ole pieni ristiriita. En välttämättä ole pakkoruotsin kannalla, vaan siinä, että jos samaan aikaan ihmettelee miten ruosinkielisiin koulutusohjelmiin pääsee helpommin ja miksi itse joutuu opiskelemaan ruotsia, niin eikö näe, että siinä omassa ruotsin osaamisessa voisi olla jotakin hyötyä.
Etkö tosiaan tajua väittämäsi järjettömyyttä? Meillä on siis rakenteellisesti suomenkielisiä syrjivä ja ruotsinkielisiä suosiva tilanne esim. kauppatieteen opintoihin hakemisessa. Sinun mielestäsi tämä onkin kuitenkin hyvä perustelu sille, miksi pitäisi osata ruotsia, koska ruotsia osaamalla voisikin hakea tässä ruotsinkielisiä suosivassa kiintiössä.
Mutta eikö oikea ratkaisu olisi lopettaa ruotsinkielisten suosiminen ja asettaa pisterajat samalle tasolle?
Sinun logiikkasi mukaan apertheidista valittavan mustan olisi kannattanut vaalentaa ihonsa ja pyrkiä hyötymään valkoisten eduista eikä suinkaan vastustaa apartheidia itsessään.
Jätin juuri kommentin, jossa mielestäni Hankenin ja Aallon yhdistyminen olisi hyvä idea, jossa olisi yhteinen sisäänpääsy. En todellakaan ole sitä mieltä, että nykyinen systeemi on hyvä. Ruotsinkielisiä suositaan liikaa. Tarkoitin edelleenkin sitä, että niin kauan kuin systeemi on tämä, niin sen sijaan, että mussuttaa siitä, kuinka ruotsinkielisillä on helpompaa niin itsekin voi halutessaan sinne ruotsinkieliseen korkeakouluun hakea, jonne on helpompi päästä. Kielikokeesta selviytyy, jos osaa perustasoisesti ruotsia eli opiskellut koulussa ruotsia.
Ruotsin opiskelun sijaan kannattaa lukea sekin aika niitä suomenkielisen kauppakorkeakoulun pääsykoekirjoja. Suomenkielisessä kauppakorkeakoulussa on parempi taso johtuen ihan opiskelijoiden paremmasta valikoituneisuudesta, eikä sieltä valmistuneita kohdella "kiintiömaistereina".
Vaikka sitten niin mutta, jos ne ovet ei sinne suomenkieliseen kauppikseen avaudu niin sen sijaan, että käyttää aikansa arvostellen ruotsinkielisten parempia mahdollisuuksia voisi itsekin olla jo ruotsinkielisessä sisällä. Toki jos ruotsia pitäisi erikseen opetella pärjätäkseen kielikokeessa niin sitten ei välttämättä ole järkeä. Itse läpäisin kokeen ihan kouluruotsilla. Sillä, että olen ollut paikalla ruotsin tunneilla ja tehnyt läksyt.
Suomen kielipolitiikassa on yleisesti ongelmana se, että kielipolitiikan korjaamisen sijaan pyritäänkin keksimään, miten siitä voisi itse hyötyä!
Esim. suomenkieliset poliitikot saavat suomenruotsalaisista säätiöistä helposti vaalirahoitusta, kunhan muistavat kannattaa pakkoruotsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeus ja kohtuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.
Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.
Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää.
Huoh. Alhaiset pisterajat aiheutuvat tietysti pohjimmiltaan siitä, että ruotsinkielisiä paikkoja on ihan liikaa väestöosuuteen ja ruotsinkielisten kykyihin nähden. Kauppatieteessä paikkoja on noin kolme kertaa enemmän ruotsinkielisille.
Eli ei tuo ole mikään puolustus, että "on vähemmän hakijoita".
Niin kuin sanoin niin "jotain pitäisi tehdä", oli se sitten paikkojen karsiminen tai vähimmäispisterajan vaatiminen tms. Mutta kyllä näihin yksittäisiin paikkoihin on vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin vastaaviin, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että sisään on myös helpompi päästä.
Olen itse aikoinaan päässyt ruotsinkieliseen AMK:n, vaikka suomenkieliseen en päässyt edes pääsykokeeseen asti.
Totta kai on vähemmän hakijoita, koska kohderyhmä on vain noin 5% väestöstä.
Suomenkieliseen koulutuksiin voi käytännössä hakea kaikki, koska ns. ruotsinkieliset ovat käytännössä kaksikielisiä.
Täysin ruotsinkielisillä alueilla asuvat puhuvat monesti todella huonosti, jos lainkaan suomea, eivätkä siis varmasti hakeudu suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Ruotsin osaamisesta on apua. Jos osaat edes joten kuten ruotsia niin selviät kyllä ruotsinkielisestä pääsykokeesta ja opinnoistakin. Opiskelussa kun monesti on aika paljon englantia tai jopa koko koulutusohjelma voi olla englanniksi. Itse kun hain ruotsinkieliseen kouluun niin jopa kysyttiin haluanko tehdä pääsykokeen suomeksi. Olen silti samaa mieltä, että näitä paikkoja pitäisi karsia.
Vaikka nimenomaan heidän omaksi edukseen olisi hakeutua sinne suomenkielisiin ohjelmiin. Yhteiskuntamme kuitenkin toimii suomen kielellä, jonka taito on välttämätön työuralla. Tuskin korkeasti koulutettu haluaa jäädä loppuiäkseen närpiöön poimimaan tomaatteja.
Eihän se tässä ollut pointtina. Tottakai olisi järkevää osata suomea. Oli kysymys siitä, että ruotsinkielisiltä alueilla asuvat eivät hakeudu suomenkielisiin opintoihin, joten eivät vie suomenkielisiltä paikkoja, kun joku uhosi miten ruotsinkieliset voivat kuitenkin hakea myös suomenkielisiin ohjelmiin.
Suurin osa ns. ruotsinkielisistä on kaksikielisiä. Ne ummehtuneet sisäsiittolat länsirannikolla ovat väestömäärältään kuitenkin aika pieniä.
Joo mutta miksi nämä sitten ehdoin tahdoin hakisivat suomenkielisiin koulutuksiin, jonne on vaikeampi päästä. Jos joku suomenruotsalainen hakee suomenkieliseen korkeakoutukseen ja sinne pääsee, niin eiköhän hän ole paikkansa ansainnut.
Yksinkertainen, reilu ja tasa-arvoinen ratkaisu olisi helppo tehdä. Eli sulautetaan Hanken Aalto-yliopistoon. Kokeen voisi tehdä joko suomen kielellä tai ruotsin kielellä. Opetusta järjestettäisiin myös ruotsiksi. PISTERAJAT olisivat samat kaikille eli ruotsinkielisten pitäisi myös saada tuo 30 pistettä jos haluavat AITOON yliopistoon. Tämä olisi reilua kaikille! Tätä ei koskaan tulla tekemään, koska tietty eliitti suuttuisi siitä liikaa.
Tämä olisi loistava ratkaisu. Kaikki samalla viivalla eikä suosimista. Miksi kaikki muut korkeakoulut yhdistyvät paitsi Hanken? Ilmeisesti Hanken ei halua yhdistyä juuri pisterajojen takia. Jos yhdistyminen tapahtuisi, niin ruotsinkielisten olisi vaikea päästä sisään kauppatieteellisiin opintoihin. Näkeehän tämän selkeästi tilastoista. No ennemmin tai myöhemmin oikeus voittaa ja tämä tapahtuu.
Kylteri kirjoitti:
Oikeus ja kohtuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.
Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.
Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää.
Huoh. Alhaiset pisterajat aiheutuvat tietysti pohjimmiltaan siitä, että ruotsinkielisiä paikkoja on ihan liikaa väestöosuuteen ja ruotsinkielisten kykyihin nähden. Kauppatieteessä paikkoja on noin kolme kertaa enemmän ruotsinkielisille.
Eli ei tuo ole mikään puolustus, että "on vähemmän hakijoita".
Niin kuin sanoin niin "jotain pitäisi tehdä", oli se sitten paikkojen karsiminen tai vähimmäispisterajan vaatiminen tms. Mutta kyllä näihin yksittäisiin paikkoihin on vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin vastaaviin, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että sisään on myös helpompi päästä.
Olen itse aikoinaan päässyt ruotsinkieliseen AMK:n, vaikka suomenkieliseen en päässyt edes pääsykokeeseen asti.
Totta kai on vähemmän hakijoita, koska kohderyhmä on vain noin 5% väestöstä.
Suomenkieliseen koulutuksiin voi käytännössä hakea kaikki, koska ns. ruotsinkieliset ovat käytännössä kaksikielisiä.
Täysin ruotsinkielisillä alueilla asuvat puhuvat monesti todella huonosti, jos lainkaan suomea, eivätkä siis varmasti hakeudu suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Ruotsin osaamisesta on apua. Jos osaat edes joten kuten ruotsia niin selviät kyllä ruotsinkielisestä pääsykokeesta ja opinnoistakin. Opiskelussa kun monesti on aika paljon englantia tai jopa koko koulutusohjelma voi olla englanniksi. Itse kun hain ruotsinkieliseen kouluun niin jopa kysyttiin haluanko tehdä pääsykokeen suomeksi. Olen silti samaa mieltä, että näitä paikkoja pitäisi karsia.
Vaikka nimenomaan heidän omaksi edukseen olisi hakeutua sinne suomenkielisiin ohjelmiin. Yhteiskuntamme kuitenkin toimii suomen kielellä, jonka taito on välttämätön työuralla. Tuskin korkeasti koulutettu haluaa jäädä loppuiäkseen närpiöön poimimaan tomaatteja.
Eihän se tässä ollut pointtina. Tottakai olisi järkevää osata suomea. Oli kysymys siitä, että ruotsinkielisiltä alueilla asuvat eivät hakeudu suomenkielisiin opintoihin, joten eivät vie suomenkielisiltä paikkoja, kun joku uhosi miten ruotsinkieliset voivat kuitenkin hakea myös suomenkielisiin ohjelmiin.
Suurin osa ns. ruotsinkielisistä on kaksikielisiä. Ne ummehtuneet sisäsiittolat länsirannikolla ovat väestömäärältään kuitenkin aika pieniä.
Joo mutta miksi nämä sitten ehdoin tahdoin hakisivat suomenkielisiin koulutuksiin, jonne on vaikeampi päästä. Jos joku suomenruotsalainen hakee suomenkieliseen korkeakoutukseen ja sinne pääsee, niin eiköhän hän ole paikkansa ansainnut.
Yksinkertainen, reilu ja tasa-arvoinen ratkaisu olisi helppo tehdä. Eli sulautetaan Hanken Aalto-yliopistoon. Kokeen voisi tehdä joko suomen kielellä tai ruotsin kielellä. Opetusta järjestettäisiin myös ruotsiksi. PISTERAJAT olisivat samat kaikille eli ruotsinkielisten pitäisi myös saada tuo 30 pistettä jos haluavat AITOON yliopistoon. Tämä olisi reilua kaikille! Tätä ei koskaan tulla tekemään, koska tietty eliitti suuttuisi siitä liikaa.
Tämä olisi loistava ratkaisu. Kaikki samalla viivalla eikä suosimista. Miksi kaikki muut korkeakoulut yhdistyvät paitsi Hanken? Ilmeisesti Hanken ei halua yhdistyä juuri pisterajojen takia. Jos yhdistyminen tapahtuisi, niin ruotsinkielisten olisi vaikea päästä sisään kauppatieteellisiin opintoihin. Näkeehän tämän selkeästi tilastoista. No ennemmin tai myöhemmin oikeus voittaa ja tämä tapahtuu.
Taustalla lienee myös rahoitus. Suomenruotsalaiset säätiöt tukevat auliista Hankenia. Yhdistetyssä kauppakorkeakoulussa he eivät voisi kohdistaa tukeaan vain suomenruotsalaisille, eli eivät voisi enää vastaavalla tavalla rahan voimalla tukea ruotsin kielen keinotekoista asemaa korkeakoulutuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Oikeus ja kohtuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.
Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.
Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää.
Huoh. Alhaiset pisterajat aiheutuvat tietysti pohjimmiltaan siitä, että ruotsinkielisiä paikkoja on ihan liikaa väestöosuuteen ja ruotsinkielisten kykyihin nähden. Kauppatieteessä paikkoja on noin kolme kertaa enemmän ruotsinkielisille.
Eli ei tuo ole mikään puolustus, että "on vähemmän hakijoita".
Niin kuin sanoin niin "jotain pitäisi tehdä", oli se sitten paikkojen karsiminen tai vähimmäispisterajan vaatiminen tms. Mutta kyllä näihin yksittäisiin paikkoihin on vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin vastaaviin, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että sisään on myös helpompi päästä.
Olen itse aikoinaan päässyt ruotsinkieliseen AMK:n, vaikka suomenkieliseen en päässyt edes pääsykokeeseen asti.
Totta kai on vähemmän hakijoita, koska kohderyhmä on vain noin 5% väestöstä.
Suomenkieliseen koulutuksiin voi käytännössä hakea kaikki, koska ns. ruotsinkieliset ovat käytännössä kaksikielisiä.
Täysin ruotsinkielisillä alueilla asuvat puhuvat monesti todella huonosti, jos lainkaan suomea, eivätkä siis varmasti hakeudu suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Ruotsin osaamisesta on apua. Jos osaat edes joten kuten ruotsia niin selviät kyllä ruotsinkielisestä pääsykokeesta ja opinnoistakin. Opiskelussa kun monesti on aika paljon englantia tai jopa koko koulutusohjelma voi olla englanniksi. Itse kun hain ruotsinkieliseen kouluun niin jopa kysyttiin haluanko tehdä pääsykokeen suomeksi. Olen silti samaa mieltä, että näitä paikkoja pitäisi karsia.
Vaikka nimenomaan heidän omaksi edukseen olisi hakeutua sinne suomenkielisiin ohjelmiin. Yhteiskuntamme kuitenkin toimii suomen kielellä, jonka taito on välttämätön työuralla. Tuskin korkeasti koulutettu haluaa jäädä loppuiäkseen närpiöön poimimaan tomaatteja.
Eihän se tässä ollut pointtina. Tottakai olisi järkevää osata suomea. Oli kysymys siitä, että ruotsinkielisiltä alueilla asuvat eivät hakeudu suomenkielisiin opintoihin, joten eivät vie suomenkielisiltä paikkoja, kun joku uhosi miten ruotsinkieliset voivat kuitenkin hakea myös suomenkielisiin ohjelmiin.
Suurin osa ns. ruotsinkielisistä on kaksikielisiä. Ne ummehtuneet sisäsiittolat länsirannikolla ovat väestömäärältään kuitenkin aika pieniä.
Joo mutta miksi nämä sitten ehdoin tahdoin hakisivat suomenkielisiin koulutuksiin, jonne on vaikeampi päästä. Jos joku suomenruotsalainen hakee suomenkieliseen korkeakoutukseen ja sinne pääsee, niin eiköhän hän ole paikkansa ansainnut.
Yksinkertainen, reilu ja tasa-arvoinen ratkaisu olisi helppo tehdä. Eli sulautetaan Hanken Aalto-yliopistoon. Kokeen voisi tehdä joko suomen kielellä tai ruotsin kielellä. Opetusta järjestettäisiin myös ruotsiksi. PISTERAJAT olisivat samat kaikille eli ruotsinkielisten pitäisi myös saada tuo 30 pistettä jos haluavat AITOON yliopistoon. Tämä olisi reilua kaikille! Tätä ei koskaan tulla tekemään, koska tietty eliitti suuttuisi siitä liikaa.
Tästä olen samaa mieltä, tämän tyylinen idea olisikin tasa-arvoista.
Nyt on kyllä järjetöntä, että Helsinkiin yrittänyt hakija saa 29 pistettä eikä pääse sisään. Ruotsinkielellä saman kokeen helsinkiin tehnyt saa 18 pistettä ja saa opiskelupaikan. Tämä on kyllä vääryys niille ketkä ahkerasti lukevat, mutta saavat rangaistuksen siitä, että eivät osaa ruotsia kun hakevat KAUPPATIETEITÄ opiskelemaan.
Ei järkeä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeus ja kohtuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.
Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.
Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää.
Huoh. Alhaiset pisterajat aiheutuvat tietysti pohjimmiltaan siitä, että ruotsinkielisiä paikkoja on ihan liikaa väestöosuuteen ja ruotsinkielisten kykyihin nähden. Kauppatieteessä paikkoja on noin kolme kertaa enemmän ruotsinkielisille.
Eli ei tuo ole mikään puolustus, että "on vähemmän hakijoita".
Niin kuin sanoin niin "jotain pitäisi tehdä", oli se sitten paikkojen karsiminen tai vähimmäispisterajan vaatiminen tms. Mutta kyllä näihin yksittäisiin paikkoihin on vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin vastaaviin, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että sisään on myös helpompi päästä.
Olen itse aikoinaan päässyt ruotsinkieliseen AMK:n, vaikka suomenkieliseen en päässyt edes pääsykokeeseen asti.
Totta kai on vähemmän hakijoita, koska kohderyhmä on vain noin 5% väestöstä.
Suomenkieliseen koulutuksiin voi käytännössä hakea kaikki, koska ns. ruotsinkieliset ovat käytännössä kaksikielisiä.
Täysin ruotsinkielisillä alueilla asuvat puhuvat monesti todella huonosti, jos lainkaan suomea, eivätkä siis varmasti hakeudu suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Ruotsin osaamisesta on apua. Jos osaat edes joten kuten ruotsia niin selviät kyllä ruotsinkielisestä pääsykokeesta ja opinnoistakin. Opiskelussa kun monesti on aika paljon englantia tai jopa koko koulutusohjelma voi olla englanniksi. Itse kun hain ruotsinkieliseen kouluun niin jopa kysyttiin haluanko tehdä pääsykokeen suomeksi. Olen silti samaa mieltä, että näitä paikkoja pitäisi karsia.
Vaikka nimenomaan heidän omaksi edukseen olisi hakeutua sinne suomenkielisiin ohjelmiin. Yhteiskuntamme kuitenkin toimii suomen kielellä, jonka taito on välttämätön työuralla. Tuskin korkeasti koulutettu haluaa jäädä loppuiäkseen närpiöön poimimaan tomaatteja.
Eihän se tässä ollut pointtina. Tottakai olisi järkevää osata suomea. Oli kysymys siitä, että ruotsinkielisiltä alueilla asuvat eivät hakeudu suomenkielisiin opintoihin, joten eivät vie suomenkielisiltä paikkoja, kun joku uhosi miten ruotsinkieliset voivat kuitenkin hakea myös suomenkielisiin ohjelmiin.
Suurin osa ns. ruotsinkielisistä on kaksikielisiä. Ne ummehtuneet sisäsiittolat länsirannikolla ovat väestömäärältään kuitenkin aika pieniä.
Joo mutta miksi nämä sitten ehdoin tahdoin hakisivat suomenkielisiin koulutuksiin, jonne on vaikeampi päästä. Jos joku suomenruotsalainen hakee suomenkieliseen korkeakoutukseen ja sinne pääsee, niin eiköhän hän ole paikkansa ansainnut.
Yksinkertainen, reilu ja tasa-arvoinen ratkaisu olisi helppo tehdä. Eli sulautetaan Hanken Aalto-yliopistoon. Kokeen voisi tehdä joko suomen kielellä tai ruotsin kielellä. Opetusta järjestettäisiin myös ruotsiksi. PISTERAJAT olisivat samat kaikille eli ruotsinkielisten pitäisi myös saada tuo 30 pistettä jos haluavat AITOON yliopistoon. Tämä olisi reilua kaikille! Tätä ei koskaan tulla tekemään, koska tietty eliitti suuttuisi siitä liikaa.
Tästä olen samaa mieltä, tämän tyylinen idea olisikin tasa-arvoista.
Nyt on kyllä järjetöntä, että Helsinkiin yrittänyt hakija saa 29 pistettä eikä pääse sisään. Ruotsinkielellä saman kokeen helsinkiin tehnyt saa 18 pistettä ja saa opiskelupaikan. Tämä on kyllä vääryys niille ketkä ahkerasti lukevat, mutta saavat rangaistuksen siitä, että eivät osaa ruotsia kun hakevat KAUPPATIETEITÄ opiskelemaan.
No Suomen kielipolitiikassa ei muutenkaan ole mitään järkeä. Koko kansa pakotetaan opiskelemaan 5%:n vähemmistön kieltä jokaisella kouluasteella ala-asteelta yliopistoon saakka, koska jossain saariston kätköissä lymyilee joku, joka ei osaa suomea!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei järkeä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeus ja kohtuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.
Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.
Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää.
Huoh. Alhaiset pisterajat aiheutuvat tietysti pohjimmiltaan siitä, että ruotsinkielisiä paikkoja on ihan liikaa väestöosuuteen ja ruotsinkielisten kykyihin nähden. Kauppatieteessä paikkoja on noin kolme kertaa enemmän ruotsinkielisille.
Eli ei tuo ole mikään puolustus, että "on vähemmän hakijoita".
Niin kuin sanoin niin "jotain pitäisi tehdä", oli se sitten paikkojen karsiminen tai vähimmäispisterajan vaatiminen tms. Mutta kyllä näihin yksittäisiin paikkoihin on vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin vastaaviin, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että sisään on myös helpompi päästä.
Olen itse aikoinaan päässyt ruotsinkieliseen AMK:n, vaikka suomenkieliseen en päässyt edes pääsykokeeseen asti.
Totta kai on vähemmän hakijoita, koska kohderyhmä on vain noin 5% väestöstä.
Suomenkieliseen koulutuksiin voi käytännössä hakea kaikki, koska ns. ruotsinkieliset ovat käytännössä kaksikielisiä.
Täysin ruotsinkielisillä alueilla asuvat puhuvat monesti todella huonosti, jos lainkaan suomea, eivätkä siis varmasti hakeudu suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Ruotsin osaamisesta on apua. Jos osaat edes joten kuten ruotsia niin selviät kyllä ruotsinkielisestä pääsykokeesta ja opinnoistakin. Opiskelussa kun monesti on aika paljon englantia tai jopa koko koulutusohjelma voi olla englanniksi. Itse kun hain ruotsinkieliseen kouluun niin jopa kysyttiin haluanko tehdä pääsykokeen suomeksi. Olen silti samaa mieltä, että näitä paikkoja pitäisi karsia.
Vaikka nimenomaan heidän omaksi edukseen olisi hakeutua sinne suomenkielisiin ohjelmiin. Yhteiskuntamme kuitenkin toimii suomen kielellä, jonka taito on välttämätön työuralla. Tuskin korkeasti koulutettu haluaa jäädä loppuiäkseen närpiöön poimimaan tomaatteja.
Eihän se tässä ollut pointtina. Tottakai olisi järkevää osata suomea. Oli kysymys siitä, että ruotsinkielisiltä alueilla asuvat eivät hakeudu suomenkielisiin opintoihin, joten eivät vie suomenkielisiltä paikkoja, kun joku uhosi miten ruotsinkieliset voivat kuitenkin hakea myös suomenkielisiin ohjelmiin.
Suurin osa ns. ruotsinkielisistä on kaksikielisiä. Ne ummehtuneet sisäsiittolat länsirannikolla ovat väestömäärältään kuitenkin aika pieniä.
Joo mutta miksi nämä sitten ehdoin tahdoin hakisivat suomenkielisiin koulutuksiin, jonne on vaikeampi päästä. Jos joku suomenruotsalainen hakee suomenkieliseen korkeakoutukseen ja sinne pääsee, niin eiköhän hän ole paikkansa ansainnut.
Yksinkertainen, reilu ja tasa-arvoinen ratkaisu olisi helppo tehdä. Eli sulautetaan Hanken Aalto-yliopistoon. Kokeen voisi tehdä joko suomen kielellä tai ruotsin kielellä. Opetusta järjestettäisiin myös ruotsiksi. PISTERAJAT olisivat samat kaikille eli ruotsinkielisten pitäisi myös saada tuo 30 pistettä jos haluavat AITOON yliopistoon. Tämä olisi reilua kaikille! Tätä ei koskaan tulla tekemään, koska tietty eliitti suuttuisi siitä liikaa.
Tästä olen samaa mieltä, tämän tyylinen idea olisikin tasa-arvoista.
Nyt on kyllä järjetöntä, että Helsinkiin yrittänyt hakija saa 29 pistettä eikä pääse sisään. Ruotsinkielellä saman kokeen helsinkiin tehnyt saa 18 pistettä ja saa opiskelupaikan. Tämä on kyllä vääryys niille ketkä ahkerasti lukevat, mutta saavat rangaistuksen siitä, että eivät osaa ruotsia kun hakevat KAUPPATIETEITÄ opiskelemaan.
Olisi kannattanut ahkerasti lukea myös ruotsia.
Sisäänpääsyn helppous ei suoranaisesti kerro valmistuvien laadusta. Hankenissa kuitenkin ymmärtääkseni on laadukas opetus, eikä heidän tarvitse pihistellä kuluissa, mikä tasaa eroa. Maailman huippuyliopistoihinkin on yleensä helpompi päästä kuin Suomen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sisäänpääsyn helppous ei suoranaisesti kerro valmistuvien laadusta. Hankenissa kuitenkin ymmärtääkseni on laadukas opetus, eikä heidän tarvitse pihistellä kuluissa, mikä tasaa eroa. Maailman huippuyliopistoihinkin on yleensä helpompi päästä kuin Suomen.
Noin periaattessa olisi mielenkiintoista pohtia, onko eettisesti oikein, että tiettyä koulua tuetaan kielellisin perustein. Ts. on säätiöitä, joiden tehtävä on tukea vain ja ainoastaan ruotsinkielisiä. Eikö tämä ole vähän arveluttavaa, vrt. säätiö, joka tukee vain valkoihoisia?
Ei muuta kuin hanken ja selkään kånken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ei riitä että selviää pääsykokeesta ruotsiksi. Pitää vielä selvittää ruotsinkielienkoe, joka vaaditaan vain suomea äidinkielenään phuvilta. Muilta skandinaaveilta esim. ei. Kielikokeen arvostelua säädetään niin, että vain haluttu määrä sen läpäisee. On ollut vuosia, jolloin yksi prepositiovirhe, eli på i:n sijaan on osoitus siitä, että hakijalla ei ole mitään mahdollisuutta pärjätä ruotsinkielisessä opetuksessa eikä kyetä toimimaan ruotsiksi ammatissaan.
Olen itse tehnyt tämän kielikokeen eikä siinä todellakaan ollut mitään ongelmaa. Piti kirjoittaa artikkelista referaatti. En ihan ymmärrä tätä valitusta siitä, että ruotsinkielisiin opintoihin pääsee helpommin. Samaan aikaan kuitenkin jatkuvasti valitetaan myös siitä, että eihän sitä ruotsia minnekään tarvi, että miksi sitä tarvitsee opiskella. Jos ei näiden yhteyttä osaa hahmottaa niin ei kai siinä mitään.
Silti mielestäni touhu on epäreilua mutta kyllä niihin opintoihin ihan suomenkielinenkin pääsee ja pärjää.
Sieltähän löyty uusi syy pakkoruotsiin. Pääset sitten opiskelemaan helposti.
Vierailija kirjoitti:
Ei järkeä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeus ja kohtuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.
Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.
Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää.
Huoh. Alhaiset pisterajat aiheutuvat tietysti pohjimmiltaan siitä, että ruotsinkielisiä paikkoja on ihan liikaa väestöosuuteen ja ruotsinkielisten kykyihin nähden. Kauppatieteessä paikkoja on noin kolme kertaa enemmän ruotsinkielisille.
Eli ei tuo ole mikään puolustus, että "on vähemmän hakijoita".
Niin kuin sanoin niin "jotain pitäisi tehdä", oli se sitten paikkojen karsiminen tai vähimmäispisterajan vaatiminen tms. Mutta kyllä näihin yksittäisiin paikkoihin on vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin vastaaviin, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että sisään on myös helpompi päästä.
Olen itse aikoinaan päässyt ruotsinkieliseen AMK:n, vaikka suomenkieliseen en päässyt edes pääsykokeeseen asti.
Totta kai on vähemmän hakijoita, koska kohderyhmä on vain noin 5% väestöstä.
Suomenkieliseen koulutuksiin voi käytännössä hakea kaikki, koska ns. ruotsinkieliset ovat käytännössä kaksikielisiä.
Täysin ruotsinkielisillä alueilla asuvat puhuvat monesti todella huonosti, jos lainkaan suomea, eivätkä siis varmasti hakeudu suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Ruotsin osaamisesta on apua. Jos osaat edes joten kuten ruotsia niin selviät kyllä ruotsinkielisestä pääsykokeesta ja opinnoistakin. Opiskelussa kun monesti on aika paljon englantia tai jopa koko koulutusohjelma voi olla englanniksi. Itse kun hain ruotsinkieliseen kouluun niin jopa kysyttiin haluanko tehdä pääsykokeen suomeksi. Olen silti samaa mieltä, että näitä paikkoja pitäisi karsia.
Vaikka nimenomaan heidän omaksi edukseen olisi hakeutua sinne suomenkielisiin ohjelmiin. Yhteiskuntamme kuitenkin toimii suomen kielellä, jonka taito on välttämätön työuralla. Tuskin korkeasti koulutettu haluaa jäädä loppuiäkseen närpiöön poimimaan tomaatteja.
Eihän se tässä ollut pointtina. Tottakai olisi järkevää osata suomea. Oli kysymys siitä, että ruotsinkielisiltä alueilla asuvat eivät hakeudu suomenkielisiin opintoihin, joten eivät vie suomenkielisiltä paikkoja, kun joku uhosi miten ruotsinkieliset voivat kuitenkin hakea myös suomenkielisiin ohjelmiin.
Suurin osa ns. ruotsinkielisistä on kaksikielisiä. Ne ummehtuneet sisäsiittolat länsirannikolla ovat väestömäärältään kuitenkin aika pieniä.
Joo mutta miksi nämä sitten ehdoin tahdoin hakisivat suomenkielisiin koulutuksiin, jonne on vaikeampi päästä. Jos joku suomenruotsalainen hakee suomenkieliseen korkeakoutukseen ja sinne pääsee, niin eiköhän hän ole paikkansa ansainnut.
Yksinkertainen, reilu ja tasa-arvoinen ratkaisu olisi helppo tehdä. Eli sulautetaan Hanken Aalto-yliopistoon. Kokeen voisi tehdä joko suomen kielellä tai ruotsin kielellä. Opetusta järjestettäisiin myös ruotsiksi. PISTERAJAT olisivat samat kaikille eli ruotsinkielisten pitäisi myös saada tuo 30 pistettä jos haluavat AITOON yliopistoon. Tämä olisi reilua kaikille! Tätä ei koskaan tulla tekemään, koska tietty eliitti suuttuisi siitä liikaa.
Tästä olen samaa mieltä, tämän tyylinen idea olisikin tasa-arvoista.
Nyt on kyllä järjetöntä, että Helsinkiin yrittänyt hakija saa 29 pistettä eikä pääse sisään. Ruotsinkielellä saman kokeen helsinkiin tehnyt saa 18 pistettä ja saa opiskelupaikan. Tämä on kyllä vääryys niille ketkä ahkerasti lukevat, mutta saavat rangaistuksen siitä, että eivät osaa ruotsia kun hakevat KAUPPATIETEITÄ opiskelemaan.
Olisi kannattanut ahkerasti lukea myös ruotsia.
Kannattaisiko Hankenille hakevien opiskella hieman enemmän kauppatieteitä? Ei näytä hyvältä, mutta ymmärtäähän tuon. Pappa betalar, joten miksi vaivautua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei järkeä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeus ja kohtuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.
Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.
Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää.
Huoh. Alhaiset pisterajat aiheutuvat tietysti pohjimmiltaan siitä, että ruotsinkielisiä paikkoja on ihan liikaa väestöosuuteen ja ruotsinkielisten kykyihin nähden. Kauppatieteessä paikkoja on noin kolme kertaa enemmän ruotsinkielisille.
Eli ei tuo ole mikään puolustus, että "on vähemmän hakijoita".
Niin kuin sanoin niin "jotain pitäisi tehdä", oli se sitten paikkojen karsiminen tai vähimmäispisterajan vaatiminen tms. Mutta kyllä näihin yksittäisiin paikkoihin on vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin vastaaviin, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että sisään on myös helpompi päästä.
Olen itse aikoinaan päässyt ruotsinkieliseen AMK:n, vaikka suomenkieliseen en päässyt edes pääsykokeeseen asti.
Totta kai on vähemmän hakijoita, koska kohderyhmä on vain noin 5% väestöstä.
Suomenkieliseen koulutuksiin voi käytännössä hakea kaikki, koska ns. ruotsinkieliset ovat käytännössä kaksikielisiä.
Täysin ruotsinkielisillä alueilla asuvat puhuvat monesti todella huonosti, jos lainkaan suomea, eivätkä siis varmasti hakeudu suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Ruotsin osaamisesta on apua. Jos osaat edes joten kuten ruotsia niin selviät kyllä ruotsinkielisestä pääsykokeesta ja opinnoistakin. Opiskelussa kun monesti on aika paljon englantia tai jopa koko koulutusohjelma voi olla englanniksi. Itse kun hain ruotsinkieliseen kouluun niin jopa kysyttiin haluanko tehdä pääsykokeen suomeksi. Olen silti samaa mieltä, että näitä paikkoja pitäisi karsia.
Vaikka nimenomaan heidän omaksi edukseen olisi hakeutua sinne suomenkielisiin ohjelmiin. Yhteiskuntamme kuitenkin toimii suomen kielellä, jonka taito on välttämätön työuralla. Tuskin korkeasti koulutettu haluaa jäädä loppuiäkseen närpiöön poimimaan tomaatteja.
Eihän se tässä ollut pointtina. Tottakai olisi järkevää osata suomea. Oli kysymys siitä, että ruotsinkielisiltä alueilla asuvat eivät hakeudu suomenkielisiin opintoihin, joten eivät vie suomenkielisiltä paikkoja, kun joku uhosi miten ruotsinkieliset voivat kuitenkin hakea myös suomenkielisiin ohjelmiin.
Suurin osa ns. ruotsinkielisistä on kaksikielisiä. Ne ummehtuneet sisäsiittolat länsirannikolla ovat väestömäärältään kuitenkin aika pieniä.
Joo mutta miksi nämä sitten ehdoin tahdoin hakisivat suomenkielisiin koulutuksiin, jonne on vaikeampi päästä. Jos joku suomenruotsalainen hakee suomenkieliseen korkeakoutukseen ja sinne pääsee, niin eiköhän hän ole paikkansa ansainnut.
Yksinkertainen, reilu ja tasa-arvoinen ratkaisu olisi helppo tehdä. Eli sulautetaan Hanken Aalto-yliopistoon. Kokeen voisi tehdä joko suomen kielellä tai ruotsin kielellä. Opetusta järjestettäisiin myös ruotsiksi. PISTERAJAT olisivat samat kaikille eli ruotsinkielisten pitäisi myös saada tuo 30 pistettä jos haluavat AITOON yliopistoon. Tämä olisi reilua kaikille! Tätä ei koskaan tulla tekemään, koska tietty eliitti suuttuisi siitä liikaa.
Tästä olen samaa mieltä, tämän tyylinen idea olisikin tasa-arvoista.
Nyt on kyllä järjetöntä, että Helsinkiin yrittänyt hakija saa 29 pistettä eikä pääse sisään. Ruotsinkielellä saman kokeen helsinkiin tehnyt saa 18 pistettä ja saa opiskelupaikan. Tämä on kyllä vääryys niille ketkä ahkerasti lukevat, mutta saavat rangaistuksen siitä, että eivät osaa ruotsia kun hakevat KAUPPATIETEITÄ opiskelemaan.
Olisi kannattanut ahkerasti lukea myös ruotsia.
Miksi? Eikö opetus olisi kumminkin paras saada omalla äidinkielellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei järkeä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeus ja kohtuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.
Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.
Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää.
Huoh. Alhaiset pisterajat aiheutuvat tietysti pohjimmiltaan siitä, että ruotsinkielisiä paikkoja on ihan liikaa väestöosuuteen ja ruotsinkielisten kykyihin nähden. Kauppatieteessä paikkoja on noin kolme kertaa enemmän ruotsinkielisille.
Eli ei tuo ole mikään puolustus, että "on vähemmän hakijoita".
Niin kuin sanoin niin "jotain pitäisi tehdä", oli se sitten paikkojen karsiminen tai vähimmäispisterajan vaatiminen tms. Mutta kyllä näihin yksittäisiin paikkoihin on vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin vastaaviin, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että sisään on myös helpompi päästä.
Olen itse aikoinaan päässyt ruotsinkieliseen AMK:n, vaikka suomenkieliseen en päässyt edes pääsykokeeseen asti.
Totta kai on vähemmän hakijoita, koska kohderyhmä on vain noin 5% väestöstä.
Suomenkieliseen koulutuksiin voi käytännössä hakea kaikki, koska ns. ruotsinkieliset ovat käytännössä kaksikielisiä.
Täysin ruotsinkielisillä alueilla asuvat puhuvat monesti todella huonosti, jos lainkaan suomea, eivätkä siis varmasti hakeudu suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Ruotsin osaamisesta on apua. Jos osaat edes joten kuten ruotsia niin selviät kyllä ruotsinkielisestä pääsykokeesta ja opinnoistakin. Opiskelussa kun monesti on aika paljon englantia tai jopa koko koulutusohjelma voi olla englanniksi. Itse kun hain ruotsinkieliseen kouluun niin jopa kysyttiin haluanko tehdä pääsykokeen suomeksi. Olen silti samaa mieltä, että näitä paikkoja pitäisi karsia.
Vaikka nimenomaan heidän omaksi edukseen olisi hakeutua sinne suomenkielisiin ohjelmiin. Yhteiskuntamme kuitenkin toimii suomen kielellä, jonka taito on välttämätön työuralla. Tuskin korkeasti koulutettu haluaa jäädä loppuiäkseen närpiöön poimimaan tomaatteja.
Eihän se tässä ollut pointtina. Tottakai olisi järkevää osata suomea. Oli kysymys siitä, että ruotsinkielisiltä alueilla asuvat eivät hakeudu suomenkielisiin opintoihin, joten eivät vie suomenkielisiltä paikkoja, kun joku uhosi miten ruotsinkieliset voivat kuitenkin hakea myös suomenkielisiin ohjelmiin.
Suurin osa ns. ruotsinkielisistä on kaksikielisiä. Ne ummehtuneet sisäsiittolat länsirannikolla ovat väestömäärältään kuitenkin aika pieniä.
Joo mutta miksi nämä sitten ehdoin tahdoin hakisivat suomenkielisiin koulutuksiin, jonne on vaikeampi päästä. Jos joku suomenruotsalainen hakee suomenkieliseen korkeakoutukseen ja sinne pääsee, niin eiköhän hän ole paikkansa ansainnut.
Yksinkertainen, reilu ja tasa-arvoinen ratkaisu olisi helppo tehdä. Eli sulautetaan Hanken Aalto-yliopistoon. Kokeen voisi tehdä joko suomen kielellä tai ruotsin kielellä. Opetusta järjestettäisiin myös ruotsiksi. PISTERAJAT olisivat samat kaikille eli ruotsinkielisten pitäisi myös saada tuo 30 pistettä jos haluavat AITOON yliopistoon. Tämä olisi reilua kaikille! Tätä ei koskaan tulla tekemään, koska tietty eliitti suuttuisi siitä liikaa.
Tästä olen samaa mieltä, tämän tyylinen idea olisikin tasa-arvoista.
Nyt on kyllä järjetöntä, että Helsinkiin yrittänyt hakija saa 29 pistettä eikä pääse sisään. Ruotsinkielellä saman kokeen helsinkiin tehnyt saa 18 pistettä ja saa opiskelupaikan. Tämä on kyllä vääryys niille ketkä ahkerasti lukevat, mutta saavat rangaistuksen siitä, että eivät osaa ruotsia kun hakevat KAUPPATIETEITÄ opiskelemaan.
Olisi kannattanut ahkerasti lukea myös ruotsia.
Miksi? Eikö opetus olisi kumminkin paras saada omalla äidinkielellä?
Niinpä. Hassua, että samat ihmiset vaativat, että ruotsinkielisiä pitää palvella ruotsiksi (ja siksi pitää olla koko kansan pakkoruotsi), mutta suomenkieliset voivat ihan hyvin mennä ruotsinkieliseen korkeakouluun....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankkeniin on myös kielikoe. Se pitää ensiksi selvittää, että pääsee kokeisiin. Hankenissa on Suomen paras rahoituksen opetus. Oma nuoreni opiskelee siellä, ihan suomenkielisiä ollaan.
Vielä lisäys (75), kielikokeeessa oli myös suullinen osuus.
Vierailija kirjoitti:
Hankkeniin on myös kielikoe. Se pitää ensiksi selvittää, että pääsee kokeisiin. Hankenissa on Suomen paras rahoituksen opetus. Oma nuoreni opiskelee siellä, ihan suomenkielisiä ollaan.
Sieltä onkin sitten hyvä siirtyä suomenruotsalaisten miljardisäätiöiden palvelukseen. Opetuksessa varmaankin tärkeimpänä se, miten rahoitetaan poliitikkoja ajattelemaan kielipolitiikasta "oikein".
Vierailija kirjoitti:
Ihme itkua. Sinne vaan hakemaan itsekin.
Miksi te aina puhutte itkusta? Tässähän asiallisesti puhutaan pisteiden eroista. Ei itketä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei järkeä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeus ja kohtuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.
Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.
Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää.
Huoh. Alhaiset pisterajat aiheutuvat tietysti pohjimmiltaan siitä, että ruotsinkielisiä paikkoja on ihan liikaa väestöosuuteen ja ruotsinkielisten kykyihin nähden. Kauppatieteessä paikkoja on noin kolme kertaa enemmän ruotsinkielisille.
Eli ei tuo ole mikään puolustus, että "on vähemmän hakijoita".
Niin kuin sanoin niin "jotain pitäisi tehdä", oli se sitten paikkojen karsiminen tai vähimmäispisterajan vaatiminen tms. Mutta kyllä näihin yksittäisiin paikkoihin on vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin vastaaviin, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että sisään on myös helpompi päästä.
Olen itse aikoinaan päässyt ruotsinkieliseen AMK:n, vaikka suomenkieliseen en päässyt edes pääsykokeeseen asti.
Totta kai on vähemmän hakijoita, koska kohderyhmä on vain noin 5% väestöstä.
Suomenkieliseen koulutuksiin voi käytännössä hakea kaikki, koska ns. ruotsinkieliset ovat käytännössä kaksikielisiä.
Täysin ruotsinkielisillä alueilla asuvat puhuvat monesti todella huonosti, jos lainkaan suomea, eivätkä siis varmasti hakeudu suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Ruotsin osaamisesta on apua. Jos osaat edes joten kuten ruotsia niin selviät kyllä ruotsinkielisestä pääsykokeesta ja opinnoistakin. Opiskelussa kun monesti on aika paljon englantia tai jopa koko koulutusohjelma voi olla englanniksi. Itse kun hain ruotsinkieliseen kouluun niin jopa kysyttiin haluanko tehdä pääsykokeen suomeksi. Olen silti samaa mieltä, että näitä paikkoja pitäisi karsia.
Vaikka nimenomaan heidän omaksi edukseen olisi hakeutua sinne suomenkielisiin ohjelmiin. Yhteiskuntamme kuitenkin toimii suomen kielellä, jonka taito on välttämätön työuralla. Tuskin korkeasti koulutettu haluaa jäädä loppuiäkseen närpiöön poimimaan tomaatteja.
Eihän se tässä ollut pointtina. Tottakai olisi järkevää osata suomea. Oli kysymys siitä, että ruotsinkielisiltä alueilla asuvat eivät hakeudu suomenkielisiin opintoihin, joten eivät vie suomenkielisiltä paikkoja, kun joku uhosi miten ruotsinkieliset voivat kuitenkin hakea myös suomenkielisiin ohjelmiin.
Suurin osa ns. ruotsinkielisistä on kaksikielisiä. Ne ummehtuneet sisäsiittolat länsirannikolla ovat väestömäärältään kuitenkin aika pieniä.
Joo mutta miksi nämä sitten ehdoin tahdoin hakisivat suomenkielisiin koulutuksiin, jonne on vaikeampi päästä. Jos joku suomenruotsalainen hakee suomenkieliseen korkeakoutukseen ja sinne pääsee, niin eiköhän hän ole paikkansa ansainnut.
Yksinkertainen, reilu ja tasa-arvoinen ratkaisu olisi helppo tehdä. Eli sulautetaan Hanken Aalto-yliopistoon. Kokeen voisi tehdä joko suomen kielellä tai ruotsin kielellä. Opetusta järjestettäisiin myös ruotsiksi. PISTERAJAT olisivat samat kaikille eli ruotsinkielisten pitäisi myös saada tuo 30 pistettä jos haluavat AITOON yliopistoon. Tämä olisi reilua kaikille! Tätä ei koskaan tulla tekemään, koska tietty eliitti suuttuisi siitä liikaa.
Tästä olen samaa mieltä, tämän tyylinen idea olisikin tasa-arvoista.
Nyt on kyllä järjetöntä, että Helsinkiin yrittänyt hakija saa 29 pistettä eikä pääse sisään. Ruotsinkielellä saman kokeen helsinkiin tehnyt saa 18 pistettä ja saa opiskelupaikan. Tämä on kyllä vääryys niille ketkä ahkerasti lukevat, mutta saavat rangaistuksen siitä, että eivät osaa ruotsia kun hakevat KAUPPATIETEITÄ opiskelemaan.
Olisi kannattanut ahkerasti lukea myös ruotsia.
Miksi? Eikö opetus olisi kumminkin paras saada omalla äidinkielellä?
Suomessa opiskelee paljon kansainvälisiä opiskelijoita ja täällä on kansainvälistä tutkimusta ja silloin kielenä ei käytetä suomea.
Vierailija kirjoitti:
Hankkeniin on myös kielikoe. Se pitää ensiksi selvittää, että pääsee kokeisiin. Hankenissa on Suomen paras rahoituksen opetus. Oma nuoreni opiskelee siellä, ihan suomenkielisiä ollaan.
Pistätkö jotain faktaa tästä väitteestä, että Hankenissa on Suomen paras rahoituksen opetus? Mihin perustuu? Kaikkien tutkimusten mukaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on aina rankattu Suomen parhaimmaksi kauppakorkeakouluksi:
http://www.aalto.fi/fi/current/news/2017-12-04-006/
Se, että joku on Hankenilla sanonut ei riitä perusteluksi kai ymmärrät tämän.
Tuossa esimerkiksi uusin ranking, jossa yllättäen Aalto on korkeammalla kuin ammattikorkeakoulu Hanken:
http://rankings.ft.com/businessschoolrankings/european-business-school-…
Vaikka sitten niin mutta, jos ne ovet ei sinne suomenkieliseen kauppikseen avaudu niin sen sijaan, että käyttää aikansa arvostellen ruotsinkielisten parempia mahdollisuuksia voisi itsekin olla jo ruotsinkielisessä sisällä. Toki jos ruotsia pitäisi erikseen opetella pärjätäkseen kielikokeessa niin sitten ei välttämättä ole järkeä. Itse läpäisin kokeen ihan kouluruotsilla. Sillä, että olen ollut paikalla ruotsin tunneilla ja tehnyt läksyt.