Lue keskustelun säännöt.
Aalto vs Hanken
30.06.2018 |
Aalto 30 ja Hanken 17,5 :)
Ei kauheasti tarvi osata mitään pääsykokeessa, että ovet avautuvat Hankenille.
Kysymykset pitää osata lukea ruotsiksi. Tämä riittää ;)
http://www.kauppatieteet.fi/28-6-2018-koepistevalinnan-pisterajat-28-6-…
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ei riitä että selviää pääsykokeesta ruotsiksi. Pitää vielä selvittää ruotsinkielienkoe, joka vaaditaan vain suomea äidinkielenään phuvilta. Muilta skandinaaveilta esim. ei. Kielikokeen arvostelua säädetään niin, että vain haluttu määrä sen läpäisee. On ollut vuosia, jolloin yksi prepositiovirhe, eli på i:n sijaan on osoitus siitä, että hakijalla ei ole mitään mahdollisuutta pärjätä ruotsinkielisessä opetuksessa eikä kyetä toimimaan ruotsiksi ammatissaan.
Olen itse tehnyt tämän kielikokeen eikä siinä todellakaan ollut mitään ongelmaa. Piti kirjoittaa artikkelista referaatti. En ihan ymmärrä tätä valitusta siitä, että ruotsinkielisiin opintoihin pääsee helpommin. Samaan aikaan kuitenkin jatkuvasti valitetaan myös siitä, että eihän sitä ruotsia minnekään tarvi, että miksi sitä tarvitsee opiskella. Jos ei näiden yhteyttä osaa hahmottaa niin ei kai siinä mitään.
Silti mielestäni touhu on epäreilua mutta kyllä niihin opintoihin ihan suomenkielinenkin pääsee ja pärjää.
Jos et ymmärrä, niin saat kyllä syyttää itseäsi.
Siis ensin ruotsinkielisille järjestetään väestöosuuteen nähden moninkertaisesti opiskelupaikkoja, minkä vuoksi pisterajat luonnollisesti laskevat selvästi alemmaksi kuin suomenkielisissä kouluissa, koska paikkaa kohden on vähemmän hakijoita.
Ja sinä saat tästä jotenkin perustelun sille, että suomenkieliset pakotetaan opiskelemaan pakkoruotsia ja ruotsia muka tarvitaan ???
Tuohon on täysin keinotekoisesti järjestetty tarve ruotsille ja se poistuu, kun ruotsinkielisten opiskelupaikkojen määrää vähennetään väestöosuuden mukaiselle tasolle.
Ei vaan sinä ymmärsit väärin. Tarkoitin sitä, että vuosikaudet on mm. nämä väittämät ruotsin kielestä elossa: "Miksi sitä ruotsia pitää opiskella, kun siitä ei mitään hyötyä ole. " "Miksi ruotsinkieliset pääsee helpommin opiskelemaan."
Ei kukaan tässä pakkoruotsista puhunut, vaan jos samaan aikaan valitetaan sitä, että ruosinkieltä taitavilla on helpompaa ja miksi sitä ruotsia pitäisi opiskella. Niin eikö tässä ole pieni ristiriita. En välttämättä ole pakkoruotsin kannalla, vaan siinä, että jos samaan aikaan ihmettelee miten ruosinkielisiin koulutusohjelmiin pääsee helpommin ja miksi itse joutuu opiskelemaan ruotsia, niin eikö näe, että siinä omassa ruotsin osaamisessa voisi olla jotakin hyötyä.
Etkö tosiaan tajua väittämäsi järjettömyyttä? Meillä on siis rakenteellisesti suomenkielisiä syrjivä ja ruotsinkielisiä suosiva tilanne esim. kauppatieteen opintoihin hakemisessa. Sinun mielestäsi tämä onkin kuitenkin hyvä perustelu sille, miksi pitäisi osata ruotsia, koska ruotsia osaamalla voisikin hakea tässä ruotsinkielisiä suosivassa kiintiössä.
Mutta eikö oikea ratkaisu olisi lopettaa ruotsinkielisten suosiminen ja asettaa pisterajat samalle tasolle?
Sinun logiikkasi mukaan apertheidista valittavan mustan olisi kannattanut vaalentaa ihonsa ja pyrkiä hyötymään valkoisten eduista eikä suinkaan vastustaa apartheidia itsessään.
Jätin juuri kommentin, jossa mielestäni Hankenin ja Aallon yhdistyminen olisi hyvä idea, jossa olisi yhteinen sisäänpääsy. En todellakaan ole sitä mieltä, että nykyinen systeemi on hyvä. Ruotsinkielisiä suositaan liikaa. Tarkoitin edelleenkin sitä, että niin kauan kuin systeemi on tämä, niin sen sijaan, että mussuttaa siitä, kuinka ruotsinkielisillä on helpompaa niin itsekin voi halutessaan sinne ruotsinkieliseen korkeakouluun hakea, jonne on helpompi päästä. Kielikokeesta selviytyy, jos osaa perustasoisesti ruotsia eli opiskellut koulussa ruotsia.
Ruotsin opiskelun sijaan kannattaa lukea sekin aika niitä suomenkielisen kauppakorkeakoulun pääsykoekirjoja. Suomenkielisessä kauppakorkeakoulussa on parempi taso johtuen ihan opiskelijoiden paremmasta valikoituneisuudesta, eikä sieltä valmistuneita kohdella "kiintiömaistereina".
Vaikka sitten niin mutta, jos ne ovet ei sinne suomenkieliseen kauppikseen avaudu niin sen sijaan, että käyttää aikansa arvostellen ruotsinkielisten parempia mahdollisuuksia voisi itsekin olla jo ruotsinkielisessä sisällä. Toki jos ruotsia pitäisi erikseen opetella pärjätäkseen kielikokeessa niin sitten ei välttämättä ole järkeä. Itse läpäisin kokeen ihan kouluruotsilla. Sillä, että olen ollut paikalla ruotsin tunneilla ja tehnyt läksyt.
Suomen kielipolitiikassa on yleisesti ongelmana se, että kielipolitiikan korjaamisen sijaan pyritäänkin keksimään, miten siitä voisi itse hyötyä!
Esim. suomenkieliset poliitikot saavat suomenruotsalaisista säätiöistä helposti vaalirahoitusta, kunhan muistavat kannattaa pakkoruotsia.
Mielestäni ongelma ei ole se, vaan keskusteluna on nimenomaan se miten muut asiasta hyötyvät. Kommentoin jotakin niin heti vastauksena tulee hyvin aggressiiviseen sävyyn pakkoruotseista sun muusta. Tässäkin täytyy korostaa miten omasta mielestänikin tilanne on epätasa-arvoinen ja liikaa ruotsinkielisiä suosiva. Jollei tuo tätä asiaa jokaisessa kommentissa erikseen esiin niin saa viharyöpyn.
Aggressiivisuus herää siitä, jos ruvetaan väittämään, että hei, onhan siitä ruotsin opiskelusta hyötyä, kun voi hakea ruotsinkielisten alempien pisterajojen kiintiössä!
Yhdistetään siis kaksi vääryyttää (pakkoruotsi ja ruotsinkielisten alemmat pisterajat) yhteen, niin saadaankin jotain muka tosi positiivista! Hyh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei järkeä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeus ja kohtuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.
Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.
Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää.
Huoh. Alhaiset pisterajat aiheutuvat tietysti pohjimmiltaan siitä, että ruotsinkielisiä paikkoja on ihan liikaa väestöosuuteen ja ruotsinkielisten kykyihin nähden. Kauppatieteessä paikkoja on noin kolme kertaa enemmän ruotsinkielisille.
Eli ei tuo ole mikään puolustus, että "on vähemmän hakijoita".
Niin kuin sanoin niin "jotain pitäisi tehdä", oli se sitten paikkojen karsiminen tai vähimmäispisterajan vaatiminen tms. Mutta kyllä näihin yksittäisiin paikkoihin on vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin vastaaviin, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että sisään on myös helpompi päästä.
Olen itse aikoinaan päässyt ruotsinkieliseen AMK:n, vaikka suomenkieliseen en päässyt edes pääsykokeeseen asti.
Totta kai on vähemmän hakijoita, koska kohderyhmä on vain noin 5% väestöstä.
Suomenkieliseen koulutuksiin voi käytännössä hakea kaikki, koska ns. ruotsinkieliset ovat käytännössä kaksikielisiä.
Täysin ruotsinkielisillä alueilla asuvat puhuvat monesti todella huonosti, jos lainkaan suomea, eivätkä siis varmasti hakeudu suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Ruotsin osaamisesta on apua. Jos osaat edes joten kuten ruotsia niin selviät kyllä ruotsinkielisestä pääsykokeesta ja opinnoistakin. Opiskelussa kun monesti on aika paljon englantia tai jopa koko koulutusohjelma voi olla englanniksi. Itse kun hain ruotsinkieliseen kouluun niin jopa kysyttiin haluanko tehdä pääsykokeen suomeksi. Olen silti samaa mieltä, että näitä paikkoja pitäisi karsia.
Vaikka nimenomaan heidän omaksi edukseen olisi hakeutua sinne suomenkielisiin ohjelmiin. Yhteiskuntamme kuitenkin toimii suomen kielellä, jonka taito on välttämätön työuralla. Tuskin korkeasti koulutettu haluaa jäädä loppuiäkseen närpiöön poimimaan tomaatteja.
Eihän se tässä ollut pointtina. Tottakai olisi järkevää osata suomea. Oli kysymys siitä, että ruotsinkielisiltä alueilla asuvat eivät hakeudu suomenkielisiin opintoihin, joten eivät vie suomenkielisiltä paikkoja, kun joku uhosi miten ruotsinkieliset voivat kuitenkin hakea myös suomenkielisiin ohjelmiin.
Suurin osa ns. ruotsinkielisistä on kaksikielisiä. Ne ummehtuneet sisäsiittolat länsirannikolla ovat väestömäärältään kuitenkin aika pieniä.
Joo mutta miksi nämä sitten ehdoin tahdoin hakisivat suomenkielisiin koulutuksiin, jonne on vaikeampi päästä. Jos joku suomenruotsalainen hakee suomenkieliseen korkeakoutukseen ja sinne pääsee, niin eiköhän hän ole paikkansa ansainnut.
Yksinkertainen, reilu ja tasa-arvoinen ratkaisu olisi helppo tehdä. Eli sulautetaan Hanken Aalto-yliopistoon. Kokeen voisi tehdä joko suomen kielellä tai ruotsin kielellä. Opetusta järjestettäisiin myös ruotsiksi. PISTERAJAT olisivat samat kaikille eli ruotsinkielisten pitäisi myös saada tuo 30 pistettä jos haluavat AITOON yliopistoon. Tämä olisi reilua kaikille! Tätä ei koskaan tulla tekemään, koska tietty eliitti suuttuisi siitä liikaa.
Tästä olen samaa mieltä, tämän tyylinen idea olisikin tasa-arvoista.
Nyt on kyllä järjetöntä, että Helsinkiin yrittänyt hakija saa 29 pistettä eikä pääse sisään. Ruotsinkielellä saman kokeen helsinkiin tehnyt saa 18 pistettä ja saa opiskelupaikan. Tämä on kyllä vääryys niille ketkä ahkerasti lukevat, mutta saavat rangaistuksen siitä, että eivät osaa ruotsia kun hakevat KAUPPATIETEITÄ opiskelemaan.
Olisi kannattanut ahkerasti lukea myös ruotsia.
Miksi? Eikö opetus olisi kumminkin paras saada omalla äidinkielellä?
Niinpä. Hassua, että samat ihmiset vaativat, että ruotsinkielisiä pitää palvella ruotsiksi (ja siksi pitää olla koko kansan pakkoruotsi), mutta suomenkieliset voivat ihan hyvin mennä ruotsinkieliseen korkeakouluun....
Ei kai kukaan sinne ruotsinkieliseen kouluun pakota menemään? Vaan kaikilla on mahdollisuus hakeutua myös ruotsinkieliseen koulutukseen. En tiedä onko Hankenilla tai Åbo Akademissa avointa väylää? Mutta ainakin edelleen suomenkielisiin kauppikseen pääsee helposti avoimen väylää pitkin. Esim. tänä vuonna Turkuun oli 27 hakijaa, joista 18 otettiin sisään. Eipä nyt kovin suurta kilpailua ole.
Suomenkieliset eivät nyt vain ymmärrä, että ruotsinkielisille se oma kieli ja kulttuuri on tärkeä. Ei haluta yhdistyä suomenkielisten koulujen kanssa koska niistähän tulisi käytännössä ihan suomenkielisiä. Ja kun suomi nyt ei ole kaikille suomalaisille se oma rakas äidinkieli.
Z kirjoitti:
Suomenkieliset eivät nyt vain ymmärrä, että ruotsinkielisille se oma kieli ja kulttuuri on tärkeä. Ei haluta yhdistyä suomenkielisten koulujen kanssa koska niistähän tulisi käytännössä ihan suomenkielisiä. Ja kun suomi nyt ei ole kaikille suomalaisille se oma rakas äidinkieli.
Ja tämä perustelee ruotsinkielisten alemmat pisterajat jotenkin?
Miksi ruotsinkielinen ei voi mennä opiskelemaan vaikka tradenomiksi, jos kyvyt eivät riitä kauppakorkeaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ei riitä että selviää pääsykokeesta ruotsiksi. Pitää vielä selvittää ruotsinkielienkoe, joka vaaditaan vain suomea äidinkielenään phuvilta. Muilta skandinaaveilta esim. ei. Kielikokeen arvostelua säädetään niin, että vain haluttu määrä sen läpäisee. On ollut vuosia, jolloin yksi prepositiovirhe, eli på i:n sijaan on osoitus siitä, että hakijalla ei ole mitään mahdollisuutta pärjätä ruotsinkielisessä opetuksessa eikä kyetä toimimaan ruotsiksi ammatissaan.
Olen itse tehnyt tämän kielikokeen eikä siinä todellakaan ollut mitään ongelmaa. Piti kirjoittaa artikkelista referaatti. En ihan ymmärrä tätä valitusta siitä, että ruotsinkielisiin opintoihin pääsee helpommin. Samaan aikaan kuitenkin jatkuvasti valitetaan myös siitä, että eihän sitä ruotsia minnekään tarvi, että miksi sitä tarvitsee opiskella. Jos ei näiden yhteyttä osaa hahmottaa niin ei kai siinä mitään.
Silti mielestäni touhu on epäreilua mutta kyllä niihin opintoihin ihan suomenkielinenkin pääsee ja pärjää.
Jos et ymmärrä, niin saat kyllä syyttää itseäsi.
Siis ensin ruotsinkielisille järjestetään väestöosuuteen nähden moninkertaisesti opiskelupaikkoja, minkä vuoksi pisterajat luonnollisesti laskevat selvästi alemmaksi kuin suomenkielisissä kouluissa, koska paikkaa kohden on vähemmän hakijoita.
Ja sinä saat tästä jotenkin perustelun sille, että suomenkieliset pakotetaan opiskelemaan pakkoruotsia ja ruotsia muka tarvitaan ???
Tuohon on täysin keinotekoisesti järjestetty tarve ruotsille ja se poistuu, kun ruotsinkielisten opiskelupaikkojen määrää vähennetään väestöosuuden mukaiselle tasolle.
Ei vaan sinä ymmärsit väärin. Tarkoitin sitä, että vuosikaudet on mm. nämä väittämät ruotsin kielestä elossa: "Miksi sitä ruotsia pitää opiskella, kun siitä ei mitään hyötyä ole. " "Miksi ruotsinkieliset pääsee helpommin opiskelemaan."
Ei kukaan tässä pakkoruotsista puhunut, vaan jos samaan aikaan valitetaan sitä, että ruosinkieltä taitavilla on helpompaa ja miksi sitä ruotsia pitäisi opiskella. Niin eikö tässä ole pieni ristiriita. En välttämättä ole pakkoruotsin kannalla, vaan siinä, että jos samaan aikaan ihmettelee miten ruosinkielisiin koulutusohjelmiin pääsee helpommin ja miksi itse joutuu opiskelemaan ruotsia, niin eikö näe, että siinä omassa ruotsin osaamisessa voisi olla jotakin hyötyä.
Etkö tosiaan tajua väittämäsi järjettömyyttä? Meillä on siis rakenteellisesti suomenkielisiä syrjivä ja ruotsinkielisiä suosiva tilanne esim. kauppatieteen opintoihin hakemisessa. Sinun mielestäsi tämä onkin kuitenkin hyvä perustelu sille, miksi pitäisi osata ruotsia, koska ruotsia osaamalla voisikin hakea tässä ruotsinkielisiä suosivassa kiintiössä.
Mutta eikö oikea ratkaisu olisi lopettaa ruotsinkielisten suosiminen ja asettaa pisterajat samalle tasolle?
Sinun logiikkasi mukaan apertheidista valittavan mustan olisi kannattanut vaalentaa ihonsa ja pyrkiä hyötymään valkoisten eduista eikä suinkaan vastustaa apartheidia itsessään.
Jätin juuri kommentin, jossa mielestäni Hankenin ja Aallon yhdistyminen olisi hyvä idea, jossa olisi yhteinen sisäänpääsy. En todellakaan ole sitä mieltä, että nykyinen systeemi on hyvä. Ruotsinkielisiä suositaan liikaa. Tarkoitin edelleenkin sitä, että niin kauan kuin systeemi on tämä, niin sen sijaan, että mussuttaa siitä, kuinka ruotsinkielisillä on helpompaa niin itsekin voi halutessaan sinne ruotsinkieliseen korkeakouluun hakea, jonne on helpompi päästä. Kielikokeesta selviytyy, jos osaa perustasoisesti ruotsia eli opiskellut koulussa ruotsia.
Ruotsin opiskelun sijaan kannattaa lukea sekin aika niitä suomenkielisen kauppakorkeakoulun pääsykoekirjoja. Suomenkielisessä kauppakorkeakoulussa on parempi taso johtuen ihan opiskelijoiden paremmasta valikoituneisuudesta, eikä sieltä valmistuneita kohdella "kiintiömaistereina".
Vaikka sitten niin mutta, jos ne ovet ei sinne suomenkieliseen kauppikseen avaudu niin sen sijaan, että käyttää aikansa arvostellen ruotsinkielisten parempia mahdollisuuksia voisi itsekin olla jo ruotsinkielisessä sisällä. Toki jos ruotsia pitäisi erikseen opetella pärjätäkseen kielikokeessa niin sitten ei välttämättä ole järkeä. Itse läpäisin kokeen ihan kouluruotsilla. Sillä, että olen ollut paikalla ruotsin tunneilla ja tehnyt läksyt.
Suomen kielipolitiikassa on yleisesti ongelmana se, että kielipolitiikan korjaamisen sijaan pyritäänkin keksimään, miten siitä voisi itse hyötyä!
Esim. suomenkieliset poliitikot saavat suomenruotsalaisista säätiöistä helposti vaalirahoitusta, kunhan muistavat kannattaa pakkoruotsia.
Mielestäni ongelma ei ole se, vaan keskusteluna on nimenomaan se miten muut asiasta hyötyvät. Kommentoin jotakin niin heti vastauksena tulee hyvin aggressiiviseen sävyyn pakkoruotseista sun muusta. Tässäkin täytyy korostaa miten omasta mielestänikin tilanne on epätasa-arvoinen ja liikaa ruotsinkielisiä suosiva. Jollei tuo tätä asiaa jokaisessa kommentissa erikseen esiin niin saa viharyöpyn.
Aggressiivisuus herää siitä, jos ruvetaan väittämään, että hei, onhan siitä ruotsin opiskelusta hyötyä, kun voi hakea ruotsinkielisten alempien pisterajojen kiintiössä!
Yhdistetään siis kaksi vääryyttää (pakkoruotsi ja ruotsinkielisten alemmat pisterajat) yhteen, niin saadaankin jotain muka tosi positiivista! Hyh.
Mikään ei oikeuta aggressiivisuuteen. Toiseksi itse en ole ainakaan näin kommentoinut, aika musta-valkoista ajattelua. En ole välttämättä pakkoruotsin kannalla, enkä myöskään näiden ruotsinkielisten kiintiöiden. Mutta niin kauan, kun meillä pakkoruotsia on, ja suomenkieliseen korkeakouluun ei pääse niin jottei se ruotsin kielen opiskelu kouluaikana sitten mennyt hukkaan niin yhtä hyvin voi hakea ruotsinkieliseen korkeakouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei järkeä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeus ja kohtuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.
Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.
Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää.
Huoh. Alhaiset pisterajat aiheutuvat tietysti pohjimmiltaan siitä, että ruotsinkielisiä paikkoja on ihan liikaa väestöosuuteen ja ruotsinkielisten kykyihin nähden. Kauppatieteessä paikkoja on noin kolme kertaa enemmän ruotsinkielisille.
Eli ei tuo ole mikään puolustus, että "on vähemmän hakijoita".
Niin kuin sanoin niin "jotain pitäisi tehdä", oli se sitten paikkojen karsiminen tai vähimmäispisterajan vaatiminen tms. Mutta kyllä näihin yksittäisiin paikkoihin on vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin vastaaviin, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että sisään on myös helpompi päästä.
Olen itse aikoinaan päässyt ruotsinkieliseen AMK:n, vaikka suomenkieliseen en päässyt edes pääsykokeeseen asti.
Totta kai on vähemmän hakijoita, koska kohderyhmä on vain noin 5% väestöstä.
Suomenkieliseen koulutuksiin voi käytännössä hakea kaikki, koska ns. ruotsinkieliset ovat käytännössä kaksikielisiä.
Täysin ruotsinkielisillä alueilla asuvat puhuvat monesti todella huonosti, jos lainkaan suomea, eivätkä siis varmasti hakeudu suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Ruotsin osaamisesta on apua. Jos osaat edes joten kuten ruotsia niin selviät kyllä ruotsinkielisestä pääsykokeesta ja opinnoistakin. Opiskelussa kun monesti on aika paljon englantia tai jopa koko koulutusohjelma voi olla englanniksi. Itse kun hain ruotsinkieliseen kouluun niin jopa kysyttiin haluanko tehdä pääsykokeen suomeksi. Olen silti samaa mieltä, että näitä paikkoja pitäisi karsia.
Vaikka nimenomaan heidän omaksi edukseen olisi hakeutua sinne suomenkielisiin ohjelmiin. Yhteiskuntamme kuitenkin toimii suomen kielellä, jonka taito on välttämätön työuralla. Tuskin korkeasti koulutettu haluaa jäädä loppuiäkseen närpiöön poimimaan tomaatteja.
Eihän se tässä ollut pointtina. Tottakai olisi järkevää osata suomea. Oli kysymys siitä, että ruotsinkielisiltä alueilla asuvat eivät hakeudu suomenkielisiin opintoihin, joten eivät vie suomenkielisiltä paikkoja, kun joku uhosi miten ruotsinkieliset voivat kuitenkin hakea myös suomenkielisiin ohjelmiin.
Suurin osa ns. ruotsinkielisistä on kaksikielisiä. Ne ummehtuneet sisäsiittolat länsirannikolla ovat väestömäärältään kuitenkin aika pieniä.
Joo mutta miksi nämä sitten ehdoin tahdoin hakisivat suomenkielisiin koulutuksiin, jonne on vaikeampi päästä. Jos joku suomenruotsalainen hakee suomenkieliseen korkeakoutukseen ja sinne pääsee, niin eiköhän hän ole paikkansa ansainnut.
Yksinkertainen, reilu ja tasa-arvoinen ratkaisu olisi helppo tehdä. Eli sulautetaan Hanken Aalto-yliopistoon. Kokeen voisi tehdä joko suomen kielellä tai ruotsin kielellä. Opetusta järjestettäisiin myös ruotsiksi. PISTERAJAT olisivat samat kaikille eli ruotsinkielisten pitäisi myös saada tuo 30 pistettä jos haluavat AITOON yliopistoon. Tämä olisi reilua kaikille! Tätä ei koskaan tulla tekemään, koska tietty eliitti suuttuisi siitä liikaa.
Tästä olen samaa mieltä, tämän tyylinen idea olisikin tasa-arvoista.
Nyt on kyllä järjetöntä, että Helsinkiin yrittänyt hakija saa 29 pistettä eikä pääse sisään. Ruotsinkielellä saman kokeen helsinkiin tehnyt saa 18 pistettä ja saa opiskelupaikan. Tämä on kyllä vääryys niille ketkä ahkerasti lukevat, mutta saavat rangaistuksen siitä, että eivät osaa ruotsia kun hakevat KAUPPATIETEITÄ opiskelemaan.
Olisi kannattanut ahkerasti lukea myös ruotsia.
Miksi? Eikö opetus olisi kumminkin paras saada omalla äidinkielellä?
Suomessa opiskelee paljon kansainvälisiä opiskelijoita ja täällä on kansainvälistä tutkimusta ja silloin kielenä ei käytetä suomea.
Niin haluaisitko vastata myös kysymykseeni?
Z kirjoitti:
Suomenkieliset eivät nyt vain ymmärrä, että ruotsinkielisille se oma kieli ja kulttuuri on tärkeä. Ei haluta yhdistyä suomenkielisten koulujen kanssa koska niistähän tulisi käytännössä ihan suomenkielisiä. Ja kun suomi nyt ei ole kaikille suomalaisille se oma rakas äidinkieli.
Ruotsinkieliset eivät ymmärrä, että suomenkielisille se oma kieli ja kulttuuri on tärkeä. Ruotsi nyt ei ole kaikille suomalaisille se oma rakas äidinkieli.
Silti sitä pitää pakottaa suomenkieliset lukemaan, jotta voidaan sanoa, että he voivat hakea myös ruotsinkielisten kiintiössä. Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeus ja kohtuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.
Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.
Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää.
Huoh. Alhaiset pisterajat aiheutuvat tietysti pohjimmiltaan siitä, että ruotsinkielisiä paikkoja on ihan liikaa väestöosuuteen ja ruotsinkielisten kykyihin nähden. Kauppatieteessä paikkoja on noin kolme kertaa enemmän ruotsinkielisille.
Eli ei tuo ole mikään puolustus, että "on vähemmän hakijoita".
Niin kuin sanoin niin "jotain pitäisi tehdä", oli se sitten paikkojen karsiminen tai vähimmäispisterajan vaatiminen tms. Mutta kyllä näihin yksittäisiin paikkoihin on vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin vastaaviin, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että sisään on myös helpompi päästä.
Olen itse aikoinaan päässyt ruotsinkieliseen AMK:n, vaikka suomenkieliseen en päässyt edes pääsykokeeseen asti.
Totta kai on vähemmän hakijoita, koska kohderyhmä on vain noin 5% väestöstä.
Suomenkieliseen koulutuksiin voi käytännössä hakea kaikki, koska ns. ruotsinkieliset ovat käytännössä kaksikielisiä.
Täysin ruotsinkielisillä alueilla asuvat puhuvat monesti todella huonosti, jos lainkaan suomea, eivätkä siis varmasti hakeudu suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Ruotsin osaamisesta on apua. Jos osaat edes joten kuten ruotsia niin selviät kyllä ruotsinkielisestä pääsykokeesta ja opinnoistakin. Opiskelussa kun monesti on aika paljon englantia tai jopa koko koulutusohjelma voi olla englanniksi. Itse kun hain ruotsinkieliseen kouluun niin jopa kysyttiin haluanko tehdä pääsykokeen suomeksi. Olen silti samaa mieltä, että näitä paikkoja pitäisi karsia.
Vaikka nimenomaan heidän omaksi edukseen olisi hakeutua sinne suomenkielisiin ohjelmiin. Yhteiskuntamme kuitenkin toimii suomen kielellä, jonka taito on välttämätön työuralla. Tuskin korkeasti koulutettu haluaa jäädä loppuiäkseen närpiöön poimimaan tomaatteja.
Eihän se tässä ollut pointtina. Tottakai olisi järkevää osata suomea. Oli kysymys siitä, että ruotsinkielisiltä alueilla asuvat eivät hakeudu suomenkielisiin opintoihin, joten eivät vie suomenkielisiltä paikkoja, kun joku uhosi miten ruotsinkieliset voivat kuitenkin hakea myös suomenkielisiin ohjelmiin.
Suurin osa ns. ruotsinkielisistä on kaksikielisiä. Ne ummehtuneet sisäsiittolat länsirannikolla ovat väestömäärältään kuitenkin aika pieniä.
Joo mutta miksi nämä sitten ehdoin tahdoin hakisivat suomenkielisiin koulutuksiin, jonne on vaikeampi päästä. Jos joku suomenruotsalainen hakee suomenkieliseen korkeakoutukseen ja sinne pääsee, niin eiköhän hän ole paikkansa ansainnut.
Yksinkertainen, reilu ja tasa-arvoinen ratkaisu olisi helppo tehdä. Eli sulautetaan Hanken Aalto-yliopistoon. Kokeen voisi tehdä joko suomen kielellä tai ruotsin kielellä. Opetusta järjestettäisiin myös ruotsiksi. PISTERAJAT olisivat samat kaikille eli ruotsinkielisten pitäisi myös saada tuo 30 pistettä jos haluavat AITOON yliopistoon. Tämä olisi reilua kaikille! Tätä ei koskaan tulla tekemään, koska tietty eliitti suuttuisi siitä liikaa.
Opetusministeriön pitäisi puuttua tähän, mutta ilmeisesti tasa-arvoinen kohtelu ei kiinnosta.
Eihän tässä nyt puhuta koulun rankingista, vaan yksittääisen pääaineen tasosta. Hankenilla on samat accreditaatiot Aallon kanssa, tiivis yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Ja tietysti, ne suhteet. "hatare hatar och vinnare seglar"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankenilaiset voivat olla parempia brändimarkkinoinnissa, koska Aaltoon tulee enemmän sieltä sun täältä osaa Suomea opiskelemaan kaupunkiin, mutta muuten Aallossa/Aaltoon vaaditaan enemmän, en vain usko että maalaiset ajattelisivat brändäämisestä samalla tapaa kuin kaupungissa olleet. Lisäksi kaupungissa olijat puhuvat paljon enemmän, jolla on yhteys luovuuteen.
Äääh, jokavuotista itkuu Handelslekskolanista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin töissä yhdessä BIG 4 firmassa ja siellä suomenruotsalainen kollega sanoi naama pokalla:
"Siis kaikki suomenruotsalaiset vaan katsoo, että kuka on töissä missäkin firmassa ja sitten laittaa sille (henkilölle) viestiä ja menee sinne töihin. Suomenruotsalaiset pitää omiensa puolia ja käytännössä aina saa paikan."
Ihan sama osaako mitään, kunhan puhuu äidinkielenä ruotsia. :-) Jätte kiva!
Hankenille menijöitä 2020? Mikä fiilis?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, Hankenille pääsyyn taitaa tosiaan riittää että osaa kirjoittaa pääsykoepaperiin nimensä oikein, ruotsiksi.
Eipä liene työnantajille epäselvää kummasta koulusta valmistunut kauppatieteilijä kannattaa palkata :)
Hankenilta tietenkin, kielutaito ainakin hallussa.
Miksi hankenilaisilla olisi parempi kielitaito? Ei ruotsin taitoa lasketa kielitaidoksi, koska sitä ei tarvita missään.
Englannin ja Saksan oppii paljon helpommin jos osaa ruotsia. Sukulaiskieliä.
Kun osaa ruotsia ja saksaa, oppii myös flaamia. Kun osaa flaamia, oppii afrikaansia jne.
Mielestäni ongelma ei ole se, vaan keskusteluna on nimenomaan se miten muut asiasta hyötyvät. Kommentoin jotakin niin heti vastauksena tulee hyvin aggressiiviseen sävyyn pakkoruotseista sun muusta. Tässäkin täytyy korostaa miten omasta mielestänikin tilanne on epätasa-arvoinen ja liikaa ruotsinkielisiä suosiva. Jollei tuo tätä asiaa jokaisessa kommentissa erikseen esiin niin saa viharyöpyn.